Kössi Kaatra

Kössi Kaatra (aik. Kössi Lindström, virallinen nimi vuoteen 1906 Gustaf Adolf Lindström; 6. marraskuuta 1882 Lohja – 15. marraskuuta 1928 Huddinge, Ruotsi) oli suomalainen työväenrunoilija, toimittaja ja teatteriohjaaja.

Kaatran isä oli alkoholisoitunut pikkukauppias ja perhe joutui elämään köyhissä oloissa äidin toimiessa tosiasiallisena huoltajana. Perhe muutti 1890-luvulla Tampereelle ja Kaatra toimi koulun ohella myös sanomalehdenjakajana, juoksupoikana, maalaiskauppiaan apulaisena ja kirjapainotyöläisenä. Myöhemmin hän pääsi konttoriapulaiseksi asianajotoimistoon.

Kaatra aloitti runoilun uusromanttisessa hengessä Eino Leino esikuvanaan, mutta Kaatran tutustuttua työväenliikkeeseen hänen runoutensa sai uuden suunnan. Ensimmäiset runonsa Kaatra julkaisi 1902 Työväen joululehdessä ja hänen runotuotantonsa huipentui suurlakon aikoihin julkaistuihin kahteen runokokoelmaan Murroksessa ja Suurlakkokuvia. Suurlakon alettua Kaatra luki Yrjö Mäkelinin laatiman Punaisen julistuksen tekstin 1. marraskuuta 1905 Tampereen raatihuoneen parvekkeelta.

Suurlakon jälkeen Kaatran runotuotanto hiipui ja hän toimi Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana, kirjakauppiaana ja vuodesta 1910 sekatavarakauppiaana Teiskossa. Omistaessaan Hämeen kirjankaupan Kaatra julkaisi Markan kirjasto -nimistä laadukkaasta ulkomaisesta käännöskirjallisuudesta koostuvaa kirjasarjaa.

Vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen silloin Oulussa asunut Kaatra alkoi taas kirjoittaa runoja, artikkeleita ja pakinoita. Niitä julkaistiin Kansan Tahto -nimisessä oululaisessa työväenlehdessä, jonka toimitussihteeri Kaatra oli. Suomen sisällissodan alettua ja valkoisten vallattua Oulun Kaatra piileskeli ensin koko talven asuintalonsa ullakolla ja onnistui sitten pakenemaan Tornion kautta Ruotsiin.

Kaatra asettui asumaan Tukholmaan 1918. Hän julkaisi Oulussa kirjoittamiaan runoja kokoelmassa Alhaisolauluja vuonna 1922. Hän kirjoitti myös proosateokset Punaisia ja valkoisia sekä Äiti ja poika. Kaatra toimi Tukholmassa ilmestyneen Tukholman Suomalaisen seuran Viesti-lehden toimitussihteerinä ja kirjoitti myös artikkeleja ja pakinoita suomalaisiin ja amerikansuomalaisiin työväenlehtiin. Hän käytti tällöin nimimerkkejä M. Törmä, M.T., Henkipatto, Töllinmies, ja Punikki.

Kaatra vietti kesiään Gotlannissa ja meni naimisiin 39-vuotiaana. Hän kuoli Ruotsissa vuonna 1928.

• Kynnyksellä, runoja. 1903 (nimellä Kössi Lindström)
• Elämästä, runoja. 1904 (nimellä Kössi Lindström)
• Runoja. 1905 (nimellä Kössi Lindström)
• Kyttä, runoja. 1906
• Kahleet pois! Työväen kevätlehti. toim. Kössi Kaatra ja Mikko Uotinen. 1906
• Murroksessa, runoja. 1906
• "Suurlakkokuvia" ym. työväenlauluja. 1906
• Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta, romaani. 1919 (nimimerkillä Henkipatto)
• Suuri rikos. 1921 (nimimerkillä Henkipatto)
• Alhaisolauluja, runoja. 1922
• Ihmisen kauneuteen! Juhlaruno työväen urheilupäivänä 17.6.1923. 1923.
• Juhlaruno työväen 2:een laulu-, soitto- ja urheilujuhlaan Helsingissä kesäkuun 8.-10. päivänä 1923. 1923.
• Äiti ja poika, muistelma. 1924
• Soi vapun virsi, runoja. 1926
• Sä syty vapahduksen haltioon! Runoja. 1926
• Alhaisolauluja : valitut runot vuosilta 1903–1927. toim. Lauri Lajunen. 1978.

• Kössi Kaatra Läntisen Uudenmaan kirjailijoita Lohja, Karjalohja ja Sammatti. Arkistoitu 15.4.2005. Viitattu 15.6.2020.

• Niklander, Hannu: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita. 1982.

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Kössi Kaatra

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kössi Kaatra.

• Roininen, Aimo: Kaatra, Kössi (1882–1928). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Vapaasti ladattavia Kössi Kaatran e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä
• Kirjasampo.fi: Kössi Kaatra
• Kössi Lindströmin digitoituja teoksia Kansalliskirjaston kirjallisuuspankissa.
• Kössi Kaatran digitoituja teoksia Kansalliskirjaston kirjallisuuspankissa.
• Nimimerkki Henkipaton digitoituja teoksia Kansalliskirjaston kirjallisuuspankissa.