FI125335B - Katkaisu- ja pilkkomislaite - Google Patents

Description

Katkaisu-ja pilkkomislaite

Ala

Keksintö koskee katkaisu- ja pilkkomislaitetta, jolla voidaan tehdä puunrungoista halkoja.

Tausta

Puun katkaisu- ja pilkkomislaitteella eli klapikoneella katkaistaan puunrunko määrämittaiseksi ja pilkotaan määrämittaiset puupalat haloiksi. Klapikoneet ovat tavallisesti manuaalisesti käytettäviä, ja käyttöliittymänä voi olla esimerkiksi joystick. Käyttäjä syöttää esimerkiksi rullamatolla olevan puunrungon paikalleen katkaisua varten käyttöliittymällä ohjaten, minkä jälkeen puunrunko voidaan katkaista klapikoneen sahalla tai sirkkelillä poikki. Katkaisun lopuksi puupala putoaa V-kouruun. Kourussa oleva puupala pilkotaan siten, että käyttäjä ohjaa esimerkiksi jalkapainikkeella klapikoneen hydraulisylinterin työntämään mäntää eteenpäin, joka työntää puupalaa edessään kohti pilkonta-terää. Kun mäntä on työnnetty pilkontaterään asti, on puupala pilkkoontunut osiin, ja mäntä palaa takaisin alkuasentoonsa.

Klapikoneen katkaisua ja pilkontaa voi käyttäjä käyttää peräkkäisesti. Näin voidaan vähentää häiriötilanteiden mahdollisuutta ja pienentää mahdollisessa häiriötilanteessa syntyvää vahinkoa. Toiminnan nopeuttamiseksi joillakin klapikoneilla voi olla kaksi käyttäjää. Yksi käyttäjä ohjaa puunrungon katkaisua, ja toinen käyttäjä ohjaa puupalasten pilkontaa. Klapikoneen toiminta-nopeus ja toimintavarmuus riippuvat kuitenkin käyttäjän tai käyttäjien ammattitaidosta.

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu puun katkaisu- ja pilkkomisratkaisu. Tämän saavuttaa laite, joka käsittää syöttömekanismin, kat-kaisumekanismin, pilkkomismekanismin, syöttöanturin ja ohjainpiirin; ja syöttö-anturi on sovitettu detektoimaan syöttömekanismilla liikutettavan puunrungon sijainti laitteen ennalta määrättyyn kohtaan nähden; ohjainpiiri on sovitettu ohjaamaan syöttömekanismia syöttämään puunrunkoa ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin detektoimaan puunrungon sijaintiin; katkaisumekanis-mia katkaisemaan ennalta määrättyä mittaa pidemmästä puunrungosta puupa- la syöttömekanismin syötettyä puunrunkoa ennalta asetetun matkan; ja pilk-komismekanismia pilkkomaan puunrungosta katkaistu puupala.

Keksinnön kohteena on menetelmä, jossa detektoidaan syöttöantu-rilla syöttömekanismilla liikutettavan puunrungon sijainti laitteen ennalta määrättyyn kohtaan nähden; ohjataan ohjainpiirillä syöttömekanismia syöttämään puunrunkoa ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin detektoimaan puunrungon sijaintiin; katkaisumekanismia katkaisemaan ennalta määrättyä mittaa pidemmästä puunrungosta puupala syöttömekanismin syötettyä puunrunkoa ennalta asetetun matkan; ja pilkkomismekanismia pilkkomaan puunrungosta katkaistu puupala.

Keksinnön kohteena on tietokoneohjelmistotuote, joka sisältää koodatut ohjeet, jotka ladattuna laitteeseen muodostavat tietokoneprosessin, joka ohjaa laitteen toimintaa laitteen ollessa tarkoitettu katkaisemaan ja pilkkomaan puunrunkoja. Tietokoneprosessi käsittää: otetaan vastaan syöttöänturiita syöttömekanismilla olevan puunrungon etäisyys syöttösuunnassa ennalta määrätystä laitteen kohdasta; ohjataan syöttömekanismia syöttämään puunrunkoa ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin detektoimaan puunrungon sijaintiin; katkaisumekanismia katkaisemaan ennalta asetettua mittaa pidemmästä puunrungosta puupala alustalle syöttömekanismin syötettyä puunrunkoa ennalta asetetun matkan; ja pilkkomismekanismia pilkkomaan puunrungosta katkaistu puupala.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisella klapikoneella saavutetaan useita etuja. Puunrungon syöttö, katkaisu ja puupalojen pilkonta voidaan automaattisesti ajoittaa tapahtumaan suhteessa toisiinsa. Tällöin automaattisen klapikoneen toiminta-nopeus ja toimintavarmuus kasvavat eivätkä riipu käyttäjästä.

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää laitteen lohkokaaviota, kuvio 2 esittää esimerkkiä laitteesta, kuvio 3A esittää siirtomekanismia lepotilassaan, kuvio 3B esittää siirtomekanismia siirtämässä puupalaa pilkkomis-mekanismiin, kuvio 4A esittää puunrungon alkupään detektointia, kuvio 4B esittää puunrungon loppupään detektointia ja hihnakuljet-timen mitta-anturia, kuvio 5A esittää syöttöanturia, jossa on useita detektoivia elementtejä, kuvio 5B esittää useita elementtejä käsittävää syöttöanturia, jolla detektoidaan puunrungon liikettä, kuvio 6 esittää puunrungon loppupään detektointia ja telakuljettimen mitta-anturia, kuvio 7 esittää puunrungon loppupään detektointia ja puunrungon mittapyöräanturia, kuvio 8A esittää optista anturia, kuvio 8B esittää kamera-anturia, kuvio 8C esittää ultraäänianturia, kuvio 8D esittää mekaanista anturia, kuvio 8E esittää toista mekaanista anturia, kuvio 8F esittää rivianturia, kuvio 9A esittää puunrungon viimeisten puupalojen jakoa ilman uudelleen mitoitusta, kuvio 9B esittää puunrungon viimeisten puupalojen jakoa järjestyksen muuttamisen jälkeen, kuvio 9C esittää puunrungon viimeisten puupalojen jakoa mitoituksen muuttamisen jälkeen, kuvio 9D esittää ratkaisua, jossa viimeiselle puupalalle ja ainakin jollekin muulle puupalalle ennalta asetetaan erillinen pituus, kuvio 10 esittää puunrungon paksuuden mittausta, kuvio 11A esittää tilannetta, jossa pilkkomismekanismin sylinteri on aloittanut männäntyönnön kohti puupalaa, kuvio 11B esittää tilannetta, jossa sylinteri on männällä työntänyt puupalan pilkkomisosaa vasten, kuvio 11C esittää tilannetta, jossa puupala on pilkottu haloiksi, kuvio 12 esittää puunrungon syötön vuokaaviota, kuvio 13 esittää puunrungon katkaisun vuokaaviota, kuvio 14 esittää puupalan pilkkomisen vuokaaviota, kuvio 15 esittää laitteen työkiertoa, ja kuvio 16 esittää menetelmän vuokaaviota.

Suoritusmuotojen kuvaus

Kuvio 1 esittää yksinkertaista lohkokaaviota laitteesta, joka voi automaattisesti katkoa puunrungot määrämittaisiksi puupaloiksi ja pilkkoa puupa-lat samanaikaisesti halutulla tavalla. Laite voi käsittää syöttömekanismin 100, katkaisumekanismin 102, pilkkomismekanismin 108, syöttöanturin 110 ja ohjainpiirin 116. Lisäksi laite voi käsittää alustan 104, siirtomekanismin 106, siir-toanturin 112 ja pilkkomisanturin 114. Edelleen katkaisumekanismin 102 yhteydessä voi olla katkaisuanturi 150.

Eräässä toimintamuodossa laite voi käsittää vielä lukitusmekanismin 1000. Eräässä toimintamuodossa laite voi käsittää puurungon 118 paksuutta mittaavat mittavälineet 1006, joka voi olla anturi ja joka voi liittyä lukitusmekanismiin. Anturit 110, 112, 114, 150 ja 1006 ja ohjain 116 voivat toimia sähköisesti. Myös syöttömekanismi 100, katkaisumekanismi 102, siirtomekanismi 106 ja pilkkomismekanismi 108 voivat toimia sähköisesti. Katkaisumekanismi 102 voi kuitenkin katkaista puunrungon 118 myös esimerkiksi polttomoottorin voimalla, vaikka katkaisumekanismia 102 voidaan liikuttaa katkaisuvaiheessa sähköisesti. Lisäksi syöttömekanismi 100, katkaisumekanismi 102, siirtomekanismi 106 ja pilkkomismekanismi 108 voivat saada toimintaansa mekaanista energiaa ulkopuolisesta laitteesta kuten traktorin voimansiirtolaitteesta. Alusta 104 ja siirtomekanismi 106 voivat muodostaa rajapinnan puunrungon 118 katkaisun ja pilkkomisen välissä.

Kuvio 2 esittää erästä mahdollista rakennetta laitteesta, jossa puunrunko 118 on siirretty katkaisuvalmiuteen, ja puunrungosta 118 on katkaistu puupala 120, jota pilkkomismekanismi 108 on pilkkomassa.

Laitteen käynnistämisen jälkeen syöttömekanismi voi olla toiminnassa, ja laite voi näin odottaa ensimmäisen puunrungon 118 tulemista syöt-tömekanismiin.

Tarkastellaan nyt laitteen toimintaa ja rakennetta kuvioiden 1 ja 2 avulla. Syöttömekanismi 100 voi syöttää sille asetettua puunrunkoa 118 katkaistavaksi katkaisumekanismilla 102. Syöttömekanismi 100 voi käsittää hih-nakuljettimen, rullakuljettimen, ketjukuljettimen, mekaaniset tartuntakourat, näiden yhdistelmän tai vastaavan puunrungon 118 liikuttamiseksi. Kun puunrunko 118 havaitaan, puunrungon 118 alkupää 122 voidaan siirtää esimerkiksi ennalta asetetun pituuden LM verran katkaisumekanismin 102 ohitse. Eräässä suoritusmuodossa puunrunko 118 on tällöin ennalta asetetun pituuden LM verran alustan 104 puolella. Katkaisumekanismi 102 voi tällöin katkaista puunrun gon 118 siten, että alustalle 104 jää ennalta määrätyn pituinen, erillinen puupa-la 120 puunrungosta 118. Ennalta määrätty pituus LM voi olla esimerkiksi 30 cm. Katkaisumekanismi 102 voi käsittää ketjusahan, pyörösahan tai vastaavan puunrungon 118 katkaisemiseksi.

Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa puupala 120 voi katkaisun jälkeen siirtyä suoraan pilkkomismekanismiin 108 esimerkiksi putoamalla. Tällöin ohjainpiiri 116 on voitu ohjelmallisesti säätää puunrungon 118 katkaisua varten sellaiseksi, että pilkkomismekanismi 108 on ehtinyt palata lepo-asentoonsa ennen puun katkaisua ja pudottamista pilkkomismekanismiin 108.

Syöttöanturi 110 voi detektoida syöttömekanismilla 100 olevan puunrungon 118 etäisyyden Δ syöttösuunnassa ennalta määrätystä laitteen kohdasta puunrungon 118 lähestyessä katkaisumekanismia 102. Syöttöanturi 110 voi sijaita syöttömekanismin 100 viereisellä seinällä, kuten kuvioon 2 on merkitty, mutta sijaintipaikka ei ole rajoittunut siihen, vaan yleisessä tapauksessa syöttöanturi 110 voi sijaita missä tahansa muussa hyväksi havaitussa paikassa klapikonetta. Syöttöanturi 110 voi olla esimerkiksi optinen anturi, ultraäänianturi, paineanturi tai vastaava. Ennalta määrätty kohta laitteessa voi olla esimerkiksi katkaisumekanismi 102 ja tarkemmin esimerkiksi sen katkaisu-terän 200 paikka katkaisuhetkellä. Puunrungosta 118 voidaan detektoida esimerkiksi alkupää 106, kun puunrungosta 118 aletaan katkaista ensimmäistä puupalaa 120. Etäisyys Δ riippuu laitteen koosta, mutta se voi olla esimerkiksi 80 cm. Yleisesti etäisyys Δ voi olla suurempi kuin ennalta asetettu pituus LM.

Siirtoanturi 112 detektoi esimerkiksi sitä, onko alusta 104 valmis ottamaan vastaan puunrungon 118 vai ei. Siirtoanturi 112 voi olla esimerkiksi optinen anturi, ultraäänianturi, paineanturi tai vastaava, jolloin siirtoanturi 114 voi detektoida alustalla 104 olevan puunrungon 118 tai puupalan 120 aiheuttaman muutoksen optisen säteilyn tai ultraäänen etenemisessä. Paineanturilla voidaan puolestaan detektoida puunrungon 118 tai puupalan 120 massa alustaa 104 vasten. Siirtoanturi 112 voi vaihtoehtoisesti tai lisäksi detektoida, onko siirtomekanismi 106 palannut lepoasentoonsa siirron suorituksen jälkeen. Laitteen käynnistyksen yhteydessä siirtomekanismi 106 asetetaan lepoasentoonsa, jolloin siirtoanturi 112 detektoi siirtomekanismin 106 palanneen lepoasentoonsa ja alustan 104 olevan valmis ottamaan vastaan puunrungon 118.

Pilkkomisanturi 114 detektoi, onko pilkkomismekanismi 108 valmis ottamaan vastaan puupalan 120 vai ei. Pilkkomisanturi 114 voi esimerkiksi de- tektoida, onko pilkkomismekanismi 108 lepotilassaan, vai onko pilkkomisme-kanismi 108 suorittamassa pilkkomistoimenpidettä.

Ohjainpiiri 116 ohjaa syöttömekanismia 100, joka syöttää ohjauksen perusteella puunrunkoa 118 ennalta asetetun matkan M alustalle 104 asti. Ennalta asetettu matka M voi olla ensimmäistä puupalaa 120 katkaistaessa puunrungon 118 ennalta määrätystä laitteen kohdasta olevan etäisyyden Δ ja ennalta asetetun pituuden LM summa, M = Δ + LM. Toista ja myöhempää puupalaa 120 katkaistaessa ennalta määrätty matka M voi olla sama kuin ennalta määrätty pituus LM, koska puunrungon 118 pää on katkaisun jälkeen katkai-sumekanismin 102 kohdalla, ja siirrettäessä puunrunkoa 118 ennalta määrätyn pituuden verran eteenpäin voidaan puunrungosta 118 katkaista ennalta määrätyn pituinen puupala 120. Viimeisiä puupaloja katkaistaessa ennalta asetettu matka M voi saada myös muita arvoja (Lx, LXi - LX2).

Ohjainpiirin 116 ohjaus syöttää puunrunkoa 118 eteenpäin voi perustua syöttöanturin 110 detektoimaan puunrungon 118 sijaintiin. Lisäksi ohjainpiiri 116 voi ohjata syöttömekanismin 100 syöttämään puunrunkoa 118 eteenpäin, mikäli siirtoanturin 112 detektoinnin perusteella alusta 104 on valmis ottamaan vastaan puunrungon 118. Jos alusta 104 ei ole valmis ottamaan vastaan puunrunkoa 118, ohjausmekanismi 116 ei ohjaa syöttömekanismia 100 syöttämään puunrunkoa 118 alustalle 104.

Kun puunrunkoa 118 on syötetty ennalta asetettu pituus alustalle 104, ohjain 116 voi pysäyttää syöttömekanismin 100. Ohjainpiiri 116 voi ohjata katkaisumekanismia 102, joka ohjauksen perusteella katkaisee ennalta määrättyä mittaa Ll pidemmästä puunrungosta 118 puupalan 120 alustalle 104 syöttömekanismin 100 syötettyä puunrunkoa 118 ennalta asetetun matkan.

Ohjainpiiri 116 voi ohjata siirtomekanismia 106, joka ohjauksen perusteella siirtää puupalan 120 alustalta 104 pilkkomismekanismiin 108 katkai-sumekanismin 102 katkaistua puunrungon 118. Ohjauspiiri 116 ohjaa puupalan 120 siirrettäväksi pilkkomismekanismiin 108, mikäli pilkkomisanturi 114 on detektoinut, että pilkkomismekanismi 108 on valmis ottamaan vastaan puupalan 120. Jos pilkkomismekanismi 108 ei ole valmis ottamaan vastaan puupalaa 120, ohjausmekanismi 116 ei ohjaa siirtomekanismia 106 siirtämään puupalaa 120 pois alustalta 104.

Kuvio 3A ja 3B esittävät siirtomekanismia. Kuviossa 3A puupala 120 on juuri muodostunut alustalle 104 katkaisun jälkeen. Tällöin siirtomekanismin 106 työntäjä 250 on vielä vetäytyneenä pois alustalta 104.

Kuviossa 3B ohjain 116 on ohjannut siirtomekanismin 106 työntäjän 250 työntämään puupala 120 pilkkomismekanismiin 108. Työntäjä 250 voi käsittää esimerkiksi tangon, joka voi olla metallia. Kuvioiden 3A ja 3B mukaista siirtomekanismia ei kuitenkaan välttämättä tarvita erityisesti, jos puupala 120 esimerkiksi putoaa katkaisun jälkeen pilkkomismekanismiin 108 gravitaation vaikutuksesta.

Ohjainpiiri 116 voi ohjata pilkkomismekanismia 108 pilkkomaan kunkin ennalta määrättyä mittaa l_L pidemmän puupalan 120 ohjainpiirin 116 ohjattua siirtomekanismia 106 siirtämään puupala 120 pilkkomismekanismiin 108. Ennalta määrätty mitta l_L määrittää lyhimmän puupalan 120, joka pilkotaan. Lyhyitä puupaloja 120 ei välttämättä pilkota. Ennalta määrätty mitta Ll voi olla esimerkiksi 25 cm.

Eräässä toimintamuodossa, jossa puupalat voidaan pilkkoa kahteen osaan tai useampaan kuin kahteen osaan, ohjainpiiri 116 voi ohjata pilkkomismekanismia 108 pilkkomaan puupalan 120 kahteen osaan, jos puupalan 120 paksuus on ennalta määrättyä paksuutta pienempi. Ennalta määrätyn paksuiset ja sitä paksummat puupalat 120 ohjain 116 voi ohjata halkaisemaan useampaan kuin kahteen osaan. Ohjain 116 voi myös ohjata pilkkomismekanismia 108 olemaan halkaisematta puupalaa 120, jos se on ennalta määrättyä alapaksuutta ohuempi.

Kuviot 4A ja 4B esittävät erästä toimintamuotoa, jossa syöttöanturi 110 voi käsittää pääanturin 300, joka voi detektoida puunrungon 118 alkupään 122 ja/tai loppupään 124 tunnetulla etäisyydellä Δ ennalta määrätystä laitteen kohdasta kuten katkaisumekanismista 102.

Kuten kuviossa 4A on esitetty, pääanturi 300 voi erään toimintamuodon mukaisesti detektoida katkaisemattoman puunrungon 118 alkupään 122. Tällöin ohjainpiiri 116 voi ohjata syöttömekanismia 100 syöttämään kat-kaisematonta puunrunkoa 118 ennalta määrätyn pituuden LM ja tunnetun etäisyyden Δ summan M verran laitteen sisälle päin.

Puunrungon 118 alkupään 122 detektoinnin jälkeen ohjainpiiri 116 voi ohjata syöttömekanismia 100 syöttämään katkaistua puunrunkoa 118 ennalta määrätyn pituuden LM verran kutakin katkaisua varten.

Kuten kuviossa 4B on esitetty, pääanturi 300 voi erään toimintamuodon mukaisesti detektoida puunrungon 118 loppupään 124 tunnetulla etäisyydellä Δ esimerkiksi katkaisumekanismista 102. Ohjainpiiri 116 voi määrittää puunrungon 118 pituuden perustuen puunrungon 118 loppupään 124 detektointiin. Puunrungon 118 pituuden määrittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka pitkästi puunrunkoa 118 siirrettiin ennen puunrungon 118 loppupään 124 detektointia ja/tai puunrungon 118 loppupään 124 detektoinnin jälkeen.

Kuviot 5A ja 5B esittävät syöttöanturia 110, joka käsittää detektoivi-en elementtien rivistön 500 - 516. Tieto siitä, kuinka pitkästi puunrunkoa 118 liikutetaan, voidaan saada syöttöanturiita 110 esimerkiksi siten, että määritetään loppupään 124 liikkeen pituus AA loppupään 124 ensimmäisestä detek-toinnista syötön loppuun. Ensimmäinen loppupään 124 detektointi voidaan suorittaa detektoivassa elementissä 500, joka voi edustaa samaa kuin loppupään 124 anturi 300. Syötön lopussa loppupää 124 voidaan detektoida jollain muulla detektoivalla elementillä 510. Detektoivien elementtien 500 ja 510 välinen etäisyys A on tunnettu, ja se vastaa loppupään 124 liikettä AA. Myös de-tektoivan elementin 500 etäisyys Δ katkaisumekanismista 102 (eli puunrungon 118 toisesta päästä) on tunnettu. Lisäksi syöttömekanismin 100 syötön pituus on tunnettu, ja se on LM. Kun puunrungon 118 loppupää 124 detektoidaan kesken syötön, voidaan puunrungon 118 pituus P muodostaa esimerkiksi kaavalla P = Δ - A + Lm, eli vähennetään loppupään 124 ensimmäisen detektoivan ele-mentin/anturin ja katkaisumekanismin 102 välisestä tunnetusta etäisyydestä Δ ensimmäisenä ja viimeisenä loppupään 124 detektoivien elementtien välinen etäisyys Aja lisätään tulokseen ennalta asetettu pituus LM. Tämä vastaa kaavaa P = Δ - AA + Lm. Jos puunrungon 118 pituus P ei ole tasan jaollinen ennalta asetetulla pituudella LM, ainakin yksi puupala 120 joudutaan katkaisemaan lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin ennalta asetettu pituus LM.

Eräässä toimintamuodossa matka-anturi 422 mittaa syöttömekanismin 100 liikettä. Matka-anturi 422 voi detektoivien elementtien sijaan tai lisäksi tuottaa tiedon siitä, kuinka pitkästi puunrunkoa 118 liikutetaan syötön aikana. Kun puunrungon 118 loppupää 124 detektoidaan ennalta tunnetun matkan päässä Δ katkaisumekanismista 102 pääanturilla 300, voi ohjainpiiri 116 määrittää matka-anturin 422 avulla loppupään 124 kulkeman matkan AA loppupään 124 detektoinnin jälkeen. Tällöin puunrungon 118 pituudeksi P saadaan edellistä esimerkkiä vastaten P = Δ - AA + LM.

Eräässä toimintamuodossa matka-anturi 422 voi mitata esimerkiksi hihnakuljettimen pyörivän telan 420 pyörimistä. Kun pyöreän telan kierrosmää-rä mitataan, voidaan kierrosmäärä muuttaa matkaksi kertomalla kierrosmäärä telan säteellä ja kertoimella 2π, missä π on noin 3,1415926. Tämä matka vastaa loppupään 124 liikkeen pituutta AA. Telan pyörimisen sijaan matka-anturi 422 voi mitata myös suoraan hihnan liikettä joko optisesti tai mittapyöräanturil-la.

Kuvio 6 esittää erästä toimintamuotoa, jossa matka-anturi 422 mittaa rullakuljettimen yhden tai useamman rullan 600 kierrosmäärää, jonka perusteella voidaan määrittää loppupään 124 detektoinnin jälkeen syöttömeka-nismin 100 puunrunkoa 118 syöttämä matka edellisen esimerkin mukaisesti. Tämä matka vastaa loppupään 124 liikkeen pituutta AA.

Eräässä toimintamuodossa laite voi käsittää mittapyöräanturin 700, mitä kuvio 7 esittää. Mittapyöräanturin 700 mittapyörä voi pyöriä puunrunkoa 118 pitkin ja syöttää ohjainpiiriin 116 tietoa puunrungon 118 pinnalla pyörimäs-tään matkasta samaan tapaan kuin telan 420 mittauksessakin. Kun pääanturin 300 avulla detektoidaan loppupää 124, voi ohjain 116 määrittää loppupään 124 detektoinnin jälkeen syöttömekanismin 100 puunrunkoa 118 syöttämän matkan, joka vastaa loppupään 124 liikkeen pituutta AA.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan puunrungon 118 pään 800 etenemistä alustalle 104 mitata optisella, ultraääneen perustuvalla, mekaanisella tai muulla vastaavalla tavalla. Optinen mittaus voi perustua esimerkiksi kameroissa käytettyyn automaattitarkennukseen. Aktiivisessa mittauksessa, jota esittää kuvio 8A, optista säteilyä 804 lähetetään alustan 104 päässä olevasta anturista 802 puunrungon 118 päähän ja mitataan anturilla 802 sen heijastusta puunrungon 118 päästä 800. Passiivisessa mittauksessa, jota esittää kuvio 8B, anturina olevan kameran 806 kuvasta ohjain 116 voi määrittää puunrungon 118 pään etäisyyden alustan 104 päädystä. Kuvasta määrittäminen voi perustua suurimpaan kontrastiin tai esimerkiksi siihen, kuinka paljon puunrungon 118 pään kuvan koko muuttuu sen lähestyessä alustan 104 päähän sijoitettua kameraa. Ultraäänimittaus, jota esittää kuvio 8C, voi perustua ultraäänen 810 kulkuaikaan välillä alustan 104 päässä olevasta ultraäänianturista 808 puunrungon 118 päähän ja takaisin. Mekaaninen mittaus, jota esittää kuvio 8D, voi perustua esimerkiksi siihen, että puunrungon 118 pää 800 työntää edetessään mittatikkua 814 anturiin 812. Anturi 812 voi detektoida sen, kuinka pitkästi mittatikku 812 on tullut anturin 812 sisään, ja ohjainpiiri 116 voi käyttää näin saatua puunrungon 118 etenemistietoa hyväkseen ohjauksessa ja puutavaramää-rän mittauksessa. Kuvion 8E mekaaninen mittaus perustuu siihen, että puunrungon 118 pää muuttaa mittaustangon 818 kulmaa β, jota anturi 816 mittaa. Mitatun kulmatiedon avulla ohjainpiiri 116 voi määrittää puunrungon 118 pään 800 etenemismatkan samaan tapaan kuin puunrungon 118 paksuuskin mitä- taan (esitetään jäljempänä). Kuvion 8F optinen mittaus perustuu siihen, että kukin detektoiva elementti 820 - 830 havaitsee kohdallaan olevan puunrungon 118 pään 800. Se, mihin detektoivaan elementtiin asti puunrungon 118 pää 800 on edennyt milläkin hetkellä, voidaan syöttää ohjainpiiriin 116.

Kun loppupää 124 detektoidaan, voidaan esimerkiksi kuvioissa 8A -8E esitetyillä tavoilla mitata se matka, jonka puunrungon 118 pää etenee loppupään 124 detektoinnin jälkeen alustalla 104. Näin mitattu matka vastaa loppupään 124 liikkeen pituutta AA.

Kun puunrungon 118 loppupää 124 detektoidaan ja saadaan määritettyä puunrungon 118 pituus, voidaan puunrunko 118 katkaista ennalta asetettujen pituuksien mukaisiin puupalasiin. Jos puunrungon 118 pituus on epä-tasajakoinen ennalta asetetulla pituudella Lm, viimeinen puupalanen 900 on ennalta asetettua pituutta lyhyempi, kuten kuvio 9A asiaa havainnollistaa.

Eräässä toimintamuodossa ohjain 116 voi ohjata ennalta määrättyä mittaa Ll lyhyemmän puupalan katkaisematta suoraan pilkkomismekanismiin 108.

Eräässä toimintamuodossa, jota kuvio 9B havainnollistaa, ohjainpiiri 116 voi asettaa yhdelle muulle puupalalle 902 kuin viimeiseksi katkaistavalla puupalalle 900 erillisen ennalta asetetun pituuden Lx, mikäli puunrungon 118 pituus P on epätasajakoinen puupalan 120 ennalta asetetulla pituudella LM. Erillinen ennalta asetettu pituus voi olla se, mikä loppupalalle 900 olisi tullut, jos sitä edeltävät puupalat olisi katkaista ennalta asetetun pituisiksi. Erillinen ennalta asetettu pituus Lx voi myös poiketa siitä, mikä loppupalalle 900 olisi tullut, jos sitä edeltävät puupalat olisi katkaistu ennalta asetetun pituisiksi.

Eräässä toimintamuodossa, jota kuvio 9C esittää, ohjainpiiri 116 voi asettaa usealle muulle puupalalle 904 - 906 kuin viimeiseksi katkaistavalla puupalalle 900 ennalta asetetut erillispituudet LXi - LX2, mikäli puunrungon 118 pituus P on epätasajakoinen puupalan 120 ennalta asetetulla pituudella LM.

Ohjainpiiri 116 voi ohjata syöttömekanismia 100 syöttämään puunrunkoa 118 kunkin erillisen ennalta asetetun pituuden Lx, LXi - LX2 verran mainitun ainakin yhden muun puupalan 902, 904 - 906 kuin viimeisen puupalan 900 katkaisemista varten. Eräässä toimintamuodossa, jota kuvio 9D esittää, ohjain 116 voi asettaa myös viimeiselle puupalalle 900 ja ainakin jollekin muulle puupalalle 902, 904 - 906 erillisen ennalta asetetun pituuden LXi - LX2. Tällainen menettely estää ennalta asetettua pituutta lyhempää puupalaa jäämästä katkaisuterän kohdalla olevaan rakoon, mikä usein aiheuttaa manuaalisesti ohjattavissa laitteissa häiriötilan, joka heikentää laitteen toimintatehokkuutta ja voi jopa rikkoa laitteen.

Eräässä toimintamuodossa ohjain 116 ohjaa puolittamaan puupa-lan, joka muodostuu viimeisestä ennalta määrätyn pituuden LM mittaisesta puunrungon 118 osasta ja puunrungon 118 loppuun jäävästä ennalta määrättyä pituutta Lm lyhyemmästä puunrungon 118 osasta. Tällä käsittelyllä estetään ohuiden jäännöspalojen muodostuminen. Eräässä toimintamuodossa ohjain 116 ohjaa laitetta olemaan tekemättä puupaloja, joiden pituus on lyhyempi kuin ennalta määrätty mitta Ll. Tällöin ohjain 116 voi lisätä pituutta jäännöspalalle ennalta asetetusta pituudesta.

Eräässä toimintamuodossa laite voi käsittää lukitusmekanismin 1000 (kuvio 2). Lukitusmekanismi 1000 voi käsittää liikuttajan 1002, joka voi olla esimerkiksi sähkömoottori, ja painajan 1004. Tankomainen painaja 1004 voi olla kiinni liikuttajassa 1002, joka on kiinni laitteessa. Painaja 1004 voi muodostaa muutettavan kulman a syöttömekanismin 100 tason kanssa. Ohjain 116 voi ohjata painajaa 1004 nousemaan ylimpään asentoonsa puunrungon 118 katkaisun jälkeen. Painaja 1004 voi olla silloin suurimmassa kulmassaan. Kun ohjain 116 on ohjannut syöttömekanismin 100 lopettamaan puunrungon 118 syöttämisen katkaisua varten, ohjain 116 voi ohjata liikuttajaa 1002 painamaan painajan 1004 puunrunkoa 118 vasten puunrungon 118 painamiseksi pysäytettyä syöttömekanismia 100 vasten ja puunrungon 118 pitämiseksi paikallaan katkaisun ajan.

Vaihtoehtoisesti tai lisäksi lukitusmekanismi 1000 voi liikkua myös vaakasuunnassa puristaen puunrunkoa 118 laitteen takaseinää vasten.

Lukitusmekanismi 1000 voi käsittää myös mittavälineet 1006, joka voi olla kulma-anturi ja joka voi syöttää kulmatietoa ohjaimeen 116. Mittavälineet 1006 voi olla kiinnitetty painajan 1004 akseliin. Koska painajan 1004 pituus LT on ennalta tunnettu, voi ohjain 116 kulmatiedon perusteella määrittää katkaistavan puunrungon 118 paksuuden. Puunrungon 118 paksuus T voi riippua kulmasta a esimerkiksi seuraavasti: T = LT*sin(a).

Puunrungon halkaisija voidaan mitata ennalta asetetun ajan jälkeen, kun painaja 1004 on aktivoitu. Näin järjestelmä saa varmuuden, että painaja 1004 on puunrungon 118 pinnassa kiinni, ennen kuin halkaisija mitataan.

Eräässä toimintamuodossa lukitusmekanismi 1000 käsittää ylös/alas-suunnassa liikkuvan painajan 1100, jonka liikettä mitta-anturi 1102 voi mitata. Tämä toimintamuoto on esitetty kuviossa 10. Ohjainpiiri 116 voi mit- ta-anturin 1102 mittaaman tiedon perusteella määrittää puunrungon 118 paksuuden.

Halkaisijan mittauksen jälkeen katkaisumekanismi 102 voidaan käynnistää. Katkaisumekanismin 102 käynnistymisaikaa voidaan säätää parametrilla. Katkaisumekanismin 102 katkaisuterää voidaan painaa kohti puunrunkoa 118 ennalta asetettavan viiveen jälkeen. Katkaisuterää painetaan puunrunkoon 118, kunnes saavutetaan ennalta määrätty alaraja, jonka voi de-tektoida katkaisuanturi 150 ja jonka jälkeen ohjainpiirin 116 ohjaamana katkai-suterä voidaan nostaa ylös ja katkaisumekanismi voidaan sammuttaa tai ainakin katkaisuterän leikkaava liike (leikkaavan ketjun liike tai sirkkelinterän liike) voidaan pysäyttää.

Eräässä toimintamuodossa, jota kuviot 11 A, 11B ja 11C esittävät, pilkkomismekanismi 108 käsittää V-uran tai vastaavan (ei esitetty kuvioissa 11 A, 11B ja 11C) ja hydraulisen sylinterin 1120, joka työntää ohjaimen 116 ohjaamana männällä 1122 puupalaa pilkontaosaa 1124 vasten, joka voi yleisessä tapauksessa pilkkoa puupalan 120 kahteen tai useampaan osaan.

Kuviossa 11A sylinteri 1120 on aloittanut männän 1122 työnnön kohti puupalaa 120. Kuviossa 11B mäntä 1122 on työntänyt puupalan 120 ris-tinmuotoista pilkontaosaa 1124 vasten. Kuviossa 11C mäntä 1124 työntynyt ääriasentoonsa ja aloittaa paluun takaisin sylinteriin 1120. Tällöin puupala 120 on pilkkoutunut neljään osaa 1126- 1132.

Eräässä toimintamuodossa pilkontaosa 1124 voi olla korkeudeltaan säädettävä. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi puupalan 120 korkeutta voidaan säätää. Ohjainpiiri 116 voi ohjata puupalan 120 ja pilkontaosan 1124 keskinäistä asemaa puupalakohtaisesti perustuen puunrungon 118 paksuuden mittaukseen lukitusmekanismin 900 avulla. Pilkontaosan 1124 korkeutta voidaan muuttaa esimerkiksi liikuttimella 1130 kuten sähkömoottorilla, hydraulisylinterillä, jossa pilkontaosa 1124 toimii mäntänä, jne. Vastaavilla tavoin voidaan säätää myös puupalan 120 korkeutta suhteessa pilkontaosaan 1124. Pilkontaosan 1124 ja puupalan 120 keskinäisen aseman säätö on hyödyllinen kohdistettaessa pil-konta puupalan 120 keskelle silloin, kun puupala 120 pilkotaan useampaan kuin kahteen osaan. Esimerkiksi ennalta määrättyä paksuutta ohuemmat puu-palat voidaan pilkkoa vain kahteen osaan, kun taas paksummat puupalat voidaan pilkkoa esimerkiksi neljään osaan.

Uusi puunrungon 118 paksuuden mittatieto voidaan siirtää pilkko-mismekanismille 108 puunrungon 118 katkaisun jälkeen mutta edellisen puu- palan halkaisun jälkeen. Ensimmäistä puupalaa pilkottaessa ohjain 116 siirtää puunrungon 118 paksuuden mittatiedon heti pilkkomismekanismille 108. Tällöin pilkkomismekanismin 108 pilkontaosa 1124 on oikealla korkeudella halkaistavaan puupalaan 120 nähden joka pilkkomishetkellä.

Pilkontaosan 1124 korkeutta voidaan mitata esimerkiksi kulma-anturilla vivuston välityksellä. Kulma-anturilla mitattaessa tiedetään pilkontaosan 1124 asento jo käynnistettäessä, eikä referenssiajoa tarvita.

Pilkontasylinteri 1120 voi olla anturoitu ääriasennon ja lepoasennon tunnistamiseksi. Pilkkomismekanismin 108 mäntä voidaan työntää äärirajalle asti ja sen jälkeen takaisin mahdollisimman pitkästi sylinerin 1120 sisälle lepo-asentoonsa. Pilkkomisanturi 114 voi detektoida männän paluun lepoasentoonsa sylinterin 1120 sisään, minkä perusteella ohjainpiiri 116 on valmis ohjaamaan siirtomekanismia 106 siirtämään uuden puupalan pilkkomismekanismiin 108. Vastaavasti pilkkomisanturi 114 voi detektoida myös männän ääriasennon.

Kuvio 12 esittää vuokaaviota puunrungon syötöstä. Askeleessa 1200 syöttömekanismi 100 kuten hihnakuljetin voi olla toiminnassa esimerkiksi nopeudella 0,8 m/s siihen kuitenkaan rajoittumatta. Syöttömekanismi 102 voi toimia niin kauan, että askeleessa 1202 detektoidaan, että ennalta asetettu pituus on syötetty. Kun ennalta asetettu pituus on syötetty, syöttömekanismi 102 pysäytetään askeleessa 1204. Syöttömekanismin 102 pysäyttämisen jälkeen aloitetaan katkaisun valmistelu. Askeleessa 1206 voidaan painaa painaja 1004 pitämään puunrunkoa 118 paikallaan. Painajan 1004 alas painamisen jälkeen suoritetaan puunrungon 118 katkaisu askeleessa 1208. Jos puunrunko 118 on detektoitu, mutta puunrunkoa ei voida syöttää ennalta asetetun pituuden verran askeleessa 1202, ohjain 116 voi määrittää puunrungon 118 pituuden askelessa 1210. Ohjain 116 voi optimoida ainakin yhden viimeisimmistä puupalasista erillisen ennalta määrätyn pituuden mukaiseksi askeleessa 1212. Ohjain 116 voi muuttaa ennalta asetetun pituuden uudeksi erilliseksi ennalta määrätyksi pituudeksi askeleessa 1214.

Kuvio 13 esittää puunrungon 118 katkaisun vuokaaviota. Askeleessa 1300 ohjain 116 voi ohjata painajan 1004 painumaan alas puunrungon 118 pitämiseksi tukevasti paikallaan. Tämän jälkeen askeleessa 1302 ohjain 116 voi käynnistää katkaisumekanismin 102 katkaisuterän liikkeen ja odottaa ennalta määrätyn viiveen ajan, jotta katkaisuterän liike on saavuttanut katkaisu-nopeuden ja -voiman. Kun katkaisuterä toimii normaalisti, askeleessa 1304 katkasumekanismin 102 katkaisuterä voidaan painaa puunrunkoon 118. Askeleessa 1306 katkaisuterää painetaan läpi puunrungon ennalta määrättyyn ääriasentoon asti. Jos katkaisuterää painetaan alaspäin, katkaisuterää painetaan ala-asentoonsa asti. Katkaisuterän ääriasento voidaan detektoida anturilla, jolloin ohjainpiiri 116 voi vetää katkaisuterän pois puunrungosta.

Mikäli katkaisuterä ei saavuta alarajaa ennalta määrätyn viiveen aikana, voidaan olettaa, että terä on juuttunut katkaistavaan kappaleeseen. Ennalta määrätty viive voi perustua esimerkiksi puunrungon paksuuden mittaukseen, koska katkaisuterän etenemisajan puunrungon läpi ala-asentoon asti voidaan olettaa olevan puunrungon paksuuden funktio. Terän juuttuessa voidaan käynnistää terän irrotustoimenpide, jossa puunpainaja voi pitää puunrunkoa paikallaan ja samalla katkaisuterää nostetaan ylöspäin. Mikäli katkaisuterä saavuttaa ylä-ääriasennon, on irrotus onnistunut, ja katkaisu voidaan aloittaa uudelleen.

Askeleessa 1308 katkaisuterä nostetaan takaisin yläasentoonsa, kuten tavallisesti tehdään, ja katkaisumekanismi 102 sammutetaan, tai ainakin katkaisuterän katkaisuliike pysäytetään. Tämän jälkeen siirrytään askeleeseen 1310, jossa puunrungosta erotettu puupala siirretään siirtomekanismilla 106 pilkkomismekanismiin 108.

Kuvio 14 esittää puupalan pilkkomisen vuokaaviota. Askeleessa 1400 ohjainpiiri 116 määrittää, onko pilkkomismekanismi 108 valmis pilkkomaan puupalan 120. Jos pilkkomismekanismi 108 ei ole valmis, ohjain 116 odottaa valmiutta. Askeleessa 1402 puupala työnnetään pilkkomismekanismiin 108, jos ohjain 116 on todennut pilkkomismekanismin 108 olevan valmis ottamaan vastaan puupalan 120. Kun puupala 120 on pilkkomismekanismissa 108, pilkkomismekanismi 108 suorittaa puupalan pilkkomisen askeleessa 1404. Kun pilkkominen on suoritettu, pilkkomismekanismi 108 palaa puupalaa 120 odottavaan tilaan askeleessa 1406. Askeleessa 1408 ohjain 116 määrittää, onko alusta 104 tyhjä puupalasta 120 ja puunrungosta 118. Mikäli alusta 104 ei ole tyhjä, odotetaan. Jos alustalla 104 ei ole puunrunkoa 118 tai puupalasta 120, siirrytään askeleeseen 1410, jossa puunrunko 118 syötetään katkaistavaksi ja sen jälkeen katkaistaan. Näin on mahdollista suorittaa pilkkominen samanaikaisesti puunrungon 118 syöttämisen ja katkaisun aikana.

Automaattinen, yhtäaikainen ja synkronoitu toiminta käy ilmi kuviosta 15, joka esittää laitteen työkiertoa. Kaksirivinen esitystapa edustaa toimintojen rinnakkaisuutta ja siitä seuraavaa toiminnan tehokkuutta. Kuviossa 15 on esitetty tyypillisiä toimintojen tavanomaisia kestoaikoja viiveineen. Puunrungon 118 syöttö voi kestää 2 sekuntia. Sen jälkeen puunrunko 118 voidaan katkaista 2,75 sekunnissa. Tämän jälkeen siirtomekanismi 106 voi siirtää puupalan 120 pilkkomismekanismiin 0,25 sekunnissa. Puunrunkoa 118 syötettäessä ja katkaistaessa voidaan edellinen puupala 120 pilkkoa. Tämä toimenpide voi kestää 2,5 sekuntia. Pilkkomismekanismin 108 palautuminen takaisin tilaan, jossa pilkkomismekanismi voi ottaa vastaan uuden puupalan 120, voi kestää myös 2,5 sekuntia (hydraulisylinterin tapauksessa).

Laite voi käsittää käyttöliittymän 160 (kuvio 2), joka voi käsittää näppäimiä ja/tai vipuja, joiden avulla käyttäjä voi syöttää haluamiaan tietoja laitteen muistiin ja mahdollisesti ohjata laitteen toimintaa. Syötettävänä tietona voi olla esimerkiksi ennalta asetettu pituus, yksi tai useampi erillinen ennalta asetettu pituus, kuhunkin toimenpiteeseen liittyvät erilaiset viiveet. Käyttäjän ei kuitenkaan välttämättä tarvitse tietoja syöttää, koska laitetta voidaan käyttää myös tehtaalla asetetuilla alkuarvoilla. Käyttöliittymässä 160 voi lisäksi olla näyttö, joka näyttää käyttäjän haluamia tietoja aakkosnumeerisesti ja/tai graafisesti. Käyttöliittymä 160 voi käsittää myös tulostimen, jolla haluttuja tietoja voi tulostaa esimerkiksi paperille.

Laite voi käsittää myös väyläliittimen, jonka kautta laite voidaan liittää lähi- tai kaukoverkkoon kuten (W)LAN ((Wireless) Local Access Network) ja internet tai jonka kautta useat laitteet voivat kommunikoida keskenään. Väylä voi olla CAN-väylä (Controller Area Network), jonka ansiosta kaikki toisiinsa yhdistetyt laitteet voivat vaivatta ja nopeasti kommunikoida keskenään. Toisiinsa liitettyjä laitteita voi olla esimerkiksi kolme, ja kaikki laitteet voivat syöttää halkoja yhteen pakkauslinjaan. Laitteet voivat kommunikoida keskenään ja ilmoittaa pakkauslinjalle, millä laitteella pilkonta on kulloinkin valmis. Näin pakkauslinjan robotti voi tietää, mille lavalle halko on lastattava. Pak-kausrobotti voi toimia komentavana elimenä tällaisessa useita laitteita käsittävässä järjestelmässä. Laitteiden syöttö- ja katkaisuprosessi vaivat toimia keskenään autonomisesti, mutta käskyn pilkkomiseen ja syöttömekanismille voi antaa pakkausrobotti. Näin on mahdollista komentaa useaakin laitetta rinnakkain. Pakkausmuotoja voi olla erilaisia. Esimerkiksi usean laitteen järjestelmässä voidaan yhden laitteen halot pakata kahdelle eri lavalle.

Ohjainpiiri 116 voi tallentaa muistiin katkaistujen puupalojen määrän, pituuden ja paksuuden. Näiden tietojen avulla ohjainpiiri 116 muodostaa tiedon kunkin puunrungon pituudesta, puunrunkojen yhteispituudesta, käsitel lystä puutavaran kokonaismäärästä tms. kullakin hetkellä ja esittää kunkin tiedon käyttäjälle joko ilman käyttäjän pyyntöä tai käyttäjän pyynnöstä. Tämä tieto voi olla hyödyllinen, kun pilkottuja puita pakataan. Kun tiedetään pakkausten määrä ja pakkausten vetävyys, voidaan puita pilkkoa juuri haluttu määrä. Laite voi myös antaa hälytyksen, kun tarvittava määrä puita on pilkottu, jos käyttäjä on asettanut tavoitemäärä laitteen muistiin.

Kuvio 16 esittää menetelmän vuokaaviota. Askeleessa 1500 detek-toidaan syöttöanturilla 110 syöttömekanismilla 100 liikutettavan puunrungon 118 sijainti laitteen ennalta määrättyyn kohtaan nähden. Askeleessa 1502 voidaan siirtoanturilla 112 detektoida, onko alusta 104 valmis ottamaan vastaan puunrungon 118 vai ei. Askeleessa 1504 voidaan pilkkomisanturilla 114 detektoida, onko pilkkomismekanismi 108 valmis ottamaan vastaan puupalan 120 vai ei. Askeleessa 1506 ohjainpiirillä 116 ohjataan syöttömekanismiä 100 syöttämään puunrunkoa 118 ennalta asetetun matkan alustalle 104 asti perustuen syöttöanturin 110 detektoimaan puunrungon 118 sijaintiin, mikäli siirtoanturin 110 detektoinnin perusteella alusta 104 on valmis ottamaan vastaan puunrungon 118, katkaisumekanismia 102 katkaisemaan ennalta asetettua mittaa Ll pidemmästä puunrungosta 118 puupala 120 alustalle 104 syöttömekan ismin 100 syötettyä puunrunkoa 118 ennalta asetetun matkan, siirtomekanismia 106 siirtämään puupala 120 alustalta 104 pilkkomismekanismiin 108 katkaisume-kanismin 102 katkaistua puunrunko 118, mikäli pilkkomisanturi 114 on detek-toinut, että pilkkomismekanismi 108 on valmis ottamaan vastaan puupalan 120, ja pilkkomismekanismia 108 pilkkomaan kunkin ennalta määrättyä mittaa Ll pidemmän puupalan 120) siirtomekanismin 106 siirrettyä puupalan 120 pilkkomismekanismiin 108.

Ohjainpiiri 116 voi käsittää prosessorin, muistia ja sopivan tietokoneohjelman. Muistiin voidaan tallentaa ennalta määrätty pituus LM, kukin erillinen ennalta asetettu pituus Lx, LXi - LX2, ennalta määrätty mitta Ll, erilaiset viiveet ja parametrit. Muistiin tallennetut tiedot voivat olla taulukkomuodossa. Prosessori voi hakea tiedot muistista ohjelman niitä tarvitessa. Myös tietokoneohjelma voi olla tallennettuna muistiin.

Kuvioissa 12 - 14 ja 16 esitettyjen vuokaavioiden mukaiset menetelmät voidaan toteuttaa yhtenä tai useampana tietokoneohjelmana. Tietokoneohjelma voidaan ajaa elektronisessa digitaalisessa tietokoneessa. Tietokone voi käsittää käyttömuistin (RAM), keskusyksikön (CPU) ja järjestelmäkellon. Keskusyksikkö voi käsittää joukon rekistereitä, aritmeettis-loogisen yksikön (ALU) ja ohjausyksikön. Ohjausyksikköä kontrolloi ohjelmakäskyjen sekvenssi, joka on siirretty keskusyksikölle käyttömuistista. Keskusyksikkö voi sisältää joukon mikrokäskyjä perusoperaatioille. Mikrokäskyjen toteutus voi vaihdella riippuen keskusyksikön suunnittelusta. Ohjelmakäskyt voidaan koodata ohjelmointikielellä, joka voi olla korkean tason ohjelmointikieli kuten C tai Java, tai alemman tason ohjelmointikieli kuten konekieli tai assembleri. Tietokoneessa voi myös olla käyttöjärjestelmä, joka voi tarjota systeemipalvelulta ohjelmakäskyillä kirjoitetulle tietokoneohjelmalle.

Tietokoneohjelma voidaan sijoittaa tietokoneohjelman jakeluväli-neelle sen jakelua varten. Tietokoneohjelman jakeluväline on luettavissa tieto-jenkäsittelylaitteella, ja se koodaa tietokoneohjelmakäskyt ohjata laitteen toimintaa.

Jakeluväline puolestaan voi olla sinänsä tunnettu ratkaisu tietokoneohjelman jakelemiseksi, esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva media, ohjelmantallennusmedia, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva muisti, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva ohjelmiston jakelupakkaus, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva signaali, tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva tietoliikennesignaali tai tietojenkäsittelylaitteella luettavissa oleva kompressoitu ohjelmistopakkaus.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (16)

1. Laite, tunnettu siitä, että laite käsittää syöttömekanismin (100), katkaisumekanismin (102), pilkkomismekanismin (108), syöttöanturin (110) ja ohjainpiirin (116); ja syöttöanturi (110) käsittää pääanturin (300) ja on sovitettu detektoi-maan syöttömekanismilla (100) liikutettavan puunrungon (118) sijainti laitteen ennalta määrättyyn kohtaan nähden käyttäen pääanturia (300), joka on sovitettu detektoimaan katkaisemattoman puunrungon (118) alkupää (122) ja loppupää (124) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102); ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin (110) detektoimaan puunrungon (118) sijaintiin siten, että syöttömekanismi (100) on ohjainpiirin (116) ohjaamana sovitettu syöttämään katkaisematonta puunrunkoa (118) ennalta asetetun pituuden (Lm) ja tunnetun etäisyyden summan verran (Δ) laitteen sisään pääanturin (300) detektoitua katkaisemattoman puunrungon (118) alkupää (122) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102), ja määrittämään puunrungon (118) pituus perustuen puunrungon (118) loppupään (124) detektointiin, ja asettamaan ainakin yhdelle muulle puupalalle (902 - 906) kuin viimeiseksi katkaistavalla puupalalle (900) erillinen ennalta asetettu pituus (Lx, LXi - LX2), mikäli puunrungon (118) pituus on epä-tasajakoinen puupalan (120) ennalta asetetulla pituudella (LM), ja ohjaamaan syöttömekanismia (100) syöttämään puun-runkoa (118) erillisen ennalta asetetun pituuden (Lx, LXi - LX2) verran mainitun ainakin yhden muun puupalan (902 - 906) kuin viimeisen puupalan (900) katkaisemista varten; katkaisumekanismia (102) katkaisemaan ennalta määrättyä mittaa (Ll) pidemmästä puunrungosta (118) puupala (120) syöttömekanismin (100) syötettyä puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan; ja pilkkomismekanismia (108) pilkkomaan puunrungosta (118) katkaistu puupala (120).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi alustan (104), siirtomekanismin (106); alusta (104) on sovitettu ottamaan vastaan katkaistu puupala (120); ja ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan siirtomekanismia (106) siirtämään puupala (120) alustalta (104) pilkkomismekanismiin (108) katkaisumekanismin (102) katkaistua puunrungon (118).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi siirtoanturin (112), pilkkomisanturin (114); siirtoanturi (112) on sovitettu detektoimaan, onko alusta (104) valmis ottamaan vastaan puunrungon (118) vai ei; pilkkomisanturi (114) on sovitettu detektoimaan, onko pilkkomisme-kanismi (108) valmis ottamaan vastaan puupalan (120) vai ei; ja ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan siirtomekanismia (106) siirtämään puupala (120) alustalta (104) pilkkomismekanismiin (108) katkaisumekanismin (102) katkaistua puunrungon (118), mikäli pilkkomisanturi (114) on detektoinut, että pilkkomismekanismi (108) on valmis ottamaan vastaan puu-palan (120).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan alustalle (104) asti perustuen syöt-töanturin (110) detektoimaan puunrungon (118) sijaintiin, mikäli siirtoanturin (110) detektoinnin perusteella alusta (104) on valmis ottamaan vastaan puunrungon (118).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan syöttömekanismia (100) syöttämään ainakin kerran katkaistua puunrunkoa (118) ennalta asetetun pituuden (LM) verran kutakin katkaisua varten.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjainpiiri (116) on sovitettu asettamaan puunrungon (118) viimeiselle puupalalle (900) ja ainakin yhdelle muulle puunrungon (118) puupalalle (902 - 906) erillinen ennalta asetettu pituus (LXi - LX2), ja ohjaamaan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) erillisten ennalta asetettujen pituuksien (LXi -LX2) verran mainittujen puupalojen (900, 902 - 906) katkaisemista varten.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää mittausvälineet (1006) puunrungon (118) paksuuden mittaamiseksi; pilkkomismekanismi (108) käsittää pilkontaosan (1124); ja ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan puupalan (120) ja pilkontaosan (1124) keskinäistä asemaa puupalakohtaisesti perustuen puunrungon (118) paksuuden mittaukseen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lukitusmekanismin (1000), ja ohjainpiiri (116) on sovitettu ohjaamaan syöttömekanismia (100) pysähtymään, mittausvälineitä (1006) painamaan puunrunkoa (118) pysähtynyttä syöttömekanismia (100) vasten ja lukitusmekanismia (1000) lukitsemaan puunrungon (118) katkaisun aikana paikalleen.

9. Menetelmä, tunnettu siitä, että detektoidaan (1500) syöttöanturilla (110) syöttömekanismilla (100) liikutettavan puunrungon (118) sijainti laitteen ennalta määrättyyn kohtaan nähden käyttämällä syöttöanturin (110) pääanturia (300) detektoimaan katkai-semattoman puunrungon (118) alkupää (122) ja loppupää (124) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102); ja ohjainpiirillä (116) ohjataan (1506) syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin (110) detektoimaan puunrungon (118) sijaintiin siten, että syöttömekanismi (100) ohjainpiirin (116) ohjaamana syöttää katkaisematonta puunrunkoa (118) ennalta asetetun pituuden (Lm) ja tunnetun etäisyyden summan verran (Δ) laitteen sisään pääanturin (300) detektoitua katkaisemattoman puunrungon (118) alkupää (122) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102), määritetään puunrungon (118) pituus perustuen puunrungon (118) loppupään (124) detektointiin, asetetaan ainakin yhdelle muulle puupalalle (902 - 906) kuin viimeiseksi katkaistavalla puupalalle (900) erillinen ennalta asetettu pituus (Lx, LXi -LX2), mikäli puunrungon (118) pituus on epätasajakoinen puupalan (120) ennalta asetetulla pituudella (LM), ohjataan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) erillisen ennalta asetetun pituuden (Lx, LXi - LX2) verran mainitun ainakin yhden muun puupalan (902 - 906) kuin viimeisen puupalan (900) katkaisemista varten, ohjataan katkaisumekanismia (102) katkaisemaan ennalta määrättyä mittaa (l_L) pidemmästä puunrungosta (118) puupala (120) syöttömekanismin (100) syötettyä puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan; ja ohjataan pilkkomismekanismia (108) pilkkomaan puunrungosta (118) katkaistu puupala (120).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan (1506) ohjainpiirillä (116) syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan alustalle (104) asti perustuen syöttöanturin (110) detektoimaan puunrungon (118) sijaintiin, mikäli siirtoanturin (110) detektoinnin perusteella alusta (104) on valmis ottamaan vastaan puunrungon (118); ja siirtomekanismia (106) siirtämään puupala (120) alustalta (104) pilkkomismekanismiin (108) katkaisumekanismin (102) katkaistua puunrungon (118).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että detektoidaan (1502) siirtoanturilla (112), onko alusta (104) valmis ottamaan vastaan puunrungon (118) vai ei; detektoidaan (1504) pilkkomisanturilla (114), onko pilkkomismeka-nismi (108) valmis ottamaan vastaan puupalan (120) vai ei; ja ohjataan (1506) ohjainpiirillä (116) siirtomekanismia (106) siirtämään puupala (120) alustalta (104) pilkkomismekanismiin (108) katkaisumekanismin (102) katkaistua puunrungon (118), mikäli pilkkomisanturi (114) on detektoinut, että pilkkomismekanismi (108) on valmis ottamaan vastaan puu-palan (120).

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan ohjainpiirillä (116) syöttömekanismia (100) syöttämään ainakin kerran katkaistua puunrunkoa (118) ennalta asetetun pituuden (LM) verran kutakin katkaisua varten.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan ohjainpiirillä (116) puunrungon (118) viimeiselle puupalalle (900) ja ainakin yhdelle muulle puunrungon (118) puupalalle (902 - 906) erillinen ennalta asetettu pituus (LXi - LX2), ja ohjataan ohjainpiirillä (116) syöttö-mekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) erillisten ennalta asetettujen pituuksien (Ι_χι - l_X2) verran mainittujen puupalojen (900, 902 - 906) katkaisemista varten.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan mittavälineillä (1006) puunrungon (118) paksuuspa ohjataan ohjainpiirillä (116) puupalan (120) ja pilkontaosan (1124) keskinäistä asemaa puupalakohtaisesti perustuen puunrungon (118) paksuuden mittaukseen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan puunrungon (118) paksuus lukitusmekanismin (1000) käsittämällä mitta-anturilla (1006).

16. Tietokoneohjelmistotuote, joka sisältää koodatut ohjeet, jotka ladattuna laitteeseen muodostavat tietokoneprosessin, joka ohjaa laitteen toimintaa laitteen ollessa tarkoitettu katkaisemaan ja pilkkomaan puunrunkoja, tunnettu siitä, että tietokoneprosessi käsittää otetaan vastaan syöttöanturilta (110) syöttömekanismilla (100) olevan puunrungon (118) etäisyys syöttösuunnassa ennalta määrätystä laitteen kohdasta käyttämällä syöttöanturin (110) pääanturia (300) detektoimaan katkaise m aitoman puunrungon (118) alkupää (122) ja loppupää (124) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102); ohjataan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan perustuen syöttöanturin (110) detektoimaan puunrungon (118) sijaintiin siten, että syöttömekanismi (100) ohjattuna syöttää katkaisematonta puunrunkoa (118) ennalta asetetun pituuden (LM) ja tunnetun etäisyyden summan verran (Δ) laitteen sisään pääanturin (300) detektoitua katkaisemat-toman puunrungon (118) alkupää (122) tunnetulla etäisyydellä katkaisumekanismista (102), määritetään puunrungon (118) pituus perustuen puunrungon (118) loppupään (124) detektointiin, asetetaan ainakin yhdelle muulle puupalalle (902 - 906) kuin viimeiseksi katkaistavalla puupalalle (900) erillinen ennalta asetettu pituus (Lx, LXi -LX2), mikäli puunrungon (118) pituus on epätasajakoinen puupalan (120) ennalta asetetulla pituudella (LM); ohjataan syöttömekanismia (100) syöttämään puunrunkoa (118) erillisen ennalta asetetun pituuden (Lx, LXi - LX2) verran mainitun ainakin yhden muun puupalan (902 - 906) kuin viimeisen puupalan (900) katkaisemista varten, katkaisumekanismia (102) katkaisemaan ennalta asetettua mittaa (I_l) pidemmästä puunrungosta (118) puupala (120) alustalle (104) syöttöme-kanismin (100) syötettyä puunrunkoa (118) ennalta asetetun matkan, ja pilkkomismekanismia (108) pilkkomaan puunrungosta (118) katkaistu puupala (120).