Janne Korhonen (kansanedustaja)
| Janne Korhonen | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.9.1922–30.4.1924
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. marraskuuta 1885 Oulu |
| Kuollut | 20. tammikuuta 1940 (54 vuotta) Ähtäri |
| Ammatti | piirisihteeri |
Johan (Juho, Janne) Fredrik Korhonen (27. marraskuuta 1885 Oulu – 20. tammikuuta 1940 Ähtäri) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1924.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Janne Korhosen vanhemmat olivat Kuopiossa syntynyt maallikkosaarnaaja Kalle Korhonen (1857-1931) ja Kuopion pitäjässä syntynyt Sofia Tuppurainen (1856-1933). Kansakoulun käytyään Korhonen suoritti viisiluokkaisen Käkisalmen reali- ja porvarikoulun, jonka jälkeen hän työskenteli muun muassa Kurkijoen tuomiokunnan kirjurina.[1]
Jaakkiman Lahdenpohjassa asunut Korhonen oli syksyllä 1917 yleislakon johtohahmoja kotipaikkakunnallaan. Lakon päätyttyä hänet valittiin järjestysmieheksi, jonka tehtäväksi tuli elintarvikelain noudattamisen valvominen. Korhonen toimi myös yleislakon jälkeen perustetun työväen järjestyskaartin päällikkönä. Tammikuussa 1918 Korhonen vangittiin jo ennen sisällissodan käynnistymistä Antreassa yhdessä veljensä Viljamin kanssa. Hänet päätyi lopulta Tammisaaren vankileirille ja tuomittiin syksyn 1917 tapahtumien johdosta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen yllytyksestä valtiopetokseen. Korhosen katsottiin olleen kotipitäjänsä johtava kiihottaja. Jaakkiman suojeluskunnan esikunta ehdotti antamassaan lausunnossa, että Korhonen "tehtäisiin vaarattomaksi" ja lisäsi, ettei häntä tulla kaipaamaan, eikä yhteiskunta tule suremaan hänen kaltaistaan miestä.[2]
Armahduksensa jälkeen Korhonen oli jonkin aikaa mukana kommunistisen liikkeen toiminnassa, mutta palasi pian sosialidemokraatteihin.[3] Syksystä 1920 lähtien hän työskenteli puolueen kiertävänä puhujana ja myöhemmin piirisihteerinä Käkisalmessa. Korhonen valittiin eduskuntaan vuonna 1922. Hän oli myös Käkisalmen kaupunginvaltuuston jäsen. Seuraavissa eduskuntavaaleissa Korhonen jäi varasijalle, minkä jälkeen hän jätti päivänpolitiikan jatkaen edelleen järjestötoiminnassa. Korhonen asui muun muassa Käkisalmen Tenkalahdessa ja työskenteli asioitsijana.[1][4]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Janne Korhosen ensimmäinen puoliso oli Hilma Maria Kuntsi (k. 1923), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1909.[1] Pariskunnalla oli viisi lasta.[2] Leskeksi jäätyään Korhonen solmi vuonna 1929 avioliiton käkisalmelaisen Lydia Ihalaisen (s. 1893) kanssa.[1] Janne Korhosen veli oli näyttelijä Aku Korhonen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Janne Korhonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2008.
- ↑ a b Valtiorikosylioikeuden akti 11150 – Korhonen, Johan Fredrik Kallenpoika (s. 2–3, 7–9, 22-25) Valtiorikosylioikeuden aktit. 25.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ ”O. R–lo.”: Pakinaa Viipurin l. it. piirin noskelaispomoista. Suomen Työmies, 21.8.1921, nro 190, s. 6–7. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ a b Janne Korhonen 50-vuotias. Kansan Työ, 30.11.1935, nro 277, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.6.2024.
|
