Valtatie 3

Valtatie 3
Kolmostie
Valtatien 3 reitti on merkitty karttaan sinisellä.
Maa	Suomi
Tieluokka	valtatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	424 km
Alkupiste	Helsinki
Reitti	Hämeenlinna (100 km) Tampere (179 km)
Päätepiste	Vaasa (424 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	Helsinki–Ylöjärvi, Hämeenkyrön ja Vaasan kohta nelikaistainen, muuten kaksikaistainen
Katso myös	Valtatie 3 Commonsissa
Infobox OK

Valtatie 3 on Helsingistä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 424 kilometriä.

Tie on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä E12-tietä, lukuun ottamatta lyhyttä osuutta Vaasan keskustassa. Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin Jalasjärven ja Laihian välistä osuutta lukuun ottamatta sekä koko osuudeltaan yleiseurooppalaiseen TERN-verkkoon. Laihian ja Vaasan välillä tie on osa Sinistä tietä.

Valtatien 3 vilkkaimmat kohdat ovat Vantaalla Kehä III:n liittymän pohjoispuolella ja Tampereen kehätiellä Lakalaivan ja Sarankulman liittymien välillä. Liikennemäärä molemmilla osuuksilla oli vuonna 2021 noin 55 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:n ja Kehä III:n välisellä osuudella keskimääräinen liikennemäärä oli noin 50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.^[1]

Valtatie 3 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Kanta-Häme – Pirkanmaa – Etelä-Pohjanmaa – Pohjanmaa.

Valtatie 3 kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Nurmijärvi – Hyvinkää – Riihimäki – Janakkala – Hämeenlinna – Hattula – Hämeenlinna (uudelleen) – Valkeakoski – Akaa – Valkeakoski (uudelleen) – Lempäälä – Tampere – Pirkkala – Nokia – Tampere (uudelleen) – Ylöjärvi – Hämeenkyrö – Ikaalinen – Parkano – Kurikka – Ilmajoki – Isokyrö – Laihia – Mustasaari – Vaasa.

Valtatie 3 alkaa Helsingistä Mannerheimintien päästä. Helsingin Kivihaan ja Vantaalla sijaitsevan Kehä III:n eritasoliittymän välillä valtatie 3 on hyvälaatuista nelikaistaista valtatietä, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä (ei kuitenkaan moottoritietä). Kehä III:n ja Ylöjärven välinen osuus on kokonaisuudessaan nelikaistaista moottoritietä. 180 kilometrin pituisena se on Suomen pisin moottoritie. Pääkaupunkiseudulla tiestä käytetään myös nimeä Hämeenlinnanväylä, joskus puhekielessä myös Tampereenväylä ^lähde?. Aikaisemmalta nimeltään tie on Nurmijärventie. Moottoritien liikennemäärät ovat varsin suuret koko sen matkalla. Esimerkiksi vuonna 2021 tien liikennemäärä Riihimäen kohdalla oli noin 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hämeenlinnan kohdalla noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa^[1].

Valtatie 3 kulkee Hämeenlinnan kohdalla aivan kaupungin keskustan sivuitse. Kyseinen läpikulkutie on tien ensimmäinen ja Suomen kolmas moottoritieosuus, joka valmistui vuonna 1964. Nykyään tie kulkee noin 200 metrin matkalla tunnelissa, kun sen ylittävälle katteelle valmistui kauppakeskus vuonna 2014.

Valtatieympäristön esteettisyyteen on pyritty myös kiinnittämään huomiota. Osaa valtatie kolmosen silloista voi pitää lähes taideteoksina ja kallioleikkauksia on valaistu. Akaan Terisjärven kohdalla on Ekku Peltomäen valotaideteos Lux Tavastia.^[2]

Tampereen keskustan eteläpuolella valtatie 3 kääntyy Tampereen läntiselle kehätielle, joka on myös moottoritie. Moottoritie päättyy hieman Ylöjärven keskustan länsipuolella, ja valtatie kääntyy kehätieltä Elovainion eritasoliittymässä Tampereen ja Vaasan väliselle tielle.

Ylöjärven ja Vaasan välillä valtatie 3 on pääosin tavanomaista suomalaista kaksikaistaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on parannettu eritasoliittymiksi. Tieosuudelle on myös rakennettu lukuisia ohituskaistoja, joista suuri osa on keskikaiteellisia. Lisäksi Hämeenkyrössä on noin 10 kilometriä pitkä keskikaiteellinen nelikaistatie sekä Mustasaaren Helsingbyn ja Vaasan välillä 11 kilometriä pitkä moottoritie. Tie päättyy Vaasan keskustaan.

Jalasjärvellä ja Kurikassa valtatie 3 on useana keväänä – esimerkiksi vuonna 2018 – jouduttu sulkemaan liikenteeltä Kyrönjoen tulvien vuoksi, ja liikenne on ohjattu kiertotielle.^[3]

Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Ikaalisten Mansoniemessä valtatie ylitti Kyrösjärven alkujaan lossilla. Paikalla oli sattunut vuonna 1929 vakava auto-onnettomuus. Lossin tilalle valmistui ensimmäinen silta vuonna 1930. Mansoniemen nykyinen silta on järjestyksessä kolmas.^[4]

Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla ja linjattiin uudestaan. Helsingin ja Tampereen välillä valtatie kulki nyt suurimmaksi osaksi nykyisen seututien 130 kohdalla. Ensimmäisenä valmistui osuus Hyvinkään maalaiskunnan Noposta Hämeenlinnan Hattelmalaan vuonna 1960 ja osuus Helsingin kaupungin ja Helsingin maalaiskunnan rajalta Noppoon 1961. Varsinkin Hämeenlinnan ja Tampereen välillä linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Hämeenlinnan ja Lempäälän Kuljun välinen tieosuus valmistui vuonna 1964. Uuden valtatien myötä matka Helsingistä Tampereelle lyheni 204 kilometristä 176 kilometriin. Vanha reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle saakka, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin seututieksi 305, myöhemmin kantatieksi 57.^[5]

Hämeenlinnan keskustan ohittava moottoritieosuus valmistui vuonna 1964 ja Lempäälän Kuljun ja Tampereen keskustan välinen osuus neljä vuotta myöhemmin. Haagan ja Kehä III:n välinen osuus pääkaupunkiseudulla levennettiin nelikaistaiseksi kahdessa vaiheessa vuosina 1975 ja 1977. Tätä osuutta ei ole merkitty moottoritieksi, mutta kaksine ajoratoineen ja eritasoliittymineen se on silti varsin moottoritiemäinen. Bussipysäkit ovat tällä osuudella aivan tien vieressä, mikä on moottoritiellä lainvastaista.

Tampereen läntinen kehätie valmistui kaksikaistaisena tienä, osin moottoriliikennetienä 1985^[6], mutta valtatie 3 linjattiin edelleen Tampereen keskustan kautta. Valtatien linjaus muutettiin kehätielle vasta 1990-luvun puolivälissä. Entinen linjaus kulki nykyisten teiden 3495, 12 ja 65 reittiä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin olemassa olleen valtatien viereen. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Jalasjärven Koskuen kohdalla valtatie 3 siirrettiin 1990-luvun alkuvuosina usean kilometrin matkalta uuteen paikkaan, ja vanha Koskuen kylän läpi kulkenut valtatieosuus jäi paikallistieksi.^[7]

Moottoritien linjauksesta Hämeenlinnan ja Tampereen välillä riideltiin vuosia. Lopulta linjaukseksi valittiin Toijalan kautta kulkenut vaihtoehto, jossa Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Moottoritie valmistui Hämeenlinnasta Kalvolan Iittalaan saakka vuonna 1996 ja viimeinen osuus Kuljuun vuonna 2000.

Myös Tampereen läntinen kehätie on ollut pitkään hyvin ruuhkautunut heti sen jälkeen kun osuus Helsinki–Tampere valmistui moottoritieksi. Tampereen Läntisen Kehätien ensimmäinen osa valmistui vuonna 2006 Rajaniemen ja Kalkun välillä. Tampereen eteläisen nelitasoliittymän ja Rajaniemen sekä Kalkun ja Ylöjärven väliset osuudet valmistuivat moottoritieksi vuonna 2008.

Pirkanmaan puolella Kolmostielle on rakennettu ohituskaistoja; ensin 1990-luvulla ohituskaistoja Ylöjärvelle, Hämeenkyröön ja Ikaalisiin, vuonna 2008 yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa Parkanoon ja vuonna 2011 yksi keskikaiteellinen ohituskaista Hämeenkyrön pohjoispuolelle.

Vaasan moottoritie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1968 ja 1994.

Ensimmäinen liikennöitsijä Tampereen ja Helsingin välillä valtatie 3:lla oli Tampereen Liikenne Oy, jolta liikennelupa siirtyi Väinö Paunulle vuonna 1953. Pikavuorojen ajamisen aloitti Tampereen Liikenne toukokuussa 1947.^[8] Liikenteen Tampereen ja Vaasan välillä aloitti parkanolainen Adrian Moisio, joka liittyi Länsilinjat Oy:n osakkaaksi vuonna 1939.^[9] Länsilinjat ja jalasjärveläinen Eero Lumiahon Liikenne aloittivat pikavuoron Tampereen ja Vaasan välillä vuonna 1962. Vuonna 1976 Tampere–Vaasa-pikavuoro siirtyi kokonaan Länsilinjoille.^[10]

Valtatiellä 3 on tiheä pikavuorotarjonta Helsingin ja Tampereen välillä; vuoroja kulkee molempiin suuntiin noin 50 päivässä. Noin puolet vuoroista kulkee Hämeenlinnan ja Tampereen välin moottoritietä, loput seututietä 130 Valkeakosken kautta. Tampereelta osa vuoroista jatkaa Nokialle, Vaasaan ja Seinäjoen kautta Kokkolaan.

Valtatie 3:n vuoroja ajavat Onnibus, Länsilinjat ja joitakin vuoroja ajaa Osmo Aho.

Pääartikkeli: Tampereen kehätie

Tampereen läntinen kehätie oli pitkään hyvin ruuhkautunut. Tiehallinto aloitti vuonna 2003 kehätien rakentamisen moottoritieksi. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006 Rajaniemen ja Kalkun välille valmistui seitsemän kilometrin moottoritieosuus, johon sisältyi kolme eritasoliittymää sekä uusi Rajasalmen silta. Vuonna 2006 aloitetussa toisessa vaiheessa rakennettiin yhteensä 13,3 kilometriä moottoritietä väleille Lakalaiva–Pirkkala ja Kalkku–Soppeenmäki. Toisessa vaiheessa kolmostiellä parannettiin neljää olemassa olevaa eritasoliittymää sekä rakennettiin uudet Pikku-Ahveniston, Myllypuron ja Linnakorven eritasoliittymät. Lisäksi parannettiin Maatialan eritasoliittymää valtatiellä 12 ja rakennettiin uusi Kankaantaan eritasoliittymä valtatielle 11. Toinen vaihe valmistui vuonna 2008. Koko hanke maksoi noin 114 miljoonaa euroa.^[11]

Vuonna 2008 Parkanon kunnan alueelle rakennettiin yhteensä 8 keskikaiteellista ohituskaistaa ensimmäisenä osana valtatien 3 perusparannusta Tampereen ja Vaasan välillä. Lisäksi vuonna 2011 Ikaalisten ja Hämeenkyrön välille rakennettiin yksi keskikaiteellinen ohituskaista, jota pidennettiin vuonna 2019.

Hattelmalanharjun kohdalle rakennettiin vuosina 2011–2012 pohjavesi- ja melusuojauksia sekä parannettiin Hattelmalan eritasoliittymän ramppeja. Samaan aikaan myös valtatietä 10 ja seututietä 130 parannettiin pohjavesialueella.

Vuonna 2011 päällystystyön yhteydessä leveää keskiviivaa kokeiltiin valtatiellä 3 Laihian ja Helsingbyn välisellä noin 11 kilometrin pituisella osuudella. Tieosuudella on tapahtunut paljon kohtaamisonnettomuuksia, ja metrin levyisen viivalla merkityn alueen ajokaistojen välissä uskotaan vähentävän vakavia onnettomuuksia merkittävästi. Tiemerkintäkokeilu tehtiin, koska valtiolla ei ole tällä hetkellä rahaa tien nelikaistaistukseen tai raskaisiin parannustoimenpiteisiin.

Lempäälän ja Tampereen välille valmistui vuodenvaihteessa 2012–2013 noin 22 kilometrin matkalle kelin ja liikenteen mukaan muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä. Lisäksi hankkeessa rakennettiin uusi tiesääasema sekä ruuhkavaroitusjärjestelmän laajennus kyseiselle moottoritieosuudelle. Vastaava järjestelmä aiotaan toteuttaa myöhemmin myös läntiselle kehätielle.^[12]

Valtatie 3 katettiin Hämeenlinnan keskustan kohdalla noin 250 metrin matkalla. Hanke alkoi lokakuussa 2011 ja valmistui kesäkuussa 2013.^[13] Tunnelin päälle rakennettiin uusi kauppakeskus Goodman. Samalla melusuojausta keskustan kohdalla parannetaan. Tunneli varustettiin liikennekameroilla ja sähköisellä opastejärjestelmällä. Ajokaistan yläpuolisia opasteita on yhteensä 4 ja nopeusrajoitus- ja varoitusmerkin yhdistelmiä yhteensä 16.

Vantaalla valtatietä 3 parannettiin Kehä III:n ja Klaukkalantien välisellä osuudella. Hankkeessa rakennettiin kolmannet kaistat sekä muuttuvat nopeusrajoitukset ja ruuhkavaroitusjärjestelmä. Lisäksi rakennettiin uusi Keimolanportin eritasoliittymä, siirrettiin nykyistä Keimolanportin huoltoasemaa ja parannettiin Kivistön eritasoliittymää. Hankkeessa siirrettiin myös seututien 130 linjausta, rakennettiin sillat Kehäradan kohdalle ja Kivistön asema. Hanke aloitettiin loppuvuodesta 2009 ja se valmistui vuodenvaihteessa 2013–2014. Hankkeen kustannusarvio oli 108,2 miljoonaa euroa.

Eritoten Valion Herajoen ruokatehtaan liikenneyhteyksiä varten rakennettiin vuosina 2015–2016 Arolammin eritasoliittymä Riihimäelle.^[14] Liittymän numero on 18. Liittymän rakentaminen rahoitettiin poikkeuksellisesti siten, että valtio, Riihimäen kaupunki ja Valio jakoivat kustannukset.^[14] Yksityisen yrityksen osallistuminen maanteiden rahoittamiseen ei ole tavanomaista Suomessa. Liittymä on koiranluutyyppinen, eli siihen sisältyy risteävällä tiellä olevat kaksi liikenneympyrää. Lisäksi vanha kolmostie eli seututie 130 liittyy risteävään tiehen liikenneympyrällä.

Valtateitä 3 ja 18 parannettiin Laihian keskustan kohdalla muuttamalla tien linjausta ja rakentamalla kolme uutta eritasoliittymää. Hanke kesti noin kaksi vuotta maksaen arviolta noin 28 miljoonaa euroa, ja se saatiin kokonaan valmiiksi vuoden 2019 loppupuolella. Hanke on osana laajempaa Tampereen ja Vaasan väliä kunnostavan tiehankkeen ensimmäistä osaa.^[15]

Klaukkalan ohikulkutien eli seututien 132 uuden linjauksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin Vantaan ja Nurmijärven rajalle uusi Lamminsuon eritasoliittymä nykyisten liittymien 11 ja 13 väliin. Uusi linjaus ja samalla liittymä avattiin marraskuussa 2020. Liittymän suunnittelussa on varauduttu uuden tieyhteyden rakentamiseen moottoritieltä itään, kuten mahdollisesti osaksi Tuusulan kaavailemaa Kehä IV -hanketta^[16], mutta tällaisen rakentamisesta ei ole vireillä virallisia suunnitelmia eikä päätöksiä.

Pääartikkeli: Hämeenkyrönväylä

Hämeenkyrön kohdalle on rakennettu noin 10 kilometrin mittainen nelikaistainen ohikulkutie, Hämeenkyrönväylä. Tien nopeusrajoitus on 100 km/h, ja sillä on hidas liikenne kielletty. Tielle rakennettiin 11 siltaa ja kolme uutta eritasoliittymää. Uusi tieosuus avattiin liikenteelle 30. marraskuuta 2022. Lisäksi ohitustien pohjoispuolelle rakennettiin parin kilometrin mittainen ohituskaista. Hankkeen toteuduttua vanha tie jäi paikalliseen käyttöön, ja se muutettiin yhdystieksi 2620. Hankkeen kustannukset olivat 70 miljoonaa euroa.^[17][18]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteistettävä. Karsittava ja vain merkittävimmät ja varmimmat jätettävä.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Valmistuiko 1. vaihe? Mikä on 2. vaiheen tilanne? Lähteet?

Ylöjärven ja Vaasan välisellä osuudella valtatie 3 on nykyisin pääosin kaksikaistaista tietä. Pitkällä aikavälillä Liikenneviraston tarkoitus on parantaa merkittävästi tätä osuutta. Parannushanke koostuu useista hankkeista, joista ensimmäiset on toteutettu 2008. Yhteysvälihankkeena hanke rakennetaan 2. vaiheessa, joista ensimmäinen on tarkoitus aloittaa viimeistään keväällä 2015.

Yhteysvälihankkeen 1. vaiheessa rakennetaan kuusi uutta ohituskaistaparia Jalasjärven ja Parkanon alueelle. Myös yksityistieliittymiä vähennetään alueella rinnakkaistiejärjestelyin. Hämeenkyröön rakennettiin 10 kilometriä pitkä 4-kaistainen ohitustie, ja ohituskaistoihin Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueelle lisätään keskikaiteet. Valtateiden 3 ja 19 risteyskohdassa Jalasjärvellä tehdään liittymäjärjestelyitä, Laihian ja Kurikan kohdilla tehdään parannuksia, sekä yhteysvälin leveyttä sekä geometriaa parannetaan. Tievalaistusta, riista-aitoja, pohjavedensuojausta ja meluntorjuntaa lisätään. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan myös muita pienempiä, liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Laihian kohdan parantamistyöt saatiin päätökseen loppuvuodesta 2019 ja Hämeenkyrön ohitustie avattiin liikenteelle marraskuussa 2022.^[19]

2. vaihe toteutetaan vuosina 2016–2022. Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä pahimmissa ongelmakohdissa, ja parannustyöt takaavat liikenteen sujuvuuden vuoteen 2025 asti.

Ikaalisten ja Mansoniemen välillä valtatietä 3 parannetaan rakentamalla mm. ohituskaistoja ja kolme uutta eritasoliittymää. Lisäksi rakennetaan uusi rinnakkaistieyhteys Ikaalisten ja Kylpylän eritasoliittymien välille sekä siirretään seututie 261 kulkemaan parin kilometrin matkalta uudelle linjaukselle Kilvakkalan pohjoispuolelle.

Parkanon kohdalla valtatie 3 parannetaan nelikaistaiseksi valtatien 23 ja seututien 274 liittymien välillä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan 3 uutta eritasoliittymää ja parannetaan kahta nykyistä sekä siirretään valtatie 23 noin kilometrin matkalta uudelle linjaukselle.

Jalasjärven eteläpuolelle sekä Ilmajoelle rakennetaan 6 uutta keskikaiteellista ohituskaistaa. Lisäksi Ilmajoella rakennetaan pohjavesisuojauksia.

• Ikaalinen–Mansoniemi ohituskaistat

Jalasjärven keskustan ja Jokipiin välillä valtatie 3 siirretään uudelle linjaukselle nykyisen tien itäpuolelle. Valtatien 19 liittymään rakennetaan eritasoliittymä. Uuden tieosuuden pituus on noin 5 kilometriä ja sille rakennetaan lisäksi keskikaiteellinen ohituskaistapari. Tien kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.

Kurikan kohdalla kantatien 67 ja valtatien 3 liittymän liikenneturvallisuus on heikko, ja liittymässä on 60 km/h nopeusrajoitus. Yhteysvälihankkeessa liittymä korvataan noin kilometri etelämmäksi rakennettavalla eritasoliittymällä. Samassa yhteydessä myös kantatietä 67 ja seututietä 687 parannetaan osittain uudelle linjaukselle.

• Kurikan eritasoliittymä ja tiejärjestelyt

Tämänkin jälkeen tieosuudelle jää vielä puutteita, ja tietä parannetaan vielä myöhemmin 2020-luvulla joko yhteysvälihankkeena tai yksittäisinä hankkeena.

Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisellä osuudella valtatien 3 liikenne on usein ruuhkaista ja liikenneturvallisuus on heikko. Välille on suunnitteilla moottoritie nykyisen valtatien 3 linjauksen pohjoispuolelle. Uuden moottoritien pituus on linjausvalinnasta riippuen 15–20 km ja sille tulee 5-6 uutta eritasoliittymää sekä uusi levähdysalue Sasin ja Ahrolan välille. Lisäksi kantatien 65 linjaus siirretään n. 3 kilometrin matkalla kulkemaan uutta moottoritietä. Hankkeesta on tekeillä tiesuunnitelma, jonka yhteydessä selviävät kustannukset ja tien lopullinen sijainti. Hanke toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.^[20]

Hämeenkyrön ja Parkanon välisellä osuudella valtatie 3 on tavoitetilassa jatkuvaa keskikaiteellista ohituskaistatietä. Tiellä on nykyisin 5 keskikaiteellista ohituskaistaa ja 3 keskikaiteetonta ohituskaistaa. Lisäksi Parkanon kohdalle on suunnitteilla nelikaistatie ja Ikaalisiin 4 keskikaiteellista ohituskaistaa lisää. Lisäksi nykyinen tie on osittain 10,5 metriä leveä. Tämän vuoksi ohituskaistatieksi muuttamisen kustannukset jäänevät hyvin pieneksi, ja hanke toteutunee jo 2020-luvun alkupuolella.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mikä on hankkeen tilanne?

Koskenkorvan kohdalla valtatie 3 kulkee nykyisin keskustan läpi. Liikennemäärien, alhaisen nopeusrajoituksen ja useiden liittymien takia tien liikenneturvallisuus on huono. Uusi ohikulkutie olisi noin 7 kilometriä pitkä ja sille rakennettaisiin ohituskaistoja ja kaksi eritasoliittymää. Hanke toteutunee aikaisintaan 2010-luvun lopulla.

Valtatie 3 tullaan tulevaisuudessa parantamaan moottoritieksi Laihian ja Vaasan välisellä osuudella. Nykyinen tie ruuhkautuu helposti suurten liikennemäärien takia. Lisäksi tieosuudella on sattunut vuosien varrella paljon kohtaamisonnettomuuksia, joista monet ovat johtaneet kuolemaan. Hankkeen kustannukset ovat vielä epäselvät, ja se toteutettaneen aikaisintaan 2020-luvulla.

Tässä mainitut hankkeet ovat esiintyneet kuntien ja valtion eritasoisissa kaavailuissa, mutta niitä koskevia rakentamispäätöksiä ei ole tehty.

Lähes kaikkia Hämeenlinnanväylän alkupään eritasoliittymiä parannetaan 2010- ja 2020-luvuilla ja lisäksi valtatielle 3 rakennetaan Helsingin ja Kehä III:n välille koko matkalle kolmannet kaistat molempiin suuntiin.^[21]

Janakkalaan nykyisen Rastilan eritasoliittymän pohjoispuolelle rakennetaan Hämeenlinnan itäisen kehätien rakentamisen yhteydessä uusi eritasoliittymä. Samalla eritasoliittymien 23-25 numerointia tullaan todennäköisesti muuttamaan.

Valtatien 10 parantamisen yhteydessä Hattelmalan eritasoliittymään tullaan rakentamaan lisäramppeja.

Lisäksi valtatielle 3 rakennettaneen vaiheittain muuttuva ohjaus Helsingin ja Tampereen välille sekä Ylöjärven ja Hämeenkyrön välille.

Pitkämäen eritasoliittymään Vaasan moottoritiellä valtatien 8 risteyksessä tullaan rakentamaan tulevaisuudessa lisäramppeja osana Vaasan ulomman ohitustien rakennustöitä. Toistaiseksi on epäselvää, siirretäänkö valtatien 8 linjaus uudelle tieyhteydelle.

Valtatien 3 melusuojausta tullaan parantamaan tulevaisuudessa Vaasan kaupunkialueella.

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 3 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Tampere–Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa. Lisäksi Hämeenkyrön ja Parkanon välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Parkanon ja Jalasjärven välinen osuus kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Valtatien 3 ohjaamista Lempäälän kohdalla uudelle reitille on kaavailtu, Lempäälän Puskiaisissa nykyisestä moottoritiestä haarautuvalle oikomoottoritielle suoraan Pirkkalaan. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.^[22]

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2013. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 3 Helsinki–Vaasa, 424 km mattigronroos.fi.
• Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos.

• Mauranen Tapani: Tampereen tuolle puolen – VT3/Tampereen läntisen kehätien historia; Tiehallinto/Mobilia 2009; ISBN 978-951-98271-4-8
• Nenonen Marko: Moottoritie Tampereelle – Liikenne ja aluerakenteen muutos valtatien varrella keskiajalta 2000-luvulle; Tielaitos 2000; ISBN 951-726-682-0
• Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivut 13-31; Tiehallinto (Arkistoitu – Internet Archive)