Myyrmäki

Myyrmäki
Myrbacka
Kaupungin kartta, jossa Myyrmäki korostettuna.
Kaupunki	Vantaa
Suuralue	Myyrmäen suuralue
Kaupunginosa nro	15[1]
Pinta-ala	2,7[1] km²
Väkiluku	18 393[2] (31.12.2023)
Työpaikkoja	4 968 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t)	01600, 01601[4]
Lähialueet	Vapaala, Kaivoksela, Martinlaakso; Helsingin puolella Malminkartano ja Honkasuo.
Infobox OK

Myyrmäki (ruots. Myrbacka) on noin 17 000 asukkaan kaupunginosa Vantaan länsiosassa Myyrmäen suuralueella. Kehäradan läntisen osan (Vantaankosken radan) varrella Helsingin rajan tuntumassa sijaitseva Myyrmäki on asukasluvulla mitattuna Vantaan suurin kaupunginosa, jossa myös asukastiheys on korkea. Myyrmäki on yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista ja tarjoaa palveluita koko Länsi-Vantaalle.^[1]

Myyrmäestä nykyisen Paalutorin ympäristöstä on löytynyt yksi Suomen laajimmista tutkituista esihistoriallisista asuinpaikoista. Kaivausneliöitä kertyi kolmen vuosikymmenen aikana noin 8 300. Varhaisimmat löydöt ovat ns. mesoliittiselta kivikaudelta eli esikeraamiselta ajalta noin 7 000 – 8 400 vuoden takaa. Tämän lisäksi kaivauksissa tehtiin varhaiskampakeraamiselle ja nuorakeraamiselle ajalle sijoittuvia esinelöytöjä. Alueelta on lisäksi löydetty pronssi- ja rautakausille sijoittuvia tulisijoja ja hautoja.^[5] Myyrmäkitalossa sijaitsevan Vantaan taidemuseo Artsin aulasta löytyy lasilattian alta kaupunginmuseon rekonstruoima Jönsaksen kivikautinen punamultahauta.^[6]

Myyrmäki esiintyy jo 1600-luvulla Uomatien kohdalla olevan mäen nimenä (1695 Myrmekj). Nimi lienee hämäläisperäinen, sillä Kaarelan vanhoilla kartoilla on lukuisia muitakin vanhoja hämäläisnimiä ja Nurmijärvelläkin esiintyy useita Myyri-nimiä. Sirkka Paikkalan (2007) mukaan nimen takana saattaa sittenkin piillä eläimennimi myyrä, vaikka tätä on aiemmin epäilty.^lähde? Todennäköisimmin Myyrmäki on käännös alkuperäisestä ruotsinkielisissä kartoissa esiintyneestä Myrbacka-nimestä, joka viittaa rämeen reunalla sijaitsevaan mäkeen.^[7]

Vaikka Myyrä ei ehkä olekaan Myyrmäen nimen alkulähde, oli alue vuonna 1966 kaavoitustoimikunnan papereissa nimetty Myyrämäki - Myrbacka. Nimeen ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten uudeksi nimeksi ehdotettiin Kartanonmäkeä, Kesämäkeä, Aurinkolaa, Päivärinnettä ja Suvirinnettä. Helmikuussa 1967 kunnanhallitus hyväksyi uuden alueen nimeksi Suvelan. Heti seuraavassa kuussa kunnanhallitus sai kuitenkin Suomen nimiarkistolta kirjeen, jossa esitettiin nimeksi Myyrmäki-Myrbacka, koska Espoossa sijaitsi jo Suvela-niminen kylä. Nimiarkiston mukaan Myyrmäki oli ”kielellisesti moitteeton ja asuinalueenkin nimeksi erittäin sopiva, aidosti omaleimainen”. Kunnanhallitus hyväksyi lopulta nimiarkiston esityksen, vaikka rakennusliikkeet pitivätkin parhaimpana Suvela-Solsta -nimeä ja toiseksi parhaimpana Kartanonmäki-Husbacka-nimeä.^[8]

Kaupunginosan rakentaminen perustuu ajatukseen Haaga-Vantaan nauhakaupungista.

Kaupunginosan historia ulottuu vuoteen 1967, jolloin silloisen Helsingin maalaiskunnan valtuusto hyväksyi Pohjois-Kaarelan (Norra Kårböle) kylässä sijainneen Myyrmäen rakentamista koskevat aluerakentamista koskevat sopimukset. Kaivokselan ja Louhelan 1960-luvun puolivälissä rakentanut Rakennustoimisto A. Puolimatka oli hankkinut omistukseensa merkittävän osan alueen maapohjasta. Puolimatkan lisäksi maakauppoja tekivät Laaturakenne Oy ja Suur-Helsingin Osuuspankki.^[8]

Myyrmäen kaavarungon laatiminen annettiin vuonna 1967 Arkkitehtuuritoimisto Lehtovuori-Tegelman-Väänäsen ja Arkkitehtitoimisto Pentti Aholan tehtäväksi. Kaavarunko piti sisällään 350 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeuden, minkä arvioitiin merkitsevän 13 500 asukasta. Tämä merkitsi tiivistä kaupunkirakennetta jossa pysäköinti suunniteltiin alun perin kahteen tasoon. Alkuperäiset pysäköintilaitokset jäivät kuitenkin suurelta osin toteuttamatta. Sisäinen kunnallistekniikka, eli kadut, vesijohdot, viemärit, valaistus ja puistot jäivät rakennusliikkeiden toteutettaviksi. Kunta vastasi ulkoisesta kunnallistekniikasta, eli päävesijohdoista ja kokoojaviemäreistä. Puolimatkan rahoittajina toimivat Postipankki ja Helsingin Työväen säästöpankki, Laaturakenteella Suur-Helsingin osuuspankki.^[8]

Kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 1968 Myyrmäen ensimmäisen Uomatien ympäristön käsittäneen asemakaavan. Vaikka kaava palasi asemakaavat silloin vahvistaalta sisäasiainministeriöltä vielä kertaalleen kunnalle, myönnettiin A. Puolimatka Oy:lle Laaturakenne Oy:lle kesällä 1968 poikkeusluvat pariakymmentä ensimmäistä kerrostaloa varten. Rakentaminen käynnistyi joulukuussa 1968 ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan 30. elokuuta 1969.^[8]

Rakentaminen eteni karkeasti katsottuna pohjoisesta etelää kohden, joskin myös vanhoihin kortteleihin on tehty täydennysrakentamista myöhemmin. Yhdessä viereisen Martinlaakson kanssa Myyrmäki oli 1970-luvun alussa yhtenäistä rakennustyömaata, jota suunnitteluvaiheessa nimitettiin myös Etelä-Vantaaksi. Toistaiseksi viimeisenä isompana kokonaisuutena on valmistunut Kilterinmäen alue vuosina 2008–2015.

Helsingistä pohjoiseen kaavailtu kaupunkirata on ollut suunnitelmissa paljon aikaisemmin kuin Myyrmäen rakentamisesta oli mitään tietoa. Sotien jälkeen oli suunniteltu luovutetun Porkkalan kiertämistä nykyisen Myyrmäen ja Vapaalan välistä kulkevalla radalla. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla suunniteltiin metrorataa, joka olisi seurannut nykyistä Hämeenlinnanväylää Kaivokselaan ja sieltä edelleen pohjoiseen Louhelan länsipuolitse. Jo tällöin oli yhtenä vaihtoehtona radan jatkaminen Nurmijärven Klaukkalaan.^[10]

VR:n kiinnostus rataa kohtaan heräsi 1960-luvun loppupuolella. Radan piti ensimmäisten suunnitelmien mukaan kulkea tunnelissa Myyrmäen alitse seuraten suurin piirtein nykyisen Myyrmäenraitin linjausta. Kun sopimus radan rakentamisesta solmittiin valtion ja kuntien välillä vuonna 1970, päädyttiin nykyiseen maanpäälliseen ja monilta kohdin siltojen päällä kulkevaan linjaukseen. Kustannukset jaettiin kuntien ja valtion kesken siten, että Suomen ensimmäisen kaupunkiradan asemat tulivat kuntien omistukseen. Liikenne radalla käynnistyi 1. kesäkuuta 1975.^[10]

Martinlaakson radan rakentaminen vuosina 1971–1975 mahdollisti tiiviin kerrostaloalueen rakentamisen radan varteen. Jo ennen Myyrmäen rakentamista oli valmistunut Louhelan asuinalue, jossa on enimmäkseen 3–7-kerroksisia kerrostaloja. Louhela kuuluu Myyrmäen kaupunginosaan.^[11] 1970-luvulla Myyrmäkeen valmistui pari pientä ostoskeskusta.^[12]

Vuonna 1986 Myyrmäkeen valmistui kauppakeskus Isomyyri. Kahdeksan vuotta myöhemmin Isomyyrin eteläpuolelle, aivan Myyrmäen juna-aseman viereen valmistui Myyrmanni, joka kuului aikanaan Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin. Myyrmannissa tapahtui lokakuussa 2002 koko Suomea ja naapurimaitakin järkyttänyt pommi-isku, jossa kuoli seitsemän ihmistä ja haavoittui yli 160.

Myyrmäki on nykyisin Vantaan väkirikkain kaupunginosa, jonka asukasmäärän voimakkain kasvu tapahtui 1970-luvun alussa. Tällä hetkellä Myyrmäelle on tyypillistä senioriväestön ja yksin asuvien keskimääräistä suurempi osuus. Vastaavasti myös pienten asuntojen (1h+k ja 2h+k) osuus on hieman suurempi kuin Vantaalla keskimäärin.^[1][13]

Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus Myyrmäen väestöstä oli 27,3 prosenttia.^[14] Vuoden 2022 lopussa Myyrmäen postinumeroalueen asukkaista 32 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.^[15]

Maastollisesti Myyrmäki on loivaa lännestä itään viettävää laajaa rinnettä, jonka pohjalla sijaitsee Mätäojan laakso. Mätäoja on muinainen Vantaanjoen uoma. Nykyinen Myyrmäen Mätäoja on kasvustoltaan rehevää, ja alueella tavataan muutamia harvinaisia kasvilajeja. Rehevässä lehtomaisessa lutakossa vedestä nousee tervaleppää ja pajua, ja alueella kasvaa myös muutamia saarnia. Suovehka, keltakurjenmiekka ja kortteet luonnehtivat kasvillisuutta. Mätäojan laakson lisäksi Myyrmäen ympärillä on muitakin pieniä viheralueita, kuten Viherpuisto, Jokiuomanpuisto ja Raappavuoren ja Myyrmäen vesitornin ympärys.^[16]

Mätäojalla elää harvinainen kovakuoriaislaji, halavasepikkä.^[17]

Kaupunginosassa sijaitsee kaksi lähijunien rautatieasemaa, Myyrmäki ja Louhela. Asemat remontoitiin kehäradan rakennustöiden yhteydessä ja uudistettu Myyrmäen asema avattiin huhtikuussa 2015. Perusparannukset yhteydessä asemalle toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta karsitut liukuportaat, rakennettiin tila kahvilalle sekä toteutettiin merkittävä katutaidekokonaisuus.^[18] Myyrmäen ja Louhelan asemilta kulkevat I- ja P-junat Helsinkiin ja lentoasemalle.

Kehärata Kivistön kautta Lentoasemalle ja edelleen pääradalle ja Tikkurilaan avautui vuoden 2015 heinäkuussa. Myyrmäen asema toimii liityntäliikenneterminaalina, josta on bussiyhteyksiä Helsinkiin, Espooseen ja eri puolille Vantaata. Terminaalista kulkevat myös runkolinja 30 Pitäjänmäen ja Munkkivuoren kautta Eiraan, runkolinja 300 Vihdintien ja Mannerheimintien kautta Elielinaukiolle, runkolinja 520 Martinlaaksosta Leppävaaran kautta Matinkylään, runkolinja 530 Myyrmäestä Espoon keskuksen kautta Matinkylään ja runkolinja 560 Malmin ja Vuosaaren kautta Rastilaan.^[19][20][21]

Autoliikenne tukeutuu läheisiin pääväyliin: Hämeenlinnanväylään, Vihdintiehen ja Kehä III:een. Kaupunginosan eteläpuolelle on laadittu yleissuunnitelma Kehä II:ta varten^[22], mutta hankkeen toteutuminen lähiaikoina ei ole todennäköistä sillä Kehä II:n rakentaminen ei sisälly Helsingin Seudun Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa HLJ 2015 ennen vuotta 2015 aloitettaviin hankkeisiin.^[23]

HSL:n tariffijärjestelmässä Myyrmäki sijoittuu vyöhykkeelle B yhdessä Kannelmäen, Malminkartanon, Martinlaakson ja Vantaankosken kanssa.^[24]

Myyrmäen kadunnimet voidaan jakaa kahteen osaan: kivikauteen ja veteen liittyviin nimiin. Kivikauteen liittyviä kadunnimiä ovat muun muassa Punamultapolku, Piikuja ja Ruukuntekijäntie. Nämä johtuvat siitä, että Myyrmäen alueelta on löydetty rakennusvaiheessa kivikautista asutusta. Tästä kertoo myös Myyrmäkitalossa esillä oleva punamultahauta. Vesiaiheisia kadunnimiä on enimmäkseen Myyrmäen pohjoisosissa. Näitä ovat muun muassa Uomatie, Vaahtokuja, Kuohurinne ja Norotie. Näille nimille on innoittajana kaupunginosan reunalla virtaava Mätäoja, joka on Vantaanjoen muinainen lasku-uoma.

Ensimmäiset kauppaliikkeet Myyrmäessä sijoittuivat kerrostalojen kivijalkoihin. Ensimmäinen ostoskeskus valmistui vuonna 1972 Uomatien ja Kuohukujan risteykseen, mitä seurasi vuonna 1975 valmistunut Myyrinpuhos (1975) Myyrmäen aseman vieressä.^[12]

Isommat kauppakeskukset Myyrmäkeen saatiin vasta kauppakeskus Isomyyrin (1986) ja Myyrmannin (1994) myötä pari vuosikymmentä ensimmäisten asukkaiden saapumisen jälkeen. Kahden kauppakeskuksen ympäristöön on sijoittunut runsaasti kivijalkamyymälöitä, joiden elinvoiman on mahdollistanut se että kävellen ja kevyellä liikenteellä saapuvien osuus Myyrmannin asiakkaista on suurempi kuin useimmissa muissa Helsingin seudun kauppakeskuksissa.^[25]

Louhelaan valmistui 2012 uusi ostoskeskus, jossa toimii K-Market sekä muutamia pienliikkeitä.

Myyrmäen Paalutori on pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain torikaupan keskus heti Helsingin kauppatorin ja Hakaniementorin jälkeen.^[26]

Myyrmäen terveyskeskus toimi aluksi kerrostalohuoneistoissa muun muassa Eräkujalla ja Löydöstiellä. Varsinainen terveysasema valmistui 1981 Iskostielle. Valmistuessaan se oli Vantaan suurin terveysasema. Tilat osoittautuivat tälle vuosituhannelle tultaessa ahtaiksi, jolloin uutta Myyrmäen sosiaali- ja terveysasemaa varten hankittiin vuonna 2007 Rakennusliike NCC:n entinen pääkonttori Jönsaksentieltä. Vanhan terveysaseman kiinteistö purettiin kesällä 2013. ^[27]

Vuonna 1983 valmistui Ruukkukujalle 5-kerroksinen ja noin 100-paikkainen vanhainkoti Myyrinkoti.^[28]

Myyrmäessä toimii useita oppilaitoksia. Perusopetusta antavat Uomatien varrella sijaitseva Uomarinteen koulu (alakoulu) sekä Paalutorin varrella sijaitseva Kilterin koulu (yläkoulu).

Vaskivuoren lukio on yli 1 000 oppilaan yleis-, musiikki- ja tanssilukio, jossa toimii myös medialinja. Koulurakennus valmistui 1970, jolloin Kaivokselassa tilapäisesti toiminut oppikoulu sai omat tilat. Peruskoulun myötä alkujaan yksityinen oppikoulu siirtyi kaupungin hallintaan (1977). Vaskivuoren lukio nimi otettiin käyttöön 1996, kun Myyrmäen lukio ja Vantaanjoen lukio yhdistettiin. Vuonna 2006 lukioon yhdistettiin vielä Hämeenkylän lukio. Samassa yhteydessä kiinteistössä toiminut Myyrmäen yläaste siirtyi Hämeenkylään ja yhdistettiin Hämeenkylän yläasteen kanssa. Vaskivuoren lukio on tunnettu muun muassa vuosittaisista musikaaleistaan^[29] sekä Lamerfest multimedia- ja pelitapahtumasta.^[30]

Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa Vantaan ammattiopisto Varian toimipiste.

Lisäksi Myyrmäessä on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintayksiköistä. Metropolian Myyrmäen toimipiste laajennetaan 4 000 opiskelijan kampukseksi samalla, kun ammattikorkeakoulun toimintoja keskitetään liki 20 toimipisteestä neljään. Myyrmäkeen sijoittuu tekniikan ja liiketalouden koulutusta.^[31]

Lisäksi kaupunginosassa sijaitsee Vantaan aikuisopiston^[32] sekä taiteen perusopetusta antavien Vantaan kuvataidekoulun ^[33] ja Vantaan musiikkiopiston toimipisteet.^[34]

Vuonna 1993 valmistuneessa Myyrmäkitalossa toimivat muun muassa Vantaan taidemuseo Artsi, Myyrmäen kirjasto, Vantaan kuvataidekoulu sekä elokuvateatteri Kino Myyri^[35] Vanhassa HOK:n myymälärakennuksessa.

Myyrmäenraitilla sijaitsee Lasten taidetalo Toteemi.^[36]

Myyrmästä löytyy yrittäjävetoinen kulttuuritalo Myyräncolo, jossa toimii noin 80 kulttuurialan yrittäjää, ammatinharjoittajaa sekä muuta yhteisöä.

Myyrmäen urheilupuistosta löytyy kaksi jäähallia, yleisurheilukenttä, jalkapallostadion, jalkapallohalli, lähiliikuntapaikka sekä vuonna 2006 valmistunut palloiluhalli Vantaan Energia -areena joka toimii ottelu- ja harjoittelupaikkana koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn pelaajille.^[37] Urheilupuistossa järjestetään satunnaisesti lähinnä viikonloppuisin myös kirpputoritoimintaa sekä erilaisia messuja ja näyttelyitä. Vaskivuoren lukion naapurista Myyrmäenraitilta löytyy myös urheilutalo, josta löytyy uimahalli, palloiluhalli ja kuntosali.^[38] Myyrmäessä ja sen välittömässä läheisyydessä on myös useita yksityisiä kuntosaleja. Urheilutalon takaa löytyy tekonurmi pallokenttä sekä massapintainen tenniksen ja koripallon harrastamiseen soveltuva kenttä.^[38][39][40]

Lenkkeilijöille on 1,2 km pitkä hiekkapäällysteinen pururata, joka kiertää vesitornia. Talvisin parhaat hiihtoladut ovat muutaman kilometrin päässä Petikossa, josta pääsee latuja pitkin muun muassa Serenaan ja Keimolaan.^[41] Myyrmäessä pelataan ylimmällä sarjatasolla useita palloilulajeja. Veikkausliigaan kaudelle 2016 noussut PK-35 Vantaa pelaa sekä miesten että naisten liigapelit Myyrmäen jalkapallostadionilla.^[42] IF Helsinge-Atlas pelaa miesten ja naisten SM-sarjaa Myyrmäen urheilutalolla.^[43] Vantaan TAFT pelaa Vaahteraliigaa myös jalkapallostadionilla.^[44] Jääkiekossa Etelä-Vantaan Urheilijat on yksi Suomen merkittävimpiä kasvattajaseuroja, jossa uransa käynnistivät muun muassa Ilari ja Valtteri Filppula, Iiro Järvi, Sami Kapanen, Ville Peltonen, Antti Pihlström, Jarkko, Mikko ja Tuomo Ruutu.^[45]

Noli Myyrmäki on huoneistohotelli,^[46] joka valmistui vuoden 2021 lopulla.^[47]

Pääartikkeli: Myyrmäen kirkko

Myyrmäen kirkon piti alun perin sijoittua aluekeskukseen nykyisten kauppakeskusten tuntumaan. Seurakunta piti tarjottua tonttia kuitenkin liian ahtaana ja vuonna 1979 kaupunginvaltuusto myi seurakuntayhtymälle kirkon nykyisen tontin. Louhelan rautatieaseman kupeessa sijaitsevan Myyrmäen kirkon on suunnitellut arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä. Kirkkoa on sanottu Valon kirkoksi. Kirkko vihittiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1984. Varsinaisen kirkkosalin lisäksi rakennuksesta löytyy pienempi Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kappeli S:t Martins kapell.^[48]

Sen levymäisten seinä- ja kattopintojen välistä siivilöityvä valo luo muuttuvia kuvioita sisätiloihin. Näennäisen satunnaisesti sijoitetut lukuisat kattolamput näyttävät leijuvan avarassa tilassa, ja kullanhohtoisina ne erottuvat kirkon muuten vaaleasta ja hillityn rauhallisesta sävymaailmasta. Kirkkorakennuksen ulkoseinät on vuorattu vaaleanruskeilla tiilillä. Kirkko kohoaa viereistä ratapengertä ja rautatieasemaa korkeammaksi. Rakennuksen kapea muoto säästi tontin valkovartista koivikkoa, joka sointuu kirkon polveileviin julkisivuihin.^[49]

Myyrmäestä on kehittymässä merkittävä katutaidekaupunginosa. Varhaisimmat graffitit maalattiin Myyrmäenraitin alikulkutunneleihin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. Nykyisin Myyrmäestä löytyy 14 etupäässä alueen oppilaitosten opiskelijoiden kanssa yhdessä maalattua alikulkutunnelia. Näiden lisäksi Myyrmäen aseman sisä- ja ulkoseiniä peittävät valtavat muraalit. Multicoloured Dreams -ryhmä maalasi maaliskuussa 2015 rautatieaseman sisäseinille värikkäät sadunomaiset muraalit. Toukokuussa 2015 Valparaisosta Chilestä kotoisin oleva Un Kolor Distinto -ryhmä maalasi ulkoseinät.^[50]

Katso myös: Luettelo Vantaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Myyrmäestä löytyi aikaisemmin myös kaksi avointa graffitiseinää. Vanhan terveysaseman tontilla Myyrmäen monttua kiersi 120 metriä pitkä seinä oli Helsingin seudun toiseksi pisin. Urheilupuiston skeittirampilla on toinen pienempi graffitiseinä.^[51]

Runeberg-palkintoehdokkaana 2014 olleen Myyrmäessä asuneen Mathias Rosenlundin kaksi teosta Vaskivuorentie 20 sekä Kuohukuja 5 kertovat köyhyydestä sekä kirjailijaksi pyrkivän nuoren miehen elämästä Myyrmäessä. Rosenlund itse on pitänyt mahdollisena että kirjasarja täydentyy vielä trilogiaksi teoksella Helmikuja 8.^[52] Myyrmäki on keskeinen tapahtumaympäristö Dekkarikirjailija Markus Ahosen Isaksson-sarjan dekkareissa.

Jokiuomanpuistossa kesäkuussa koulujen päättymistä seuraavana sunnuntaina järjestettävä Louhela Jam on pitkäikäisin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali Vantaalla. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 1991^[53][54]. Jokiuomanpuistossa järjestetään myös joka vuosi Myyr Yorkin puistokirppis^[55].

Elokuun lopulla, viikko Helsingin Taiteiden yön jälkeen järjestettävä Why so Myrtsi - Myyrmäen Taiteiden yö jatkaa vuodesta 1972 järjestetyn Myyrmäki-päivän perinnettä.^[56]

Myyräncolon parkkipaikalla toteutettu Urbaani puisto Myyr York Park tarjosi kesällä 2022 yhteensä 60 ilmaiskonserttia. ^[57][58]

Myyrmäen urheilupuistossa järjestetään vuosittain lukuisia messuja, kuten Omakotimessut^[59], Rakenna & Remontoi^[60] ja Hyvinvointimessut^[61].

Herättäjäjuhlat järjestettiin 8.–10. heinäkuuta 2016 Myyrmäen urheilupuistossa. Paikalle odotettiin 30 000–40 000 kävijää.^[62]

Myyrmäkeen on suunnitteilla nykyisen Kivikaudenpuiston tilalle osoitteeseen Raappavuorentie 9 paloasema, jonne sijoitettaisiin pelastuslaitoksen kärkiyksikkö, ambulanssi ja kaksi vpk:n yksikköä. Rakentaminen on suunniteltu alkavan lähivuosina^[63].

Myyrmäen vanha terveysasema purettiin kesällä 2013, jolloin paikalle piti nousta kauppakeskus Myyrmannin laajennus sisältäen Prisma-tavaratalon sekä erikoisliikkeitä^[64]. Tämä hanke peruuntui keväällä 2014^[65]. Kaupunki järjesti Paalutorin pohjoispuolisesta, nykyisin tilapäisenä pysäköintipaikkana olevasta alueesta syksyllä 2014 suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Kilpailun voittajaksi valittiin joulukuussa 2015 Hartelan, HOASin ja VVO:n ehdotus. Rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2020.^[66][67] Vanhan terveysaseman tontille rakennettiin kesällä 2015 tilapäinen tapahtumapuisto Myyrmäen monttu. Tontille on suunnitteilla Opistotalo, jonne siiretään monia kaupungin ylläpitämiä palveluita. Esimerkiksi musiikkiopisto ja nuorisotilat siirtyisivä Opistotaloon. Tavoitteena on, että Opistotalo olisi valmis vuonna 2028^[68]. Kilpailualueen länsipuolelle Myyrinkodin naapuritontille on sijoittunut uusi vanhusten palvelukeskus^[69].

Yksityisten maanomistajien toimesta Myyrmäen keskustaan on ollut vireillä Myyr York downtown niminen hanke. Liesikujan pysäköintilaitoksen omistaja Nordea, Myyrinpuhoksen pääomistaja Eläkekassa Verso sekä kauppakeskus Isomyyrin omistaja Citycon ovat tutkineet nykyisten huonokuntoisten rakennuksien purkamista ja korvaamista asuintaloilla ja toimistotalolla, joiden kivijaloista löytyisi liiketilaa. Vuosia vireillä ollut hanke kaatui vuonna 2023 Vantaan kaupungin ja maanomistajien erimielisyyksistä johtuen. Vantaan kaupungin tavoitteena on saada vuoden 2024 aikana osa entisestä kaava-alueesta uusiksi suunnitteluun^[70].

• Jukka Hako: Myyrmäki: Kauppakeskuksesta Kampakeramiikkaan. Kellastupa Oy 2009. 348 sivua. ISBN 978-952-5787-06-1

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myyrmäki Wikimedia Commonsissa

• Arkistoitu kopio (pptx (Powerpoint)) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.10.2015.
• Valokuvia Myyrmäen alueelta, kuva-karttana (Arkistoitu – Internet Archive) (luukas.org)
• Myyrmäki-liikkeen kotisivut (myrtsi.fi)