FI77758C - Foerfarande och anordning foer oeverfoering av meddelanden i digitala radiosaendningssystem. - Google Patents

Description

77758 r

Menetelmä ja laite viestien siirtämiseen digitaalisessa radiolähetys järjestelmässä

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdan-5 to-osan mukainen menetelmä viestien siirtämiseksi digitaalisessa radiolähetysjärjestelmässä. Keksintö koskee myöskin patenttivatimuksen 14 mukaista laitetta menetelmän toteuttamiseksi käytännössä.

Viestien siirtämiseksi sellaisia siirtoväyliä pitkin 10 (esimerkiksi johdot, radiotiet), joita lukuisat tilaajat käyttävät yhteisesti, tunnetaan kolme perusmenetelmää, nimittäin koodijakolimitysmenetelmät, taajuusjakoiimitysme-netelmä ja aikajakolimitysmenetelmä.

Koodijakolimitysmenetelmässä eriviestit, jotka siir-15 retään yhteistä siirtotietä pitkin, esimerkiksi moduloidaan kantoaaltoon perusmoduloinnilla ja tulossignaali, jolla on kapea kaista verrattuna yleiseen kaistanleveyteen, jaetaan spektraalisesti kanavan kaistanleveydelle limitysmodulaa-tiolla sellaisen koodisanan avulla, joka on ominainen vas-20 taanottajalle. Täten saatu koodilimitetty kanava (viestin-siirtokanava) on rajoitettu tehotiheytensä suhteen. Signaalin tunnistukseen ei vaikuta aikavalinta tai taajuusperus-ta, vaan spektraalikoodi. Sekoitetut lukuisat spektraalisesti kooditetut viestit koodilimitetyllä kanavalla valitaan 25 vastaanottimeen tähän liitetyn koodisanan perusteella. Kak-sivaiheista modulaatiota varten (perus- ja limitysmodulaa-tio) käytetään usein vaiheavainnusta (PSK) tai vaihtotaa-juusmodulaatiota (FSK) radiolähetysjärjestelmissä.

Digitoitu puhesignaali syötetään esimerkiksi (A/D)-.·. 30 muunnoksen jälkeen) ensimmäiselle asteelle, joka sisältää esimerkiksi kertosekoittimen. Kertosekoittimessa syötetty digitoitu puhesignaali yhdistetään koodisanaan, joka on liitetty tähän lähettimeen, mistä on seurauksena spektraa-lijakautuma. Lähettimen toisessa modulaatiovaiheessa laa-35 jakaistainen signaali (moduloitu, binäärisiä merkkijonoja) muunnetaan lähetykseen sopivaan taajuuspaikkaan.

Viestin palauttaminen vastaanottimessa tapahtuu edellä- 2 77758 kuvatussa koodijakolimityömenetelmässä perusdemodulaatiolla ja sitä seuraavalla limitysdemodulaatiolla. Perusdemodulaa-tiovaiheessa suoritetaan muunto taajuuspaikkaan (esimerkiksi peruskaistalle), joka on sopiva limitysdemodulaa-5 tiolle, kertomalla signaali vertailuapukantoaallolla.

Koodisanageneraattorin avulla, joka on järjestetty vastaanottimeen, sekä koodisynkronointipiirin avulla spektraali-jakso poistetaan sen jälkeen, kun koodisana on synkronoitu oikeaan vaiheeseen vastaanottokoodisanan kanssa. Tähän 10 seurauksena signaalin energia, joka aikaisemmin oli spektraa-lisesti jakaantuneen kokonaissiirtokaistan yli, puristetaan alkuperäiseen kapeaan taajuuskaistaansa, kun taas viereiset signaalit, jotka saapuvat vastaanottimeen eri limitysmoduloinnin avulla, pysyvät spektraalisesti jakaantu-15 neina ja voidaan vaimentaa käyttäen kaistanpäästösuodatinta, jolla on sellainen kaistanleveys, joka vastaa ei-jakaantuneiden signaalien kaistanleveyttä.

Järjestelmästä riippuva jäännöskohina, joka yhä jää jäljelle limitysdemodulaatioon ja jonka aiheuttavat muut 20 signaalit, on vastaavasti pienempi, kun ristikorrelaatio-"’· funktioiden arvot koodisanojen välillä ovat matalampia ja jakaantumatekijä on suurempi. Nollasta poikkeava arvo ristikorrelaatiofunktiolla vähentää signaali-kohinasuhdetta.

: Signaali-kohinasuhteen ja synkronointijakson määräävät : 25 ristikorrelaatio- ja autokorrelaatiofunktiot.

.*.* Taajuusjakolimitysmenetelmässä koko viestien siir toon käytettävissä oleva kaistanleveys on jaettu kapeisiin taajuuskaistoihin, joista kukin vastaa viestinsiirtokanavaa. Radiolähetyksen ajan tilaajalla on tällainen kapea taajuus-30 kaista käytettävissään.

Aikajaksoisessa limitysmenetelmässä jokaisella • - tilaajalla on käytössään yksittäisen radiokanavan koko ‘ ' kaistanleveys, jota tilaaja voi käyttää vain lyhyinä aika jaksoina. Eri tilaajien merkit tai merkkisarjat limitetä 35 ja lähetetään vastaavasti suuremmalla bittinopeudella 3 77758 yksittäisellä radiokanavalla, jolloin jokaiselle tilaajalle annettua aikakanavaa toistetaan jaksottaisesti kehysjakson keston mukaisesti.

Patenttihakemuksessa DE-OS 25 37 683 esitetään radio-5 lähetysjärjestelmä, jossa on kiinteitä radioasemia ja liikkuvia radioasemia, ja jossa käytetään erilaisia kanavanha-kumenetelmiä asynkroonisen aikalimityksen, koodilimityksen ja taajuuslimityksen aikana.

Radiolähetysjärjestelmissä yhteyksiin vaikuttavat 10 toistuvasti heijastuneet etenemistiet, jotka sisältävät esteitä. Matala tehollinen antennin korkeus ja liikkuvien radioasemien antennien tarvittavat ympyräsäteilyominais-piirteet aiheuttavat sen, että vastaanotettava kentänvoimakkuus koostuu yksinomaan alikentänvoimakkuuksien in-15 terferenssistä, jotka muodostuvat monitie-etenemisistä seurauksena heijastuksista maasta, vuorista, rakennuksista, jne. Vastaanottojännite, jonka antenni ottaa, on lisäksi amplitudi- ja vaihemoduloitu alikentänvoimakkuuden sekoittamisella. Heijastuneet signaalikomponentit saavuttavat 20 antennin eri aikaviiveillä eri teitä pitkin. Monitie-etene-misen vaikutus on erityisen havaittavaa, kun viiveajan ero suoran ja heijastuneen signaalin välillä on enemmän kuin puolet merkin kestosta. Sigaalisekoitus, jonka tämä : ; monitie-eteneminen tuottaa, johtaa paikkariippuviin ampli- 25 tudijakaumiin. Pienten vastaanottokentänvoimakkuusien alueella tämän amplitudi jakauman minimi johtaa paikka-riippuviin arvoihin, jotka eivät riitä rajaherkkyydelle, ja siten aiheuttavat häiriintyneitä yhteyksiä. Paikallaan-oleville kulkuneuvoille vaihtelut vastaanotetussa jännit-30 teessä ovat varsin pieniä. Kun kulkuneuvo liikkuu, on kohinaspektri huomattavasti selvempi. Häiriöt yhteydessä, joiden tapahtumisen kesto ja määrä riippuu nopeudesta ja vastaa Rayleigh-jakaantumaa, johtuvat kentänvoimakkuusja-kaantumasta, joka riippuu ajoneuvon valitsemasta reitistä 35 sekä ympäristön heijastuskertoimista. Epäsuotuisten ete- 4 77758 nemisolosuhteiden tai suurten ajoneuvonopeuksien tapauksessa voidaan mitata paljon l%:a suurempia virhemääriä, jotka voivat lyhyiksi jaksoiksi nousta noin arvoon 50 %.

On havittu, että järjestelmän määräämän kohinan 5 takia koodijakolimitysmenetelmällä on pienempi signaali-kohinasuhde kuin aikajakolimitysmenetelmällä tai taajuus-jakolimitysmenetelmällä. Viestin energian spektraalipuristu-misen takia signaali-kohinasuhde vastaanottimessa paranee jakaantumatekijän mukaisesti (koodisanamerkkien lukumäärä 10 viestimerkkiä kohti). Viestin siirron aikana liikkuvalta radioasemalta kiinteälle radioasemalle vastaanotettu energia kiinteässä asemassa on pienempi, kun etäisyys liikkuvaan radioasemaan on pitempi. Tekijän 10 suuruiset erot etäisyydessä saavat aikaan keskimäärin 40 dB erot ener-15 giassa siten, että jokainen liikkuva radioasema tarvitsee lähetystehon ohjauksen tarpeellista dynaamista kompensaatiota varten. Sen haitan lisäksi, että tarvitaan suurempi kaistanleveys, on koodijakolimitysmenetelmällä se lisähaitta aikajakolimitysmenetelmään ja taajuusjakolimi-20 tysmenetelmään ja taajuusjakolimitysmenetelmään nähden, että koodisynkronointi on huomattavasti kalliimpaa. Tämän ~ vastakohtana ei koodijakoiimitysmenetelmässä tapahdu mi- tään ongelmia viereisistä kanavista johtuen, kuten voi : sattua taajuusjakolimitysmenetelmässä toistensa päälle " 25 menevien taajuuskaistojen takia, tai aikajakolimityksessä - - päällekkäin menevien aikavälien takia. Siirtoenergian spektraalijakautumasta johtuen esiintyy laajakaistaisia kohinalähteitä ja myös muita kohinalähteitä koodisanoissa superponoituna summasignaaliin siten, että koodijakoiimi-*.*. 30 tysjärjestelmä on huonompilaatuinen muihin järjestelmiin nähden taajuuden suhteen.

Se haitta, että vaaditaan suurempi kaistanleveys, **** kompensoidaan radiolähetys järjestelmässä sillä edulla, että samaa taajuuskaistaa voidaan käyttää paikallisesti 35 vierekkäisissä radiosoluissa siten, että kokonaiskaistan- 5 77758 leveys olettaen/ että radiolähetysjärjestelmässä sallitaan suuri määrä liikkuvia radioasemia, on taajuusjakoli-mitysmenetelmän kokonaiskaistanleveyden suuruusluokkaa.

Saman taajuuskaistan ansiosta on helppo liikkuvan radio-5 aseman helppo käyttää radiosolua.

Sen sijaan koodijakolimitysmenetelmällä on, verrattuna taajuusjakolimitysmenetelmään, se etu, että käyttämällä samaa koodisanaa voidaan signakointitietokomponentit sätei-lyttää samanaikaisesti kaikille liikkuville radioasemille, 10 ja koodijakolimityksellä on se haitta, koska esiintyy olennaisesti vaihtelevia eroja etäisyyksissä liikkuvan ja kiinteän radioaseman välillä, jotka aiheuttavat suuria vai-menemiseroja aaltoliikkeen aikana, että se vaatii tehon-säädön jokaiseen liikkuvaan radioasemaan. Aikajakolimitys-15 menetelmällä, on se haitta, että jotta voitaisiin välttää merkittävässä määrin moduloinnin peruutukset binäärisessä koodituksessa, voidaan saavuttaa vain noin 50 kbt/s maksi-mibittinopeus. Tämä maksimibittinopeus ei kuitenkaan ole riittävä aikalimityksen suorittamiseksi signaaleille lukui-20 silta tilaajilta, koska tämä tiedon määrä vastaa vain muu-; tamalta tilaajalta (2-3 tilaajaa) tulevaa tiedon määrää.

Ylläkuvattujen menetelmien kombinaatioita ei niiden käyttöä digitaalisessa radiolähestysjärjestelmässä tunne-* : taan. Esimerkiksi lehdessä "Nachrichtentechnik, Elektronik : : 25 + Telematic 38 (1984), Voi 7, sivut 254-268" esitetään digi- : : taalinen radiolähetysjärjestelmä, jossa aikajaksolimitys- menetelmää käytetään yhdessä koodijakolimitysmenetelmän kanssa. Puheen ja/tai tiedon siirtoon tarkoitetuissa kanavissa (liikennekanavat TCH) lähetetään, yksi toisensa 30 jälkeen, bittisekvenssi bittikellotaajuuden (synkroninen), kehyssynkrontisanan (alussa) ja viestin itsensä määrittämiseksi. Aikakanava viestien lähetystä varten (3 x 20 TCH) on kombinoitu ohjauskanavien (3 CCH) kanssa muodostamaan aikajakolimityskehys, jonka kesto on 31,5 ms. Jos puhe-35 signaali on lähdettävä viestintä, niin voidaan käyttää 6 77758 sovitettavaa deltamodulaatiomenetelmää analogia/digi-taalimuuntoon. Näin muodostetut viestimerkit superponoi-daan koodilla lähettimessä. On havaittu edulliseksi kombinoida yksittäisiä viestimerkkejä neljän bitin lohkoissa 5 ja jakaa näin saadut lohkot ortogonaalisen aakkosen mukaisesti. Tällöin käytetty jakaumatekijä on kompromissi, jotta mahdollistettaisiin kaistajakautuman etujen kombinoiminen vaatimuksiin taajuuden tehokkaan käytön suhteen.

Kaikille tähän saakka tunnetuille radiolähetysjärjes-10 telmille on yhteistä, että viestinsiirtokanavat kiinteän ja liikkuvan radioaseman välillä ovat rakenteeltaan symmetrisiä, eli samaa modulaatiomenetelmää käytetään meno- ja paluusuuntiin. Tähän saakka ei ole tehty mitään tutkimuksia sen tutkimiseksi, voidaanko, kun käytetään joka kerta 15 eri modulaatiomenetelmää meno- ja paluusuutin viestinsiir-tokanaville, edelläkuvatut haitat välttää. Tämän keksinnön perustana on se havainto, että suuntaan kiinteältä asemalta liikkuvalle asemalle syntyy tietokomponenttijakaantuma, kun taas suuntaan liikkuvalta asemalta kiinteälle 20 asemalle on olemassa kaksipisteyhteys.

Keksinnön tehtävänä on muodostaa viestinsiirto-järjestelmä, joka sallii joustavan sovittamisen uusiin palveluihin digitaalisissa radiolähetysjärjestelmissä, ja jonka seurauksena on suurempi joustavuus digitaali-: 25 sessa radiolähetysjärjestelmässä.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 ominaispiirteillä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on se etu, että koodijakolimitysmodulaation ansiosta kiinteällä radio-30 asemalla lähetyssuuntaan (suuntaan kiinteältä radioasemalta liikkuvalle radioasemalle) ei vaadita mitään kal-- - lista kombinaatiota ja teho- ja tilavaatimuksia kiinteällä radioasemalla voidaan pienentää yksinkertaisella tavalla. Liikkuvassa radioasemassa ei tarvita taajuusjakolimitysme-35 netelmään verrattuna suurempaa kantoaallon tai oksii- 7 77758 laattorin stabiilisuutta eikä lukuisia suodattimia, ja voidaan pienentää syntetisaattorin hintaa ja suunnittelu-toimenpiteitä .

Kun käytetään taajuusjakolimitysmenetelmää suun-5 taan liikkuvilta radioasemilta kiinteälle radioasemalle, ei tarvita turvamarginaaleja, aikajakolimitysmenetelmään verrattuna, aikajakolimitetyn kehyksen aikakanavien välillä eikä etäisyysrajoituksia. Verrattuna koodijakolimi-tysmenetelmään voidaan hintaa ja suunnittelutoimenpiteitä 10 pienentää kiinteässä asemassa synkronointia varten, eikä ulkoista dynaamista kompensaatiota vaadita jokaisessa liikkuvassa radioasemassa.

Jos patenttivaatimuksen 2 mukaisesti koodijakolimi-tysmodulaatio kiinnitetään pysyvästi jokaiseen liikkuvaan 15 asemaan, voidaan pienentää piirin kustannuksia ja suunnittelutoimenpiteitä (yksinkertaisempi ohjauspiiri) liikkuvassa radioasemassa.

Patenttivaatimuksessa 3 esitetyllä menetelmällä on se etu, että se voidaan sovittaa yksinkertaisella ta-20 valla muuttuviin liikenneolosuhteisiin ja koodinvalinta vaatii vähemmän toimenpiteitä.

Jos patenttivaatimuksen 4 mukaisesti käytetään koodi jakolimitysmodulaatiota, jota kaikki liikkuvat radioasemat käyttävät yhdessä, ohjauskanavalla, niin ohjaus-25 kanava, jota kaikki liikkuvat radioasemat käyttävät yhdessä, voidaan saada helposti käyttöönotettavaksi yksinkertaisella tavalla.

Jos jakaantunutta summasignaalia vahvistetaan suur-taajuusvahvistimessa, joka on asennettu johonkin kiin-30 teistä asemista, voidaan tämän teho ja tilavaatimuksia pienentää (patenttivaatimus 5).

Patenttivaatimuksessa 6 esitetyllä menetelmällä on se etu, että ei-aktiiviset liikkuvat radioasemat eivät häiritse muita olemassaolevia yhteyksiä. Osaa, joka 35 vastaa yhteyteen osaaottavan tilaajan puhejaksoa, ei oteta lukuun summanmuodostuksen aikana.

8 77758

Jos patenttivaatimuksen 7 mukaisesti vierekkäisten kiinteiden asemien radiosolut erotetaan toisistaan eri koodijakolimitysmodulaatiomenetelmillä, niin voidaan vaikuttaa liikennekuorman jakautumiseen, jolloin on mahdol-5 lista kiinteille radioasemille lähettää yhteisellä taajuuskaistalla.

Patenttivaatimuksessa 8 esitetyllä menetelmällä on se etu, että voidaan käyttää alhaisempaa jakaantuma-kerrointa ja vastaavasti vaatimukset taajuustaloudellisuu-10 den suhteen täytetään sopivalla jakaantumalla ja vähemmän vakavia ongelmia ilmenee taajuuskoordinoinnissa toisten maiden kanssa tai toisten palveluiden kanssa.

Patenttivaatimuksessa 9 esitetyssä menetelmässä voidaan käyttää pienempää jakaantumakerrointa kiinteässä 15 radioasemassa verrattuna patenttivaatimuksessa 7 esitettyyn menetelmään.

Patenttivaatimuksissa 11 tai 12 esitetyllä menetelmällä on se etu, että liikkuvassa radioasemassa tapahtuva ryhmänmuodostus tarvitsee nyt pienemmän määrän ei ·· 20 taajuuskanavia verrattuna taajuusjakolimitysmenetelmään.

Jos nyt käytetään syntetisaattorin sijasta vain kvartsia liikkuvassa ratioasemassa, voidaan liikkuva radioasema valmistaa alhaisella hintatasolla.

Patenttivaatimuksessa 13 esitetyllä menetelmällä 25 on se etu, että taajuuksien toistonopeus viereisissä ·"·’ radiosoluissa voi olla alhaisempi ja että dynaaminen taajuusjako on mahdollinen.

Keksinnön mukainen viestinsiirtomenetelmä kuvataan ja esitetään nyt yksityiskohtaisemmin viitaten edulli-: 30 seen toteutukseen, joka on liitteinä olevissa piirroksissa.

Niissä:

Kuvassa 1 esitetään lohkopiirikaavio laitteille tiedon lähettämiseksi lähetyssuuntaan keksinnön mukaisesti, 35 Kuvassa 2 on koodijakolimitysmodulaatiolaitteen 9 77758 toetutus.

Kuvassa 1 esitetty digitaalinen radiolähetysjärjestelmä koostuu kiinteistä radioasemista BS, järjestettynä soluverkkoon, ja lukuisista toistensa suhteen riip-5 pumattomista liikkuvista radioasemista MS. Viestien siirtoa varten liikkuvat radioasemat MS ottavat käyttöönsä yhden lukuisista viestikanavista. Suuntaan kiinteältä radioasemalta BS liikkuvalle radioasemalle MS, jotka on liitetty siihen, limitetään jokainen viestikanava koodi-10 limitysjakomoduloinnilla. Limitetyt viestikanavat super- ponoidaan toistensa päälle ja siten saatu laajakaistainen suramasignaali lähetetään yhteisellä taajuuskaistalla. Suuntaan liikkuvilta radioasemilta MS kiinteälle radioasemalle BS viestien siirto tapahtuu toisistaan erote-15 tuilla, kapeakaistaisilla taajuuskanavilla. Digitaaliset viestisignaalit, jotka on saatu l:ltä ei viestilähteeltä NQl...NQi, syötetään kukin koodijakolimitysmodulaatio-laitteeseen EBSl...EBSi. Ulostulosignaalit koodijakolimi-tysmodulaatiolaitteilta EBsl...EBSi, joiden ulostulosig-20 naalit sijaitsevat yhteisellä taajuuskaistalla, syötetään summaimeen SUBS, jonka ulostulosignaali syötetään lähetinlaitteeseen SBS. Viestilähteestä NQMS, jotka on liitetty liikkuvaan radioasemaan MS, peräisin olevat viesti-signaalit syötetään kukin modulaattorin MMS kautta lä-25 hetinlaitteeseen SMS, joka on järjestetty liikkuvaan radioasemaan MS. Yksinkertaisuuden ja keksinnön paremman ymmärtämisen vuoksi ei kuvassa 1 ole esitetty vastaavia vastaanotinlaitteita j a viestitietonieluja kiinteässä radioasemassa BS ja liikkuvassa radioasemassa MS.

30 Puheen siirtämiseksi suuntaan kiinteältä ase malta BS liikkuvalle radioasemalle MS valitsee kiinteä * > ; radioasema BS koodijakolimitysmodulaation, jota käyte tään liikkuvassa radioasemassa MS, ja siitä ilmoitetaan yhteyden kytkennän aikana liikkuvalle radioasemalle MS.

35 Signalointitiedon siirtämiseksi liikkuville radioase- 10 77758 mille MS, jotka on liitetty kiinteään radioasemaan BS, suuntaan kiinteältä radioasemalta BS liikkuville radioasemille MS käytetään koodijakolimitysmodulaatiota, joka on yhteinen kaikille liikkuville radioasemille.

5 Jotta voitaisiin erottaa eri kiinteät radioasemat BS, jotka on järjestetty vierekkäisten radiosoluihin, ne lähettävät suuntaan kiinteältä radioasemalta BS liikkuvalle radioasemalle MS eri taajuuskaistoilla. Kiinteät radioasemat BS sisältävät kapeakaistaisia lähettimiä 10 (ei kuvassa), jotka voidaan kytkeä lukuisille eri taajuus-kanaville käytön aikana. Niiden lähetystaajuuksien lukumäärä, jotka voidaan kytkeä liikkuvassa radioasemassa MS, on pienempi kuin vastaanotettujen taajuuksien lukumäärä, jotka voidaan kytkeä kiinteässä radioasemassa BS.

15 On esimerkiksi mahdollista kytkeä kiinteässä radioasemassa BS 1000 taajuutta ja liikkuvassa radioasemassa voidaan tehdä kytkentä 40 taajuudelle.

Interferenssitilanteen takia vastaanottotaajuudet, joita käytetään jokaisessa kiinteässä radioasemassa BS, 20 hoidetaan siellä. Häiriöiden sattuessa vastaanotossa kysei-"! nen yhteys suuntaan liikkuvalta radioasemalta MS kiin- " ' teälle radioasemalla BS kytketään toiselle, ei-häiritylle taajuuskanavalle, jolle sekä kiinteä radioasema BS että ·- : liikkuva radioasema MS voidaan kytkeä. Vastaanottolaite : 25 kiinteässä radioasemassa BS suuntaan kohti kiinteätä verkkoa yleisessä puhelinverkossa jatkaa osallistuen kytketään.

Kuvassa 2 esitetty koodijakolimitysmodulointilait-teen EBSi toteutus koostuu digitaalisen viestisignaalin *.·. 30 vaiheiden lukumäärää M vastaten myös Mistä signaaligene- *.*. raattorista SGlrvvSGM. Signaaligeneraattorit SGm - - (missä m = 1...M) muodostavat useita jaksollisia sig- ' ' naaleja Smi. Riippuen hetkellisistä signaalivaiheista m,

Ohjataan vaihtokytkintä 4, joka on kytketty signaaligene-35 raattoreihin SG1...SGM, siten, että signaalivaiheeseen m 11 7 775 8 liittyvä signaali Smi on sen ulostulolla, mikä signaali syötetään koodijakolimitysmodulaatiota EBsi varten olevan laitteen ulostulolle.

Claims (15)

1. Menetelmä viestien, tarkemmin sanottuna raporttien ja signalointitiedon, siirtämiseksi digitaalisessa 5 radiolähetysjärjestelmässä, johon kuuluu kiinteitä radio asemia (BS) järjestettynä soluverkkoon ja lukuisia toisistaan riippumattomia liikkuvia radioasemia (MS), joilla viestien lähettämistä varten on pääsy lukuisiin viestikanaviin, jossa menetelmässä viestien siirto suunnassa liikkuvilta 10 radioasemilta (MS) kiinteälle radioasemalla (BS) tapahtuu toisistaan erotetuilla, kapeakaistaisilla taajuuskanavilla, tunnettu siitä, että suuntaan kiinteältä radioasemalta (BS) liikkuville radioasemille (MS), jotka on liitetty siihen, on jokainen viestikanava limitetty koodijakolimi- 15 tysmodulaation avulla, ja että ne on superponoitu toisiinsa, jolloin näin saatu laajakaistainen summasignaali lähetetään yhteisellä taajuuskaistalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodijakolimitysmodulaatio on pysyväs- 20 ti liitetty jokaiseen liikkuvaan radioasemaan (MS) suuntaan kiinteältä radioasemalta (BS) liikkuvalle radioasemalle (MS).

··· 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - ·...· n e t t u siitä, että suuntaan kiinteältä radioasemalta (BS) liikkuvalle radioasemalle (MS) kiinteä radioasema (BS) ::: 25 valitsee liikkuvassa radioasemassa (MS) käytettävän koodi- jakolimitysmodulaation ja ilmoittaa siitä liikkuvalle radioasemalle (MS) yhteyden kytkemisvaiheessa.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signalointi-. . 30 tiedon siirtoon liikkuville radioasemille, jotka on lii- ; ; tetty kiinteään radioasemaan (BS), suuntaan kiinteältä radioasemalta (BS) liikkuvalle radioasemalle (MS), käyte-:·: tään koodijakolimitysmodulaatiota, joka on yhteinen kai- kille liikkuville radioasemille (MS) .

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että summasignaali, suuntaan kiin- 13 77758 teältä radioasemalta (BS) liikkuville radioasemille (BS), vahvistetaan kiinteässä radioasemassa (BS) ennen lähetystä yhteiseen suurtaajuustehovahvistimeen.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukainen 5 menetelmä, tunnettu siitä, että suuntaan kiinteältä radioasemalta (BS) liikkuville radioasemille (MS) liikkuvat radioasemat (MS) jätetään pois summan muodostuksesta kiinteällä radioasemalla (BS) puhejaksojen aikana.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -10 n e t t u siitä, että kiinteät radioasemat (BS), jotka on järjestetty vierekkäisiin radiosoluihin, lähettävät suuntaan tästä kiinteästä radioasemasta (BS) liikkuvalle radioasemalle (MS) yhteisellä taajuuskaistalla, jolloin kiinteät radioasemat (BS) erotellaan toisistaan eri koodi-15 jakolimitysmodulaatioilla.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinteät radioasemat (BS), jotka on järjestetty vierekkäisiin radiosoluihin, lähettävät suuntaan näistä kiinteistä asemista liikkuville radioase-20 mille (MS) eri taajuuskaistoilla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - ··-. n e t t u siitä, että kiinteät radioasemat (BS) , jotka on järjestetty vierekkäisiin radiosoluihin, on aikasynkronoi-tu toistensa suhteen ja että viestien lähetyssuuntaan kiin-: 25 teältä radioasemalta (BS) liikkuville radioasemille (MS) tapahtuu aikakanavissa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että binääristä koodijakolimityskoo-ditusta käytetään koodijakolimitysmodulaationa. Y: 30

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - y; n e t t u siitä, että kiinteään radioasemaan (BS) järjes- •; tetyt kapeakaistaiset vastaanottimet on mahdollista kyt keä lukuisille taajuuskanaville käytön aikana.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että kytkettävien lähetystaajuuk- 14 77758 sien lukumäärä liikkuvassa radioasemassa (MS) on pienempi kuin kytkettävien vastaanottotaajuuksien lukumäärä kiinteässä radioasemassa (BS).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että jokaisessa kiinteässä radioasemassa (BS) vastaanottotaajuudet, joita siellä käytetään, hoidetaan siellä ja optionaalisesti siinä tapauksessa, että vastaanotossa on häiriöitä, vastaava yhteys suunnassa liikkuvalta radioasemalta (MS) kiinteälle radio-10 asemalle (BS) voidaan kytkeä toiselle ei-häiriöiselle taajuuskanavalle, jolle sekä kiinteä asema (BS) että liikkuva radioasema (MS) voidaan kytkeä, jolloin siihen saakka kiinteässä radioasemassa (BS) köytetty vastaanotinlaite jatkaa osallistumistaan yhteyteen.

14. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi käytännössä, jossa laitteessa syötetään liikkuvaan asemaan (MS) liitetystä viestilähteestä (NQMS) peräisin olevat viestisignaalit suunnassa liikkuvalta radioasemalta (MS) kiinteälle radioasemmalle (BS) kukin mo-20 dulaattorin (MMS) kautta lähetinlaitteelle (SMS), joka si-sältyy liikkuvaan radioasemaan (MS) , liikkuvien radioase-I · mien (MS) lähetinlaitteiden ulostulosignaalien sijaites sa toisistaan erillään olevilla, kapeakaistaisilla taajuuskanavilla, tunnettu siitä, että suuntaan kiin-25 teältä radioasemalta (BS) liikkuvalle radioasemelle (MS) , joka siihen on liitetty, digitaaliset viestisignaalit, jotka ovat peräisin i:stä eri viestilähteestä (NQl...NQi), syötetään kukin koodijakolimitysmodulaatiolaitteelle (EBS1...EBSi), ja että ulostulosignaalit, jotka sijaitse-30 vat yhteisellä taajuuskaistalla, koodijakolimitysmodulaa-tiolaitteilta (EBSI. . .EBSi) syötetään summaimeen (SUBS), jonka ulostulosignaali syötetään lähetinlaitteeseen (SBS) .

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että koodijakolimitysmodulaatiolaite - - 35 (esimerkiksi EBSi) koostuu digitaalisen viestisignaalin vaiheiden lukumäärän mukaisesti myös M:stä signaaligene- is 77758 raattorista (SGI... SGM), jotka muodostavat useita jaksottaisia signaaleja (Sgi...Smi), ja että riippuen hetkellisistä signaaliasteista m (m=l...M) siirtokytkintä (u), joka on kytketty signaaligeneraattoreihin (SGI... SGM), ohjataan 5 siten, että signaali (SMi), joka liittyy signaalivaiheeseen (m) on sen ulostulossa, joka signaali syötetään laitteelle koodijakolimitysmodulaatiota varten. 77758 Patentkrav s