Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit 20. lokakuuta 1996. Samana päivänä järjestettiin Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Keminmaassa kunnallisvaalit jouduttiin uusimaan ennakkoäänestyksessä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi, ja ne järjestettiin vasta 8. kesäkuuta 1997. Heinolassa, Lohjalla ja Porvoossa maalaiskunnat yhdistyivät kaupunkien kanssa vuoden 1997 alussa, ja näillä paikkakunnilla valittiin valtuustot uusiin yhdistyneisiin kaupunkeihin. Kaupunkinimityksen käyttöön ottaneen Paimion kunnanvaltuustosta tuli kaupunginvaltuusto.
Äänestysaktiivisuus jäi nyt heikommaksi kuin yksissäkään kunnallisvaaleissa toisen maailmansodan jälkeen, vuoden 1992 vaaleihin verrattuna jopa 17 prosenttiyksikköä huonommaksi. Politiikan tutkijat tulkitsivat tämän johtuneen suureksi osaksi vaaliväsymyksestä, koska viiden edellisvuoden aikana oli pidetty yhteensä neljät vaalit sekä kansanäänestys Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Tutkijoiden tekemän johtopäätöksen mukaan suomalaiset äänestäjät eivät myöskään innostuneet kaksien vaalien järjestämisestä samanaikaisesti, koska kunnallisasioiden katsottiin jääneen vaalikeskustelussa EU-parlamenttivaalien teemojen varjoon. Vaalien ehdokasmäärä supistui tuntuvasti vuoden 1992 vaaleista, minkä katsottiin johtuvan puoluetoiminnan näivettymisestä puolueiden jäsenmäärän laskun myötä. Lisäksi eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen muutama viikko ennen vaaleja julkaisema kohua herättänyt kirja Liehuva liekinvarsi käänsi yleisen huomion useiden päivien ajaksi pois vaalikamppailusta. Keskustan varsinkin perinteisillä kannatusalueillaan saamaan vaalivoittoon ja vastaavasti perussuomalaisten heikkoon menestykseen vaikutti merkittävästi Suomen Maaseudun Puolueen katoaminen puoluekartalta. Kolmesta uudesta yrittäjästä herätti eniten huomiota täysin muista puolueista poikkeavalla ohjelmallaan Luonnonlain puolue, joka ei kuitenkaan saanut yhtäkään kunnanvaltuutettua. Sitoutumattomat ryhmät ja ehdokkaat menestyivät vuoden 1992 kunnallisvaalien tapaan hyvin. [1]
| äänestysaktiivisuus
|
61,3 %[2][3]
|
−9,6
|
| puolue
|
valtuutetut
|
äänet
|
| lukumäärä
|
osuus
|
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
2 743
|
−387
|
583 562
|
−137 748
|
24,55 %
|
−2,5
|
| Suomen Keskusta
|
4 459
|
+461
|
518 305
|
+6 351
|
21,81 %
|
+2,6
|
| Kansallinen Kokoomus
|
2 167
|
+158
|
514 313
|
+6 739
|
21,64 %
|
+2,6
|
| Vasemmistoliitto
|
1 128
|
−191
|
246 412
|
−64 345
|
10,37 %
|
−1,3
|
| Vihreä liitto
|
292
|
−51
|
149 334
|
−35 453
|
6,28 %
|
−0,7
|
| Ruotsalainen kansanpuolue
|
671
|
+7
|
129 518
|
−4 115
|
5,45 %
|
+0,4
|
| Suomen Kristillinen Liitto
|
353
|
±0
|
75 494
|
−8 987
|
3,18 %
|
+0,0
|
| Nuorsuomalainen puolue
|
29
|
–
|
31 429
|
–
|
1,32 %
|
–
|
| Perussuomalaiset
|
138
|
−216
|
21 999
|
−42 881
|
0,93 %
|
−1,5
|
| Liberaalinen kansanpuolue
|
25
|
−24
|
8 766
|
−17 568
|
0,37 %
|
−0,6
|
| Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue
|
3
|
+2
|
4 483
|
−345
|
0,19 %
|
+0,0
|
| Suomen eläkeläisten puolue
|
1
|
−1
|
2 417
|
−262
|
0,10 %
|
+0,0
|
| Eläkeläiset Kansan Asialla
|
2
|
−3
|
2 033
|
−2 870
|
0,09 %
|
−0,1
|
| Vapaan Suomen liitto
|
6
|
–
|
1 364
|
–
|
0,06 %
|
–
|
| Luonnonlain puolue
|
--
|
–
|
1 217
|
–
|
0,05 %
|
–
|
| Ekologinen puolue Vihreät
|
1
|
−2
|
874
|
+197
|
0,04 %
|
+0,0
|
| Muut
|
464
|
+123
|
85 420
|
−16 340
|
3,59 %
|
−0,2
|
| Yhteensä
|
12 482
|
−89
|
2 376 940
|
−286 915
|
100 %
|
|
| Lähde: Oikeusministeriö 1997[4]
|
[5]
