Linnainen
| Linnainen | |
|---|---|
| Linnais | |
 Kaupungin kartta, jossa Linnainen korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Myyrmäen suuralue |
| Kaupunginosa nro | 10[1] |
| Pinta-ala | 3,1[1] km² |
| Väkiluku | 745[2] (31.12.2023) |
| Työpaikkoja | 56 kpl [3] (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 01640[4] |
| Lähialueet | Hämevaara, Pähkinärinne, Hämeenkylä, Askisto, Espoon Laaksolahti |
Linnainen (ruots. Linnais) on kaupunginosa Vantaan lounaisnurkassa, Espoon rajan tuntumassa.[1][4]
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnainen sijaitsee Vantaan lounaiskulmassa ja rajoittuu etelässä ja lännessä Espooseen, pohjoisessa Hämeenkylään ja idässä Hämeenkylään ja Hämevaaraan ja Askistoon.[4]
Linnaistentie kulkee läpi Linnaisten ja päätyy Pitkäjärven rannalla olevaan Linnaisten kartanon ohi kulkevaan Ainontiehen. Ainontie on keskiaikaisperäistä Turku–Viipuri maantietä eli Suurta rantatietä (Kuninkaantie). Linnaisten keskiosan halkaisee suuralueen keskuksesta Myyrmäestä Espoon puolelle johtava Rajatorpantie.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnainen on saanut nimensä Linnaisten kartanosta, josta lohkottiin tontteja 1950-luvulla. Talon alkuperäinen nimi on ollut Skinnars (1556), joka tarkoittaa nahkurin taloa. 1800-luvulla talon omisti verovirkailija Karl Leinberg, joka antoi sille uuden nimen Linnais (1865). Tämä johtunee Sakari Topeliuksen romaanista Gröna kammaren på Linnais gård (1859), suomennettuna Linnaisten viheriä kamari.[5][6]
Historiallisia rakennuksia Linnaisten alueella ovat mm. Linnaisten kartano, Tuomelan tilalla olevat kaksi asuinrakennusta ja Kålabackan torpan rakennuskokonaisuus. Alueella on toiminut myös Suomen suurin (1830-l ja 1870-l) rautakaivos, josta muistona on vedentäyttämiä kaivoskuiluja ja kasvillisuuden valtaamia kivikasoja.
Kadunnimien aihepiirinä on hevosajoneuvot ja ohjastaminen, koska Linnainen on ollut ratsutila.[5] Omakotiasutuksen synty perustuu maanhankintalakiin (1945).
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonto on hyvin monipuolista ja maasto vaihtelee tammilehdoista kallioisiin, kuiviin kankaisiin ja tiheisiin, vanhoihin kuusimetsiin. Alueen eteläreunalla väitetään olevan myös Suomen syvin rahkakerros. Luonnon puolesta arvokkaita alueita Linnaisissa ovat muun muassa Pitkäjärven kosteikkoalue pohjoisosassa, Tuomelan tammimetsä ja Furumossenin suoalue itäosassa ja Gubbmossenin suoalue eteläosassa Vantaan ja Espoon rajalla.[7] Linnaisten metsistä löytyy yhä 1800-luvulta peräisin olevia villiintyneitä istutuksia.
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnaisten asutus on rakennettu pääosin kahdessa vaiheessa. Ensin 1950- ja 1960-luvuilla ja toisessa vaiheessa 1990-luvulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen rakentamisen myötä Linnaisten alue on tiivistynyt. Samalla asukasluku on kaksinkertaistunut 403:sta (1980) 795:ään (1.1.2015). Vuoden 2020 lopussa Linnaisten väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 4,8 prosenttia[8].
Linnainen koostuu kahdesta pientaloalueesta. Siellä ei ole lainkaan kerrostaloja. Teollisuutta on vain Linnaisisten pohjoisosassa, jossa on kulttuurihistoriallisesti arvokas Linnaisten kartanon alue ja siihen liittyvät peltoalueet.
Ensimmäinen pientaloalue on alue, joka sijoittuu Linnaistentien ympäristöön Ainontien ja Gubbmossenin suoalueen väliin. Rajatorpantie jakaa sen pohjois- ja eteläosaan. Toinen sijaitsee lähellä Tuomelan tilaa.
Lehti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnaisten Ääni on Linnaisten omakotiyhdistyksen jäsenten sitoutumaton tiedotuslehti. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1966. Lehden ilmestymistiheys on vuosien saatossa ollut varsin epäsäännöllistä, mutta viime vuosina A4-kokoisena julkaistava, 4-värinen lehti on ilmestynyt kahdesti vuodessa - hieman ennen joulua ja kesän kynnyksellä. Lehden painosmäärä on noin 270 kappaletta. Päätoimittajana on toiminut pääsääntöisesti omakotiyhdistyksen puheenjohtaja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Vantaa alueittain (2015) (pdf) (20 Askisto, teoksen s. 54–57) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Arkistoitu kopio (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ a b c d kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ a b Kallaluoto 2011
- ↑ Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 80-83. (Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981) Vantaan kaupunki, 1982.
- ↑ kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Kaupunginosat; Luonto ja ympäristö - Arvokkaat luontokohteet: Arvokkaat kasvikohteet, Huomionarvoiset puut ja LUO-alueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
- Kallaluoto, Timo: Vantaan kaupunginosat, 2011.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Linnaisten omakotiyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
