Sofi Oksanen
Sofi Oksanen | |
---|---|
Šoddâm | Sofi-Elina Oksanen uđđâivemáánu 7. peeivi 1977 Jyväskylä, Suomâ |
Pargo | |
Áámmát | kirječällee |
Noomah | Sofi Oksanen |
Kirjálâšvuođâ šlaajâ | autofiktio |
Kielâ | suomâkielâ |
Peerâ | |
Pelikyeimi | Juha Korhonen, vihkâm 2011 |
Lasetiäđuh | |
Päikkisijđo | sofioksanen.fi |
Sofi Oksanen (š. uđđâivemáánu 7. peeivi 1977, Jyväskylä, Suomâ) lii syemmilâš kirječällee. Oksanen lii čáállám ohtsis 6 roomaan, main peeggâlmumos lii Puhdistus (2007), mii finnij Finlandia-palhâšume (2008), Runeberg-palhâšume (2009), Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuotâpalhâšume (2010) já ranskalâš Prix Femina -palhâšume (2010). Romanij lasseen sun lii čáállám ovdâmerkkân čaitâlmijd já oopperaid.
Eellim
muteSofi Oksanen šoodâi já vietij pärnivuođâs Jyväskyläst. Sun lâi perruu áinoo pärni. Suu eeči lii syemmilâš já enni eestilâš, já Oksanen lâi-uv pärnin ennuv eeni šoddâmsaajeest Eestieennâm Läänemaast.[1]
Oksanen ličij halijdâm Helsig Kallio luvâttâhân, mutâ ko vaanhimeh iävá luáštám, te sun juuđij Jyväskyläst Voionmaa luvâttuv. Tast maŋa sun peesâi Helsig ollâopâttâhân luuhâđ kirjálâšvuođâ. [2] Sun ij kuittâg makkum tobbeen, já ko sun lâi muáddi ive luuhâm kirjálâšvuođâ, te sun peesâi Teatterakademian luuhâđ dramaturgia 21-ihásâžžân. Tobbeen sun lijkkui leđe, mutâ puosâškuođij uápui ääigi bulimian.
Porgemáánust 2011 sun naajâi Juha Korhosijn. Oksanen lii ettâm, ete lii rijjâtátulávt pärnittem. Sun lii meid feminist já kulá goottivyelikulttuurân.
Pargo
muteSofi Oksas vuosmuš roomaan lii Stalinin lehmät, "Stalin kuusah", mii almostui ive 2003. Tast sun kieđâvuš Soviet ääigi Eestieennâm já enâmânvarrim vädisvuođâid puurrâmhemâdâsâi (syömishäiriö) peht. Ton jurgâlemvuoigâdvuođah láá vuobdum paijeel 20 kielân.
Nube roomaanstis, Baby Jane (2005), Oksanen kieđâvuš paaniikhemâdâs já ton vaikuttâs elimân. Roomaan vuáđuld lii rahtum meid elleekove, mon pyevtittij Oktober já stivrejeijen lâi Katja Gauriloff.
Suu kuálmád roomaan, Puhdistus (2008), šoodâi vistig čaitâlmin, mon vuosâeehid lâi kuovâmáánust 2007 já tast maŋa eskin romanin. Sehe čaaitâlm ete roomaan lijjii uáli jo piivnoheh já roomaan lâi ive 2008 enâmustáá vuobdum päikkieennâmlâš kirje (102 200 vuobdum pittád). [3]
WSOY jooskâi ohtsâšpargo Oksasijn ive 2010, mutâ sun vuáđudij jieijâs kuástidemseervâs Silberfeldt Oy ive 2011. Siämmáá ive sun sirdui meid Otava omâstem Like čällen, mii lii kuástidâm suu kulmâ čuávuváá roomaan: Kun kyyhkyset katosivat (2012), Norma (2015) já Koirapuisto (2019).
Čalluuh
muteRomaneh
mute- Stalinin lehmät. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28223-5.
- Baby Jane. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30966-4.
- Puhdistus. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33973-2.
- Kun kyyhkyset katosivat. Like, 2012. ISBN 978-952-01-0781-9.
- Norma. Like, 2015. ISBN 978-952-01-1294-3.
- Koirapuisto. Like, 2019. ISBN 978-952-01-1944-7.
Čaitâlmeh
muteMainâšum tuše teatter, kost lamaš vuáđučááitus.
- Puhdistus, 2007 (Suomen Kansallisteatteri 2/2007)
- High Heels Society, 2008 (KokoTeatteri 9/2008)
- Kertomuksia keittiöstä, 2009 (Suomen Kansallisteatteri 9/2009)
- Kun kyyhkyset katosivat, 2013 (Suomen Kansallisteatteri 11/2013)
- Rakastan sinua jo nyt, 2017. Uássin Ein europäisches Abendmahl-čaaitâlmolesvuođâ (Burgtheater, Wien 2/2017)
Oopperah
muteAdelum tuše teatter, kost lamaš vuáđučááitus.
- Puhdistus, 2012 (Suomen Kansallisooppera 4/2012)
- Baby Jane, 2019 (Aleksanterin teatteri 10/2019)
- Innocence, 2020 (Aix-en-Provencen ooppera 7/2020)
Tiätučalluuh
mute- Imbi Paju & Sofi Oksanen (toim.): Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35111-6.
Eres
mute- Liian lyhyt hame – Kertomuksia keittiöstä. oovtâst Maija Kaunismaain. Helsinki: Bonnier kirjat, 2011. ISBN 978-952-256-060-5.
- Gulag – vankileirien saariston kartta. Gulag.fi. Niilo Koljonen, Silberfeldt 2012
- Valitut teokset 1 (siskeeld roomaan Stalinin lehmät já čaaitâlm Kun kyyhkyset katosivat sehe Oksas ovdâsaavâ já Anders Olsson toollâm sárnum palhâšemtilálâšvuođâst). Silberfelt 2013 ISBN 978-952-67534-5-4
Fáádást eres soojijn
mute- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Sofi Oksanen.
Käldeeh
mute- ↑ Sofi Oksasen rankka sukutausta: Isoisä metsäveli, isosetä ilmiantaja Seura 8.10.2015, čujottum 19.5.2020 (suomâkielân)
- ↑ Ikuisesti sopeutumaton Sofi Oksanen MeNaiset 3.5.2012, čujottum 19.5.2020 (suomâkielân)
- ↑ Bestsellerit 2008: Myydyimmät kotimaiset kaunokirjat Suomen Kustannusyhdistys, čujottum 19.5.2020 (suomâkielân)