Onko glögi kuumana ja olo mukava? Käsityökorttelin Joulu nimittäin alkaa än yy tee nyt!

Verkkokaupassani on oma kategoria kaikille tapahtumaan liittyville tuotteille.  Ja normaalivalikoimassa on pienet alennukset. Lue eilisestä postauksesta toimitusvaihtoehdoista (kiteytettynä: kirjeet ilman postikuluja, paketeissa normikulut) ja muista yleisistä asioista.

Tässä tulevat tuottehet.


UUSI PRINTTI

Lempiriepuperhe saa joulun kunniaksi ihan uuden printin. Yleensä jos itse tykkään jostain tosi kovasti, siitä tykkäävät myös asiakkaat. Ja minä ihan rakastan tätä uutukaista. Toivottavasti tekin. Myös värimaailma poikkeaa tässä siitä totutusta sateenkaarivärivalikoimasta. Printin nimi on Rakkaus ja sitä saa musta-violettina, musta-valkoisena ja musta-pinkkinä. (Hinta 7,80 e. Tästä tilaamaan.) 





SUSSU-TUNIKA

Vieläkö muistatte viime joulun maatuskakuvioisen Sussu-tunikan? Itsehän en käytä juurikaan muita puseroita enää, koska kyseessä vaan on niin hyvä kaava ja bambusta tehtynä siitä syntyy ihanan tuntuisia vaatteita. Googlailemalla löysin pari kivaa blogipostaustakin tuolla kaavalla tehdyistä vaatteista, tässä linkit Aarnilinnun ja Operaatio oivalluksen blogeihin.

Mutta pakko myöntää, että valkoinen ei ole aina se paras mahdollinen väri, ja maatuskainen kuosikin tulkitaan välillä yöpaidaksi. Siksipä Sussu-tunika kokee nyt uudestisyntymisen salonkikelpoisena mustana versiona ihan oman tarpeeni pohjalta. Niin monta kertaa olen jossain ihmisten ilmoilla huomannut ruokaroiskeen rinnuksillani ja nokea hihansuissani, että totesin tarvitsevani valkoisista Sussuista myös tummanpuhuvan version.

Nyt minulla on taas myynnissä Sussu-tunikan tee se itse -pakkauksia. Pakkaus sisältää kaavojen lisäksi 1,5 metriä mustaa bambuneulosta, ompeluohjeet sekä valmiiksi painetut taskupalat. Kaava sopii ihmiselle, jonka rinnanympärys on enintään 97 cm.Värivaihtoehdot mustavalkoinen ja ruskeavalkoinen.

Kaavasta löytyy vaihtoehtoiset taskut sekä myös huppu, ja noita muuntelemalla voit loihtia aivan omannäköisesi Sussun erilaisilla taskuilla, kauluksilla ja helman pituuksilla. Resoria käyttämällä saat taas aivan uuden ilmeen. Taskupalaakaan ei toki tarvitse käyttää taskuun, vaan sen voi liittää vaikka hihansuita koristamaan. (Hinta 49 euroa. Tästä tilaamaan.)


Jos olet isokokoisempi ja haluat silti ommella ihanan lämpöisen ja hengittävän lempivaatteen itsellesi, bambucollegea löytyy ihan metritavaranakin mustana, ruskeana ja luonnonvalkoisena. Valkoisen muuten voi värjätä itse pesukoneväreillä mieleisekseen! (Värillisten tarjoushinta 20 e/m, normaalisti 24e. Tästä tilaamaan.) 




KOHDEKOODATUT LEMPIRIEVUT

Takaisin tiskirätteihin. Aika usein minulta toivotaan rättejä, joissa olisi kuva käyttötarkoituksen mukaan. Nyt sellaisia olisi tyrkyllä. Joka kodin survival kit sisältää neljä mustaa riepua. Yksi vessaan, yksi pölyille, yksi keittiöön ja yksi reissuun. (Hinta 28 euroa. Tästä tilaamaan.)




VALKOISIA RIEPUJA

Juhlapäivinä voikin sitten ripustaa tiskialtaalle valkoisen pyhärievun. Häämessuja varten painoin pinkan malliriepuja ja ne myydään nyt pois. Näitä on siis rajoitettu erä ja ei ole näillä näkymin tulossa lisää. Kannattaa siis toimia nyt. Vaihtoehtoina harmaalla painettuja taloja ja pitsejä sekä muutama edullinen viiden rievun setti erivärisillä painokuvilla. (Tästä tilaamaan.)




SAUNATUOTTEET

Perinteiseen tapaan tarjoan teille tänäkin vuonna pellavaisia laudeliinoja käsintehdyn saippuan kanssa. Tänä vuonna laudeliinan kuosiin pääsi uusi Rakkaus-printti, ihanan punaisena. Materiaali on tosi kaunista ja laadukasta pellavaa. Saippuat valmisti Onnenpussi ja valitsin sen valikoimasta Herkkisliini-suolasaippuan, joka sopii herkällekin iholle. Siihen ei ole lisätty mitään hajusteita tai väriaineita. Näitä on nyt aika mukavan kokoinen erä ja pysyvät myynnissä niin kauan kuin niitä riittää. Huomisiltaan saakka alennetulla hinnalla. (Tarjoushinta 14 euroa. Tästä tilaamaan.)





VÄLKEHTIVÄ VIIVAKOODI

Heijastimet ovat nyt muotia. Niinkuin toissapäivänä juteltiinkin, nohevimmat vetävät päälleen turvaliivin. Jos sellainen tuntuu sinusta vaikealta vaihtoehdolta, miten olisi kassi, jossa on reilunkokoinen heijastava pinta? Minulla on ollut heijastavaa matskua viitisen vuotta odottamassa, että keksin sille käyttöä ja nyt keksin tällaisen. Kassi on ommeltu armeijan sarkakankaasta, eli on täyttä villaa. Vahvaa ja napakkaa, sadevettä hylkivää. Testasin heijastavuuden autonvaloissa ja avot kyllä näkyy. Näitä on pieni erä. (Hinta 36 euroa. Tästä tilaamaan.)






PAHNANPOHJIMMAISET
Tänä vuonna varastokaapin perukoille ei ollut kertynyt sellaista vuorta yksittäiskappaleita ja kakkoslaatuisia tuotteita, kun edellisinä vuosina, mutta jotain pientä sain sentään räävittyä kasaan. Ne ovat verkkokaupassa nyt täällä.

Melkein kaikkia tuotteita on vain yksi kappale, joten tässä on nyt se suuri ongelma, että tuo verkkokauppa taitaa yhä antaa monen ihmisen ostaa saman tuotteen kerrallaan. Varautukaa siis siihen, että vaikka maksu menee tililtänne, voikin olla, että jonkun toisen maksu kerkesi justiinsa ennen. Palautan sitten tietysti ne rahat, ja lähetän tuotteen sille, jonka maksu ensimmäisenä on tänne kirjautunut.

 


LAHJAKORTTI

Jos haluat antaa lahjan saajan itse päättää lahjastaan, voit ostaa lahjakortin Riepukioskille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa, molemmat itse määrittelemällesi summalle. Minun tulostamani ja askartelemani kortti lähetetään sinulle tai suoraan lahjan saajalle valitsemallasi toimitustavalla. Tai sitten voit valita itse tulostettavan kortin, jonka toimitan pdf-muodossa sähköpostiisi. Sen perillepääsy ajoissa ainakin on varmaa! (Tästä tilaamaan.)




TOMPAN JOULU

Myös Homomaatuska Tompan kaupassa on kaikkea uutta kivaa, käykää kurkkaamassa sielläkin! Arvaattekohan, miten paljon minä nautinkaan noiden Tomppa-tuotteiden tekemisestä ja erityisesti markkinoinnista? Tompan kanssa kun saa mennä vähän överiksi. Sen imagoon sopii olla pikkuisen tuhma tai velmu tai jopa rivo. Se on niin söpö, että sehän saa anteeksi mitä tahansa. Minulle Tompan kanssa puuhailu on niin mahtavaa vaihtelua, ettei se tunnu pätkääkään työltä.





Kas näin, siinä kaikki minun aikaansaannokseni. Muistakaa tutkailla muidenkin yrittäjien tarjontaa Käsityökortteli-ryhmässä!

Minulta ovat muutamat asiakkaat pyytäneet, saisiko Tomppa-paitoja jollakin muulla kuosilla. Jollakin on jo Tomppa, mutta haluaisi toisen eri kuvalla ja joillekin Tomppa ei istu, mutta haluaisi silti ihanista ihanimman bambupaidan. Ajattelin nyt kokeilla, kun noita paitoja on jäänyt muutama vielä painamatta ja syksyä vasten en ole ihan varma, haluanko tilata niitä enempää.

Paidat ovat hyvin ohutta trikoota, ne ovat henkäyksenkeveitä ja tuntuvat iholta tosi suloisilta. Niinkuin ei olisi mitään päällä.


Tutkailin painoseulavarastoni ja nämä kolme printtiä asettuivat paitaan kauneimmin. Tiskirättiseulat ovat liian pieniä. Jos siis haluat itsellesi maatuskoita, kukkasia tai lepakoita, niin kliksuta tästä. Ikävä uutinen on se, että paitoja on enää vain yhtä kokoa kumpaakin mallia. Molemmat ovat M-kokoa, mutta A-mallissa se on pieni ja B-mallissa suurehko. Mitat näet seuraavassa kuvassa:


Painan paidat tilausten mukaan ensi viikon aikana. Hinta on 28 euroa toimituskuluineen.

Minulta pyydettiin kauppakassiohjeen antamista Kodin Kuvalehden helppojen käsityöohjeiden juttusarjaan ja tottakai käytin hyväkseni koko aukeaman kokoisen ilmaisen mainospaikan. Lehti ilmestyi eilen. Siinä ei näytäkään olevan verkkokauppani osoitetta, joten jos joku nyt sattuu tänne blogiin eksymään, niin maatuskakangasta on vielä vähän myynnissä täälläkliks. Ja minä olen lomalla, joten verkkokaupan toimitukset alkavat vasta 17.8.

Koska kahden viikon toimitusaika on superhuonoa palvelua, yritän hyvitellä tilannetta antamalla lomani ajan 15%:n alennuksen kaupan tilauksista alennuskoodilla LOMA. Alennus pätee vähintään 20 euron arvoisiin tilauksiin.

Nyt kun tässä olen, niin samalla voin hehkuttaa Savonlinnan Käsityökorttelia! Mikä ihana reissu. Vaikka satoi vettä puolet ajasta ihan kaatamalla, niin silti ylitin myyntitavoitteeni tuplasti! En käsitä. Kiitoskiitoskiitoskiitos Savonlinna! Ette arvaakaan, miten paljon minä juuri nyt tarvitsin hyvinmennyttä myyntitapahtumakokemusta. Kiitos.

Eilen oli taas fb-ompeluryhmän ompeluhaastepäivä. Yllätyspaketti saapui, ja pidin kaikki sormet ja varpaat ristissä, että mitä siellä sitten onkin, kunpa ei olisi vaaleanpunaista.

Avasin paketin ja sain eteeni vaaleanpunaista! Se oli palanen vaaleanpuna-harmaata trikoota, jossa oli kiva kuosi, seuranaan reipas pätkä vaaleanpunaista resoria.

Vaatesuunnittelua ilman saksia.

Keekoilin kankaiden kanssa peilin edessä, eikä aivoihini tullut yhtään ideaa. Kankaista olisi saanut aikaan vaikka mitä kivaa jollekin muulle ihmiselle, mutta halusin tehdä jotain, jota itse oikeasti käyttäisin. Niin paljon kuin väreistä tykkään, niin vaaleanpunainen on minulle vaikea. Tulee aina jotenkin possuolo! Ja possut eivät liiku ihmisten ilmoilla.

Toinen ongelma oli se, että resori oli puhdasta vaaleanpunaista ja trikoon vaaleanpunainen sävy kellertävää. En vaan kyennyt näkemään niitä samassa vaatteessa. Kolmas ongelma oli se, ettei minulla ollut sen paremmin mitään vaaleanpunaista kuin harmaatakaan kangasta, joita näihin yhdistäisin.

Aloituskuva: näillä mennään!

Eli minun oli sitten tehtävä kotiasu, johon riittäisi vain se pieni kangaspala. Totuushan on, että kesäaikaan elän 24/7 bikineissä. Ihan koko ajan. Aamulla bikinit päälle, illalla pois. (Niin että sehän taitaa olla kuitenkin 12/7... tai 14/7...) Tästä seuraa se, että kulutan bikinit yhdessä kesässä loppuun. Päätin siis ommella bikininkorvikkeen, jotta oikeat bikinit säästyisivät pidempään ja olisivat vain uimista varten.

Koska mitään kaavoja ei ollut käytettävissä, leikkelin kankaan summamutikassa. Siihen nähden olen äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen! Olen aika ylpeä siitä, että keksin, miten pikkuruisen tilkun saa riittämään.

Uskallan näyttää poseerauskuvankin. (Mutta vain edestä, niin ei masulöysyys erotu yhtään.)




Tehdäänpäs tässä kohtaa syrjähyppy laihdutusteemaan. Teen nyt jotain (tyhmän)rohkeaa ja laitan kuvan lähtötilanteesta vuoden alussa.


Tässä olen tammikuun alussa, 73-kiloisena. Tavoitteeni oli tiputtaa 10 kiloa. Nyt olen 65-kiloinen, enkä halua laihtua enempää. Vyötäröni on noin 13 senttiä ohuempi kuin puoli vuotta sitten. Minulla on nyt hyvä olo itseni kanssa. Kroppa tuntuu taas omalta. Tähän tarvittiin kevättalven mittainen juttakuuri, joka todellakin tympi välillä ihan urakalla ja sen jälkeen omaksuttu juttamainen ruokavalio. En ole lkäynyt tyhjällä vatsalla aamulenkillä, hikoillut salilla, jumpannut tai kahvakuulaillut. Pelkkä ruokailun muuttaminen riitti. En siis ole myöskään enää aikoihin mittaillut annoksiani, vaan syön vaan sen oppimani kaavan mukaan: reippaasti proteiinia, paljon kasviksia, vähän sokeria, kohtuullisesti rasvaa, runsaasti vettä.

Nyt olen siinä vaikeimmassa vaiheessa, kun tämä paino pitää onnistua pitämään. Syön taas suklaata, sipsejä, kakkuja, juustoja, jätskiä. Himo on ihan yhtä paha kuin aina ennenkin. Mutta yritän kovasti, etten söisi niitä joka päivä ja jos syön, en syö kilokaupalla. En ikinä enää halua palata tuohon vanhaan tammikuiseen vartalooni. Edellisestä juttakuurista opin, että se paluu vanhaan on pelottavan helppoa ja nopeaa, jos ei pidä varaansa.

Aamunaamasensuuri.

No niin, takaisin ompeluseuroihin. Se vaaleanpunainen resori jäi siis käyttämättä tuosta bikinihässäkästä, joten ompelin vielä hupparimekon. Tästä tuli niin kivan mallinen, että uskoisin käyttäväni kaavaa vielä tulevaisuudessakin. Eikä vaaleanpunainenkaan nyt niin kaamean possumainen lopulta ole.

Vaikka se viimekertainen ompeluhaaste leopardikuosineen oli järkytys, puumamekosta on tullut ihan lempivaatteeni. Olen käyttänyt sitä oikeastaan päivittäin näiden helleviikkojen aikana (jos jostain syystä olen tarvinnut vaatetta bikinien peitoksi) ja olen uskaltanut jopa käydä Siwassa se päälläni!

Älyttömän kiva on tämä uusi ompeluseuraharrastukseni. Innolla odotan ensi perjantaita.

Nuhaiset terveiset täältä Immolasta. Inhottava kesänuha iski meihin ja olo on tavanomaistakin toimimattomampi.

Ompelehdin juhannuksen tienoilla muutaman erän valko-punaisia maatuskatuotteita, jotka laittelin nyt kauppaan. Ylimmän kuvan kesäinen rantakassi on pellavaa ja ajattelin ommella niitä tilausten mukaan, enkä etukäteen varastoon, kuten tavallisesti. Jos joku haluaa itse ommella samanlaisen, niin tuohon uppoaa puoli metriä kangasta.


Bambusta tein kylpyhuonetuotteita. Minulta on silloin tällöin pyydetty pesulappua. Ihan rehellisesti sanottuna minä en oikein tiedä, mikä on pesulappu. Mutta uskon, että asiakkaat tietävät, kun sellaisia toivovat. Näillä pesulapuilla on kokoa 15 cm x 15 cm ja myyn ne kolmen kappaleen setteinä.


Itse tykkäisin hinkata ihoani oikein karhealla sienellä tai harjalla, mutta herkkäihoisille nämä ovat varmasti oikein hyviä. Älyttömän söpöjä ne ainakin ovat.


Lisäksi ompelin muutaman pyyheliinan. Ne ovat erinomaisen kivoja kasvopyyhkeinä tai vaikka hikipyyhkeinä jumpassa, mutta nämä ovat nyt vähän kakkoslaatuista. Tuo kangas, joka minulla oli jäljellä, oli painettu huomattavan vinoon ja siksi en oikein ole voinut myydä sitä kankaana. Kuvioiden kohdistaminen olisi sula mahdottomuus ja siksi esimerkiksi vaatteiden ompelu tästä ei olisi onnistunut. Pyyheliinassa se ei niin haittaa.

Koska en löytänyt budjettiin sopivaa ompelijaa, jouduin itse suoriutumaan reunan kanttauksesta. Lopputulos ei ole mikään erimerkillisen täydellinen. Siksi hinta on noin kympin edullisempi, kuin mitä sen pitäisi ensiluokkaisessa pyyhkeessä olla.


Ja sitten surauttelin vielä tiskirättejäkin, sillä valkoisten tiskirättien ystävät ovat joutuneet jo pitkään nuolemaan näppejään.

Nämä kaikki ovat verkkokaupssa Pienet erikoiset -kategoriassa, jonne laittelen aina satunnaisia, pieniä eriä sekalaisia tuotteita. Sellaisia minusta on mukavaa tehdä vaihtelun vuoksi, mutta ei suurina sarjoina.

Olen selvästi saanut kylliksi lepoa, sillä yhtäkkiä alkoi syntyä uutta tuoteideaa!

Kiilaferrejen leikkuusta jää hassuja suikaleita kangasta yli ja niille piti keksiä hyötykäyttöä. Jonkin aikaa tuherrettuani ja aika paljon kangasta pilattuani kehkeytyi vyö/olkalaukku.


Minulla on ollut myynnissä muinaisina aikoina vyölaukkuja ja olen saanut muutaman kyselyn, joissa on toivottu niiden paluuta. Nyt tuosta vyölaukusta kehkeytyikin uusi ja monipuolisempi versio, jolle annoin nimeksi Matleena-laukku. (Älkää kysykö, miksi. Se vaan tuli mieleen.)

Matleena on siksi mainio, että sitä voi pitää paitsi vyölaukkuna myös olkalaukkuna. Se on pieni, eli sinne mahtuvat vain ne tärkeimmät: puhelin, avaimet ja pieni kukkaro.


Sisällä siellä on nyörin päässä oleva klipsu, johon avaimen voi kiinnittää turvallisesti. Nyörillä on pituutta niin paljon, että avainta ei tarvitse irrottaa klipsusta kotiovella.


Matleena solmitaan vyötärölle nauhojen avulla. Mannekiinini on kai kokoa S, mutta suuremmankin ihmisen ympärille nauhat ylettävät. Nauhat voi pujottaa myös farkkujen vyölenkkeihin monesta kohtaa tai vain yhdestä lenkistä ja jättää laukku lepäämään alemmas lantiolle.


Tai sitten Matleenaa voi pitää olalla. Molempi parempi.

Näitä on nyt valmistunut tämä yksi kappale, mutta kangastilkkuja on vielä jäljellä muutamaan laukkuun. Ompelehdin ne vielä tänään valmiiksi ja laittelen kauppaan. Hintaa tällaiselle tulee suurinpiirtein 27 euroa.

Tämä minun lomaviikkoni on ollut vähän puolilomaviikko, mutta onhan puolilomakin parempi kuin ei lomaa ollenkaan. Olen kuitenkin käräyttänyt nahkaani vähän, tehnyt pihahommia bikineissä, istuttanut kukkasia ja ajellut Kielolla. Olemme pulahtaneet uimaan, aloittaneet kumivenekauden ja syöneet törkeät määrät jätskiä. Mutta tärkeintä on, että minä olen alkanut rentoutua ja aivoihini on ruvennut mahtumaan taas muutakin kuin työtä. Sulokin totesi minun olevan läsnäolevampi kuin aikoihin.

Siitä huolimatta tulin tänne nyt työasioissa, sillä täytyyhän minun kertoa, että Maatuska-puuvillaa tuli lisää painosta ja kiilaferrejä voi jälleen tilata Sojalta. Niiden suosio ylitti täysin omat odotukseni ja kangas pääsi loppumaan kesken.

Olen tosi iloinen siitä, että ferret ovat käyneet kaupaksi. Mutta onko se mikään ihme? Mahdottoman monikäyttöinen vaate sopii niin arkeen kuin juhlaan. Sitä voi pitää mekkona tai farkkujen kanssa tunikana. Ja se näyttää muuten hyvältä myös rintojen alle asetetun vyön kanssa, jos joku vielä epäilee, että malli saa ihmisen näyttämään raskaanaolevalta.

Näissä tunnelmissa kipitän nyt pihalle nauttimaan ihanasta kesästä ja semilomastani!

Joku aika sitten täällä kovasti epäiltiin, mahtavatko kiilaferret näyttää ollenkaan hyviltä minua tai Sojaa kookkaampien naisten päällä. Meidän mielestämme näyttävät, ja sitä todistaakseen Soja huhuili avuliaita L-XL-kokoisia naisia mannekiinin hommiin. Kolme upeaa naista ilmoittautui leikkiin mukaan ja eilen otettiin porukalla mekkokuvia.



Aika ihania, eikö?

Henkinen hyvinvointini on tänään sitä luokkaa hyvä, että sain kiilaferren kuvattua. Ei se itse mannekiinina oleminen nimittäin kamalan helppoa ole.


Kaikissa hienoissa muotikuvissa mainitaan aina, minkä valmistajan asusteet ovat mukana.

Kiilaferre: Soja Murto
Lasiriipus: Inx Design
Sukkahousut: Kiss Kiss
Kengät: Tossumonttu
Sormus: Marisanna Multamaa
Pusero: omatekemä
Kaukolaukaisija: Canon

(Tässä ei sitten ole mitään blogiyhteistyöliibalaabaa taustalla. Vain Sojan kanssa on bisnesyhteistyötä.)

Sitten toinen juttu. Testailen bambukangasta käsipyyhkeeksi.


Pyyhkeen koko olisi noin 60 cm x 40 cm. Neulos on sitä samaa kuin tiskiräteissä, mutta yksinkertaisena. Reunoissa kanttaus. Minun taidoillani kanttauksesta ei tule siistiä, joten joudun etsimään ompelijan, joka suostuisi nämä kanttaamaan, jos päätän ottaa pyyhkeet tuotantoon. Mutta pesutestejä ja käyttötestejä sitä ennen. Hintaa tälle tulisi arviolta parikymppiä. Mitä tykkäätte?

Minun piti tänään tapetoida työhuoneesta yksi seinä, mutta eihän tässä malta, kun on kaikkea niin kivaa ja jännää menossa työrintamalla.

Panimme yrittäjäystäväni Sojan kanssa pöljät päämme yhteen ja syntyi kuvassa oleva ihanuus. Minun kankaani + Sojan työ ja taito = Maatuska-kiilaferre.

Kiilaferre on modernisoitu versio vanhasta, perinteisestä karjalaisnaisten pitkästä mekosta, jota kutsuttiin sarafaaniksi. Soja on muokannut perinteisestä kiilasarafaanista nykynaiselle mukavammin istuvan lyhykäisen vaatteen, jota voi pitää yhtä hyvin farkkujen kanssa tunikan tapaan kuin mekkona hienojen sukkahousujen kaverina. Se sopii arkikäyttöön ja juhlakäyttöön ihan riippuen kankaasta, josta se ommellaan. Maatuskat ovat puuvillaa, ja tämä yhteistyömme hedelmä sopii siis arkeenkin ihan mainiosti.

Koska me olemme malttamattomia, haluamme julkistaa tämän jo nyt, vaikka minun turkoosi kiilaferreni on vasta tänään leikattu. Nämä suloiset mekot ommellaan pitkälti ihan käsityönä, siis OIKEASTI käsityönä, pienellä neulalla pistellen, eivätkä valmistu ihan sekunnissa. Minä tutustuin kiilaferreihin, kun sain sellaisen lahjaksi Sojalta viime kesänä, ja ihastuin ihan kympillä. Bloggasinkin siitä silloin.


Jos teistä joku haluaa itselleen tällaisen ihanan kiilaferren, niin näitä saa tilata Soja Murron verkkokaupasta. Kangasta on nyt hyvin rajallinen määrä, joten kannattaa pitää kiirettä. Värivaihtoehtoja on kolme ja kiilaferret valmistetaan tilauksesta omaan kokoosi. Hinta on 159 euroa. Jos haluat säästää postikuluissa ja voit itse tulla noutamaan kiilaferresi Jyväskylän, Tampereen tai Helsingin Käsityökorttelista, tee tilauksesi 22.4. mennessä.  Me Sojan kanssa patsastelemme varmasti omien elämiemme huippumalleina noissa tapahtumissa maatuskaiset kiilaferret yllämme.

Olen ompelehtinut lisää vaatteita. Nyt tein ruskeasta bambusta mekon, johon tein taskut tiskirättitilkuista.


Vaikka mekko on minusta nätti, se tulee pelkästään kotikäyttöön, sillä kankaassa näkyy siellä täällä oransseja haamukuvia. Kyseinen kangas oli tarkoitus ommella tiskiräteiksi, mutta tässä pätkässä painojälki oli niin huonoa, että heitin kankaan pesukoneeseen ja toivoin painovärin liukenevan kokonaan pois. Melkein kokonaan se tosiaan liukenikin. Hyviä nämä vesiliukoiset kangasvärit. Nyt ei mennyt ihan hukkaan kallis kangas.

Yritin myös värjätä pesukoneessa pellavaa oranssiksi, koska ajattelin tehdä messumekon. Hermo paloi jo siinä, kun tästä kylästä piti etsiä Dylon-väriä. Oranssia ei ollut missään ja minä niin vihaan kaupoissa juoksemista. Lopulta päädyin ostamaan paketin keltaista ja toisen punaista ja nohevasti kuvittelin, että kyllähän punaisesta ja keltaisesta oranssia saadaan.

Juu ei saatu.


Saatiin outo kiisselisävy, joka ei ole punainen eikä vaaleanpunainen, ei persikka, eikä lohenpunainen, eikä varsinkaan oranssi. Pieleen meni siis ihan kunnolla. Ei tästä saa ollenkaan Susannan Työhuoneen oranssiin Riepukioskiin sopivaa univormua. Pitää keksiä jotain muuta.


Olin siihen samaan koneelliseen sitten tunkenut mukaan myös vasta ompelemani bambupuseron. Se näyttää tässä kuvassa ihan nätin punaiselta. Oikeasti väri on todella outo. Harmittaa hiukan.


Kauniimpihan pusero olisi ollut valkoisena.

Nyt lupaan, etten tylsistytä teitä vähään aikaan näillä maatuskaompeluksillani.

Ensin tein bambukankaasta haalarin. Siitä tuli heti lempivaatteeni, vaikka se oli vain ruma proto. Sitten tein hupparin. Siitäkin tuli lempivaate. Tänään tein mekon ja siitä tuli ehdottomasti lempivaatteista lempivaattein!

Bambu on ihan parhaimmillaan ihoa vasten, ja siksipä hupparissa sen parhaat puolet menivät hiukan hukkaan, koska yleensä pidän huppareita toisen paidan päällä.


Mutta mekossa kaikki osuu kohdalleen. Olen niin tyytyväinen tähän viimeisimpään tuotokseeni. Se onnistui paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Minulla ei ollut mekkoon valmista kaavaa, vaan piirsin sen itse yhdistämällä hupparin ja liivimekon kaavat. Oli ihme, että mekosta tuli heti kertaheitolla oikean kokoinen ja istuva. Kykenin jopa lähestulkoon kohdistamaan maatuskat loogisesti. Voin sanoa, että se ei ole helppoa, kun on noin isosta ja täsmällisestä kuviosta kyse.

Nyt kun olen päässyt lievästä ylipainostakin eroon, voin taas paremmalla itsetunnolla pukeutua vartalonmyötäisiin mekkoihin ja heilua oman elämäni supermallina kaukolaukaisimen kanssa. Kyllä on hyvä mieli, eikä haittaa pätkän vertaa sekään, mistä aamulla kerroin. Ihan kaikin puolin hyvä mieli.

--------

Lisäys. Minulla eivät taidot riitä ompeluhommissa myyntivaatteiden tekemiseen, mutta olenkin sopinut yhteistyöstä toisen Susannan kanssa. Head Over Heels tekee näistä minun bambuistani myös mittatilausvaatteita ja pieni mallistokin on tulossa.

Joskus minä ihan tosissani ihmettelen, miten tyhmä voin olla. Ryntään aina tekemään asioita pää kolmantena jalkana ajattelematta yhtään mitään. Halusin niin kovasti omia kankaita myyntiin, etten laskenut kunnolla niiden teettämisestä koituvia kustannuksia. Innoissani sitten mätkäisin kankaat verkkokauppaan ihan hatusta repäistyllä hinnalla.

Eilen olin lopulta niin näppärä, että hoksasin avata taulukkolaskelmaohjelman ja katsoa, paljonko katetta noissa kankaissa onkaan. Pieni järkytyshän siitä seurasi. Hatusta heitetty 28 euron metrihinta bambukankaalle olikin nimittäin sitten lähes sama, mitä se yksi metri minulle kustantaa. Naurattaa niin, ettei huvita edes alkaa itkeä.



Ei minun ole mitään järjenhäivääkään myydä suomalaista, käsinpainettua kangasta. Vai kuinka ammattimaisena yrittämisenä te pidätte sitä, että myyn tuotteen asiakkaalle samalla hinnalla, kuin mitä siitä itse maksan?

Ei minua silti oikeastaan harmita. Minusta on ihan mahdottoman ihanaa, että tuota maatuskaa nyt on olemassa. On ihanaa pukeutua omiin maatuskoihin ja vielä ihanampaa nähdä, mitä muut siitä saavat aikaan. Minusta on ollut aivan huikeaa saada jo nyt kuvia siitä, mitä maatuskoista on taitavissa käsissä syntynyt. (Kurkatkaapa vaikka Pilvitehtaamoon!) 

Sitäpaitsi jos saan tämän erän myytyä, niin seuraavassa erässä pääsen jo tienaamaan muutaman euron, kun aloituskustannuksia ei enää tule.

Tämän onnettoman taloudellisen totuuden vuoksi jouduin kuitenkin tekemään muutoksen verkkokauppani toimituskulusysteemiin. Aiemmin kaikki tilaukset lähtivät täältä 1 euron postimaksulla riippumatta siitä, paljonko tuotteita tilasitte. Enää ei, sillä kankaiden postittaminen on kallista.

Nyt toimituskulut ovat alkaen 2 euroa. Siihen mahtuu 15 kappaletta bambutiskirättejä, joten tiskirättifaneille tämä muutos ei aiheuta kohtuutonta murhetta.

Mutta kankaissa toimituskulut nousevat nopsemmin. Bambu on niin muhkeaa, että siinä jo puolen metrin pala tarkoittaa vitosen toimituskulua ja metristä joutuu pulittamaan seitsemän euroa. Mutta se 7 euroa on sitten maksimi, joten kannattaa tilata kerralla enemmän.

Tyhmyydestä sakotetaan, ja mikä pahinta - näköjään myös asiakasta tällä kertaa. Ihan meinaa hävettää. Pieneksi lohduksi teille poistin kaupasta minimitilaussumman, eli tästä lähtien voitte tilata vaikka yhden rievun kerrallaan. Tai sen yhden pienen palan kangasta sammutuspeitettä varten.


Mutta hei... enhän minä rikastumista koskaan suunnitellutkaan, vaan hauskan pitämistä työnteon merkeissä. Ja hauskaahan minulla kyllä on.