Kulttuurityöntekijäin Liitto

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Kulttuurityöntekijäin Liitto (KTL) oli suomalainen kulttuurialan marxilais-leniniläinen yhdistys. KTL oli keskeinen osa Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön johdolla 1970- ja 1980-luvuilla toiminutta taistolaista liikettä. Liitto lopetti toimintansa 1990-luvun alussa.^[1] 1970-luvun lopussa liittoon kuului noin 700 jäsentä.^[2]

SKP:n taistolaisten selvästä johtoasemasta huolimatta liittoon kuului myös muita kuin kommunisteja. Liiton lehden toimituskunnan puheenjohtajana toimi muun muassa Eino S. Repo.^[1] Liitolla oli jäsenyhdistyksiä suurimmilla paikkakunnilla.

KTL julkaisi Kulttuurivihkot-lehteä vuosina 1973–1992.

KTL sai valtiolta tukea muun muassa lehden julkaisemiseen sekä taideleirien ja kansainvälisen toiminnan järjestämiseen. KTL:n osastoissa tehdyllä talkootyöllä oli keskeinen rooli Kulttuurivihkojen taloudessa. Osastot järjestivät muun muassa tuki-iltamia, joissa liittoon kuuluneet näyttelijät ja laulajat edistivät lehtimyyntiä esityksillään. Liiton taloudellinen tila heikkeni 1980-luvun lopussa Kulttuurivihkoista ja jäsenkadosta aiheutuneiden tappioiden vuoksi. Lehti irrotettiin liiton alaisuudesta vuonna 1992.^[1]

Neuvostoliitto tuki liittoa poliittisesti ja taloudellisesti. Rahoitus välitettiin esimerkiksi Neuvostoliiton omistamien yritysten Kulttuurivihkoista ostamilla mainoksilla.^[1] Toiminnanjohtaja Airi Leppänen kertoi vuonna 1992 SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo tuoneen kerran 1970-luvulla tukun seteleitä KTL:n toimistoon kertoen rahan olevan peräisin suoraan Moskovasta.^[3] Kulttuurivihkojen avustajakunnan keskuudessa tarinaa Sinisalon rahakassista oli kerrottu vitsinä.^[1]

• Timo Bergholm (1972-1982)^[3]
• Kaj Chydenius (–199x)^[1]

• Aulikki Oksanen 197x^[2]

• Matti Rossi 197x^[2]