Enemmistövaali
(Ohjattu sivulta Enemmistövaalitapa)
Enemmistövaali on vaalitapa, jossa valtio tai muu alue jaetaan vaalipiireihin siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Valituksi tulee joko kussakin vaalipiirissä eniten ääniä saanut ehdokas (pluraliteetti) tai enemmistön kaikista äänistä saanut (majoriteetti), joista jälkimmäinen voi edellyttää useamman äänestyskierroksen järjestämistä.
Enemmistövaalitapa johtaa usein kaksipuoluejärjestelmään, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Vaikka pienemmillä puolueilla olisikin maassa kannatusta, selvä enemmistö kuitenkin äänestää toista kahdesta pääpuolueesta, koska muiden puolueiden ehdokkaiden läpimeno on vaalitavan johdosta epätodennäköistä. Lisäksi pienelle puolueelle annettu ääni auttaakin usein sen vastapuolta, kun ääni on pois pienpuolueen kanssa samoilla linjoilla olevalta pääpuolueelta.[1]
Luokittelu
muokkaaKyllä/ei-vaalitavat
muokkaa- Pluraliteettijärjestelmä ("first-past-the-post"): Vaalipiireistä valitaan yksi edustaja, joka on eniten ääniä saanut.[2][3] Käytetään parlamenttivaaleissa erityisesti anglosaksisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- Majoriteettijärjestelmä: Valintaan vaaditaan ehdoton äänten enemmistö (yli puolet äänistä). Jos ehdokas saa yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan, mutta jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros (joskus useampiakin) yleensä kahden eniten ääniä saaneen välillä.[2] Käytetään muun muassa Ranskan parlamenttivaaleissa.
- Kierrosvaalitapa: Kaksikierroksinen järjestelmä: jos ensimmäisellä kerralla yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välille. Käytetään esimerkiksi Suomen presidentinvaalissa.
- Eliminoiva kierrosvaalitapa: Jos ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, pudotetaan heikoin ehdokas ja jatketaan seuraavalle kierrokselle. Jatketaan, kunnes saadaan ehdoton enemmistö äänistä jollekin ehdokkaalle. Käytetään esimerkiksi olympiakisojen isäntäkaupungin valitsemiseen[4].
- Eliminoimaton kierrosvaalitapa: Äänestetään niin kauan kunnes jokin ehdokkaista saa ehdottoman enemmistön. Käytetään paavin valitsemiseen[5].
- Hyväksymisvaalitapa: Äänestäjä voi antaa äänen niin monelle ehdokkaalle kuin haluaa eli hyväksyä tai hylätä jokaisen heistä yksitellen. Ehdokas, jolla on eniten kyllä-ääniä, voittaa.
- Satunnaisvaalitapa: Vedetään hatusta yksi ääni, joka ratkaisee tuloksen.
- Lohkovaalitapa: Äänestäjät valitsevat valmiista kokonaisista ehdokaslistoista. Eniten ääniä saanut lohko valitaan kokonaisuudessaan täyttämään kaikki paikat.
Painotetut vaalitavat
muokkaaPainotetussa vaalitavassa äänestäjä antaa ehdokkaille järjestysnumerot yhdestä alkaen.[6]
- Siirtoäänivaalitapa: Vähiten ensimmäiseksi äänestetty ehdokas pudotetaan. Sitä äänestäneiden lipuissa toinen ääni siirretään ensimmäiseksi.
- Borda-laskenta: Ensimmäinen äänestetty saa lipusta yhtä monta pistettä kuin on ehdokkaita, toinen yhden vähemmän ja niin edespäin aina viimeiseen, joka saa vain yhden pisteen.
- Condorcet'n menetelmä: Valitaan se ehdokas, joka ehdokkaita yksittäin toisiinsa verrattaessa saisi enemmistön äänistä.
Muunnelmia
muokkaaYhdysvaltain presidentinvaalissa on lähes kaikissa osavaltioissa käytössä enemmistövaalitapa, jossa osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki valitsijamiesäänet.[7]
Enemmistövaalit käytössä
muokkaaEnemmistövaaleilla valitut valtionpäämiehet
muokkaaAngola
Bosnia ja Hertsegovina (yksi jokaisesta etnisestä pääryhmästä)
Etelä-Korea
Filippiinit
Gambia
Honduras
Islanti
Kamerun
Kiribati
Kongon demokraattinen tasavalta
Malawi
Meksiko
Nicaragua
Palestiina
Panama
Paraguay
Päiväntasaajan Guinea
Ruanda
Singapore
Taiwan
Tansania
Venezuela
Enemmistövaaleilla valitut lainsääntöelimet
muokkaaAntigua ja Barbuda
Azerbaidžan
Bahama
Bangladesh
Barbados
Belize
Bhutan (molemmat kamarit)
Botswana
Dominica
Dominikaaninen tasavalta
Eritrea
Etiopia
Ghana
Grenada
Intia (ylähuoneen vaaleissa)
Jamaika
Jemen
Kanada (alahuoneen vaaleissa)
Kenia
Liberia
Malesia
Malediivit
Mikronesia
Myanmar (molemmat kamarit)
Nigeria (molemmat kamarit)
Palau (molemmat kamarit)
Puola (ylähuoneen vaaleissa)
Qatar
Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucia
Saint Vincent ja Grenadiinit
Salomoninsaaret
Sambia
Samoa
Swazimaa
Tonga
Trinidad ja Tobago
Uganda
Valko-Venäjä
Yhdistynyt kuningaskunta
(molemmat kamarit)
Lähteet
muokkaa- Amy, Douglas J.: Behind the Ballot Box : A Citizen's Guide to Voting Systems. Westport, Conn: Praeger, 2000. ISBN 9780275965853
- Krister Lundell: Onko vaalitavalla merkitystä? Henkilövaalit vai puoluelistat suhteellisissa vaalijärjestelmissä 2014. Kalevi Sorsa säätiö. Arkistoitu 30.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
Viitteet
muokkaa- ↑ Amy 2000, s. 4–5.
- ↑ a b Mikko Mattila: Vaalit ja vaalijärjestelmät (Valtio-opin johdantokurssi) 2010. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ Lundell 2014, s. 5–6.
- ↑ Election of the 2020 Host City Olympic.org. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ Paavin valinta Valitut Palat. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ The Alternative Vote (AV) ACE: The Electoral Knowledge Network. Viitattu 31.3.2014.
- ↑ https://www.archives.gov/federal-register/electoral-college/about.html
- ↑ Countries of certain type | Electoral System Design | International IDEA web.archive.org. 6.10.2014. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 30.4.2023.