FI97346B - Ilmarenkaan kulutuspinta raskaita ajoneuvoja varten - Google Patents

Description

97346

Ilmarenkaan kulutuspinta raskaita ajoneuvoja varten Tämän keksinnön kohteena on vyörunkoisten ilmaren-kaiden kulutuspinta raskaiden ajoneuvojen ja varsinkin 5 linja-autojen ilmarenkaita varten.

Johtuen erittäin ankarista ehdoista, joita nastoilla varustetuille ilmarenkaille asetetaan maanteiden kunnon huononemisen välttämiseksi tai raskaita ajoneuvoja ja etenkin linja-autoja varten tehtyjen nastoitettujen ren-10 kaiden kieltämisestä kokonaan, on tullut välttämättömäksi käyttää sellaisia raskaita ajoneuvoja ja varsinkin linja-autoja varten tarkoitettuja renkaita, jotka ovat erinomaisia kaiken aikaa, ajoneuvon kaikissa paikoissa ja varsinkin vetävissä akseleissa. On hyvin tunnettua, että joka 15 sään vyörunkoisten renkaiden kulutuspinta koostuu yleensä yksittäisistä lohkoista, jotka on järjestetty kehällä useisiin riveihin siten, että renkaan pitokyky on hyvä. Tällainen kulutuspinta johtaa kuitenkin pian epätavallisen suureen kulumiseen, mikä saattaa aiheuttaa renkaan ennen-20 aikaisen poistamisen sen ajon aikana aiheuttaman melun : : · vuoksi.

Tämän epämukavuuden korjaamiseksi US-patentissa 4 676 290 on ehdotettu yksittäisistä lohkoista koostuvaa : kulutuspintaa, joissa on kunkin ympärysreunan kohdalla 25 ympäryksen suunnassa yleensä poikittain asetettujen kapei- ... den ja ympäryksen uriin verrattuina pienisyvyyksisten urien erottamia koverruksia, muodostaen lohkojen väliin ympäryksen suuntaisia tasanteita. Näitä samanlaisia tasanteita on mukana kaikissa lohkoriveissä, lukuun ottamatta 30 kulutuspinnan sivulohkoja. Tällaisen ratkaisun haitta on ‘'I/· vain heikon vetokyvyn tarjoaminen lumisella tienpinnalla.

:*:** GB-patenttihakemuksesta numero 2 120 183 tiedetään lisäksi, miten pitokykyä kostealla tienpinnalla voi paran-”... taa raskailla ajoneuvoilla silloin, kun ne ovat kevyesti 35 kuormattuja, käyttämällä useista yksittäisistä lohkoista 2 97346 koostuvia rivejä keskivyöhykkeellä ja erottamalla ne toisistaan ympäryksen suuntaisesti kapeisiin poikittaisuriin sijoitetuilla tasanteilla, kulutuspinnan mediaaniakselin viereen sijoitettujen tasanteiden korkeuden ollessa koko-5 naisuudessaan tai ainakin mediaaniakselin vieressä pienem pi ja korkeuden ollessa suurempi kulutuspinnan reunoja kohti suuntautuvissa osissa. Tämäkään ratkaisu ei ole edellisen tapaan tyydyttävä lumisella pinnalla tarjolla olevan pidon kannalta.

10 EP-patentin 355 636 hakemuksessa kuvataan raskaan ajoneuvon renkaan kulutuspintaa, jossa on säilytetty alkuperäiset jarrutusominaisuudet vielä puoliksi kuluneenakin ja jonka kulutuspinnan keskivyöhykkeessä on hienoja leikkauksia. Näiden syvyys on suurempi kuin reunavyöhykkeiden 15 vastaavien ja tiheys pienempi kuin reunavyöhykkeiden leik kausten tiheys.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan joka säällä erinomainen kulutuspinta, joka sopii erityisesti takaamaan korkeatasoisen pidon, yhtä aikaa kostealla pin-20 nalla ja lumipinnalla, ja jossa ei esiinny epäsäännöllistä kulumista eikä kumin halkeamia.

Keksinnön mukaisessa kulutuspinnassa on useita · yleissuunnaltaan ympäryksen suuntaisia uria ja useita : yleissuunnaltaan poikittaisia uria, jotka ra jaavat useita 25 ympäryksen suuntaisia rivejä, jotka muodostuvat yksittäi- sistä lohkoista, jotka on yhdistetty toisiinsa ympäryksen

« · I

* suuntaisesti tasanteilla ja jotka ainakin osaksi on varustettu leikkauksilla, jolloin kulutuspinnalle on keksinnön mukaan tunnusomaista, että tasanteiden korkeus lisääntyy 30 ja leikkausten syvyys pienenee siirryttäessä lohkorivistä toiseen kulutuspinnan keskeltä reunojen suuntaan, jolloin leikkausten tiheys on suurimmillaan kulutuspinnan keski-vyöhykkeellä.

Keksintö koskee lisäksi tällaisella kulutuspinnalla ;·. 35 varustettua ilmarengasta.

« · • « 3 97346

Jos tarkastellaan usean ympäryksen suuntaisen ja poikittaisurien rajoittamien kumilohkojen muodostamaa ku-lutuspintaa, jälkimmäisten urien käsittäessä kumitasanteita sijoitettuina kumilohkojen väliin yhdistämään niitä ym-5 päryksen suuntaisesti, ja merkitään mediaaniakselista läh tien kumpaakin kulutuspinnan reunaa kohti mentäessä Hn:llä lohkojen korkeutta, tarkastellen toisiaan seuraavien ympäryksen suuntaisten lohkorivien suhdetta urien pohjaan, hn:llä ympäryksen suuntaisissa riveissä olevien tasanteiden 10 korkeutta, Sn:llä ympäryksen suuntaisten rivien vieressä olevien lohkojen seinämien pintaa, sn:llä ympäryksen suuntaisten rivien poikittaisuria rajäävien lohkojen seinämien viereisten tasanteiden seinämien pintaa, Pn:llä ympäryksen suuntaisissa riveissä toisiaan seuraavien rivien lohkoihin 15 tehtyjen leikkausten syvyyttä, An:llä ympäryksen suuntaisen rivin lohkossa olevien kaikkien leikkausten kunkin lohkon kokonaispinta-alaa silloin, kun siinä on enemmän kuin yksi leikkaus, keksinnön mukaisen kulutuspinnan toteutusmuodot saadaan selville, jos tasanteita ja leikkauksia koskevat 20 eri parametrit, paitsi niiden tiheys kussakin ympäryksen : suuntaisessa rivissä, vastaavat samanaikaisesti kaikkia seuraavia ehtoja, jolloin tarkennetaan, ettei lohkojen ympäryksen suuntaisten rivien parametrejä tule ottaa huo-: mioon kuin vaikuttavan lukumäärän suhteessa eikä ole juu- 25 rikaan väliä siitä, onko kysymyksessä parillinen vai pari- #... ton määrä ympäryksen suuntaisia lohkorivejä: • » > - siinä tapauksessa, että kulutuspinnoissa on viidestä kuuteen ympäryksen suuntaista lohkoriviä a) hl = 0 - 50 % Hl (h3/H3) - (h2/H2) >. 20 % 30 h2 = 45 - 75 % H2 ja - \i.: h3 = 70 - 100 % H3 (h2/H2) - (hl/Hl) >. 10 % :[:* b) sl = 0 - 35 % SI (s3/S3) - (s2/S2) > 20 % s2 = 20 - 55 % S2 ja s3 = 40 - 100 % S3 (s2/S2) - (sl/Sl) >. 10 % 35 c) pl = 40 - 100 % Hl (P2/H2) - (P3/H3) >. 10 % 4 97346 C) pi = 40 - 100 % Hl (P2/H2) - (P3/H3) > 10 % p2 = 20 - 55 % H2 ja p3 = 0 - 35 % H3 d) A1 - 40 - 100% SI (A2/H2) - (A3/H3) >. 10 % 5 A2 = 20 - 55 % S2 ja A3 = 0 - 35 % S3 (Al/Hl) - (A2/H2) > 10 % - siinä tapauksessa, että kulutuspinnassa on seitsemän tai kahdeksan ympäryksen suuntaista lohkoriviä: a) hl = 0 - 50 % Hl (h4/H4) - (h3/H3) > 20 % 10 h2 = 30 - 60 % H2 ja (h3/H3) - (h2/H2) >. 10 % h3 = 50 - 80 % H3 (h2/H2) - (hl/Hl) > 5 % h4 = 70 - 100 % H4 b) sl = 0 - 30 % SI (s4/S4) - (s3/S3) > 20 % s2 = 10 - 40 % S2 ja (s3/S3) - (s2/S2) >. 10 % 15 s3 = 20 - 50 % S3 s4 = 40 - 100 % S4 (s2/S2) - (sl/Sl) >. 5 % c) P1 - 45 - 100 % Hl P2 - 30 - 80 % H2 ja (p3/H3) - (p4/H4) >. 10 % P3 = 15 - 55 % H3 (p2/H2) - (p3/H3) > 5 % 20 P4 = 0 - 30 % H4 : \ d) AI - 45 - 100 % SI (A3/S3) - (A4/S4) > 10 % : A2 = 30 - 80 % S2 ja (A2/S2) - (A3/S3) >. 10 % · A3 = 15 - 55 % S3 (Al/Sl) - (A2/S2) >. 5 % A4 - 0 - 30 % S4 • · • * · 25 Yksi suositettu toteutusmuoto käsittää kahden edel- lä kuvatun kategorian tyydyttämisen seuraavaa lisäehtoa • φ noudattaen: 0,85 Hn < Pn + hn < 1,15 H„ ja 0,8 Sn < sn + An < 1,20 Sn 30 s

Poikittaisuriin tehtyjen tasanteiden muoto voi olla minkä- I»· lainen tahansa, mutta suositettava toteutusmuoto perustuu ;·. sellaisten tasanteiden käyttöön, jotka ovat korkeuttaan leveämpiä ja joiden poikittaisseinät on yhdistetty urien 35 pohjaan ympyrän kaarella siten, että paikalle jää veden- 5 97346 edennyt pitkälle. Yhden toteutusmuotovaihtoehdon mukaan on mahdollista, ettei mediaaniakselin lähellä olevassa tai olevissa ympäryksen suuntaisessa (suuntaisissa) lohkori-vissä (-riveissä) ole tasannetta.

5 Lohkoihin tehdyissä leikkauksissa voi olla kallis tuskulma kulutuspinnan normaalipintaan nähden ja ne voivat olla minkä muotoisia tahansa, varsinkin leikkauksen pohja voi olla suorakulmainen tai ei. Jos leikkauksen muoto on epäsäännöllinen, leikkauksen syvyyden P määrittämiseksi 10 otetaan käyttöön puolisumma pienimmän syvyyden pisteestä P' ja suurimman syvyyden pisteestä P", P = (P'+P")/2. Lohkoihin tehtyjen leikkausten on ulotuttava lohkojen toisesta reunasta ainakin kolmen neljänneksen päähän lohkojen leveydestä ja mieluiten ne avautuvat molemmilta puolilta 15 ympäryksen suuntaisiin uriin tai kulutuspinnan reunoihin.

Leikkausten leveyden tulee olla alle 2 mm eikä niiden tulisi mielellään ylittää 1 mm. Leikkausten tulee olla suunnattuina yleensä poikittain ja suositetun toteutusmuodon mukaan ne ovat suorakulmaisia, avautuen suorakulmaisesti 20 lohkojen kumpaankin reunaan, eivätkä ole kallistettuja : j : kulutuspinnan normaalipintaan nähden.

Leikkausten tiheyden tulee olla suurin mediaaniri-vissä tai niissä riveissä, jotka ovat jommallakummalla : puolella kulutuspinnan mediaaniakselia ja sen vieressä.

; 25 Leikkausten lukumäärä saa olla vaihteleva ja yhden toteu- ... tusmuodon mukaan ympäryksen suuntaiset, kulutuspinnan reu- * noja rajaavat rivit voivat olla ilman leikkauksia.

Yleensä poikittain suuntautuvat urat voivat olla joko suoraviivaisia tai murtoviivaisia.

30 Vastoin odotuksia on todettu, että keksinnön mukai- ''I/· silla kulutuspinnoilla voidaan saada aikaan, johtuen toi- :*:* silleen vastakkaisten toimenpiteiden yhdistämisestä, joka käsittää toisaalta lohkojen liittämisen toisiinsa ympäryksen suunnassa tasanteilla, joiden korkeus kasvaa keskeltä ;\35 kulutuspinnan sivuille siirryttäessä, ja toisaalta lohko- 6 97346 kulutuspinnan sivuille siirryttäessä, ja toisaalta lohkojen kumin liikkuvuuden lisäämisen pinnaltaan ja tiheydeltään sopivilla leikkauksilla, raskaan ajoneuvon vyörunkoi-seen renkaaseen pitkittäissuuntainen jäykkyys, joka piene-5 nee progressiivisesti kulutuspinnan reunoilta kohti kes kustaa siirryttäessä, ja ajettavuus raskaan ajoneuvon il-marenkailla erinomaisin ominaisuuksin kaikkina neljänä vuodenaikana, mikä merkitsee sitä, että käytettävissä on samalla kertaa hyvä vetokyky lumisilla teillä ja hyvä pito 10 kostealla pinnalla, kulumisen ollessa kuitenkin säännönmu kaista koko kulutuspinnan alueella, ja näin huolimatta kulumisen tasosta/vaiheesta.

Keksintöä selitetään esimerkin avulla, rajoittamatta ulottuvuutta kuitenkaan siihen.

15 Kuvio 1 esittää tasokuvaa yhdestä keksinnön mukai sen kulutuspinnan osasta ja kuvio 1 bis toista toteutus-muotovaihtoehtoa.

Kuvio 2 esittää linjaa II - II noudattavaa leikkausta keksinnön mukaisen kulutuspinnan osasta.

20 Kuvio 3 esittää linjaa III - III noudattavaa leik- : \ kausta keksinnön mukaisen kulutuspinnan osasta.

Kuvio 4 esittää leikkauskuvana yhtä toteutusmuotoa ·; leikkauksesta, jonka pohjamuoto ei ole suorakulmainen.

: Kuviossa 1 esitetyssä kulutuspinnassa on viisi ym- 25 päryksen suuntaista murtoviivauraa 10 ja yleissuunnaltaan . . poikittaisia murtoviivauria 12 rajaamassa kuutta yksit- • · · * täislohkojen muodostamaa ympäryksen suuntaista riviä 13.

Kaksi rivin 1 mediaaniakselin kummallakin puolella ja lähellä sitä sijaitsevaa riviä muodostaa kulutuspinnan 30 keskivyöhykkeen Z, kun taas toiset rivit ulottuvat kulu- J.j.i tuspinnan reunoja kohti, rivit 2 ja 3.

:*:* Lohkot on yhdistetty poikittaisurissa 12 keskenään . ' kumitasanteilla 14. Lohkoissa on yleissuunnaltaan poikit- täisiä leikkauksia 15 yhdistämässä ympäryksen suuntaisia 35 uria 10.

( i 7 97346

Kuvio 1 bis edustaa toteutusmuotoa, jossa kulutus-pinnassa on neljä ympäryksen suuntaista uraa rajaamassa viittä lohkoriviä ja kulutuspinnan keskellä oleva lohko-rivi muodostaa rivin 1, joka edustaa keskivyöhykettä Z.

5 Kuvio 2 esittää kuvion 1 bis mukaista leikkausta kunkin ympäryksen suuntaisen lohkorivin n = 1, n « 2 ja n = 3 poikittaisuriin 12 sijoitetun tasanteen osasta.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 bis mukaista leikkausta lohkoriveissä olevien leikkausten 15 toteutusmuodosta.

10 Kuvion 4 esittää puolestaan leikkauksen 15 toista mahdollista toteutusmuotoa.

Ilmatäytteisillä renkailla on tehty vertaileva koe nimelliskuormitusolosuhteissa. Keksinnön mukaisella kulu-tuspinnalla varustettua rengasta, jonka mitat olivat 295/ 15 80 R 22,5, verrattiin näyterenkaaseen, jolla oli sama ra kenne, lukuun ottamatta kulutuspintaa, joka poikkesi keksinnön mukaisesta pinnasta sikäli, ettei siinä ollut väli-tasanteita eikä leikkauksia. Renkaat asennettiin linja-auton vetävään akseliin ja alistettiin moottoritieäjoon 20 80 %:n osuudelle ajetuista kilometreistä ja kosteille tai ·’ lumisille vuoristoteille 20 %:n osuudelle ajetuista kilo- : metreistä.

· Vertailurenkaassa oli 50 000 km:n ajon jälkeen suu- : rinta kulumista kulutuspinnan reunoilla ja lisäksi saha- 25 hampainen kuluma yleisesti koko kulutuspinnalla, mikä on . · haitaksi mukavuuden kannalta, kun taas keksinnön mukaises- * · · * sa renkaassa ei ollut tämäntyyppisiä kulumia 85 000 km:n ajon jälkeen, renkaan säilyttäessä selvästi parantuneena pitonsa sekä kostealla että lumisella pinnalla.

• « 1 • · • · · • t « · · • · m ·

Claims (10)

1. Raskaaseen ajoneuvoon tarkoitetun ilmarenkaan kulutuspinta, jossa on useita yleissuunnaltaan ympäryksen 5 suuntaisia uria (10) ja useita yleissuunnaltaan poikit taisia uria (12), jotka rajaavat useita ympäryksen suuntaisia rivejä (13), jotka muodostuvat yksittäisistä lohkoista, jotka on yhdistetty toisiinsa ympäryksen suuntaisesti tasanteilla (14) ja jotka ainakin osaksi on varus-10 tettu leikkauksilla (15), tunnettu siitä, että tasanteiden (14) korkeus lisääntyy ja leikkausten (15) syvyys pienenee siirryttäessä lohkorivistä toiseen kulu-tuspinnan keskeltä reunojen suuntaan, jolloin leikkausten (15) tiheys on suurimmillaan kulutuspinnan keskivyöhyk-15 keellä (Z).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että tasanteiden (14) pinta, lohkoissa (13) olevien leikkausten (15) syvyys ja pinta-ala täyttävät kaikki seuraavat suhteet, kun pinnassa on 4 - 5 20 ympäryksen suuntaista uraa: hl = 0 - 50 % Hl (h3/H3) - (h2/H2) > 20 % h2 = 45 - 75 % H2 ja ·:· h3 = 70 - 100 % H3 (h2/H2) - (hl/Hl) >. 10 % sl = 0 - 35 % SI (s3/S3) - (s2/S2) > 20 % 25 s2 = 20 - 55 % S2 ja s3 = 40 - 100 % S3 (s2/S2) - (sl/Sl) >. 10 % pl = 40 - 100 % Hl (P2/H2) - (P3/H3) >: 10 % p2 = 20 - 55 % H2 ja p3 = 0 - 35 % H3

30 AI = 40 - 100 % SI (A2/H2) - (A3/H3) > 10 % A2 = 20 - 55 % S2 ja A3 = 0 - 35 % S3 (Al/Hl) - (A2/H2) > 10 % joissa hl, h2, h3 edustavat ympäryksen suuntaisissa lohkoriveissä 35 olevien tasanteiden vastaavia korkeuksia, siirryttäessä kulutuspinnan mediaaniakselista reunoihin päin; 9 97346 Hl, H2, H3 edustavat kulutuspinnan kumilohkojen korkeutta; sl, s2, s3 edustavat niiden tasanteiden seinämien pintoja, jotka ovat niiden lohkojen seinämien vieressä, jotka ra-jaavat ympäryksen suuntaisten rivien poikittaisuria;

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että tasanteiden (14) korkeus ja pinta, leikkausten (15) kokonaissyvyys ja -pinta lohkojen 15 (13) puitteissa täyttävät kaikki seuraavat suhteet sil loin, kun kysymyksessä on 6 tai 7 ympäryksen suuntaista uraa hl = 0 - 50 % Hl (h4/H4) - (h3/H3) > 20 % h2 = 30 - 60 % H2 ja (h3/H3) - (h2/H2) > 10 % 20 h3 = 50 - 80 % H3 (h2/H2) - (hl/Hl) >. 5 % h4 = 70 - 100 % H4 sl = 0 - 30 % SI (s4/S4) - (s3/S3) > 20 % .·· s2 = 10 - 40 % S2 ja (s3/S3) - (s2/S2) > 10 % ;*!·. s3 = 20 - 50 % S3 t · · !!!.: 25 s4 = 40 - 100 % S4 (s2/S2) - (sl/Sl) > 5 % Pl = 45 - 100 % Hl • · P2 = 30 - 80 % H2 ja (p3/H3) - (p4/H4) > 10 % P3 = 15 - 55 % H3 (p2/H2) - (p3/H3) >: 5 % P4 = 0 - 30 % H4

30 AI - 45 - 100 % SI (A3/S3) - (A4/S4) > 10 % A2 = 30 - 80 % S2 ja (A2/S2) - (A3/S3) >. 10 % A3 = 15 - 55 % S3 (Al/Sl) - (A2/S2) >. 5 % ; ' A4 = 0 - 30 % S4 joissa 35 h, H, s, S, P, A tarkoittavat samoja merkintöjä kuin pa- : tenttivaatimuksessa 2, liittyen ympäryksen suuntaisesti ;· järjestettyihin lohkoriveihin. 10 97346

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että tasanteiden (14) korkeus ja leikkausten (15) syvyys kunkin lohkon ympäryksen suuntaisen rivin (13) osalta vastaavat suhdeyh- 5 tälöä: 0,85 Hn < Pn + hn < 1,15 H„ ja 0,80 S„ < sn + An < 1,20 Sn, jossa P, h, H, s, S, A edustavat samoja suureita kuin 10 patenttivaatimuksissa 2 ja 3.

5 P3 = 15 - 55 % H3 (p2/H2) - (p3/H3) ^5% P4 = 0 - 30 % H4 A1 1 45 - 100 % SI (A3/S3) - (A4/S4) >. 10 % A2 = 30 - 80 % S2 ja (A2/S2) - (A3/S3) >. 10 % A3 = 15 - 55 % S3 (Al/Sl) - (A2/S2) >: 5 %

10 A4 = 0 - 30 % S4 joissa h, H, s, S, P, A tarkoittavat samaa kuin patenttivaatimuksessa 2, suhteessa ympäryksen mukaisiin lohkoriveihin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2, 3, tai 4 mukainen kulutuspinta, tunnettu siitä, että leikkaukset (15) liittyvät ja avautuvat ympäryksen suuntaisiin uriin (10) tai kulutuspinnan reunoihin.

5 SI, S2, S3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien poikit taisuria rajäävien lohkojen seinämien pintaa; Pl, P2, P3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien kussakin lohkossa olevan kunkin leikkauksen syvyyttä; AI, A2, A3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien loh-10 koissa olevien kaikkien leikkausten jokaisen lohkon koko naispinta-alaa.

6. Ilmarengas, joka on varustettu sellaisella ku- lutuspinnalla, joka käsittää useita yleensä ympäryksen suuntaisia uria (10) sekä useita yleensä poikittaissuuntaisia uria (12), jotka rajaavat useita ympäryksen suuntaisia rivejä (13), jotka muodostuvat yksittäisistä loh- 20 koista, jotka on yhdistetty toisiinsa ympäryksen suuntai- ·_ sesti tasanteilla (14) ja jotka ainakin osaksi on varus- tettu leikkauksilla (15), tunnettu siitä, että tasanteiden (14) korkeus lisääntyy ja leikkausten (15) • » « < : syvyys pienenee siirryttäessä lohkorivistä toiseen kulu- t · t t i < t ,,,,· 25 tuspinnan keskeltä reunojen suuntaan, jolloin leikkausten (15) tiheys on suurimmillaan kulutuspinnan keskivyöhyk- * keellä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ilmarengas, tunnet tu siitä, että lohkojen yhteydessä olevien 30 tasanteiden (14) korkeus ja pinta, leikkausten (15) syvyys J.;. ja kokonaispinta vastaavat kokonaisuutena seuraavia suh- •J teitä silloin, kun ympäryksen suuntaisia uria on 4 - 5: hl = 0 - 50 % Hl (h3/H3) - (h2/H2) > 20 % h2 = 45 - 75 % H2 ja 35 h3 = 70 - 100 % H3 (h2/H2) - (hl/Hl) > 10 % 11 97346 si = O - 35 % SI (S3/S3) - (s2/S2) > 20 % s2 = 20 - 55 % S2 ja s3 = 40 - 100 % S3 (s2/S2) - (s2/S2) >. 10 % pl = 40 - 100 % Hl (P2/H2) - (sl/Sl) > 10 % 5 p2 = 20 - 55 % H2 ja p3 = 0 - 35 % H3 AI = 40 - 100 % SI (A2/H2) - (A3/H3) >. 10 % A2 = 20 - 55 % S2 ja A3 = 0 - 35 % S3 (Al/Hl) - (A2/H2) > 10 % 10 joissa hl, h2, h3 edustavat ympäryksen mukaan suuntautuvien loh-korivien tasanteiden vastaavia korkeuksia, lähtien kulu-tuspinnan mediaaniakselista reunoja kohti; Hl, H2, H3 edustavat kumilohkojen korkeuksia; 15 sl, s2, s3 edustavat ympäryksen suuntaisten poikittaisuria rajäävien lohkojen seinämien vieressä olevien tasanteiden seinämien pintoja; SI, S2, S3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien poikittaisuria rajäävien lohkojen seinämien pintaa;

20 Pl, P2, P3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien kunkin lohkon kunkin leikkauksen syvyyttä; . AI, A2, A3 edustavat ympäryksen suuntaisten rivien loh- i!’ koissa olevien kaikkien leikkausten kokonaispinta-alaa "! kussakin lohkossa. ;··; 25 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ilmarengas, • t · :·· 1· tunnettu siitä, että tasanteiden (14) korkeus ja pinta-ala, lohkoissa (13) olevien leikkausten (15) syvyys • · ; ja kokonaispinta-ala tyydyttävät kaikki seuraavat suhteet silloin, kun niissä on 6 tai 7 ympäryksen suuntaista uraa: 30 hl = 0 - 50 % Hl (h4/H4) - (h3/H3) >. 20 % h2 = 30 - 60 % H2 ja (h3/H3) - (h2/h2) > 10 % . .·. h3 = 50 - 80 % H3 (h2/H2) - (hl/hl) > 5 % .:j·. h4 = 70 - 100 % H4 sl = 0 - 30 % SI (s4/S4) - (s3/S3) > 20 % : '· 35 s2 - 10 - 40 % S2 ja (s3/S3) - (s2/S2) > 10 % 12 97346 S3 = 20 - 50 % S3 s4 = 40 - 100 % S4 (s2/S2) - (sl/Sl) > 5 % PI = 45 - 100 % HI P2 = 30 - 80 % H2 ja (p3/H3) - (p4/H4) >_ 10 %

8 97346

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen ilmarengas, 15 tunnettu siitä, että leikkausten (15) syvyys ja tasanteiden (14) korkeus vastaavat kunkin ympäryksen suuntaisen lohkorivin (13) kohdalla seuraavia suhteita: 0,85 Hn < Pn + hn < 1,15 Hn ja 0,80 < Sn < sn + An < 1,20 Sn, 20 jossa Pn ja hn merkitsevät samaa kuin patenttivaatimusten . , 2 ja 3 kohdalla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7, 8 tai 9 mukainen ilmarengas, tunnettu siitä, että leikkaukset (15) 25 liittyvät ja aukeavat ympäryksen suuntaisiin uriin (10) • · ··· · mukaan tai kulutuspinnan reunoihin. • · ♦ · « « » ♦ · 13 97346