Gladys George
Gladys George, alk. Gladys Anna Clare Evans (13. syyskuuta 1904 Patten, Maine – 8. joulukuuta 1954 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen elokuva-, televisio- ja teatterinäyttelijä.
Gladys George | |
---|---|
Gladys George elokuvan Marie Antoinette (1938) trailerissa. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Gladys Anna Clare Evans |
Syntynyt | 13. syyskuuta 1904 Patten, Maine |
Kuollut | 8. joulukuuta 1954 (50 vuotta) Los Angeles, Kalifornia |
Ammatti | näyttelijä |
Puoliso |
Ben Erway (1922–1930) Edward Fowler (1933–1935) Leonard Penn (1935–1944) Kenneth Bradley (1946–1950) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1907–1954 |
Merkittävät roolit |
Valiant Is the Word for Carrie Marie Antoinette Kuohuva 20-luku Maltan haukka Parhaat vuodet |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Gladys George aloitti näyttelijänuransa vaudeville-tuotannoissa jo 3-vuotiaana, joista hän jatkoi Broadwaylle teatteriin. 20-luvun alussa George aloitti elokuvauransa mykkäelokuvissa, mutta onnettomuus yksityiselämässä keskeytti alkavan uran. George jatkoi teatterissa parannuttuaan. Vuonna 1934 George jatkoi elokuvauraansa.
Georgen tunnetuimpia elokuvia ovat Valiant Is the Word for Carrie (1936), Marie Antoinette (1938), Kuohuva 20-luku (1939), Maltan haukka (1941), Parhaat vuodet (1946) ja Broadwayn kehtolaulu (1951). Vuonna 1937 Gladys George sai parhaan naispääosan Oscar-palkintoehdokkuuden roolistaan elokuvassa Valiant Is the Word for Carrie.
Melkein 47 vuotta kestäneen uransa aikana George näytteli sekä elokuvissa, televisiossa että teatterissa. George päätti uransa ja vetäytyi eläkkeelle vuonna 1954 sairastuttuaan vakavasti. Hän kuoli vain muutamia kuukausia eläkkeelle jäämisensä jälkeen joulukuussa 1954.
Elämä ja ura
muokkaaVarhaiset vuodet
muokkaaGeorge syntyi Gladys Anna Clare Evansiksi 13. syyskuuta vuonna 1904[1] näyttelijävanhempiensa kiertueella mainelaisessa Pattenin pikkukylässä englantilaisille Sir Arthur Evans Clarelle (1865–1939) ja Lady Alice Clarelle. Gladysin vanhemmat olivat tunnettuja näyttelijöitä.[2][3]
Ura
muokkaaGeorge aloitti esiintymisen teatterilavoilla jo kolmivuotiaana ja kierteli ympäri Yhdysvaltoja vanhempiensa kanssa esiintyen vaudeville-tuotannoissa.[4][2] Perheen vaudeville-ryhmän nimi oli The Three Clares.[4][2] Gladys teki Broadway-debyyttinsä näytelmässä The Betrothal (1918–1919)[3] ja 15-vuotiaana elokuvadebyyttinsä Janet Muirin roolissa elokuvassa Red Hot Dollars (1919). 1920-luvun George näytteli teatterilavoilla, vaikka hän teki kuusi mykkäelokuvaroolia vuosikymmenen alussa. Näitä elokuvia ovat muun muassa The Woman in the Suitcase (1920), Syvyyden kätkössä (1920) ja Miehen ja vaimon kesken (1921); alkava elokuvaura kuitenkin keskeytyi Gladysin saadessa vakavia palovammoja onnettomuudessa. Parannuttuaan hän palasi lavoille.
George sai Broadwaylla erinomaista palautetta pääroolistaan Cecily Carewena vuoden 1934 menestysnäytelmässä Personal Appearance, jonka ohjasi ja käsikirjoitti Lawrence Riley. Komedianäytelmä sai ensi-iltansa Henry Millerin teatterissa 17. lokakuuta 1934.[5] Näytelmää esitettiin yhteensä 501 näytöstä, jolloin se suljettiin joulukuussa 1935.[5] Näytelmän vuonna 1936 ilmestyneessä elokuvaversiossa Go West, Young Man Georgen korvasi Mae West. Vuonna 1934 näytelmän ohella George oli allekirjoittanut sopimuksen Metro-Goldwyn-Mayerin kanssa. Tällöin hän oli tehnyt draamaelokuvan Straight Is the Way Franchot Tonen ja May Robsonin kanssa ja tehnyt roolit näytelmiin The Milky Way ja Queer People. Vuonna 1937 George sai ainoaksi jääneen Oscar-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta Carrie Snyderina elokuvasta Valiant Is the Word for Carrie (1936).
Vuonna 1937 George näytteli naispääosaa draamaelokuvassa Madame X, jossa hän myös lauloi. Spencer Tracyn ja Franchot Tonen George teki rikoselokuvan He antoivat hänelle aseen. Seuraavassa elokuvassaan Love Is a Headache (1937) George näytteli jälleen Tonen kanssa. Vuonna 1938 Gladys George näytteli suuren luokan Hollywood-elokuvassa Marie Antoinette madame du Barrya. Georgen vastanäyttelijöinä oli muun muassa Norma Shearer ja John Barrymore. Marie Antoinette sai neljä Oscar-ehdokkuutta vuonna 1939.
Vuonna 1939 George näytteli yökerhoemäntä Panama Smithiä Raoul Walshin ohjaamassa rikoselokuvassa Kuohuva 20-luku, jossa hänen vastanäyttelijöinään oli James Cagney ja Humphrey Bogart. Tunnetuimman elokuvaroolinsa George teki Iva Archerina Bogartin ja Mary Astorin kanssa John Hustonin ohjaamassa film noir -elokuvassa Maltan haukka vuonna 1941. Muita hänen tunnettuja roolejaan on film noir -draamassa Tuli ja tuhka (1944), jossa hänen vastanäyttelijänään on Gene Kelly, seitsemän Oscar-palkintoa saaneessa sotadraamassa Parhaat vuodet (1946), jossa Georgen vastanäyttelijöinä oli muun muassa Myrna Loy ja Fredric March; elokuvan ohjasi William Wyler ja oli vuoden 1946 suurimpia kassamagneetteja.
Vuodet 1940–1941 George näytteli Broadwaylla näytelmissä Lady in Waiting (1940) ja The Distant City (1941). George ei pitänyt paljon Hollywoodissa työskentelemisestä, mutta siellä oli parempi palkka kuin Broadwaylla.[4]
Georgen viimeisimpiä menestysrooleja olivat Lute Mae Sanders draamassa Hämähäkki (1949), jossa hänen vastanäyttelijänään oli Joan Crawford, korruptoitunut sairaanhoitaja neiti Hatch William Wylerin film noir -elokuvassa Lain vartija (1951), joka sai neljä Oscar-ehdokkuutta ja musikaalikomediassa Broadwayn kehtolaulu (1951), jossa hänen roolinaan oli Doris Dayn näyttelemän Melinda Howardin alkoholisoitunut äiti Jessica Howard.
1950-luvun alussa George alkoi ottaa vierailurooleja televisiosarjoihin. Hän teki vierailuja televisiosarjoihin The Bigelow Theatre vuonna 1951, Gruen Guild Playhouse vuonna 1953 ja Mr. & Mrs. North vuonna 1953. Georgen viimeiseksi elokuvarooliksi jäi komedia Sellaista on elämä (1953) Loretta Youngin kanssa. Gladys Georgen viimeiseksi rooliksi jäi rouva Edna Turner televisiosarjassa Hopalong Cassidy jaksossa "Grubstake", jonka jälkeen 49-vuotias George päätti kokonaan melkein 47 vuotta kestäneen näyttelijänuransa.
Yksityiselämä, terveys ja kuolema
muokkaaGladys oli elämänsä aikana neljä kertaa naimisissa; kaikki avioliitot päättyivät avioeroon.[3] Ensimmäisen kerran Gladys meni vihille näyttelijä Ben Erway'n (1892–1981) kanssa vuonna 1922.[6] Liitto päättyi eroon kahdeksan vuotta myöhemmin 1930.[6] Toisen liiton hän solmi miljonääri Edward H. Fowlerin kanssa 16. joulukuuta vuonna 1933;[6] liitto päättyi eroon vuonna 1935.[6] Heti eron jälkeen Gladys meni naimisiin kolmannen kerran teatteri-, elokuva- ja televisionäyttelijä Leonard Pennin (1907–1975) kanssa 18. syyskuuta vuonna 1935.[6] Tämä avioliitto kesti yhdeksän vuotta; ero myönnettiin vuonna 1944.[6] Neljännen ja viimeisen kerran 42-vuotias Gladys meni vihille häntä 20 vuotta nuoremman Kenneth Bradleyn kanssa vuonna 1946.[6][3] Tämäkin liitto päättyi eroon vuonna 1950 neljän aviovuoden jälkeen.[6] Gladys ei saanut lapsia.
Gladys George kärsi useista sairauksista loppuvuosinaan: ruokatorven syövästä,[4] sydänsairaudesta[3] ja maksakirroosista,[3] jotka pakottivat hänet lopettamaan työskentelyn alkuvuodesta 1954.[3] George lopetti tavaramerkkinään olleen vaaleiden hiustensa värjäyksen ja erakoitui.[3]
Gladys George kuoli 50-vuotiaana aivoverenvuotoon 8. joulukuuta vuonna 1954 Hollywoodin kaupunginosassa Los Angelesissa, Kaliforniassa.[3] Georgen lääkäri epäili Gladysin tehneen itsemurhan unilääkkeiden (barbituraatti) yliannostuksella.[4] Gladys George haudattiin Pierce Brothers Valhalla Memorial Parkiin Pohjois-Hollywoodiin, Los Angelesiin.[6][3]
Filmografia
muokkaaElokuvat | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1919 | – | Red Hot Dollars | Janet Muir |
1920 | – | The Woman in the Suitcase | Ethel |
Syvyyden kätkössä | Below the Surface | Alice | |
– | Homespun Folks | Beulah Rogers | |
1921 | Miehen ja vaimon kesken | The Easy Road | Isabel Grace |
– | Chickens | Julia Stoneman | |
– | The House That Jazz Built | Lila Drake | |
1934 | – | Straight Is the Way | Shirley |
1936 | Valiant Is the Word for Carrie | Valiant Is the Word for Carrie | Carrie Snyder |
1937 | He antoivat hänelle aseen | They Gave Him a Gun | Rose Duffy |
Madame X | Madame X | Jacqueline Fleuriot / Neiti Pran / Madame X | |
1938 | – | Love Is a Headache | Carlotta "Charlie" Lee |
Marie Antoinette | Marie Antoinette | madame du Barry | |
1939 | I'm from Missouri | I'm from Missouri | Julie Bliss |
Vahvat tahdot | Here I Am a Stranger | Clara Paulding | |
Kuohuva 20-luku | The Roaring Twenties | Panama Smith | |
Saamme lapsen | A Child Is Born | Florette Laverne | |
1940 | – | The House Across the Bay | Mary Bogel |
Kiusaus | The Way of All Flesh | Anna Kriza | |
1941 | – | The Lady from Cheyenne | Elsie |
– | Hit the Road | Molly Ryan | |
Maltan haukka | The Maltese Falcon | Iva Archer | |
1943 | Kristallipallo | The Crystal Ball | Madame Zenobia |
– | The Hard Way | Lily Emery | |
– | Nobody's Darling | Eve Hawthorne | |
1944 | Tuli ja tuhka | Christmas Holiday | Valerie De Merode |
– | Minstrel Man | Mae White | |
1945 | – | Steppin' in Society | Penelope Webster |
1946 | Parhaat vuodet | The Best Years of Our Lives | Hortense Derry |
1947 | – | Millie's Daughter | Millie Maitland |
1948 | – | Alias a Gentleman | Madge Parkson |
1949 | Hämähäkki | Flamingo Road | Lute Mae Sanders |
1950 | Palavaa kultaa | Bright Leaf | Rose |
– | Undercover Girl | Liz Crow | |
1951 | Broadwayn kehtolaulu | Lullaby of Broadway | Jessica Howard |
Tuhoava muukalainen | He Ran All the Way | Rouva Robey | |
Lain vartija | Detective Story | Neiti Hatch | |
Hopeakaupungin kuningatar | Silver City | Rouva Barber | |
1953 | Sellaista on elämä | It Happens Every Thursday | Rouva Lucinda Holmes |
Televisio | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Jakson nimi | Rooli |
1951 | The Bigelow Theatre | The Bigelow Theatre | "The Other Jessie Grant" | – |
1953 | Your Jeweler's Showcase | Your Jeweler's Showcase | "Roman Interlude" | – |
Gruen Guild Playhouse | Gruen Guild Playhouse | "The Green and Gold String" | Rouva Gina Clinton | |
Mr. & Mrs. North | Mr. & Mrs. North | "Murder on the Midway" | Madame Zodiac | |
1954 | Hopalong Cassidy | Hopalong Cassidy | "Grubstake" | Rouva Edna Turner |
Teatteri
muokkaaBroadway-näytelmät | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Näytelmän nimi | Paikka | Rooli | Esityksiä |
1918−1919 | The Betrothal | Shubert Theatre / Century Theatre | Jalline | 120 esitystä |
1934 | Queer People | National Theatre | Jane Wilson | 12 esitystä |
The Milky Way | Cort Theatre | Anne Westey | 63 esitystä | |
1934−1935 | Personal Appearance | Henry Miller's Theatre | Cecily Carewe / Carole Arden | 501 esitystä |
1940 | Lady in Waiting | Martin Beck Theatre | Julia Packett | 87 esitystä |
1941 | The Distant City | Longacre Theatre | Mom Quigley | 2 esitystä |
Lähteet
muokkaa- ↑ Family Tree Legends familytreelegends.com. Arkistoitu 19.4.2012. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Gladys George ann-lauren.blogspot.com. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Gladys George Memorial findagrave.com. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Gladys George allmovie.com. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
- ↑ a b Personal Appearance ibdb.com. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Gladys George's NNDB Profile nndb.com. Viitattu 8. kesäkuuta 2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Gladys George Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Gladys George Elonetissä.
- Gladys George Allmoviessa (englanniksi)
- Gladys George NNDB:ssä (englanniksi)
- Gladys George Answersissa (englanniksi)
- Gladys George Internet Broadway Databasessa (englanniksi)
- Gladys George Find a Gravessa (englanniksi)
- Ann Lauren Blogi (englanniksi)