Ukrainan parlamenttivaalit 2019
Ukrainan parlamenttivaalit 2019 pidettiin 21. heinäkuuta 2019. Vaaleissa valittiin kaikki 450 Verh’ovna Radan edustajaa.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Listavaalin ja enemmistövaalin tulos vaalipiireittäin. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Vaalit oli alun perin tarkoitus pitää lokakuun lopussa, mutta aiemmin samana vuonna pidetyssä presidentinvaalissa presidentiksi valittu Volodymyr Zelenskyi hajotti Verh’ovna Radan ennenaikaisesti.
Zelenskyin puolue Kansan palvelija voitti vaalit 43 prosentin ääniosuudella saaden Verh’ovna Radaan 254 edustajaa. Väistyvän presidentin Petro Porošenkon Euroopan solidaarisuus -puolueen tulos romahti 8 prosenttiin ja paikkamäärä väheni yli sadalla.
Vaaleja ei toimitettu Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla tai Donetskin ja Luhanskin alueiden separatistien hallinnoimilla alueilla.
Tausta
muokkaaVuoden 2019 presidentinvaaleissa Ukrainan presidentiksi valittiin Volodymyr Zelenskyi, joka hajotti Verh’ovna Radan virkaanastumistaan seuraavana päivänään. Hajottamisesta nostettiin kanne Ukrainan perustuslakituomioistuimessa, joka kesäkuussa antamassaan tuomiossa totesi, että Zelenskyillä oli oikeus hajottaa Verh’ovna Rada.[1] Zelenskyin mukaan hän hajotti Verh’ovna Radan hallituskoalition puutteen takia.[2]
Edellisissä, vuoden 2014 parlamenttivaaleissa, suurimmaksi puolueeksi oli noussut Petro Porošenkon blokki, joka sittemmin vaihtoi nimekseen Euroopan solidaarisuus. Vaalien jälkeen blokki muodosti hallituskoalition kansanrintaman, Oman avun, Batkivštšynan ja Oleh Ljaškon radikaalipuolueen kanssa,[3] ja pääministeriksi nousi Arseni Jatsenjuk. Radikaalipuolue lähti koalitiosta syyskuussa 2015,[4] ja Batkivštšyna ja Oma apu helmikuussa 2016, minkä jälkeen koalitiolla ei enää ollut enemmistöä Verh’ovna Radassa.[5] Huhtikuussa 2016 pääministeriksi Jatsenjukin tilalle tuli Volodymyr Hroisman.[6] Hroismanin hallitus joutui nojaamaan pienempien puolueiden tukeen.[7]
Vaalitapa
muokkaaVerh’ovna Radan 450 edustajasta 225 valitaan enemmistövaalitavalla yhden edustajan vaalipiireistä, ja 225 valitaan suhteellisella suljetulla listavaalilla puolueiden maanlaajuisen ääniosuuden perusteella.[8] 26 vaalipiiristä, jotka sijaitsivat Venäjän miehittämällä Krimillä tai separatistien miehittämillä alueilla Donetskin tai Luhanskin alueilla, ei valittu edustajaa.[9]
Tulokset
muokkaaPuolue | Listavaali | Vaalipiirit | Yhteensä | Muutos | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Äänet | % | %-yks. | Paikat | Äänet | % | Paikat | ||||
Kansan palvelija | 6 307 793 | 43,16 | – | 124 | 130 | 254 | – | |||
Opposition ohjelma – Elämän puolesta | 1 908 111 | 13,05 | – | 37 | 6 | 43 | – | |||
Batkivštšyna | 1 196 303 | 8,18 | 2,50 | 24 | 2 | 26 | 7 | |||
Euroopan solidaarisuus | 1 184 620 | 8,10 | 13,72 | 23 | 2 | 25 | 107 | |||
Holos | 851 772 | 5,82 | – | 17 | 3 | 20 | – | |||
Oleh Ljaškon radikaalipuolue | 586 384 | 4,01 | 3,43 | 0 | 0 | 0 | 22 | |||
Voima ja kunnia | 558 652 | 3,82 | 3,74 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Oppositioblokki | 443 195 | 3,03 | – | 0 | 6 | 6 | – | |||
Hroismanin ukrainalainen strategia | 352 934 | 2,41 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Šarin puolue | 327 152 | 2,23 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Svoboda | 315 568 | 2,15 | 2,56 | 0 | 1 | 1 | 6 | |||
Kansalaispositio | 153 225 | 1,04 | 2,06 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Ukrainan vihreiden puolue | 96 659 | 0,66 | 0,41 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Oma apu | 91 596 | 0,62 | 10,35 | 0 | 1 | 1 | 32 | |||
Agraaripuolue | 75 509 | 0,51 | — | 0 | 0 | 0 | — | |||
Uusien voimien puolue | 67 740 | 0,46 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Kansan voima | 27 984 | 0,19 | 0,08 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
Lain voima | 20 340 | 0,14 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Patriootti | 16 123 | 0,11 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus | 15 967 | 0,11 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Itsenäisyys | 7 970 | 0,05 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Soihtu | 7 739 | 0,05 | – | 0 | 0 | 0 | – | |||
Yhdistynyt keskusta | 0 | 1 | 1 | |||||||
Bila Tserkva yhdessä | 0 | 1 | 1 | |||||||
sitoutumattomat | 0 | 46 | 46 | 22 | ||||||
Hyväksytyt äänet | 100 | 225 | 100 | 199 | 424 | 1 | ||||
Hylätyt äänet | ||||||||||
Täyttämättömät paikat | 26 | 26 | 1 | |||||||
Yhteensä | 225 | 225 | 450 | |||||||
Rekisteröityneet äänestäjät/Äänestysprosentti | 35 550 428 | 49,84 | ||||||||
Lähteet:[10][11][12] |
Lähteet
muokkaa- ↑ Ukrainian Constitutional Court OKs Parliament's Dissolution, Early Elections Radio Free Europe. 20. kesäkuuta 2019. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Presidential Administration in Ukraine says move to dissolve Rada legally correct UNIAN. 16. kesäkuuta 2019. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine's parliamentary parties initial coalition agreement Interfax-Ukraine. 21. marraskuuta 2014. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Daryna Krasnolutska, Volodymyr Verbjanyi: Ukraine Radical Party Quits Ruling Coalition After Deadly Clash Bloomberg. 1. syyskuuta 2015. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Olena Hontšarova: Batkivshchyna faction leaves ruling coalition Kyiv Post. 17. helmikuuta 2016. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine MPs approve Volodymyr Groysman as new PM BBC News. 14. huhtikuuta 2016. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Roman Romanjuk: Весняне пересаджування: Прем'єр Гройсман і Кабмін без коаліції Ukrajinska pravda. 14. huhtikuuta 2016. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Parliament passes law on parliamentary elections Kyiv Post. 17. marraskuuta 2011. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Що треба знати про вибори до Верховної Ради DW. 18. heinäkuuta 2019. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Результати – По багатомандатному виборчому округу Вибори народних депутатів України. 2019. Ukrainan keskusvaalikomissio. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Результати – Підсумки у регіонах України Вибори народних депутатів України. 2019. Ukrainan keskusvaalikomissio. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Вибори до Верховної Ради України 2019. Результати підрахунку голосів Ukrajinska pravda. 21. heinäkuuta 2019. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)