FI93416C - Menetelmä rae- tai tablettimuotoisen herbisidituotteen valmistamiseksi - Google Patents

Description

93416

Menetelmä rae- tai tablettimuotoisen herbisidituotteen valmistamiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään rae- tai tablettimuotoisen herbisidituotteen valmistamiseksi, joka tuote sisältää herbisidisesti vaikuttavana aineosana metyyli-3-tolyyli-kar-bamoyylioksifenyylikarbamaattia tai etyyli-3-fenyyli-karba-moyylioksifenyylikarbamaattia sekä tehostinaineosana pinta-aktiivisia aineita ja/tai öljyjä. Kyseiset tehoaineet ovat veteen liukenemattomia sekä pääasiassa lehtivaikutteisia ja ruiskutetaan näin ollen vesilaimennoksina kasvustoon. Tästä johtuen valmistetaan rakeet veteen dispergoitaviksi niin, että aikaansaadaan tasa-aineinen ja ruiskuja tukkimaton liete tuotetta laimennettaessa veteen.

Karbamoyylioksifenyylikarbamaatti- ja bentsofuraaniherbisidit on perinteisesti formuloitu emulsiokonsentraateiksi, joissa tehoaine on liuotettu orgaanisiin liuottimiin ja joka liuos-emulgaattoreiden avulla saadaan sekoittumaan veteen emulsioksi. Näiden formulaatioiden heikkoutena on kuitenkin orgaanisten liuottimien aiheuttama tuotteen myrkyllisyys ja tulenar-kuus sekä vaikeus saada tuotteesta muodostumaan veden kanssa pysyvä kiteytymätön emulsio. Kiteytyminen on tyypillistä nimenomaan metyyli-3 -tolyylikarbamoyylioksifenyylikarbamaatille.

Valmistemuodot, joissa tehoaineet eivät ole liuotettuina, ovat sinänsä edullisia, koska tällöin yleensä vältytään myrkyllisyys-, tulenarkuus-, pakkausmateriaali- ja varastointi-ongelmilta, koska varsinkin lehtivaikutteisten rikkakasvi-hävitteiden kohdalla riittävän biologisen tehon aikaansaamiseksi vaaditaan läpikulkeutuvuutta ja kulkeutumiskykyä kasveissa. Myös hydrolyyttinen hajoaminen on usein haittana.

. *: Molekyylinä oleva tehoaine pystyy aidossa nesteessä tunkeu tumaan vaha- ja kutikulakerroksen läpi paljon tehokkaammin kuin kiinteä hiukkanen. Tämän takia on liukenemattomien te-hoainehiukkasten oltava mahdollisimman hienoksi jauhettuja ja niiden penetraatio- ja translokaatiokykyä on parannettava öljyillä, orgaanisilla liuotinainelisäyksillä ja pinta-ak-tiivisilla aineilla. Etenkin karbamoyylioksifenyylikarbamaa- 2 9341 6 teillä on välttämätöntä lisätä poikkeuksellisen suuria määriä näitä apuaineita, jotta saavutettaisiin riittävä biologinen teho. Ilmasuihku- ja suspensiomyllyjä käytetään jauhatuksissa, jotta aikaansaataisiin mahdollisimman hienojakoista tehoainetta, mieluiten suuruusluokkaa 1-5 mikronia, biologisen tehon sekä mahdollisimman pysyvän lietteen aikaansaamiseksi, kun rae dispergoidaan veteen.

Kiinteässä muodossa voi tehoaine esiintyä veteen laimennettavassa formulaatissa joko nestemäisenä suspensiokon-sentraattina tai veteen Imetettävänä rakeena. Nestemäisen valmistemuodon epäkohtina ovat usein varastointivaikeudet, korkeasta viskositeetista johtuvat käsiteltävyysongelmat sekä jätteet jäävät epätäydellisestä tyhjentyviin astioihin. Jälkimmäisestä epäkohdasta on muodostumassa merkittävä ympäristöongelma käytettyjä astoita hävitettäessä. Kiinteällä Imetettävällä rakeella vältytään näiltä vaikeuksista. Lisäksi raetuote voidaan pakata vähemmän ympäristöä kuormittaviin materiaaleihin kuten esimerkiksi kartonkiin, jolloin tyhjien pakkausten hävitys on helpompaa.

Lietettävän rakeen perusominaisuuksiin kuuluu tehoaineiden kemiallisen stabiilisuuden lisäksi hyvä lietettävyys veteen, riittävä raelujuus niin, että varastoinnin tai käsittelyn yhteydessä ei irtaannu haitallista pölyä, rakeiden vapaa juoksevuus sekä kyky pysyä paakkuuntumatta varastoinnin yhteydessä. Näiden ominaisuuksien aikaansaamiseksi voi rae sisältää veteen liukenemattoman kantoaineen lisäksi disper-gointi-, suspendointi-, kostutus-, säilöntä-, vaahdonesto-sekä paakkuuntumisen estoainetta.

On tunnettua, että karbamoyylioksifenyylikarbamaatit, joista merkittävimmät ovat metyyli-3-m-tolyylikarbamoyylioksifenyy-likarbamaatti, yleiseltä nimeltään fenmedi£aami, sekä etyy-li-3-fenyylikarbamoyylioksifenyylikarbamaatti, yleiseltä nimeltään desmedifaarni (BJ3 679.283) .

3 r~\ 93416 V y— nhcoor2 ^ ^— NHCOO / \ r*

Jossa Rl ja R2 = CH3 tai Rl = H ja R2 = CH2CH ovat her-bisidisiltä ominaisuuksiltaan valikoivia ja hyviä. Näitä tehoaineita voidaan käyttää erillisinä tai seoksina keskenään ja/tai muiden torjunta-aineiden kanssa erityisesti sokerijuurikkaan rikkakasvien torjunnassa.

Perinteisesti on yllämainitut tehoaineet formuloitu emul-siokonsentraateiksi. Mutta koska pyrkimyksenä on välttää orgaanisia liuottimia ja koska fenmedifaami kiteytyy helposti näitä formulaattimuotoja laimennettaessa veteen, on nyt tavoitteena ollut valmistaa näistä tehoaineista lietettäviä rakeita. On ennestään tunnettua valmistaa torjunta-aineista veteen lietettäviä rakeita (US 3.920.442) kuten myös disper-goituvaa triatsiini rikkakasvihäviteraetta, mikä sisältää kiteytymisominaisuuksia parantavaa pinta-aktiivista ainetta (US 4.197.112) tai rakeita, joiden fysikaalisia ominaisuuksia parannetaan pinta-aktiivisilla aineilla (EP 201.417). Esteenä Imetettävien karbamoyylioksifenyylikarbamaattira-keitten kaupallistamiseen on ollut vaikeudet sisällyttää tuotteeseen riittävästi biologista tehoa, koska nestemäisten öljy- ja/tai pinta-aktiivisten aineiden määrä on suhteessa : tehoainemääriin erittäin korkea (n. 1:1) ja taloudellisesti vaikeata teknisesti toteuttaa.

On tunnettua, että tietyistä torjunta-aineiden aktiiviai-neista valmistetuilla veteen lietettävillä rakeilla saadaan hyvä biologinen teho. Kuitenkin karbamoyylioksifenyylikarba-maateilla riittävää tehoa ei näillä menetelmillä voida saavuttaa .

Nyt on yllättäen havaittu, että karbamoyylioksifenyylikarba-maattia sisältävillä veteen lietettävillä raetuotteilla, paitsi, että yllä esitetyt raemaisen tuotteen ominaisuudet saavutetaan, voidaan myös niiden tehoa merkittävästi paran- 4 93416 taa valmistamalla rae- tai tablettituote niin, että tehostin-aineosa yhdistetään kiinteään kantaja-aineeseen kiinteäksi tehostinainekoostumukseksi ja että saatu koostumus yhdistetään mainittuun herbisidiaineosaan herbisidituotteeksi, jossa tehostinainekoostumus ja herbisidiaineosa kuuluvat kahteen erilliseen kiinteään faasiin, yhdistämisen tapahtuessa a) muodostamalla herbisidiaineosan sisältäviä rakeita tai tabletteja ja päällystämällä ne tehostinainekoostumusta olevalla kerroksella, tai b) muodostamalla tehostinainekoostumusta olevia rakeita tai tabletteja ja päällystämällä ne kiinteällä, herbisidiaineosan sisältävällä kerroksella, tai c) muodostamalla herbisidiaineosan sisältäviä rakeita sekä tehostinainekoostumusta olevia rakeita ja sekoittamalla nämä rakeet keskenään.

Käyttämällä kantajaan imeytettyä tehostinta on kiinteän karba-moyylioksifenyylikarbamaattivalmisteen biologista tehoa lisäävää vaikutusta voitu jopa lisätä verrattuna imeyttämättöinään, mikä on voitu todeta sekä kasvihuone- että kenttäkokein.

Tehostinaineen kantoaineena voidaan käyttää runsaasti öljy-mäisiä aineita itseensä adsorboivia, luonnollista alkuperää olevia epäorgaanisia aineita, kuten piihappopohjaisia aineita, alumiinioksidipohjaisia aineita, attapulgiittia, montmo-rilloniittia, kiillepohjaisia aineita (Mica), piimaata, ben-toniittia, talkkia, kaoliinia, kalkkia, kipsiä sekä veteen liukenemattomia tai liukenevia suoloja.

Toisaalta kantoaineena voidaan käyttää huokoisia, luonnollista alkuperää olevia orgaanisia aineita, kuten puu- tai maissintähkäjauhoa, kookoksen, mantelin, oliivin tai viljan kuorijauhoa, selluloosaa, tärkkelystä ja alginaatteja, tai huokoisia rakenteita, jotka pohjautuvat luonnosta peräisin oleviin polymeerisiin lähtöaineisiin, jotka on modifioitu, kuten esim. ligniinijohdannaiset, selluloosajohdannaiset, tärkkelyksen johdannaiset ja syklodekstriinit, tai synteettisiä polymeerejä, kuten esim. polyakrylaatit, polyakryy-liamidit, polyvinyylijohdannaiset, maleiinihapon polymeerit, polyuretaanit, polylaktidit ja glykolihapon polymeerit.

5 93416

Tehostin voidaan sulkea kantajamateriaaliin kuorruttamalla imeytetyt partikkelit polymeerillä, kuten esim. polyvinyy-lialkoholilla, tai sokeri- tai sokerialkoholipohjäisillä aineilla, kuten esim. laktoosi, CMC ja sorbitoli. Tällöin myös tehostimen vapautumisnopeus on säädeltävissä.

Myös nestemäinen tehostin voidaan sulkea kapseleihin, jotka edelleen voidaan käyttää raevalmisteessa. Kapselointi menetelmät ovat yleisesti tunnettuja. Kuorutusaineilla voidaan myös vaikuttaa rakeiden lujuuteen ja hiertymiskestävyyteen. Toisaalta niiden avulla voidaan parantaa tuotteen juokse-vuutta.

Pinta-aktiivisia aineita ja/tai öljyä sisältävä tehostin ei ole tärkeä varsinaista rakeistusta ajatellen vaan sen pääasiallinen tarkoitus on tehostaa tuotteen biologista aktiivisuutta.

Tehostimen osuus voi olla yleensä 1 - 80 % raetuotteen painosta, edullisesti 0.5-5 kertaa karbamoyylioksifenyylikar-bamaatin määrä valmisteessa.

Tehostin voi olla kiinteässä tai nestemäisessä olomuodossa (20 °C:ssa), jolloin se voidaan imeyttää kantajaan tai sekoittaa rakeistusmassaan. Vaihtoehtoisesti se myös voidaan ; imeyttää tai muulla tavalla kiinnittää tuotteeseen rakeista-« · misen jälkeen.

Tehostin voi sisältää anionisia, kationisia, ei-ionisia tai amfolyyttisiä pinta-aktiivisia aineita tai niitä yhdessä mineraali- tai kasvi- tai eläinperäisen öljyn kanssa. Pinta- aktiivisten aineiden osuus tehostimesta voi olla 2 - 100 %, • 9 edullisesti 50 - 100 %. Öljyn osuus voi vastaavasti olla 0 - 98 %, edullisesti 0 - 50 *.

Anionisia pinta-aktiivisia aineita voivat olla alkyylisul-fonaatit, alkyyliaryylisulfonaatit, sulfaattieetterit, ras-va-alkoholisulfaatit, sulfaattiesterisulfokarboksyylihapot ja niiden johdannaiset, alkyyliglyserolieetterisulfonaatit, 93416 6 sulfoesterit, sulfoamidit ja fosforihapon mono- ja dieste-rit, sappihapot ja niiden suolat.

Kationisia pinta-aktiivisia aineita voivat olla alkyyli- tai alkyyliaryyliamiinit, alkyyli- tai alkyyliaryyli-imidatso-liinit, sekä alkyyliaminoamidit.

Ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita voivat olla rasva-alko-holi-etoksylaatit, rasvahappoetoksylaatit, alkyyliaryyli-etoksylaatit, alkyylisokeri- tai alkyylisokerialkoho-lietoksylaatit, alkyyli- tai alkyyliaryyliamiinipolyglykoli-eetterit, rasvahappoamidijohdannaiset, rasvahappojen die-tanolamidit tai polydietanolamidit, mono-, di- ja tri-glyseridien johdannaiset, asetyleenidiolit, silikonipohjai-set pinta-aktiiviset aineet.

Amfolyyttisiä pinta-aktiivisia aineita voivat olla alkyyli-ja alkyyliaryylibetaiinijohdannaiset, alkyyli- ja alkyy-liaryyli(poly)glysiinijohdannaiset, alkyyli- ja alkyyliaryy-liamiinidikarboksylaatit ja alkyyli- ja alkyyliaryy-liamiinisulfonaatit. Myös fluoria sisältäviä pinta-aktiivisia aineita voidaan käyttää.

Öljymäinen aine voi olla mineraaliöljy, jonka viskositeetti on mielellään alhainen jotta se voi imeytyä kantajaan hel-: posti. Toisaalta öljy ei saa haitata merkittävästi hyötykas via. Edullisinta on käyttää parafiiniöljyä, jonka aromaat-tisuusaste on alhainen esim. Neutral solvent 150, Exxon, öljymäinen aine voi olla kasviöljy tai sen hydrolyysituote kuten esimerkiksi soijaöljy ja soijaöljyn rasvahapposeos. Öljy voi sisältää myös fosfolipidejä ja steroleja.

• Öljymäinen aine voi olla peräisin eläinkunnasta, jolloin öljyn on edullista sisältää runsaasti tyydyttämättömiä rasvahappoja ja niiden glyseridejä.

Tehoaineen tai sen ja tehostinta sisältävän kantajan rakeis-tamisen tai kantajan tai tehoaineen ja kantajan rakeistami- 7 93416 sen edellytyksenä on, että rakeistettava materiaali on hienojakoista.

Materiaali voidaan hienontaa esim. kuivana ilmasuihkumyllyl-lä tai lietteenä helmimyllyllä. On oleellista, että kiintoaine on hiukkaskooltaan keskimäärin noin. 10 yum ja tehoaine mieluiten luokkaa 5 yum (mitattuna Coulter laitteella), jotta biologinen teho voidaan saavuttaa.

Rakeistuksessa voidaan käyttää apuaineita, jotka edesauttavat rakeen muodostumista, rakeen uudelleen kostumista, ra-keen nopeaa hajoamista ja liettymistä käyttöliuosta valmistettaessa sekä aineita, jotka ehkäisevät käyttöliuoksen vaahtoavuutta. Koska tehoaine voi hajota emäksisessä käyttö-liuoksessa, seoksessa voidaan käyttää pH:ta säätäviä epäorgaanisia ja orgaanisia aineita, kuten fosforihappoa tai sen happamia suoloja ja sitruunahappoa, siten, että pH käyttö-liuoksessa on alle 7, edullisesti 3.5 - 5.5.

Rakeistuksen apuaineita voidaan käyttää rakeissa, joissa tehoaine ja tehostin on samassa rakeessa tai erillisissä tehoaine- ja tehostinrakeissa.

Rakeen hajoamista edesauttavia aineita, joita voivat olla polymeerit, kuten esim. polyvinyylipyrrolidoni ja tärkkelys . ' ja sen modifioidut muodot, tai suolat, kuten esim. ammonium- sulfaatti, tai orgaaniset veteen liukenevat yhdisteet kuten esim. urea tai kaasua vapauttamaan kykenevät aineet kuten esim. karbonaatit.

Rakeiden liettymistä parantavina aineina voidaan käyttää, kuten yleisesti tunnettua, dispergointi aineita, kuten esim. fenyylisulfonaatteja, alkyylinaftaleenisulfonaatteja ja polymeroituja naftaleenisulfonaatteja, polyakryylihappoja ja niiden suoloja, polyakryyliamideita polyalkoksidiamiini-johdannaisia, polyetyleenioksideita, polypropyleenioksidia, polybutyleenioksidia, tauriinijohdannaisia ja niiden seoksia I sekä sulfonoituja ligniinijohdannaisia. Dispergointiaineita 93416 8 voidaan käyttää 0.1 - 50 %, edullisesti 5 - 20 % raetuot-teesta.

Samankaltaisia aineita voidaan käyttää myös rakeistumista avustavina aineina, kuten esim. polyetyleeniglykoli, jolla tehostinta sisältävän osan liittäminen valmiiseen tehoainetta sisältävään rakeeseen on edullista pitoisuudessa 1-20 %.

Ruiskutusta varten valmistettavan käyttöseoksen vaahtoavuut-ta voidaan rajoittaa vaahdonestoaineilla, kuten esim. sili-konipohjäiset aineet. Aineita on edullista käyttää 0 - 0.5 % raetuotteen määrästä.

Rakeistukseen voidaan käyttää tunnettuja menetelmiä kuten lautasrakeistusta, suihkukuivausta (kuten esim. Niro), lei-jukerrosrakeistusta (kuten esim. Glatt ja Schugi), sekoitus-rakeistusta vertikaalisekoittimella (kuten esim. Fielder) tai lapasekoittimella (kuten esim. Forberg), ekstruder-(kuten esim. Nica) tai kompaktointirakeistusta (kuten Bepex-laitteet) tai sentrifugaalirakeistusta (kuten esim CF-granu-lator, Freund Industrial Co) tai suihkukerrosrakeistusta.

Tehostin voidaan puristaa veteenliettyväksi tabletiksi, jolloin sen koko voi matriisista johtuen vaihdella. Tavanomaisia tabletointilaitteita ovat esim. rotaatio- (Mans-ty) tai epäkeskotabletointilaitteet (Diaf).

Rakeistukseen ja tabletointiin voidaan käyttää myös kahta tai useampaa yllä mainittua menetelmää sarjassa. Rakeen pintaa voidaan kovettaa mekaanisesti pyöristämällä raetta esim. Spheronizer-laitteella (Nica) tai kuorruttamalla ra-keet siihen sopivilla aineilla kuten yllä on mainittu.

On tärkeää, että raemainen tuote on kuivattu. Tuote voidaan kuivata joko rakeistukseen käytettävässä laitteessa, taikka erillisessä kuivaukseen tarkoitetussa laitteessa (kuten esim. leijukerroskuivaimessa). Raetuotteen kosteus on hyvä olla alle 5 % edullisesti alle 1%.

9 93416

Lopullisen tuotteen raekoko voi vaihdella rakeistustavasta johtuen keskimäärin aina 3 mm:iin tai huomattavasti suuremmaksi, mikäli kysymyksessä on veteen liettyvät tabletit.

On itsestään selvää, että myös muita torjunta-aineita voidaan sekoittaa yhdessä karbamoyylioksifenyylikarbamaattien (kuten fenmedifaami ja desmedifaami) kanssa raetuotteeksi. Torjunta-aineina voi olla rikkakasvihävitettä, kasvitautien ja hyönteisten torjunta-aineita sekä kasvunsääteitä.

Edullista on käyttää erityisesti sokerijuurikkaan viljelyssä käytettäviä rikkakasvihävitteitä, kuten etofumesaattia, metamitronia, klooridatsonia, lenasilia, pyridaattia, meto-laklooria, trikloorietikkahappoa, EPTC:tä, quinmeracia, sykloaattia, klopyralidia, fluroxipyyriä, isokarbimidiä, profaarnia, trifluraliinia, alloksidimi-natriumia, setoksi-diimiä, di-allaattia, fluazifop-butyyliä, triallaattia, dalaponia tai propaqizafobia.

Keksinnön kohteena olevia valmisteita voidaan käyttää hyötykasvin taimettumisen jälkeen, edullisesti useina käyttökertoina kasvukauden aikana. Ruiskutuskertaa kohti sopiva teho-ainemäärä on 0.1 - 1 kg hehtaaria kohti käyttökertojen lukumäärästä riippuen.

' : Keksintöä selostetaan alla lähemmin esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Erillinen fenmedifaamiraetuote voidaan valmistaa raaka-ai-neseoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 80 % ;·, ligniinisulfonaatteja 7,4 % fenyylisulfonaatteja 7,0 % piimääta 2,0 % kaoliinia 3,6 %

Valmistukseen käytetyt raaka-aineet esijauhetaan ilmasuihku-myllyllä (Alpine) rakeistusta varten. Rakeistus voidaan tehdä ekstrudoimalla (Nica), jolloin vettä sekoitetaan kui 93416 10 vamassaan 10 % massasta. Matriisin aukkojen halkaisija on 1 mm. Ekstrudoitu massa katkotaan noin 2 mm:n pituisiksi rakeiksi, jotka voidaan edelleen pyöristää Spheronizer-lait-teessa. Tuote kuivataan leijukerroskuivaimessa. Menetelmällä saatava tuote liettyy veteen erinomaisesti.

Liettyminen voidaan todeta kokeella, jossa 1 g tuotetta annostellaan 100 ml:n kapeakärkiseen asteikolliseen koeputkeen, jossa on 100 ml tislattua vettä (+25 °C) . Kun rakeen kostuminen on havaittu, putki käännetään 30 kertaa 180 astetta. Sedimentin muodostumista seurataan 1 min, 5 min, 10 min.

Yllä mainitulla rakeella sedimenttikerrostumaa erottuu sekoituksen jälkeen 1 min kuluttua 0,05 ml, 5 min kuluttua 0,05 ml ja 10 min kuluttua 0,05 ml.

Lietteen keskimääräinen partikkelikoko, joka määritettiin Coulter LS 130 laitteella, oli noin 2/um.

Vertailua varten tehtiin liettymisominaisuusmääritys Goltix-nimisestä kauppavalmisteesta. Arvoksi saatiin 1 min) 0,01 ml, 5 min) 0,1 ml ja 10 min) 0,18 ml.

Esimerkki 2

Erillinen raemainen fenmedifaamituote voidaan valmistaa esijauhetuista raaka-aineseoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 89 % ligniinisulfonaattijohdannaisia 7,2 % fenyylisulfonaatteja 3,6 %

Seos voidaan rakeistaa spray-kuivaamalla seoksen 50 % vesisuspensiosta (Miro). Rakeiden keskimääräinen koko riippuu laitteiston koosta. Rakeet ovat muodoltaan pyöreitä. Lietty-mistulokset ovat yllä esitetyn menetelmän mukaisesti määritettynä 1 min) 0,15 ml, 5 min) 0,9 ml, 10 min) 1,2 ml. Lietteen keskimääräinen partikkelikoko on 3/um.

9341 6 11

Esimerkki 3

Erillinen raemainen fenmedifaamituote voidaan valmistaa esimerkissä 1 mainituista raaka-aineista käyttämällä lautas-rakeistusta, jolloin rakeistusmassa kostutetaan 10 paino-%:lla vettä kuiva-ainemäärästä laskien. Liettymistulokset ovat 1 min) 0.02 ml, 5min) 0.15 ml, 10 min) 0.25 ml. Lietteen keskimääräinen partikkelikoko on noin 3 /um.

Esimerkki 4

Erillinen tehostinta sisältävä rae voidaan valmistaa tekemällä esijauhetusta kantoaineseoksesta lautasrakeistuksella rae, joka sisältää: piihappoa (saostettunaesim, Zeolthix 265) 85 % ammoniumsulfaattia 2 % ruokasuolaa 6 % ligniinisulfonaatteja 2 % fenyylisulfonaatteja 5 % ja imeyttämällä siihen tehostinliuosta (seos A), joka sisältää: alkyylisorbitolietoksylaattia 42 % rasva-alkoholietoksylaattia 21 % etoksyloituja rasvahappojen estereitä 8 % etoksyloituja rasvahappojen fosfaattiestereitä 5 % alkyyliaryylisulfonihappoa 5 % alkyyliamiinietoksylaattia 4 % parafiiniöljyä 15 % suhteessa 1 : 1.5

Erillinen tehostinta sisältävä rae voidaan sekoittaa yhdeksi raeseokseksi yllä mainittujen tehoaineita sisältävien rae-formulaattien kanssa tai annostella erikseen tankkiseokseksi näiden kanssa. Rae liettyy veteen kohtalaisesti.

12 9341 6

Esimerkki 5

Fenmedifaarnia ja tehostinta sisältävä rakeinen tuote voidaan valmistaa raaka-aineseoksesta, joka sisältää: fenmedifaarnia 16.0 % ligniinisulfonaatteja 2.6 % fenyylisulfonaatteja 5.5 % ureaa 7.0 % kaoliinia 5.5 % piimaata 5.0 % seos B:tä 50.4 % polyetyleeniglykolia 8.0 %

Seos B sisältää: piihappoa (seostettua) 37.5 % bentoniittia 2.5 % rasva-alkoholietyksolaatteja 16.0 % polyoksietyleenisorbitoleja 33.8 % parafiiniöljyä 5.1 % alkyyliamiinietoksylaatteja 5.1 %

Seos rakeistetaan lautasessa, jossa massa lämmitetään +70 °C:een ja muodostunut rakeinen tuote jäähdytetään takaisin huoneenlämpöön. Tuotteen liettymisominaisuudet ovat kohtalaiset.

: Esimerkki 6

Kerrostettu fenmedifaamia ja tehostinta sisltävä rakeinen tuote voidaan valmistaa seoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 16.0 % ligniinisulfonaatteja 2.7 % fenyylisulfonaatteja 5.3 % . kaoliinia 15.5 % piimaata 5.0 % . polyetyleeniglykolia 5.0 %

Seos B:ta 50.4 % (kuten esimerkissä 5)

Seos B kuorrutetaan polyetyleeniglykolin avulla muista raaka-aineista valmistetun rakeen päälle +70 °C:ssa lautasra-keistimessa. Rakeen liettymisominaisuudet ovat kohtalaiset.

93416 13

Esimerkki 7

Fenmedifaarnia ja tehostinta sisältävä rakeinen tuote voidaan valmistaa ekstruusiotekniikalla raaka-aineseoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 32.0 % ligniinisulfonaatteja 7.4 % fenyylisulfonaatteja 2.0 % kaoliinia 1.1 % piimaata 2.0 % nafteenisulfonaatteja 2.0 %

Seos C:tä 50.0 %

Seos C sisältää: piihappoa (saostettua) 34.0 % fenyylisulfonaatteja 0.8 % ammoniumsulfaattia 0.8 % ruokasuolaa 1.6 % ligniinisulfonaatteja 0.8 % nafteenisulfonaatteja 2.0 %

Seos A: ta 60.0 %

Liettymisominaisuudet ovat l min) 0.15 ml, 5 min) 0.3 ml, 10 min) 0.4 ml.

Esimerkki 8 : Fenmedifaamia ja desmedifaarnia sisältävä raemainen tuote voidaan valmistaa seoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 60.0 % desmedifaarnia 20.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 5.6 % kaoliinia 4.0 % * < piimaata 2.0 %

Rakeen liettymisminaisuudet ovat l min) 0,01 ml, 5 min) 0,02 ml, 10 min) 0,03 ml.

’« 93416 14

Esimerkki 9

Fenmedifaarnia ja etofumesaattia sisältävä raemainen tuote voidaan valmistaa lautasrakeistustekniikalla seoksesta, joka sisältää: fenmedifaarnia 32.0 % etofumesaattia 40.0 % ligniinisulfonaatteja 6.0 % fenyylisulfonaatteja 5.0 % nafteenisulfonaatteja 9.0 % bentoniittia 0.2 % ureaa 7.8 %

Rakeen liettymisominaisuudet ovat 1 min) 0,01 ml, 5 min) 0,03 ml, 10 min) 0,04 ml.

Esimerkki 9 b

Fenmedifaamia ja etofumesaattia sisältävä rae voidaan valmistaa lautasrakeistuksella seoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 35.0 % etofumesaattia 34.7 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 5.6 % piimaata 2.0 % kaoliinia 16.8 %

Liettymisominaisuudet olivat 1 min) 0,15 ml, 5 min) 0,5 ml, 10 min) 0,8 ml.

Esimerkki 10

Fenmedifaamia ja metamitronia sisältävä raemainen tuote voidaan valmistaa lautasrakeistuksella seoksesta, joka si-*: sältää: fenmedifaamia 16.0 % metamitronia 64.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 5.6 % piimaata 2.0 % . j.: kaoliinia 6.5 % 93416 15

Rakeen liettymisominaisuudet ovat 1 min) 0,01 ml, 5 min) 0,02 ml, 10 min) 0,03 ml.

Esimerkki 11

Fenmedifaarnia ja kloridatsonia siosältävä raemainen tuote voidaan valmistaa lautasrakeistuksella seoksesta, joka sisältää: fenmedifaarnia 25.0 % kloridatsonia 50.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 5.6 % piimaata l.l % kaoliinia 12.4 %

Rakeen liettymiskyky on 1 min) 0,03 ml, 5 min) 0,10 ml, 10 min) 0,15 ml.

Esimerkki 11 b

Fenmedifaarnia ja kloridatsonia sisältävä raemainen tuote voidaan valmistaa lautasrakeistuksella seoksesta, joka sisältää: fenmedifaarnia 20.0 % kloridatsonia 60.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 5.6 % piimaata 1.1 % kaoliinia 7.4 %

Tuotteen liettymisominaisuudet ovat 1 min) 0,03 ml, 5 min) 0,10 ml, 10 min) 0,15 ml.

• · » • * 93416 16

Esimerkki 12

Fenmedifaarnia, desmedifaarnia ja kloridatsonia sisältävä raemainen tuote voidaan valmistaa lautasraeistuksella seoksesta, joka sisältää: fenmedifaarnia 12.0 % desmedifaarnia 3.0 % kloridatsonia 45.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 7.0 % fluorattua pinta-aktiivista ainetta 2.0 % alkyyliaryylibetaiinia 5.0 % piimaata 1.0 % kaoliinia 19.1 %

Rakeen liettymiskyky on 1 min) 0,1 ml, 5 min) 0,35 ml, 10 min) 0,45.

Esimerkki 13

Fenmedifaamia ja tehostinta sisältävä tabletti voidaan valmistaa prässäämällä paineella 300 kg)cm2 seoksesta, joka sisältää: fenmedifaamia 24.0 % ligniinisulfonaatteja 5.9 % fenyylisulfonaatteja 3.0 % nafteenisulfonaatteja 4.5 % kaliumdivetyfosfaattia 6.0 % natriumkarbonaattia 5.0 % magnesiumstearaattia 1.0 % seos C:tä 50.0 % kaoliinia 0,6 % •j Tabletti voidaan tehdä halkaisijaltaan 50 mm:n muottiin, jolloin seosta käytetään 30 g.

Tabletin liettymisominaisuudet ovat kohtalaiset, kun tarkastellaan tabletin dispergoitumista 500 ml:n dekantterissa, jossa on 300 ml vettä, silmämääräisesti.

« • · 93416 17

Biologiset kokeet:

Valmistettujen formulaattien aktiivisuudet testattiin sokerijuurikkaan viljelyssä yleisesti esiintyviä rikkoja vastaan, kuten revonhäntä (Amaranthus retroflexus), rapsi (Brassica napus), savikka (Chenopodium album) ja vesiheinä (Stellaria media). Kokeessa käytettiin neljää ruukkua/rikka-laji/koejäsen. Tehot arvosteltiin tyypillisten arvosteluperusteiden mukaisesti arvoasteikolla 0-10, jolloin 10 kuvaa täydellisestä kasvin tuhoutumisesta. Neljän ruukun keskiarvo ilmoitettiin.

Samalla asteikolla määritettiin sokerijuurikkaan (Beta vulgaris) taimen viottumisherkkyys.

Koe 1

Fenmedifaamirakeen (kuten esim. 1) ja tehostinrakeen (kuten esim. 4) seoksen biologista aktiivisuutta verrattiin markkinoilla olevaan fenmedifaamia sisältävään emulsiokon-sentraattivalmisteeseen (Kemifam). Tehoainemäärät koejäsenissä oli sama 640 g aktiiviainetta hehtaaria kohti. Tehot tarkastettiin 7 vuorokautta ruiskutuksen jälkeen.

Tehoaine Teho tuote/ha revonh. rapsi savikka vesih. sj. Kemifam 4 1 5.7 7.8 9.8 7.0 1.0 esim 1. 0.8 kg 0.7 0.0 0.0 3.0 0.0 · esim 1. 0.8 kg 4.0 8.0 8.3 7.7 0.3 + esim 4. 1.5 kg esim 1. 0.8 kg 7.3 8.2 8.7 7.2 1.0 + esim 4. 3.0 kg

Tuloksesta ilmenee, että fenmedifaamirae ilman tehostinta ei ole biologisesti tehokas. Toisaalta saadaan tehostinrakeella aktivoitua fenmedifaamirae niin, että samalla tuotemäärällä (3.8 kg verrattuna 4 l:aan) teho on revonhännällä, rapsilla sekä vesiheinällä referenssiä parempi ja vioitus sokerijuurikkaalla on erittäin vähäinen.

93416 18

Koe 2

Kokeessa verrattiin fenmedifaamia ja tehostinta sisältävien rakeiden tehoja markkinoilla olevaan emulsiokonsentraatti-tuotteeseen (Kemifam) ja markkinoilla olevaan suspensiokon-sentraattituotteeseen (Betaflow). Käytetty tehoainemäärä hehtaaria kohti oli kaikissa 640 g/ha. Arviointi tehtiin 14 vrk:n kuluttua ruiskutuksesta.

Koeaine Teho revonh. rapsi vesih. s.j.

Kemifam 4 441

Betaflow 4 431 esim. 5. 3 341 esim. 6. 4 331

Tuloksista ilmenee, että fenmedifaarnin raeformulaatit ovat biologisilta tehoiltaan samanveroiset sekä emulsio- että suspensiokonsentraattireferenssien kanssa. Myös vioitus hyötykasvia kohtaan on sama.

Koe 3

Kokeessa verrattiin fenmedifaarnia (69 %) ja desmedifaarnia (20 %) sisältävän rakeen (kuten esim. 8.) ja tehostinta sisältävän rakeen (kuten esm 4.) seoksen tehoa markkinoilla olevaan fenmedifaarnia (129 g/1) ja desmedifaarnia (34 g/1) sisältävään emulsiokonsentraattivalmisteeseen. Tehoainemää-rät hehtaaria kohti oli Betanal Compactilla 652 g ja Esim. 8 + Esim. 4:ssä 640 g. Tehot määritettiin 14 vrk ruiskutuksesta.

Koeaine Teho tuote/ha revonh. rapsi savikka yht. s.j. Betanal/ 4 1 5.5 7.2 7.0 19.7 1.0

Compact

Esim 8 0.8 kg 8.3 5.3 9.0 22.6 1.0

Esim 4 3.8 kg 19 9341 6

Koe osoittaa myös, että fenmedifaamin ja desmedifaamin seos toimii jopa paremmin kuin verranteena oleva vastaava emul-siokonsetraattivalmiste. Vioitus sokerijuurikkaaseen on sama molemmilla tuotteilla.

Koe 4

Kokeessa verrattiin fenmedifaamia ja etofumesaattia sisältävän rakeen (kuten esim. Esim. 9) ja tehostinta sisältävän rakeen (kuten Esim. 4) tehoa markkinoilla olevaan emul-siokonsentraattivalmisteeseen, Betaron, joka sisältää fenmedifaamia 80 g/1 ja etofumesaattia 100 g/1. Tehot määritettiin 14 vuorokautta ruiskutuksen jälkeen. Tehoaineiden yhteimäärä koetta kohti oli 640 g/ha.

Koeaine Teho tuote/ha revonh. rapsi vesih. s.j.

Betaron 3.61 5 6 9 1

Esim 9b 0.81 kg 4 5 8 1

Esim 9 b + 0.81 kg 8 7 8 1

Esim 4 0.67 kg

Kokeesta selviää, että myös fenmedifaamin ja etofumesaatin seos vaatii raemuodossa tehostinlisäyksen, jolloin saavutetaan biologisesti vähintäin yhtä hyvä tulos referenssiin verrattuna. Vioitukset ovat identtiset.

Koe 5

Kokeessa verrattiin fenmedifaamia ja metamitronia sisältävän rakeen (kuten esim 10) sekä sen ja tehostinrakeen (kuten esim 4) tehoa tankkiseokseen, joka koostui fenmedifaamin suspensiokonsentraattivalmisteesta, jossa tehoainetta oli 160 g/1, ja metamitronraevalmisteesta (Goltix), jonka pitoi- > · suus on 700 g/kg. Tehoainemäärät hehtaaria kohti ovat koejäsenillä samat. Tehot määritettiin 14 vrk ruiskutuksen jälkeen.

93416 20

Koeaine Teho tuote/ha revonh. rapsi vesih. s.j. fenmedif. 1.5 1 9.5 9.5 10 0 SC Goltix 1.37 kg

Esim. 10 1.5 kg 7.0 7.0 9.0 0

Esim. 10+ 1.5 kg 7.0 9.0 9.5 0

Esim. 4 1.1 kg

Metamitroni, joka toimii sekä maa- että lehtivaikutteisena ei vaadi samalla tavalla tehostimia kuten fenmedifaami, josta Esim. 10-rakeen suhteellisen hyvä teho on osoituksen . Kuitenkin saadaan tässäkin tapauksessa tehostinlisällä merkittävää tehon paranemista aikaiseksi rapsilla, kaikenkaikkiaan saavutetaan fenmedifaami + metamitroni + tehostin -rakeella erinomainen selektiivinen biologinen teho ilman mitään vioitusoireita sokerijuurikkaalla.

Koe 6

Kokeessa verrattiin fenmedifaamia ja kloridatsonia sisältävän rakeen, kuten esim. 11 b, jossa pitoisuudet olivat 20 ja 60 % vastaavasti, sekä sen ja tehostinrakeen, kuten esim. 4, tehoafenmedifaamia ja kloridatsonia sisältävän suspensiokon-sentraatin, jossa pitoisuudet olivat 100 ja 300 g/1, tehoon. Toisaalta tutkittiin tehostinrakeen merkitystä kolmoisseos-rakeeseen, jossa on fenmedifaamia, desmedifaarnia ja kloridatsonia. Tehoainemäärät hehtaaria kohti ovat koejäsenillä samat. Teho määriteltiin 14 vrktn kuluttua ruiskutuksesta.

Koeaine Teho tuotetta /ha vesih. revonh. rapsi s.j.

fenmedif. 4.81 6.0 8.0 8.0 0 SC kloridats.

Esim 11 b 2.4 kg 5.0 4.0 3.0 0

Esim 11 b + 2.4 kg 6.0 6.0 7.0 0

Esim 4 2.3

Esim 12 3.2 kg 7.0 6.0 5.0 1.0

Esim 12+ 3.2 kg 9.0 6.0 7.5 1.0

Esim 4 2.3 kg « • « 93416 21

Koe osoittaa selvästi miten tärkeää on myös lehtivaikutteisen fenmedifaarnin ja maavaikutteisen kloridatsonin seosfor-mulaatissa tehonlisäys. Sama pätee myös kolmoisseokseen, jossa edellisten lisäksi on lehtivaikutteinen desmedifaami.

Kenttäkokeet

Kenttäkoe 1

Kokeen tarkoituksena oli verrata raemaisten fenmedifaamia sisältävien tuotteiden biologista tehoa jo kaupallisesti saatavilla oleviin emulsio- ja suspensiokonsentraattituot-teisiin.

Kokeet on tehty tavanomaisen kenttäkoekäytännön mukaisesti. Käsittelykertoja oli kolme, jotka kaikki tehtiin sokerijuurikkaan taimettumisen jälkeen. Teho tarkastettiin silmämääräisesti ja arvosteltiin käsittelemättömän suhteen, jonka arvo oli o. Arvoaste 100 kuvaa täydellistä torjuntakykyä. Fenmedifaarnin käyttömäärä oli jokaisessa ruiskutuksessa 480 g/ha.

Koeaine tuotetta/ha teho-% 1 Kemifam 3*31 75 (fenmedifaami 160 g/1, EC) 2 Batanal Plus 3*31 83

(fenmedifaami 160 g/1, SC

3 Esim 1 3 * 0.6 kg 83

Esim 4 3 * 1.15 kg 4 Esim 1 3 * 0.6 kg 93

Esim 4 3 * 2.3 kg 5 Esim 1 3 * 0.6 kg 83

Esim 4 seos A 3 * 1.4 kg 6 Esim 7 3 * 1.5 kg 55 7 Esim 7 3 * 1.5 kg 81

Esim 4 3 * 1.15 kg

Raemaisen aktiiviainetta sisältävän valmisteen teho yhdessä raemaisen tehostimen kanssa käytettynä, jolloin käytetyn 93416 22 materiaalin kokonaismäärä on 1.75 kg/ha, on yhtä hyvä kuin suspensiovalmisteen käytettynä 3 1/ha. Käytettäessä enemmän tehostinta sisältävää raetta, jolloin käytetty ainemäärä yhteensä on 2.75 kg/ha, saadaan raemuotoisella valmisteella merkittävästi parempi teho kuin suspensiotuotteella. Kokeessa tehostinta sisältävä rae annosteltiin erillisenä suori-tusteknillisistä syistä, mutta on selvää, että tehoainetta sisältävä ja tehostinta sisältävä raemassa voidaan sekoittaa ennalta yhdeksi tasalaatuiseksi yhtenäisesti annosteltavaksi massaksi.

Torjunta-ainetta sisältävän rakeen kanssa voidaan käyttää nestemäistä tehostinainetta tavanomaiseen tapaan tankkiseok-sena, kuten koejäsenessä 5. Esimerkin 4 tehostinrae sisältää seosta A 60 %, jolloin nestemäistä osaa on koejäsenissä 4 ja 5 yhtä paljon. Kuitenkin voidaan yllättäen havaita, että rakeen kiinteä pohja-aine lisää tehostinrakeen vaikutusta aktiiviaineen tehoon jopa yli 10 %. On myös merkillepantavaa, että tämä raevalmiste on yli 10 % tehokkaampi kuin kaupallinen suspensiokonsentraattivalmiste sekä jopa yli 20 % tehokkaampi kuin kaupallinen emulsiokonsentraattivalmiste.

Kenttäkoe 2

Kokeessa verrattiin fenmedifaarnia ja etofumesaattia sisältävän (Esim 9 a) ja tehostinta sisältävän (Esim. 4) raetuot-teen biologista tehoa samoja tehoaineita sisältävän markkinoilla olevan emulsiokonsentraattivalmisteen (Betaron) tehoon. Yleiset koejärjestelyt tehtiin kuten kenttäkoe l:ssä. Tehoaineiden käyttömäärä oli 540 g/ha/ruiskutuskerta.

Koeaineet tuotetta/ha teho-% 1 Betaron 3*31 95 • fenmedifaarnia 80 g/1 etofumesaattia 100 g/i 2 Esim. 9a 3 * 0.75 kg 91

Esimm 4 3 * 0.58 kg 3 Esim. 9a 3 * 0.75 kg 93

Esim. 4 3 * 1.15 kg 93416 23

Raetuotteen yhteismäärällä 1.33 kg tuotetta saatiin lähes sama teho kuin 3 1:11a emulsiokonsentraattia. Tehoainetta ja tehostinta sisältävän tuotteen käsittely ruiskutuksen yhteydessä ei ole tuottanut vaikeuksia.

Kenttäkoe 3

Kokeessa verrattiin tavallisen sokerijuurikkaan viljelyssä käytetyn ruiskutusohjeman ja rakeisiin perustuvan ruisku-tusohjelman tehoja. Käytännössä ei yleensä käytetä yksinään fenmedifaarnia, metamitronia tai etofumesaattia, vaan näiden tankkiseoksia, joissa seossuhteet voivat vaihdella rikoista riippuen.

Kemiron on 200 g etofumesaattia litrassa sisältävä emul-siokonsentraatti ja etofumesaattirae (EFU-rae) 65 % tehoainetta sisältävä veteeniietettävä rae. Tehoainemäärät hehtaaria kohti olivat koejäsenillä samat.

Tavanomainen ohjelma: 1. ruiskutus 1.5 1 Kemifam + 1 kg Goltix + 0.5 1 Kemiron 2. ruiskutus 1.5 1 Kemifam + 1 kg Goltix + 1.0 1 Kemiron 3. ruiskutus 1.5 1 Kemifam + 0.5 kg Goltix +1.0 1 Kemiron

Rakeisiin perustuva ohjelma: 1. ruiskutus 0.2 kg Esim l + 1 kg Goltix + 0.15 kg EFU-rae ... 2. ruiskutus 0.2 kg Esim l + 1 kg Goltix + 0.3 kg EFU-rae 3. ruiskutus 0.2 kg Esim 1 + 0.5 kg Goltix + 0.3 kg EFU-rae jokaisessa mukana 1.15 kg Esim 4.

Tehot: tavanomainen ohjelma 90 % rakeisiin perustuva ohjelma 89 %

Tuloksista voidaan havaita, että raevalmisteisiin perustuva ohjelma on toiminut yhtä hyvin kuin ohjelma, jossa fenmedi-faami sekä etofumesaatti ovat nestemäisessä muodossa emul-sio-emulsiokonsentraatteina.

Claims (12)

9341 6

1. Menetelmä rae- tai tablettimuotoisen herbisidituotteen valmistamiseksi, joka tuote sisältää herbisidisesti vaikuttavana aineosana metyyli-3-tolyyli-karbamoyylioksifenyyli-karbamaattia tai etyyli-3 - fenyyli-karbamoyylioksifenyylikar-bamaattia sekä tehostinaineosana pinta-aktiivisia aineita ja/tai öljyjä, tunnettu siitä, että tehostinaineosa yhdistetään kiinteään kantaja-aineeseen kiinteäksi tehostinaine-koostumukseksi ja että saatu koostumus yhdistetään mainittuun herbisidiaineosaan herbisidituotteeksi, jossa tehostin-ainekoostumus ja herbisidiaineosa kuuluvat kahteen erilliseen kiinteään faasiin, yhdistämisen tapahtuessa a) muodostamalla herbisidiaineosan sisältäviä rakeita tai tabletteja ja päällystämällä ne tehostinainekoostumusta olevalla kerroksella, tai b) muodostamalla tehostinainekoostumusta olevia rakeita tai tabletteja ja päällystämällä ne kiinteällä, herbisidiaineosan sisältävällä kerroksella, tai c) muodostamalla herbisidiaineosan sisältäviä rakeita sekä tehostinainekoostumusta olevia rakeita ja sekoittamalla nämä rakeet keskenään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehostinaineosa on neste, joka impregnoidaan kiinteään kantaja-aineeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehostinaineosa on kiinteä aine, joka sekoitetaan kiintään kantaja-aineeseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kantaja-aine on luonnollista alkuperää.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kantaja-aine on synteettistä ainetta.

6. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu sii-tä, että tehostinaineosa sisältää anionista, kationista, 93416 amfoteerista tai ei-ionista pinta-aktiivista ainetta tai niiden seosta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehostinaineosa sisältää mineraaliöljyä, kasvis-öljyä, eläinperäistä öljyä, niiden hydrolyysituotetta tai niiden seosta.

8. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinta-aktiivinen aine muodostaa 50 - 100 % tehos-tinaineosasta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että öljy muodostaa enintään 50 % tehostinaineosasta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehostinaineosa muodostaa 10 - 70 % kiinteästä tehostinainekoostumuksesta.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinteään tehostinainekoostumukseen sisällytetään apuaineita tehostinaineen dispergoimiseksi, kostuttamiseksi, rakeistamiseksi, stabiloimiseksi, happamuuden säätämiseksi tai vaahdottumisen estämiseksi. • '

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuotteeseen sisällytetään herbisidiaineosan lisäksi muita kasvinsuojeluaineita, kuten kloridatsonia, metamitro-nia tai etofumesaattia, joko samoihin rakeisiin kuin herbi-sidiaineosa tai erillisinä rakeina. « 9341 6