1939

Vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

• 1. tammikuuta
  • Nobel-palkittu fyysikko Enrico Fermi siirtyi perheineen Italiasta maanpakoon Yhdysvaltoihin.
  • Vähäheikkilän taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Kaarinan kunnasta Turun kaupunkiin.
  • Kansaneläkelaki tuli voimaan.
  • Teknologiayritys Hewlett-Packard perustettiin Palo Altossa Kaliforniassa.
• 5. tammikuuta
  • Adolf Hitler tarjosi Berghofissa vierailleelle Puolan ulkoministerille Józef Beckille takuita Puolan rajoista, jos Danzigin vapaakaupunki palautettaisiin Saksalle. Beck vastasi, että Puolan yleinen mielipide ei sallisi muutoksia Danzigin asemaan.
  • Yhdysvaltalainen uraauurtava lentäjä Amelia Earhart julistetaan virallisesti kuolleeksi puolitoista vuotta katoamisensa jälkeen.
• 7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta.
• 9. tammikuuta – Albert Speerin suunnittelema uusi valtakunnankanslia vihittiin käyttöön Berliinissä.
• 13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen.
• 17. tammikuuta − Saksassa tiukennettiin rotulakeja. Juutalaisilta hammaslääkäreiltä, eläinlääkäreiltä ja apteekkareilta evättiin oikeus ammattinsa harjoittamiseen. Juutalaisia ei myöskään enää kelpuutettu suorittamaan mitään ammattitutkintoja.
• 20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin. Akatemiaan tuli kuusi akateemikon virkaa.
• 20. tammikuuta – Adolf Hitler vapautti Hjalmar Schachtin Saksan valtakunnanpankin pääjohtajan tehtävästä ja nimitti hänen tilalleen Walther Funkin.
• 21. tammikuuta – Adolf Hitler vaati Berliinissä vierailulla olleelta Tšekko-Slovakian ulkoministeriltä František Chvalkovskýltä että Tšekko-Slovakia eroaisi Kansainliitosta, supistaisi merkittävästi armeijansa vahvuutta, noudattaisi Saksan ohjeita ulkopolitiikassaan ja säätäisi juutalaisvastaisia lakeja.
• 24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä.
• 26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan. Juan Negrínin johtama tasavaltalaisten hallitus oli paennut kaupungista edellisenä päivänä ja asettui nyt Figueresiin lähelle Ranskan rajaa.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitler selvitti Saksan valtiopäivillä pitämässään puheessa ”Saksan juutalaisongelman ratkaisua”. Hitlerin puhe päättyi lauseeseen ”Jos kansainvälisen rahajuutalaisuuden Euroopassa ja sen ulkopuolella vielä kerran onnistuisi syöstä kansat maailmansotaan, ei tämän sodan lopputulos tule olemaan juutalaisuuden voitto. Sodan tuloksena tulee olemaan juutalaisen rodun hävitys Euroopasta!”.
• 30. tammikuuta – Viro hyväksyi Ahvenanmaan linnoittamisen.
• 1. helmikuuta – Saksalaiset miehitysviranomaiset määräsivät Tšekkoslovakian juutalaiset muuttamaan maasta kuukauden kuluessa.
• 2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-liittoon. Neuvostoliitto katkaisi välittömästi diplomaattisuhteet Unkariin huolimatta siitä, että Unkari vakuutti toimenpiteen olleen suunnattu Kominternia eikä Neuvostoliittoa vastaan.

• 

  3. – 12. helmikuuta – Suomi osallistui ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin jotka pidettiin Baselissa Sveitsissä. Suomen joukkue hävisi kaikki ottelunsa ja jäi kisan 14 osanottajamaasta viimeiseksi.
• 10. helmikuuta – Falangistit valtasivat Katalonian.
• 10. helmikuuta – Japanilaiset joukot aloittivat Hainanin saaren miehityksen.
• 10. helmikuuta – Paavi Pius XI kuoli. Hän tuli paaviksi 1922.
• 11.–19. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Zakopanessa Puolassa. Suomi voitti kaksi kulta- ja kaksi hopeamitalia.
• 15. helmikuuta – Espanjan sisällissota: Kolmen viikon aikana oli Espanjasta tullut Ranskaan 350 000 pakolaista.
• 27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
• 27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto perustettiin.
• 2. maaliskuuta – Pius XII:sta tuli paavi.
• 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev tapasi ulkoministeri Eljas Erkon. Neuvottelu jäi tuloksettomaksi.
• 6. maaliskuuta – Saksa alkoi miehittää Tšekkoslovakiaa.
• 9. maaliskuuta – Jäämurtaja ja sukullusveneiden emäalus Sisun virallinen vastaanotto ja koeajo oli Helsingin edustalla.^[1]
• 10. maaliskuuta – Tšhekkoslovakian presidentti Emil Hácha erotti Josef Tison Slovakian pääministerin virasta ja julisti maahan sotatilan. Slovakiaan muodostettiin seuraavana päivänä uusi hallitus, jossa ei ollut mukaan yhtään Tison hallituksen ministeriä.
• 13. maaliskuuta – Josef Tiso matkusti Berliiniin tapaamaan Adolf Hitleriä. Hän sopi siellä kutsuvansa koolle Slovakian parlamentin ja julistavansa maan itsenäiseksi.
• 13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut Neuvostoliiton Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminut Boris Stein, ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
• 13. maaliskuuta – Helsingissä alkoivat Suuren lähetystön 40-vuotisjuhlallisuudet, joihin oli kokoontunut 32 lähetystön jäsentä ja toistakymmentä adressihankkeessa mukana ollutta.^[2]
• 14. maaliskuuta – Tiso palasi Bratislavaan ja Slovakian parlamentti hyväksyi yksimielisesti maan itsenäisyysjulistuksen. Tshekkoslovakian presidentti Emil Hácha matkusti samana päivänä Berliiniin tapaamaan Hitleriä.
• 15. maaliskuuta – Hácha tapasi Hitlerin Berliinin valtakunnankansliassa heti puolenyön jälkeen. Hitler ilmoitti että Saksan armeijalla on määräys aloittaa Tšhekkoslovakian miehittäminen kello 6 aikaan aamulla ja maata tulisi kohtaamaan suuri hävitys ellei Hácha määräisi Tšekkoslovakian armeijaan pidättymään vastarinnasta. Sairaskohtauksen saanut Hácha pakotettiin allekirjoittamaan julistus, jolla hän luovutti maansa ja kansansa Führerin ja Saksan valtakunnan käsiin. Hácha piti sitten kello 4.30 aamulla radiopuheen, jossa hän kehoitti kansaansa pysymään rauhallisena. Saksalaiset marssivat Tšhekkoslovakiaan kohtaamatta vastarintaa ja iltapäivällä Hitler ja muut natsijohtajat saapuivat Prahaan. Tšekkoslovakiasta muodostettiin 16. maaliskuuta Böömin ja Määrin protektoraatti. Tšekkoslovakian itäkärjessä ollut Karpato-Ukrainan alue julistautui itsenäiseksi mutta Saksan kieltäydyttyä tukemasta sen itsenäisyysjulistusta Unkari hyökkäsi alueelle ja miehitti sen 17. maaliskuuta mennessä.
• 22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin alueen Saksalle sen jälkeen kun Saksa esitti Liettualle alueesta uhkavaatimuksen 20. maaliskuuta.
• 25. maaliskuuta – Saksa vaati Puolan käytävää Puolalta.
• 28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi.
• 31. maaliskuuta – Suomi tunnusti Francon hallituksen.

• 1. huhtikuuta – Yhdysvallat solmi diplomaattisuhteet Francon hallituksen kanssa.
• 1. huhtikuuta – Saksalainen taistelulaiva Tirpitz laskettiin vesille Wilhelmshavenissa.
• 1. huhtikuuta – Akateeminen Karjala-seura tarjosi puolustusministeriölle Karjalan kannaksen linnoitustöihin 1 000 vapaaehtoista AKS:n jäsentä kesäkuun ja elokuun 1939 väliseksi ajaksi.
• 3. huhtikuuta – Hitler antoi salaisen määräyksen aloittaa sotatoimien valmistelu Puolaa vastaan (Fall Weiss) 1. syyskuuta alkaen.
• 4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin 4-vuotiaana Irakin kuninkaaksi sen jälkeen kun hänen isänsä kuningas Ghazi kuoli auto-onnettomuudessa.
• 4. huhtikuuta – Glenn Miller orkestereineen levytti Kuutamoserenaadin.

• 

  7. huhtikuuta – Albanian valtaus: Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zogu I pakeni maasta 8. huhtikuuta Kreikkaan ja koko Albania oli vallattu 10. huhtikuuta mennessä. Italian kuningas Viktor Emanuel III kruunattiin Albanian kuninkaaksi 16. huhtikuuta ja maa liitettiin osaksi Italian imperiumia.
• 8. huhtikuuta – Mieskuoro Finlandia lähti Helsingistä konserttimatkalle Yhdysvaltoihin.^[3]
• 10. huhtikuuta – NKVD:n entinen päällikkö Nikolai Ježov pidätettiin, asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Josif Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan.
• 11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitosta.
• 14. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt lähetti Hitlerille ja Mussolinille vetoomuksen, jossa heitä pyydettiin vakuutusta, etteivät Saksa ja Italia hyökkäisi tai valtaisi alueita vetoomuksessa luetelluilta 31 valtiolta Puola mukaan lukien seuraavan 10 vuoden aikana ja kiistakysymykset käsiteltäisiin neuvottelupöydässä. Roosevelt ei odottanut viestiltään konkreettisia tuloksia mutta lähetti sen osoittaakseen maailmalle ratkaisevan eron demokratioiden ja diktatuurien välillä.
• 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinov ehdotti Englannille ja Ranskalle sotilaallista liittosopimusta Saksan vastaan. Sopimukseen olisivat liittyneet Puola ja tarvittaessa muut Keski- ja Itä-Euroopan maat jotka tunsivat itsensä Saksan uhkaamiksi.
• 19. huhtikuuta − Franz von Papen nimitettiin Saksan suurlähettilääksi Turkkiin.
• 19. huhtikuuta – Viipurin lääninsairaalan myrkytysonnettomuus : Kuusi potilasta kuoli Viipurin lääninsairaalassa sen jälkeen kun sairaanhoitajaoppilas sekoitti 4. huhtikuuta erehdyksessä leikkauksissa puudutusaineena käytettyyn novokaiiniliuokseen elohopeasublimaattia.^[4]
• 20. huhtikuuta − Adolf Hitler täytti 50 vuotta. Päivä julistettiin Saksassa kansalliseksi juhlapäiväksi. Berliinissä järjestettiin suuri, viisi tuntia kestänyt sotilasparaati joka oli tarkoitettu myös varoitukseksi länsivalloille.
• 21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi vuosilomalain.
• 25. huhtikuuta – Saksa aloitti arabiankieliset Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään suunnatut radiolähetykset Zeesenin lyhytaaltoasemalta.
• 26. huhtikuuta – Fritz Wendel saavutti lentokoneiden nopeusennätyksen 755 kilometriä tunnissa Messerschmitt Me 209-koneella. Ennätys säilyi mäntämoottoristen lentokoneiden nopeusennätyksenä vuoteen 1969 saakka.
• 27. huhtikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti yleisen asevelvollisuuden.
• 28. huhtikuuta – Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän irtisanoi Puolan kanssa vuonna 1934 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vuonna 1935 solmitun Lontoon laivastosopimuksen. Samalla hän tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle, muun muassa Suomelle. Hitler vaati myös Saksalle Danzigin vapaakaupunkia ja lisäksi Puolan käytävän läpi kulkevaa Saksan hallitsemaa yhdystietä Itä-Preussiin. ^[5]
• 30. huhtikuuta - New Yorkin maailmannäyttelyn avajaiset.
• 1. toukokuuta – Vuosilomalaki tuli voimaan Suomessa, loman pituus oli 5–12 päivää työsuhteen kestosta riippuen.
• 3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti tilalle Vjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä. Litvinovin syrjäyttämiseen vaikutti Englannin ja Ranskan kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen epäonnistuminen ja lisäksi myös hänen juutalainen syntyperänsä joka olisi haitannut Saksan kanssa jatkossa käytäviä neuvotteluja.^[6]
• 4. toukokuuta - New Yorkin maailmannäyttelyn Suomen osaston avajaiset.
• 7. toukokuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
• 8. toukokuuta – 13-vuotias violisti Heimo Haitto voitti Englannissa järjestetyn British Councilin musiikkikilpailun. Hän oli kilpailun nuorin osanottaja.
• 10. toukokuuta – Suomi ja Ruotsi pyysivät Kansainliittoa ottamaan käsiteltäväkseen Ahvenanmaan linnoittamisen.
• 16. toukokuuta – Suomi torjui Saksan ehdottaman hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen nestemäisten polttoaineiden varastoimisvelvollisuudesta.
• 19. toukokuuta − Neuvostoliiton uusi ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen Moskovan-suurlähettiläältä Aarno Yrjö-Koskiselta tietoja suunnitelmista Ahvenanmaan linnoittamiseksi.
• 20. toukokuuta – Pan Am käynnisti säännöllisen lentopostiliikenteen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan.
• 22. toukokuuta – Saksa ja Italia solmivat ”terässopimuksen” Italian ulkoministari Galeazzo Cianon Berliinin-vierailun aikana.
• 23. toukokuuta – Hitler ilmoitti valtakunnankansliaan kokoontuneelle Saksan asevoimien johdolle että jatkossa tulevat aluevaltaukset vaativat verenvuodatusta ja sota on sen vuoksi väistämätön. Hitlerin mukaan Saksan talousongelmat vaativat elintilan hankkimista Itä-Euroopasta ja Puolaan oli sen vuoksi hyökättävä ensimmäisen sopivan tilaisuuden tullen.
• 24. toukokuuta – Virossa suurpalo tuhosi kolmattasataa rakennusta Petserin kaupungissa ja noin 1 500 eli puolet kaupungin asukkaista menetti kotinsa. Petserin luostari säästyi tuholta.^[7]
• 31. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista.
• 31. toukokuuta – Saksa solmi Tanskan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 1. kesäkuuta – Englantilainen sukellusvene HMS Thetis upposi koesukelluksella Liverpoolin edustalla jolloin 99 veneen miehistöön kuulunutta sai surmansa.
• 4. kesäkuuta – Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaiva SS St. Louis käännytettiin Floridasta sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Laiva joutui palaamaan Eurooppaan, ja yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
• 4. kesäkuuta – Karjalan kannaksella alkoivat linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin.
• 4. kesäkuuta – Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto perustettiin.
• 5. kesäkuuta – Lieksan lento-onnettomuudessa kuoli kuusi henkilöä kun Cessna C-145 Airmaster -matkustajakone OH-YNB syöksyi Pielisjärveen ollessaan palaamassa yleisölennätykseltä.
• 7. kesäkuuta – Saksa solmi hyökkäämättömyyssopimukset Latvian ja Viron kanssa.
• 8. kesäkuuta – Neljä ihmistä hukkui Suomenlinnan eteläpuolella moottoriveneen täytyttyä vedellä. Viides veneessä ollut pelastui uimalla läheiselle asumattomalle Abrahaminluodolle, josta hänet pelastettiin muutamia tunteja myöhemmin.^[8]
• 9. kesäkuuta – Münsterin katolinen piispa Clemens von Galen kirjoitti Hitlerille kirjeen, jossa hän valitti tämän käyttävän vuonna 1933 säädettyä n.k. valtiopäivätalonpalo-asetusta (joka rajoitti kansalaisvapauksia helmikuussa 1933 tapahtuneen valtiopäivätalon tuhopolton jälkeen) väärin Saksan katolilaisten vainoamiseksi.
• 14. kesäkuuta – Tientsinin välikohtaus : Japani aloitti Englannin Tientsinissä Kiinassa sijainneen konsessioalueen saarron koska brittiviranomaiset kieltäytyivät luovuttamasta neljää kiinalaista nationalistia jotka olivat surmanneet japanilaisten tärkeän yhteistoimintamiehen Cheng Hsi-kengin. Saarto päättyi 20. elokuuta 1939 kompromissiratkaisuun kun kiinalaiset luovutettiin japanilaisille, jotka myöhemmin teloittivat heidät Japanissa. Englanti onnistui kuitenkin torjumaan Japanin vaatimuksen lopettaa taloudellinen tuki Kansalliselle Kiinalle.
• 15. kesäkuuta – Ranskalainen sukellusvene Phenix upposi Cam Ranhin lahdella Ranskan Indokiinassa. Onnettonuudessa menehtyi sukellusveneen koko 71 hengen miehistö.
• 16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
• 16. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. Presidentti Kyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
• 17. kesäkuuta – Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitettiin giljotiinilla viimeisessä julkisessa teloituksessa Ranskassa.
• 18. kesäkuuta – Englannin kotimaan puolustusvoimien ylitarkastaja, kenraali Kirke saapui vierailulle Suomeen.
• 20. kesäkuuta – Saksalainen Heinkel He 176 rakettilentokone teki ensilentonsa.
• 21. kesäkuuta – Japanilaiset valtasivat Shantoun satamakaupungin Etelä-Kiinassa.
• 29. kesäkuuta – Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraali Franz Halder saapui vierailulle Suomeen. Hän kävi vierailunsa aikana Karjalan kannaksella tarkastamassa linnoituslaitteita ja seuraamassa tykistöammuntoja ja vieraili lisäksi Kemissä ja Rovaniemellä.
• 29. kesäkuuta – Syyriaan kuuluneesta Alexandrettan sanjakista 1938 muodostettu Hatayn tasavalta liittyi kansanäänestyksen jälkeen Turkin tasavaltaan. Syyriaa hallinnut Ranska tuki hanketta, koska se toivoi liitoksen estävän Turkin liittoutumisen natsi-Saksan kanssa.

• 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettyjen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Sosiaalidemokraatit saavuttivat Suomen itsenäisyyden ajan suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, suurimman tappion kärsi Isänmaallinen kansanliike.
• 1. heinäkuuta – Suora lentoyhteys Helsinki—Amsterdam avattiin.
• 6. heinäkuuta – Viimeiset juutalaisten yritykset suljettiin Saksassa.
• 7. heinäkuuta – Jean Renoirin ohjaama elokuva Pelin säännöt sai ensiesityksensä Pariisissa.
• 7. heinäkuuta – Yalen yliopistokuoro saapui vierailulle Suomeen osana kuoron kolmen viikon pituista Euroopan kiertuetta. Suomessa kuoro kävi esittämässä serenadin säveltäjä Jean Sibeliukselle.^[9]
• 10. heinäkuuta – Ensimmäinen säännöllinen vuorolento Pohjois-Atlantin yli suoritettiin kun Pan American Airwaysin Boeing 314 Yankee Clipper matkustajakone kuljetti 27 1/2 tunnissa 30 ihmistä, postia ja rahtitavaroita New Yorkista Southamptoniin Englantiin. ^[10]
• 13. heinäkuuta – Presidentti Kyösti Kallion terveydentilasta annettiin tiedote, jonka mukaan hän ei ollut vielä täysin toipunut tammikuussa saamastaan sydäninfarktista.
• 23. heinäkuuta – Neuvostoliitto ehdotti sotilaallisia neuvotteluja Ranskalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Ranskalaiset ja brittiläiset neuvottelijat saapuivat Moskovaan 11. elokuuta.
• 28. heinäkuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa säädettiin laki terroritoimintaa vastaan. Laki oli suunnattu etenkin Irlannin tasavaltalaisia ääriryhmiä vastaan.
• 30. heinäkuuta – Näyttelijä Sirkka Sari sai surmansa pudottuaan Aulangon hotellin savupiippuun Hämeenlinnassa.
• 31. heinäkuuta – Konneveden Kärkkäälän kylässä Konneveden ja Sumiaisten pitäjien rajamailla riehui pyörremyrsky, joka kaatoi metsää ja vaurioitti rakennuksia.^[11]
• 2. elokuuta – Albert Einstein kirjoitti kirjeen presidentti Rooseveltille, jossa hän kertoi olevan mahdollista kehittää uraania käyttävä ydinase. Kirje toimi alkusysäyksenä Manhattan-projektille.
• 7. elokuuta – Karjalankannaksella alkoivat viikon kestäneet, Suomen siihen saakka suurimmat sotaharjoitukset. Harjoitukset päättyivät 12. elokuuta.
• 12. elokuuta – Pääministeri A. K. Cajander kiitti Viipurissa pitämässään puheessa puolustusvoimia siitä, ettei määrärahoja ollut tuhlattu nopeasti vanhenevaan kalustoon. Valtiovarainministeri Väinö Tanner ilmaisi tyytyväisyytensä Cajanderin lausuntoon, joka myöhemmin sai osakseen kovaa arvostelua.
• 13. elokuuta – Viipurissa pidettiin Kannaksen sotaharjoituksiin osallistuneiden joukkojen suurkatselmus, joka ohimarsseineen kesti 4 tuntia.
• 20. elokuuta – Teuvo Tulion ohjaama elokuva Vihtori ja Klaara sai ensiesityksensä Helsingissä. Elokuva pohjautui yhdysvaltalaisen George McManusin sarjakuvaan.
• 20. elokuuta – Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Morgenthau saapui lyhyellä vierailulle Suomeen ja tapasi muun muassa valtiovarainministeri Väinö Tannerin, pääministeri Aimo Cajanderin, ulkoministeri Eljas Erkon ja Suomen Pankin pääjohtajan Risto Rytin.^[12]
• 21. elokuuta – Saksalainen taistelulaiva Admiral Graf Spee lähti Wilhelmshavenista Etelä-Atlantille.
• 21. elokuuta – Neuvostoliitto päätti siirtää neuvottelut Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa myöhempään ajankohtaan.

• 

  23. elokuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimus jakoi Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja itäinen Puola annettiin sopimukseen liittyneen salaisen lisäpöytäkirjan nojalla Neuvostoliitolle.
• 25. elokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
• 29. elokuuta – Saksa miehitti Slovakian.
• 29. elokuuta – Kaksi suomalaista alusta moottorilaiva Aallotar ja höyrylaiva Dagny törmäsivät yhteen Juutinraumassa Sandhammarenin luona. Aallotar upposi heti törmäyksen jälkeen ja kolme sen miehistön jäsentä hukkui.^[13]
• 30. elokuuta – Puola aloitti mobilisaation.
• 31. elokuuta – Puolalaisiin univormuihin pukeutunut saksalainen kommando-osasto jota johti SS-upseeri Alfred Naujocks valtasi Saksan puolella lähellä Puolan rajaa sijainneen Gleiwitzin radioaseman Ylä-Sleesiassa ja lähetti asemalta saksalaisvastaista propagandaa. Lavastetun hyökkäyksen tarkoituksena oli antaa syy aloittaa sota Puolaa vastaan.

• 1. syyskuuta – Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Suomi julistautui puolueettomaksi.
• 2. syyskuuta – Stutthofin keskitysleiri perustettiin metsäiselle alueelle Sztutowon kaupungin länsipuolelle, noin 34 kilometriä Gdańskista itään. Tuona päivänä leiriin tuotiin 150–200 vankia Danzigista ja leirin rakentaminen aloitettiin pakkotyönä. 15. syyskuuta leirillä oli jo 6 000 vankia. Se oli ensimmäinen Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri Puolassa, ja toimi myös tuhoamisleirinä kesästä syksyyn 1944.
• 3. syyskuuta – Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle. Länsirintamalla alkoi niin sanottu valesota, jokasai nimensä siitä, että kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin sodanjulistuksista huolimatta vain vähäisiä taisteluita.
• 4. syyskuuta – Nepal julisti sodan Saksalle.
• 4. syyskuuta – Nestemäiset polttoaineet säännösteltiin Suomessa, ”korttikausi” alkoi.
• 5. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
• 6. syyskuuta – Puolan vastarinta päättyi.
• 6. syyskuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
• 8. syyskuuta – Ranskalaiset aloittivat hyökkäyksen yhdeksän divisioonan voimin Saarin alueelle, mutta pysäyttivät hyökkäyksen ennen kuin etenivät Maginot-linjan tykkien kantaman ulkopuolelle. Hyökkäys ei häirinnyt saksalaisia juuri lainkaan. Ranskalaiset vetäytyivät omaehtoisesti Saarin alueelta lokakuun alkuun mennessä.
• 10. syyskuuta – Kanada, Bahrain sekä Muscat ja Oman julistivat sodan Saksalle.
• 16. syyskuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin – Puolustusvoimien hankintoja lukuun ottamatta – kaiken tavaran maahantuonti ilman valtiovarainministeriön alaisuuteen perustetun valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
• 17. syyskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan. Puolan hallitus pakeni Romaniaan ja sieltä myöhemmin Lontooseen. Stalin julisti että Puola on lakannut olemasta itsenäisenä valtiona.
• 17. syyskuuta – Saksalainen sukellusvene U-29 upotti brittien lentotukialus HMS Courageousin Irlannin rannikolla.
• 20. syyskuuta – Kansanhuoltoministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi kansanhuoltoministeriksi nimitettiin Rainer von Fieandt.
• 21. syyskuuta – Rautakaartin kannattajat murhasivat Romanian pääministerin Armand Călinescun Bukarestissa.
• 22. syyskuuta – Viron ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 22. syyskuuta – natsien eugeniikka- eli rotuhygieniaohjelma Aktion T4:n ensimmäiset tuhoamiskokeilut pantiin toimeen Kocborowossa, valloitetussa Puolassa.
• 23. syyskuuta – Pohjoismaiden suurin elokuvateatteri, 1 000 katsojapaikan Bio Metropol aloitti toimintansa Kaisaniemenkadun varrella Helsingissä. Teatterin eteisen suunnittelivat arkkitehdit Alvar Aalto ja Niilo Kokko.^[14]
• 27. syyskuuta – Varsova antautui ja viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
• 28. syyskuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua Memeliä lukuun ottamatta siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin. Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien Puolan alueiden väliseksi rajaksi tuli pääosin jo vuonna 1919 Puolan itärajaksi ehdotettu Curzonin linja.
• 29. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Viro solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
• 30. syyskuuta - 1. lokakuuta – Vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakas lumipyry koetteli Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa.

• 1. lokakuuta – Latvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 3. lokakuuta – Liettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
• 5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
• 6. lokakuuta – Puolan vastarinnan lakattua Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien alueiden rajaksi tuli suunnilleen Curzonin linja, jota jo vuonna 1919 oli ehdotettu Puolan itärajaksi.
• 7. lokakuuta – Presidentti Kyösti Kallio vahvisti tasavallan suojelulain, joka antoi hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
• 8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä. Puolan antauduttua Hitler ehdotti liittoutuneille rauhaa, jossa nämä hyväksyisivät Itä-Euroopan uuden järjestyksen. Liittoutuneet torjuivat ehdotuksen pikaisesti.
• 9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina.
• 9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
• 9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulanut väkijoukko.
• 9. lokakuuta – Suomessa alkoi sokerin säännöstely. Sokeria saatiin ainoastaan kortilla yksi kilo henkeä kohden kuukaudessa.
• 10. lokakuuta – Wäinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven patsas paljastettiin Helsingin Rautatientorilla.
• 10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
• 11. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Sen mukaan Neuvostoliitto luovutti Puolalta valtaamansa Vilnan Liettualle, mutta sai samalla oikeuden pitää maa- ja ilmasotajoukkoja Liettuan alueella.^[15]
• 11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
• 11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
• 11. lokakuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskus perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
• 12. lokakuuta Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden ensimmäinen kolmesta jaksosta alkoi.
• 13. lokakuuta – Suomessa julistettiin 16–60-vuotiaita koskenut yleinen työvelvollisuus.
• 14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
• 14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
• 14. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene U-47 kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow'hun ja torpedoi taistelulaiva HMS Royal Oakin.
• 16. lokakuuta – Vilna siirtyi 11. lokakuuta tehdyn sopimuksen mukaisesti Liettuan hallintaan.
• 17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön.
• 17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi puolustusvoimien ylimmästä johdosta annetun asetuksen muutoksen, jonka mukaan tasavallan presidentti voi erityisistä syistä luovuttaa puolustusvoimien ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle.
• 20. lokakuuta – Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistiin kirjoitus, jossa ehdotettiin että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua sotavarusteita.
• 21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
• 23. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan matkustus- ja oleskelurajoituksia Itä- ja Pohjois-Suomen rajaseuduilla ja Etelä-Suomessa rannikko- ja saaristoalueilla.^[16]
• 28. lokakuuta – Kahvi säännösteltiin Suomessa. Kahviannos supistui neljänneskiloon henkilöä kohden neljän viikon aikana.
• 28. lokakuuta – Suomen Kuvalehti julkaisi kirjailija F. E. Sillanpään kirjoittaman Marssilaulun sanat.
• 31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.
• 31. lokakuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov julkisti puheessaan Neuvostoliiton aluevaihtoehdotukset Suomelle. Ehdotuksiin kuului maarajan siirtäminen Karjalan kannaksella muutamia kymmeniä kilometrejä pohjoiseen Leningradista sekä eräiden Suomenlahden saarien ja Kalastajasaarennon ja Pummangin niemimaitten osien luovutus. Vastineeksi Suomi olisi saanut samankokoisen alueen Neuvosto-Karjalasta. Lisäksi Neuvostoliitto ehdotti Suomelle pienen alueen vuokraamista määräajaksi Suomenlahden suulta laivastotukikohtaa varten. Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomelta samanlaista keskinäistä avunantosopimusta, jollaiset se oli solminut aiemmin syksyllä Baltian maiden kanssa.^[17]

• 2. marraskuuta – Suomen neuvottelijat saapuivat Moskovaan. Illalla he seurasivat kutsuvieraina Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istuntoa.
• 3. marraskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden toinen kolmesta jaksosta alkoi. Kremlissä pidetyissä tunnin kestäneissä neuvotteluissa olivat Suomen edustajina ministerit Paasikivi ja Tanner sekä valtioneuvos Hakkarainen, sekä Neuvostoliiton puolelta ulkoasiainkansankomissari Molotov ja hänen apulaisensa Potemkin. Stalin ei ollut mukana. Suomen valtuuskunta esitti Suomen vastaehdotukset Neuvostoliiton vaatimuksiin.
• 4. marraskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden toinen kolmesta jaksosta päättyi.
• 6. marraskuuta – ”Sonderaktion Krakau”: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille.
• 8. marraskuuta – Adolf Hitler selvisi täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupavallankaappauksen 16. vuosipäivänä. Kuusi sivullista sai surmansa ja 63 loukkaantui.
• 9. marraskuuta – ”Venlon tapaus”: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Venlossa Alankomaissa.
• 9. marraskuuta Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden kolmas ja viimeinen jakso.
• 10. marraskuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon F. E. Sillanpäälle.
• 12. marraskuuta – Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
• 13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta. Suomen valtuutetut lähtivät illalla kotimatkalle Moskovasta.
• 13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
• 15. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi väestönsuojelulain.
• 16. marraskuuta – Tukholmassa oleskellut SKP:n pääsihteeri Arvo Tuominen sai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroolta kutsun saapua Moskovaan ja ryhtyä ”Suomen kansanvaltaisen hallituksen” pääministeriksi. Tuominen lähetti Moskovaan 23. marraskuuta viestin, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä.
• 23. marraskuuta – Saksan juutalaiset erotettiin muusta väestöstä määräämällä heidät kantamaan vaatteissaan daavidintähteä.
• 26. marraskuuta – Mainilan laukaukset. Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov jätti asiasta tiukkasanaisen nootin Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Aarno Yrjö-Koskiselle.
• 26. marraskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda hyökkäsi voimakkaasti Suomen hallitusta, erityisesti pääministeri A. K. Cajanderia ja ulkoministeri Eljas Erkkoa vastaan.
• 27. marraskuuta – Suomen hallitus lähetti Mainilan laukausten johdosta Moskovaan vastanootin, jossa vakuutettiin, ettei laukauksia ollut ammuttu Suomen puolelta.
• 28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 28. marraskuuta – Neuvostosotilaat kaappasivat kolme suomalaista rajavartijaa Kalastajasaarennossa Pummangin lähellä.
• 29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
• 30. marraskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja talvisota alkoi. Helsinkiä pommitettiin. Asuinkorttelien pommitus aiheutti kritiikkiä ulkomaisissa joukkotiedotusvälineissä. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
• 30. marraskuuta – Yli tuhat ihmistä jäi mottiin ja puna-armeijan vangeiksi Hyrsylässä, Kalastajasaarennolla ja eräissä muissa rajaseudun kunnissa.

• 1. joulukuuta – ”Terijoen hallitus” pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui ”Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan” johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
• 1. joulukuuta – A. K. Cajanderin hallitus erosi. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden hallituksen. Cajanderin hallitus oli noussut Suomen siihen saakka toiseksi pitkäikäisimmäksi istuttuaan 994 vuorokautta.
• 1. joulukuuta – Eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle.
• 1. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivaston miinatorpedolentorykmentin lentokone törmäsi lähdössä pommivarastoon, jonka seurauksena tapahtui räjähdys, ja suuri osa lentokoneista tuli kahdeksi tai kolmeksi viikoksi lentokelvottomiksi.
• 2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan.
• 2. joulukuuta – Reserviupseerikoulu siirtyi Haminasta Niinisaloon.
• 3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
• 3. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivät jumalanpalvelukset ja muut julkiset kokoontumiset.
• 5. joulukuuta – Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyä Mannerheim-linjalle.
• 6. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner järjesti ulkomaisille diplomaateille ja lehtimiehille vastaanoton Hotelli Kämpissä Helsingissä. Vastaanotolla oli mukana muitakin ministereitä ja tarkoituksena oli osittain osoittaa vääriksi Neuvostoliiton väitteet, joiden mukaan Suomen hallitus olisi paennut ulkomaille. Perinteinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa oli peruutettu.'
• 6. joulukuuta – Neuvostoliiton 7. armeijan yhtymät aloittivat ensimmäisen läpimurtoyrityksen Itä-Kannaksella Taipaleenjoella.
• 7. joulukuuta – Suomalaiset diplomaatit saivat tietää että Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.
• 8. joulukuuta – Neuvostojoukkojen hyökkäys Taipaleenjoella päättyi epäonnistumiseen.
• 8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmen kirkonkylän.
• 8. joulukuuta – Neuvostoliitto julisti Suomen rannikot Tornionjoen suulta Hangon itäpuolelle saakka saartoon 20 meripeninkulman leveydeltä ”Suomen kansanhallituksen pyynnöstä” ja määräsi ulkomaalaiset alukset poistumaan kyseiseltä alueelta. Ahvenanmaan saaristo jäi saartovyöhykkeen ulkopuolelle ”sikäli kuin tätä aluetta ei suoranaisesti tai epäsuorasti käytetä tarkoituksiin, jotka ovat yhteydessä sotatoimiin Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa tai sen hallitusta vastaan”.
• 11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalankannaksella.
• 12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvellä.
• 13. joulukuuta – Taistelu La Plata -joen suulla saksalaisen Admiral Graf Speen ja brittiläisten risteilijöiden Exeterin, Ajaxin ja uusiseelantilaisen Achillesin välillä. Admiral Graf Spee vetäytyi korjauksia varten Montevideoon.
• 13. joulukuuta – Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamies Christian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
• 14. joulukuuta – Kansainliiton neuvoston 107. kokouksessa päätettiin erottaa Neuvostoliitto Kansainliitosta.
• 14. joulukuuta – Adolf Hitler määräsi suuramiraali Erich Raederin aloittamaan Norjan miehityksen valmistelun. Hitler oli hieman aiemmin tavannut Berliinissä vierailleen norjalaisen Nasjonal Samling -puolueen johtajan Vidkun Quislingin.
• 15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. NL:n ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain ”Suomen kansanhallituksen” kanssa.
• 15. joulukuuta – Neuvostojoukkojen uusi läpimurtoyritys Taipaleenjoella alkoi 15. joulukuuta päättyen suomalaisten torjuntavoittoon 17. joulukuuta.
• 17. joulukuuta – Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa Summan kylässä länsikannaksella alkoivat.
• 19. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat ensimmäisen pommihyökkäyksensä Turkuun. Syttyneissä tulipaloissa tuhoutui tai vaurioitui useita rakennuksia, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.
• 21. joulukuuta – Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täytti 60 vuotta.
• 22. joulukuuta − Suomalaiset saivat vallatuksi takaisin Suomussalmen kirkonkylän. Kamppailu Summan kylän suunnalla päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin.
• 23. joulukuuta – Suomen II armeijakunta aloitti epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen vastahyökkäyksen, joka sai myöhemmin nimen ”hölmön tölväys”.
• 26. joulukuuta – Neuvostoliiton 7. armeija keskeytti vaatimattoman etenemisen ja suurten tappioiden jälkeen hyökkäystoimet Itä-Kannaksella.
• 27. joulukuuta – Maanjäristys Turkin Itä-Anatoliassa, 100 000 kuollutta.
• 29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Jyväskylää ja Vaasaa. Jyväskylän pommituksissa sai surmansa 21 ja Vaasassa neljä ihmistä.
• 31. joulukuuta – Suomalaiset ilmoittivat työntäneensä puna-armeijan joukot takaisin rajan taakse Suomussalmen–Kemijärven rintamalla.
• 31. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan ilmestyminen keskeytyi.

• 1. tammikuuta – Michèle Mercier, ranskalainen näyttelijä
• 2. tammikuuta – Pertti Kelkka, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
• 5. tammikuuta – Kari Juva, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2014)
• 7. tammikuuta – Eero Taivalsaari, suomalainen toimittaja, kirjailija ja kansalaisaktivisti (k. 2015)
• 10. tammikuuta – Scott McKenzie, yhdysvaltalainen folk-laulaja (k. 2012)
• 13. tammikuuta – Guri Vesaas, norjalainen kääntäjä ja kustannustoimittaja
• 16. tammikuuta – Thomas Parland, suomalainen valtiotieteen dosentti ja ulkoministeriön Venäjän politiikan erikoistutkija (k. 2004)
• 17. tammikuuta – Niels Helveg Petersen, tanskalainen poliitikko (k. 2017)
• 31. tammikuuta – Eino Grön, suomalainen iskelmälaulaja
• 2. helmikuuta – João César Monteiro, portugalilainen elokuvaohjaaja (k. 2003)
• 2. helmikuuta – Dale T. Mortensen, vuoden 2010 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori (k. 2014)
• 2. helmikuuta – Sirkka Turkka, suomalainen runoilija (k. 2021)
• 3. helmikuuta – Michael Cimino, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2016)
• 3. helmikuuta – Pentti Nikula, suomalainen seiväshyppääjä
• 3. helmikuuta – Juha Seppo, suomalainen kirkkohistorian professori (k. 2018)
• 12. helmikuuta – Ray Manzarek, yhdysvaltalainen muusikko (k. 2013)
• 13. helmikuuta – Valeri Roždestvenski, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2011)
• 18. helmikuuta – Eila Pienimäki, suomalainen iskelmälaulaja
• 21. helmikuuta – Börje Ahlstedt, ruotsalainen näyttelijä
• 21. helmikuuta – Svein Erik Brodal, norjalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
• 23. helmikuuta – Raimo O. Kojo, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 28. helmikuuta – Daniel Chee Tsui, vuoden 1998 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko
• 2. maaliskuuta – Reino Kero, suomalainen historioitsija (k. 2020)
• 5. maaliskuuta – Juhani Rinne, suomalainen meteorologi ja professori
• 16. maaliskuuta – Risto Aaltonen, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
• 17. maaliskuuta – Giovanni Trapattoni, italialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 18. maaliskuuta – Giánnis Markópoulos, kreikkalainen säveltäjä (k. 2023)
• 18. maaliskuuta – Marja-Leena Mikkola, suomalainen kirjailija
• 20. maaliskuuta – Robert Swindells, brittiläinen nuortenkirjailija
• 24. maaliskuuta – Seppo Leppävuori, suomalainen teknillisen fysiikan professori
• 27. maaliskuuta – Svante Korkiakoski, suomalainen näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Terence Hill, italialainen näyttelijä

• 1. huhtikuuta – Ilpo Saunio, suomalainen pianisti, musiikkitoimittaja ja musiikintutkija (k. 1999)
• 2. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul-laulaja (k. 1984)
• 2. huhtikuuta – Pertti Paasio, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2020)
• 4. huhtikuuta – Ragnhild Queseth Haarstad, norjalainen poliitikko (k. 2017)
• 7. huhtikuuta – Francis Ford Coppola, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
• 7. huhtikuuta – Kari Eskola, suomalainen ydinfyysikko ja professori
• 7. huhtikuuta – Tuomo Martikainen, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2018)
• 8. huhtikuuta – Ilkka Suominen, suomalainen poliitikko, Kokoomuksen puheenjohtaja ja ministeri (k. 2022)
• 13. huhtikuuta – Seamus Heaney, vuoden 1995 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija (Ojanpiennarten kuningas) (k. 2013)
• 13. huhtikuuta – Paul Sorvino, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
• 14. huhtikuuta – Anthony Easthope, brittiläinen kulttuurintutkija (k. 1999)
• 16. huhtikuuta – Dusty Springfield, englantilainen pop- ja soulmuusikko (k. 1999)
• 19. huhtikuuta – Solveig Sollie, norjalainen poliitikko
• 20. huhtikuuta – Gro Harlem Brundtland, Norjan pääministeri
• 21. huhtikuuta – Pirjo Bergström, suomalainen muusikko (k. 2011)
• 22. huhtikuuta – Ann Forstén, suomalainen paleontologi (k. 2002)
• 30. huhtikuuta – Raimo Meltti, suomalainen dramaturi, kirjailija, käsikirjoittaja, suomentaja, ohjaaja ja näyttelijä (k. 2009)
• 2. toukokuuta – Leonid Kanevskyi, ukrainalais-venäläinen näyttelijä
• 2. toukokuuta – Pekka Parikka, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997)
• 3. toukokuuta – Pertti Nieminen, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
• 4. toukokuuta – Paul Gleason, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2006)
• 4. toukokuuta – Amos Klausner, Amos Oz, israelilainen kirjailija ja kirjallisuuden professori (k. 2018)
• 7. toukokuuta – José Antonio Abreu, venezuelalainen muusikko, säveltäjä, poliitikko ja ministeri (k. 2018)
• 7. toukokuuta – Sidney Altman, vuoden 1989 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalainen molekyylibiologi (k. 2022)
• 8. toukokuuta – Sirkka Hämäläinen, suomalainen talousvaikuttaja, Suomen Pankin ent. pääjohtaja
• 10. toukokuuta – Hannu Taanila, suomalainen toimittaja (k. 2024)
• 11. toukokuuta – Unto Heikura, suomalainen opettaja ja näytelmäkirjailija (k. 2021)
• 14. toukokuuta – Ann-Mari Spjut, suomalainen näyttelijä
• 18. toukokuuta – Giovanni Falcone, italialainen tutkintatuomari (k. 1992)
• 18. toukokuuta – Peter Grünberg, vuoden 2007 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 2018)
• 18. toukokuuta – Keijo Tapiovaara, suomalainen pikaluistelija ja yritysjohtaja (k. 2019)
• 19. toukokuuta – Jānis Lūsis, latvialainen keihäänheittäjä ja olympiavoittaja (k. 2020)
• 21. toukokuuta – Heinz Holliger, saksalainen säveltäjä
• 22. toukokuuta – Paul Winfield, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
• 25. toukokuuta – Ian McKellen, englantilainen näyttelijä (Taru sormusten herrasta)
• 29. toukokuuta – Al Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 2021)
• 2. kesäkuuta – Aune Vähäkangas, suomalainen kirjailija (k. 2013)
• 3. kesäkuuta – Uolevi Nojonen, suomalainen kirjailija (k. 2021)
• 3. kesäkuuta – Jon Tolaas, norjalainen runoilija (k. 2012)
• 6. kesäkuuta – Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä (k. 2021)
• 6. kesäkuuta – Maija-Liisa Majanlahti, suomalainen näyttelijä (k. 2017)
• 7. kesäkuuta – Eri Klas, virolainen kapellimestari (k. 2016)
• 8. kesäkuuta – Juhani Forsberg, suomalainen pappi ja virsirunoilija
• 11. kesäkuuta – Paul Osipow, suomalainen taidemaalari ja näyttelijä
• 11. kesäkuuta – Sir John Young Stewart (”Jackie Stewart”), skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari)
• 12. kesäkuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
• 15. kesäkuuta – Brian Jacques, englantilainen fantasiakirjailija (k. 2011)
• 16. kesäkuuta – Ritva Oksanen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 17. kesäkuuta – Krzysztof Zanussi, puolalainen elokuvaohjaaja
• 18. kesäkuuta – Paul Baltes, saksalainen psykologi (k. 2006)
• 21. kesäkuuta – Kaarle Vilhelm Holmberg (”Kalle Holmberg”), suomalainen teatteriohjaaja (k. 2016)
• 22. kesäkuuta – Heikki Sarmanto, suomalainen säveltäjä ja pianisti
• 22. kesäkuuta – Ada E. Yonath, vuoden 2009 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen biokemisti

• 4. heinäkuuta – Paavo Liski, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 2006)
• 8. heinäkuuta – Tauno Karvonen, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
• 11. heinäkuuta – Niels Bollmann, tanskalainen poliitikko (k. 1989)
• 15. heinäkuuta – Aníbal Cavaco Silva, Portugalin presidentti 2006–2016
• 15. heinäkuuta – Patrick Wayne, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. heinäkuuta – Ossi Ahlapuro, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2023)
• 20. heinäkuuta – John H. Kelly, yhdysvaltalainen diplomaatti (k. 2011)
• 27. heinäkuuta – Allan Hagert, suomalainen liikemies (k. 1999)
• 28. heinäkuuta – Gösta Ekman, ruotsalainen näyttelijä (k. 2017)
• 30. heinäkuuta – Peter Bogdanovich, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2022)
• 31. heinäkuuta – Susan Flannery, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. heinäkuuta – Eeva Tikka, suomalainen kirjailija
• 2. elokuuta – Wes Craven, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja näyttelijä (k. 2015)
• 9. elokuuta – Flemming Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 2021)
• 9. elokuuta – Romano Prodi, italialainen poliitikko ja pääministeri
• 19. elokuuta – Alan Baker, brittiläinen matemaatikko (k. 2018)
• 19. elokuuta – Ginger Baker, brittiläinen muusikko (k. 2019)
• 19. elokuuta – David Eugene Fellhauer, yhdysvaltalainen katolinen piispa
• 19. elokuuta – Eino Valtanen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1985)
• 22. elokuuta – Valerie Harper, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2019)
• 23. elokuuta – Pekka Lukka, suomalainen näyttelijä (k. 2019)
• 27. elokuuta – Bjarne Fiskum, norjalainen viulisti ja musiikinopettaja (k. 2021)
• 29. elokuuta – Walton Grönroos, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k. 1999)
• 30. elokuuta – Elizabeth Ashley, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. elokuuta – John Robert Parker Ravenscroft (”John Peel”), brittiläinen musiikkitoimittaja (k. 2004)
• 3. syyskuuta – Rakel Liehu, suomalainen kirjailija (Bul bul)
• 5. syyskuuta – George Lazenby, australialainen näyttelijä (Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa)
• 5. syyskuuta – Clay Regazzoni, sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 2006)
• 5. syyskuuta – Heikki Talvitie, suomalainen diplomaatti
• 5. syyskuuta – Susumu Tonegawa, vuoden 1987 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen tutkija
• 9. syyskuuta – Leo Petrell, suomalainen painija ja ammattilaisnyrkkeilijä (k. 2022)
• 10. syyskuuta – Risto Palm, suomalainen näyttelijä
• 13. syyskuuta – Richard Kiel, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
• 14. syyskuuta – Eugene Fama, vuoden 2013 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 15. syyskuuta – Aarre Heinonen, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
• 16. syyskuuta – Christian Hauschild, saksalainen kuoronjohtaja, Cantores Minores -kuoron johtaja 1987–2004 (k. 2010)
• 16. syyskuuta – Jarmo Sermilä, suomalainen säveltäjä
• 18. syyskuuta – Leena Laulajainen, suomalainen kirjailija (k. 2017)
• 18. syyskuuta – Jorge Sampaio, Portugalin presidentti 1996–2006 (k. 2021)
• 21. syyskuuta – Klaus Mäkelä, suomalainen sosiologi ja alkoholitutkija (k. 2013)
• 30. syyskuuta – Jouko Kuha, suomalainen este-, kestävyys- ja maastojuoksija
• 30. syyskuuta – Jean-Marie Lehn, vuoden 1987 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti

• 1. lokakuuta – Michu Meszaros, unkarilais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
• 2. lokakuuta – Juri Glazkov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2008)
• 2. lokakuuta – Juliette Kaplan, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
• 2. lokakuuta – Göran Sonnevi, ruotsalainen runoilija ja kirjallisuuden kääntäjä
• 7. lokakuuta – Pekka Kilkki, suomalainen metsätieteen professori (k. 1990)
• 7. lokakuuta – Harold Kroto, vuoden 1996 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 2016)
• 8. lokakuuta – Harvey Pekar, yhdysvaltalainen sarjakuvakäsikirjoittaja (k. 2010)
• 12. lokakuuta – Sirpa Asko-Seljavaara, suomalainen lääkäri ja poliitikko
• 12. lokakuuta – James Crumley, yhdysvaltalainen rikoskirjailija (k. 2008)
• 15. lokakuuta – Olli Aumala, suomalainen mittaustekniikan professori
• 16. lokakuuta – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä (k. 2024)
• 18. lokakuuta – Lee Harvey Oswald, yhdysvaltalainen merijalkaväen sotilas ja presidentti John F. Kennedyn murhaaja (k. 1963)
• 20. lokakuuta – Rosemarie Köhn, norjalainen piispa (k. 2022)
• 21. lokakuuta – Kjell Borgen, norjalainen poliitikko (k. 1996)
• 26. lokakuuta – Karel Schoeman, eteläafrikkalainen kirjailija (k. 2017)
• 27. lokakuuta – John Cleese, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (Monty Python)
• 28. lokakuuta – Giulio Angioni, italialainen kirjailija ja antropologi (k. 2017)
• 30. lokakuuta – Leland H. Hartwell, vuoden 2001 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 30. lokakuuta – Grace Slick, yhdysvaltalainen rocklaulaja ja lauluntekijä
• 8. marraskuuta – Jarno Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä
• 8. marraskuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja (k. 2000)
• 9. marraskuuta – Matti Hakama, suomalainen valtiotieteilijä ja epidemiologian professori
• 10. marraskuuta – Russell Means, yhdysvaltalainen poliitikko, kirjailija ja intiaaniaktivisti (k. 2012)
• 10. marraskuuta – Marja-Leena Syvänen, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
• 13. marraskuuta – Karel Brückner, tšekkiläinen jalkapalloilija ja valmentaja
• 15. marraskuuta – Jaakko Ihamuotila, suomalainen vuorineuvos (k. 2023)
• 15. marraskuuta – Yaphet Kotto, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
• 15. marraskuuta – Rauni-Leena Luukanen-Kilde, suomalainen lääkäri, kirjailija, luennoitsija ja ufotutkija (k. 2015)
• 16. marraskuuta – Arne Oluf Andersen, tanskalainen poliitikko
• 16. marraskuuta – Henrik Otto Donner, suomalainen säveltäjä (k. 2013)
• 17. marraskuuta – Erhard Melcher, saksalainen liikemies
• 18. marraskuuta – John O’Keefe, vuoden 2014 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalais-brittiläinen neurotieteilijä
• 18. marraskuuta – Haldis Reigstad, norjalainen runoilija
• 26. marraskuuta – Tina Turner, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (”Nutbush City Limits”) (k. 2023)
• 27. marraskuuta – Laurent-Desire Kabila, Kongon demokraattisen tasavallan presidentti 1997–2001 (k. 2001)
• 30. marraskuuta – Chandra Bahadur Dangi nepalilainen maailman lyhyin mies (k. 2015)
• 2. joulukuuta – Jorma Pulkkinen, suomalainen juontaja ja televisioesiintyjä
• 5. joulukuuta – Kurt Nuotio, suomalainen teatteriohjaaja
• 5. joulukuuta – Reino Paasilinna, suomalainen kirjailija, poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja europarlamentaarikko (k. 2022)
• 8. joulukuuta – James Galway, pohjoisirlantilainen huilisti
• 10. joulukuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko (”Tasavallan Presidentti”) (k. 1980)
• 11. joulukuuta – Arvo Vatanen, suomalainen graafikko (k. 2015)
• 13. joulukuuta – Pauli Vuolle, suomalainen liikuntatieteilijä ja professori (k. 2016)
• 18. joulukuuta – Michael Moorcock, brittiläinen kirjailija
• 18. joulukuuta – Harold E. Varmus, vuoden 1989 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteilijä
• 22. joulukuuta – Daniel Caro Borda, kolumbialainen katolinen piispa
• 25. joulukuuta – Leena Kaskela, suomalainen television uutistoimittaja (k. 2017)
• 26. joulukuuta – Matti Otala, suomalainen elektroniikan professori (k. 2015)
• 26. joulukuuta – Phil Spector, yhdysvaltalainen musiikkituottaja (k. 2021)
• 30. joulukuuta – Matti Elovaara, suomalainen liike-elämän vaikuttaja ja kauppaneuvos
• 31. joulukuuta – Christian Mejdahl, tanskalainen poliitikko

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1939 kuolleista henkilöistä

• 8. tammikuuta – Gustavs Zemgals, Latvian presidentti (s. 1871)
• 9. tammikuuta – Kaarlo Borg, suomalainen arkkitehti (Lastenlinna) (s. 1888)
• 15. tammikuuta – Kullervo Manner, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1880)
• 26. tammikuuta – Valfrid Ahonen, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1893)
• 28. tammikuuta – William Butler Yeats, vuoden 1923 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija (s. 1865)
• 4. helmikuuta – Edward Sapir, yhdysvaltalainen kielentutkija ja antropologi (s. 1884)
• 5. helmikuuta – Yrjö Komu, suomalainen SDP:n piirisihteeri ja kansanedustaja (s. 1890)
• 10. helmikuuta – Pius XI, paavi (s. 1857)
• 20. helmikuuta – Pakubuwono X, Surakartan sulttaanikunnan hallitsija 1893–1939 (s. 1866)
• 21. helmikuuta – Santeri Pohjanpalo, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1874)
• 27. helmikuuta − Nadežda Krupskaja, neuvostoliittolainen poliitikko, Vladimir Leninin puoliso (s. 1869)
• 2. maaliskuuta – Howard Carter, brittiläinen arkeologi ja egyptologi (Tutankhamonin haudan löytäjä) (s. 1874)
• 6. maaliskuuta – Ferdinand von Lindemann, saksalainen matemaatikko (s. 1852)
• 19. maaliskuuta – Charles-François-Prosper Guérin, ranskalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1875)
• 21. maaliskuuta – Evald Aav, virolainen säveltäjä (Vikerlased) (s. 1900)
• 24. maaliskuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (s. 1900) (katosi merellä)
• 25. maaliskuuta – Kaarlo Hänninen, suomalainen kirjailija, tutkija ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1876)
• 28. maaliskuuta – Gösta Theslöf, suomalainen kenraalimajuri ja itsenäisyysmies (s. 1872)

• 3. huhtikuuta – Vilhelm Glückstadt, tanskalainen elokuvaohjaaja (s. 1885)
• 4. huhtikuuta – Ghazi, Irakin kuningas (s. 1912)
• 11. huhtikuuta – Väinö Lassila, suomalainen lääkäri ja anatomian professori (s. 1896)
• 17. huhtikuuta – Ilmari Vuoristo, suomalainen metsänhoitaja ja metsäteknologian professori (s. 1897)
• 24. huhtikuuta – Harald Scavenius, tanskalainen poliitikko, ministeri ja diplomaatti (s. 1873)
• 27. huhtikuuta – Tuomas Vohlonen, suomalainen keksijä (Suunto Oy:n perustaja) (s. 1877)
• 6. toukokuuta – Konstantin Somov, venäläinen taidemaalari ja taidegraafikko (s. 1869)
• 6. toukokuuta – Robert Teichmüller, saksalainen pianisti ja pianopedagogi (s. 1863)
• 8. toukokuuta – Kurt Löwenstein, saksalainen poliitikko ja kasvatustieteilijä (s. 1885)
• 12. toukokuuta – Frans Ali Krogius, suomalainen kirurgi (s. 1864)
• 15. toukokuuta – Anna Sterky, tanskalais-ruotsalainen ammattiyhdistysjohtaja, sosiaalidemokraattinen poliitikko ja feministi (s. 1856)
• 16. toukokuuta – Anders Lindstedt, ruotsalainen matematiikan professori ja virkamies (s. 1854)
• 17. toukokuuta – Selim A. Lindqvist, suomalainen arkkitehti (s. 1867)
• 19. toukokuuta – Karl Radek, puolalais-neuvostoliittolainen bolševikkipoliitikko (s. 1885)
• 22. toukokuuta – Hannes Ryömä, suomalainen poliitikko ja lääkäri (s. 1878)
• 25. toukokuuta – Frank Watson Dyson, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (s. 1868)
• 4. kesäkuuta – Tommy Ladnier, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti ja -kornetisti (s. 1900)
• 5. kesäkuuta – Arvi Järventaus, suomalainen kirjailija ja pappi (Risti ja noitarumpu) (s. 1883)
• 13. kesäkuuta – Volter Kilpi, suomalainen kirjailija (Alastalon salissa) (s. 1874)
• 17. kesäkuuta – Eugen Weidmann, ranskalainen sarjamurhaaja, viimeinen Ranskassa julkisesti teloitettu henkilö (s. 1908)
• 23. kesäkuuta – Olga Poppius, suomalainen näyttelijä, lausuja ja puheilmaisun opettaja (s. 1866)
• 25. kesäkuuta – Richard Seaman, brittiläinen kilpa-autoilija (s. 1913)

• 4. heinäkuuta – Louis Wain, brittiläinen kuvataiteilija (s. 1860)
• 7. heinäkuuta – Axel Hägerström, ruotsalainen filosofi ja oikeusoppinut (s. 1868)
• 8. heinäkuuta – Havelock Ellis, englantilainen lääkäri ja kirjailija (s. 1859)
• 13. heinäkuuta – Eivind Nielsen, norjalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1864)
• 13. heinäkuuta – E. E. Tuompo, suomalainen metsänhoitaja ja eräkirjailija (s. 1881)
• 14. heinäkuuta – Alfons Mucha, tšekkiläinen taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija (s. 1860)
• 19. heinäkuuta – Alexis af Enehjelm, suomalainen laulaja ja radiokuuluttaja (s. 1886)
• 30. heinäkuuta – Sirkka Linnea Jahnsson (”Sirkka Sari”), suomalainen näyttelijä (s. 1920)
• 2. elokuuta – Charlotte Drake Cardeza, yhdysvaltalainen miljonääri (s. 1854)
• 7. elokuuta – Eino Rautavaara, suomalainen oopperalaulaja (s. 1876)
• 11. elokuuta – Jean Bugatti, italialainen autosuunnittelija (s. 1909)
• 12. elokuuta – Johannes Valmari, suomalainen kemisti ja professori (s. 1883)
• 18. elokuuta – Josef von Seilern-Aspang, itävaltalainen lintutieteilijä (s. 1884)
• 25. elokuuta – Babe Siebert, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1904)
• 3. syyskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen filosofi, sosiologi ja sosiaaliantropologi (Avioliiton historia) (s. 1862)
• 6. syyskuuta – Arthur Rackham, englantilainen kuvittaja (s. 1867)
• 15. syyskuuta – Jens Bratlie, Norjan pääministeri 1912–1913 (s. 1856)
• 18. syyskuuta – Stanisław Ignacy Witkiewicz, puolalainen kirjailija, taidemaalari, valokuvaaja ja filosofi (s. 1885)
• 23. syyskuuta – Sigismund Schlomo Freud (”Sigmund Freud”), itävaltalainen lääkäri ja tutkija (psykoanalyysin kehittäjä) (Unien tulkinta) (s. 1856)
• 24. syyskuuta – Danilo, Montenegron kruununperillinen (s. 1871)

• 1. lokakuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (s. 1906)
• 9. lokakuuta – Friedrich Pfotenhauer, yhdysvaltalainen luterilainen pastori ja Missouri-synodin presidentti (s. 1859)
• 20. lokakuuta – Iivo Nikutjev, karjalainen kirjailija (s. 1904)
• 23. lokakuuta – Gustaf Wrede af Elimä (”Parkanon paroni”), suomalainen metsänhoitaja ja suojeluskunta-aktiivi (s. 1853)
• 26. lokakuuta – Karl Johan Hagfors, suomalainen seminaarin johtaja ja kirjailija (s. 1860)
• 27. lokakuuta – János Csonka, unkarilainen polttomoottori- ja autotekniikan kehittäjä (s. 1852)
• 28. lokakuuta – Alice Brady, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1892)
• 29. lokakuuta – Aarne Selinheimo, suomalainen rauhanliikkeen vaikuttaja (s. 1898)
• 31. lokakuuta – Albrecht, Württembergin herttua, Saksan armeijan sotamarsalkka (s. 1865)
• 1. marraskuuta – Clas von Collan, suomalainen juristi ja valtiopäivämies, Suomen pankin pääjohtaja 1907–1918 (s. 1862)
• 7. marraskuuta – Kirsti Suonio, suomalainen näyttelijä (s. 1872)
• 11. marraskuuta – Mykolas Sleževičius, liettualainen lakimies, poliitikko, toimittaja ja pääministeri (s. 1882)
• 12. marraskuuta – Norman Bethune, kanadalainen kirurgi ja lääkintäupseeri (s. 1890)
• 21. marraskuuta – Eliel Sundström, suomalainen kotieläinten jalostaja (s. 1885)
• 20. marraskuuta – Borghild Langaard, norjalainen oopperalaulaja (s. 1883)
• 25. marraskuuta – Anna Sahlstén, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1875)
• 28. marraskuuta – James Naismith, kanadalainen urheiluvaikuttaja, koripallon sääntöjen laatija (s. 1861)
• 29. marraskuuta – Philipp Scheidemann, saksalainen poliitikko, valtakunnankansleri 1919 (s. 1865)
• 29. marraskuuta – Otto Åkesson, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1872)
• 30. marraskuuta – Jussi Pukkila, suomalainen lukkari-urkuri ja kirjailija (s. 1883)
• 1. joulukuuta – Jorma Gallen-Kallela, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (s. 1898)
• 4. joulukuuta – Sigurd Johan Normann, norjalainen teolofi ja piispa (s. 1879)
• 4. joulukuuta – Wu Peifu, kiinalainen sotaherra (s. 1874)
• 12. joulukuuta – Juho Aitamurto, suomalainen hiihtäjä (s. 1864)
• 12. joulukuuta – Olaf Amundsen, norjalainen poliitikko (s. 1876)
• 12. joulukuuta – Douglas Fairbanks, yhdysvaltalainen näyttelijä (Robin Hood) (s. 1883)
• 16. joulukuuta – Otto Stenroth, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja (s. 1861)
• 19. joulukuuta – Ossian Nylund, suomalainen yleisurheilija (s. 1894)
• 20. joulukuuta – Jussi Tiitola, suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja varatuomari (s. 1910)
• 22. joulukuuta – Ma Rainey, yhdysvaltalainen blueslaulaja (s. 1886)
• 23. joulukuuta – Anthony Fokker, alankomaalainen lentokonesuunnittelija (s. 1890)
• 23. joulukuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (s. 1910)
• 25. joulukuuta – Johan Sainio, suomalainen kirjailija, jääkärivänrikki ja Viron armeijan luutnantti (s. 1889)
• 26. joulukuuta – Antti K. Mäkelä, suomalainen kustannusvirkailija, kääntäjä ja kirjailija (s. 1913)
• 29. joulukuuta – Johannes Irgens, norjalainen poliitikko (s. 1869)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Ernest Lawrence
• Nobelin kemianpalkinto: Adolf Butenandt ja Lavoslav Ružička
• Nobelin lääketieteen palkinto: Gerhard Domagk
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frans Eemil Sillanpää

• Elokuvavuosi 1939
• Kirjallisuusvuosi 1939