1947

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Kaivokset kansallistettiin Isossa-Britanniassa.
1. tammikuuta – Nigeria sai autonomian.
1. tammikuuta – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä.
7. tammikuuta − Kenraali George Marshall valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi James F. Byrnesin tilalle.
10. tammikuuta – YK otti Triesten vapaakaupungin hallintaansa.
16. tammikuuta – Vincent Auriol valittiin Ranskan ns. neljännen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
24. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 118–68 lain "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". Kokoomus äänesti ainoana puolueena lakiesityksen hyväksymistä vastaan. Lain nojalla nostettiin syytteet asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjä henkilöitä vastaan.
30. tammikuuta – Lumimyrsky peitti Kanadan kaupungit Winnipegistä Calgaryyn.
30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa.
3. helmikuuta – Snagissa, Kanadan Yukonissa lämpötila laski -63 °C:een.
4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa.
10. helmikuuta – Pariisin rauha Liittoutuneiden sekä Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Suomen kesken. Italia luovutti suurimman osan Istriaa Jugoslavialle. Suomen osalta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Carl Enckell.
23. helmikuuta – Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO perustettiin.
28. helmikuuta – Yhdysvallat luovutti Ranskalle sotilastukikohdan Casablancassa.
28. helmikuuta – Taiwanissa alkoi verisesti hajotettu kansannousu Kuomintangia vastaan.
1. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti toimintansa.
1. maaliskuuta − Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi.
3. maaliskuuta − Josif Stalin luovutti Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät Nikolai Bulganinille.
5. maaliskuuta – SDP aloitti kommunisteja vastaan suunnatun ”Jo riittää” -kampanjan.
12. maaliskuuta – Harry S. Truman muotoili "Trumanin doktriinin" kommunismia vastaan.
28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti.
29. maaliskuuta – Kapina Ranskan valtaa vastaan Madagaskarilla.
31. maaliskuuta – Espanja julistettiin kuningaskunnaksi ja Francisco Franco elinikäiseksi valtionhoitajaksi.

Huhtikuu–kesäkuu

10. huhtikuuta – Mauno Pekkala esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun Maalaisliitto oli vetänyt ministerinsä siitä pois.
16. huhtikuuta – Yli 500 ihmistä kuoli Texas Cityssä Yhdysvalloissa, kun ranskalainen ammoniumnitraattilannoitteella täytetty rahtilaiva räjähti.
21. huhtikuuta – Yhteensä 33 keisarillisen Japanin armeijan sotilasta antautui luutnantti Ei Yamaguchin johdolla yhdysvaltalaisille merijalkaväen sotilaille Peleliun saarella. Japanilaiset olivat ensin yrittäneet tappaa yhdysvaltalaiset, koska luulivat toisen maailmansodan olleen edelleen käynnissä.^[1]^[2]
28. huhtikuuta – Kon-Tiki-retkikunta lähti Callaosta, Perusta, purjehdukselleen yli Tyynenmeren.
21. toukokuuta – Pääministeri Mauno Pekkala perui hallituksensa eronpyynnön.
22. toukokuuta – Presidentti Harry S. Truman myönsi 400 miljoonaa dollaria talous- ja sotilasapua Kreikalle ja Turkille kommunismin leviämisen estämiseksi.
23. toukokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi arvosteli yksikamarisen eduskunnan 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ulkoparlamentaarista toimintaa.
24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun.
5. kesäkuuta – Ulkoministeri George Marshall muotoili suunnitelman Marshall-avusta Euroopan saamiseksi jaloilleen.
5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista.
10. kesäkuuta – Saab valmisti ensimmäisen autonsa.
17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki.
21. kesäkuuta − SKP:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Harry Trumania ja ulkoministeri George Marshallia.

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Suomi sai kutsun Marshall-apua käsittelevään kokoukseen Pariisiin. Valvontakomission puututtua asiaan presidentti J. K. Paasikivi torjui kutsun 11. heinäkuuta.
7. heinäkuuta – Roswellin tapaus.
10. heinäkuuta – Ison-Britannian prinsessa Elisabet ja Britannian laivaston luutnantti Philip Mountbatten julkistivat kihlauksensa.
26. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Truman allekirjoitti National Security Actin laiksi. Se perusti CIA:n, Yhdysvaltain puolustusministeriön, pääesikunnan ja kansallisen turvallisuusneuvoston.
7. elokuuta – Thor Heyerdahlin balsapuinen Kon-Tiki saapui Raroialle Tuamotulla 101 päivän purjehduksen jälkeen.
14. elokuuta – Pakistan sai itsenäisyyden Brittiläisestä imperiumista Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin alaisuudessa. Vaikka vallansiirto tapahtui keskiyöllä, Pakistan juhlii itsenäisyyspäiväänsä 14. elokuuta, kun taas Intia 15. elokuuta.
15. elokuuta – Intia itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuodesta 1919 jatkuneen väkivallattoman vastarinnan jälkeen. Pakistan erosi Intiasta, ja Jawaharlal Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri.
1. syyskuuta – Suomen hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimintaa. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra, varatuomari Gunnar Ahlbäck.
1. syyskuuta – 31 henkeä kuoli junaonnettomuudessa Dugaldissa, Manitobassa, Kanadassa.
13. syyskuuta – Nehru ehdotti 4 miljoonan muslimin ja hindun siirtoa Pakistanin ja Intian välillä.
15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen.
19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi.
23. syyskuuta – Vastavetona ns. Trumanin opille ja Marshall-avulle perustettiin Kominform Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokoukseen osallistuivat Neuvostoliiton, Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden edustajat. Puheenjohtajaksi valittiin NKP:n edustaja kenraalieversti Andrei Ždanov. Kominformin päämaja sijoitettiin Belgradiin.
26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen ja Italian pääsyn YK:n jäseniksi, koska länsimaat eivät hyväksyneet Unkaria, Romaniaa ja Bulgariaa järjestön jäseniksi.
14. lokakuuta - Ensimmäinen ääntä nopeampi lento.
15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
20. lokakuuta – Ensimmäinen Intian–Pakistanin sota alkoi.
21. lokakuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitut entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka vapautettiin.
30. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi lain Suomen Akatemiasta.
5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
5. marraskuuta – Rauma-Raahe Oy:n selluloosatehtaalla Raumalla sattui kloorisäiliön räjähdys, joka surmasi 19 ihmistä. Parisataa henkeä loukkaantui.
16. marraskuuta – 15 000 ihmistä osoitti mieltään Brysselissä natsien lyhyitä tuomioita vastaan.
20. marraskuuta – Prinsessa Elisabet ja prinssi Philip, Edinburghin herttua, menivät naimisiin Westminster Abbeyssa Lontoossa.
25. marraskuuta – Kymmenen ohjaajaa ja käsikirjoittajaa joutui mustalle listalle Hollywoodissa heidän kieltäydyttyään todistamasta edustajainhuoneen epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean istunnossa (House Committee on Un-American Activities). Kaikkiaan yli 320 viihdetaiteilijaa joutui myöhemmin listalle, ja mm. Charlie Chaplin siirtyi Sveitsiin.
25. marraskuuta – Uusi-Seelanti sai itsenäisen lainsäädäntävallan Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
29. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien kesken.
16. marraskuuta – Britit alkoivat vetäytyä Palestiinasta.
5. joulukuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Porvarilliset puolueet saivat 53,6 ja SDP 24,9 prosenttia äänistä.
10. joulukuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall vaati Neuvostoliittoa lopettamaan teollisuuslaitosten purkamisen Saksan itävyöhykkeeltä ja niiden siirtämisen Neuvostoliittoon.
24. joulukuuta – Sotasyyllisenä tuomittu entinen ulkoministeri Henrik Ramsay vapautettiin vankilasta.
25. joulukuuta – Amerikkalaisalus S/S Park Victory upposi myrskyssä Utön vesillä. Aluksen 48-henkisestä miehistöstä hukkui 10 henkeä.
30. joulukuuta – Romanian kuningas Mihai luopui kruunusta ja lähti maanpakoon. Romaniasta tuli kansantasavalta.

Tuntematon päivämäärä

Transistori keksittiin.
Jalkapalloseura TP-47 perustettiin.
Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella. Hahmo oli tarkoitettu vain tähän yhteen tarinaan käytettäväksi, mutta Barks piirsi jo seuraavana vuonna toisen tarinan, jossa Roope Ankka oli mukana (Vanhan linnan salaisuus).

Syntyneitä

Suomen kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
2. tammikuuta – Leif Fagernäs, suomalainen diplomaatti ja elinkeinoelämän vaikuttaja
2. tammikuuta – Jukka Gustafsson, suomalainen poliitikko
2. tammikuuta – Aleksandr Tihonov, venäläinen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja
7. tammikuuta – Kai Hyttinen, suomalainen iskelmälaulaja
8. tammikuuta – David Robert Jones (”David Bowie”), brittiläinen rockmuusikko (k. 2016)
8. tammikuuta – Antti Kalliomäki, suomalainen poliitikko ja seiväshyppääjä
17. tammikuuta – Karen Jespersen, tanskalainen toimittaja ja poliitikko
15. tammikuuta – Martin Chalfie, vuoden 2008 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen neurobiologi
20. tammikuuta – Liv Marie Austrem, norjalainen kirjailija
20. tammikuuta – Ilkka-Christian Björklund, suomalainen poliitikko
20. tammikuuta – Dag Jostein Fjærvoll, norjalainen poliitikko (k. 2021)
22. tammikuuta – Vladimir Oravsky, ruotsalainen kirjailija
23. tammikuuta – Lasse Lehtinen, suomalainen europarlamentaarikko ja kirjailija
23. tammikuuta – Megawati Sukarnoputri, indonesialainen poliitikko
24. tammikuuta – Øystein Sunde, norjalainen muusikko
27. tammikuuta – Björn Afzelius, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä, sanoittaja ja kirjailija (k. 1999)
29. tammikuuta – Linda B. Buck, vuoden 2004 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologian ja biofysiikan tutkija
29. tammikuuta – David Byron (David Garrick), brittiläinen laulaja (k. 1985)
3. helmikuuta – Maurizio Micheli, italialainen näyttelijä
4. helmikuuta – Dan Quayle, Yhdysvaltain varapresidentti
7. helmikuuta – Vesa Enne, suomalainen iskelmälaulaja ja lapsinäyttelijä (k. 1997)
7. helmikuuta – Mauri Paasilinna, suomalainen kirjailija
9. helmikuuta – Ole Paus, norjalainen muusikko
14. helmikuuta – Juhani Seppovaara, suomalainen valokuvaaja, kuvittaja ja kirjailija
15. helmikuuta – John Adams, yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari
20. helmikuuta – Torstein Dahle, norjalainen poliitikko
22. helmikuuta – Timo Kalli, suomalainen poliitikko
22. helmikuuta – Mika Sundqvist, suomalainen muusikko ja musiikkituottaja (k. 2021)
28. helmikuuta – Stephanie Beacham, englantilainen näyttelijä
28. helmikuuta – Leena Krohn, suomalainen kirjailija
2. maaliskuuta – Anders Rogefeldt (”Pugh Rogefeldt”), ruotsalainen rockmuusikko
6. maaliskuuta – Sinikka Mönkäre, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
6. maaliskuuta – Rob Reiner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
8. maaliskuuta – Anneli Sari, suomalainen laulaja
12. maaliskuuta – Jan-Erik Enestam, suomalainen poliitikko
12. maaliskuuta – Kalervo Palsa, suomalainen taiteilija (k. 1987)
17. maaliskuuta – Jarkko Laine, suomalainen kirjailija (k. 2006)
19. maaliskuuta – Glenn Close, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. maaliskuuta – Elton John, brittiläinen muusikko
29. maaliskuuta – Veikko Samuli, suomalainen viihdesäveltäjä

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Tua Forsström, suomalainen runoilija
7. huhtikuuta – Jacob Buksti, tanskalainen poliitikko (k. 2016)
7. huhtikuuta – Michèle Torr, ranskalainen laulaja
12. huhtikuuta – Tom Clancy, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2013)
16. huhtikuuta – Kareem Abdul-Jabbar, yhdysvaltalainen koripalloilija
16. huhtikuuta – Lee Kerslake, brittiläinen rumpali (Uriah Heep, Ozzy Osbourne) (k. 2020)
17. huhtikuuta – Linda Martin, irlantilainen laulaja ja televisiojuontaja
18. huhtikuuta – James Woods, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Heikki Harma (”Hector”), suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi
21. huhtikuuta – Heleena Lönnroth, suomalainen kirjailija
21. huhtikuuta – Iggy Pop, yhdysvaltalainen rocklaulaja
24. huhtikuuta – Roger Kornberg, vuoden 2006 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
30. huhtikuuta – Mats Odell, ruotsalainen kristillisdemokraattinen poliitikko
1. toukokuuta – Jacob Bekenstein, israelilais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
2. toukokuuta – Matti Viironen, suomalainen näyttelijä (k. 2017)
8. toukokuuta – H. Robert Horvitz, vuoden 2002 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
9. toukokuuta – Michael Levitt, vuoden 2013 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläis-yhdysvaltalainen biofyysikko
9. toukokuuta − Timo Vihavainen, suomalainen poliittisen historian tutkija
14. toukokuuta – Lauri Ihalainen, SAK:n pitkäaikainen johtaja
16. toukokuuta – Kari Gjesteby, norjalainen poliitikko
16. toukokuuta – Darrell Sweet, yhdysvaltalainen rumpali (k. 1999)
17. toukokuuta – Hawa Abdi, somalialainen lääkäri ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2020)
20. toukokuuta – Pertti Itkonen, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
20. toukokuuta – Teemu Sippo, suomalainen katolinen pappi
21. toukokuuta – Bjørn Nørgaard, tanskalainen kuvanveistäjä
24. toukokuuta – Timo Lahtinen, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
25. toukokuuta – Urpo ”Zape”/”Limousine” Leppänen, suomalainen muusikko (k. 2019)
28. toukokuuta – Tiia Louste, suomalainen näyttelijä
1. kesäkuuta – Ron Dennis, brittiläinen tallipäällikkö (Team McLaren 1980–)
2. kesäkuuta – Arne Rolighed, tanskalainen poliitikko
8. kesäkuuta – Mick Box, brittiläinen kitaristi (Uriah Heep)
8. kesäkuuta – Sara Paretsky, yhdysvaltalainen kirjailija
8. kesäkuuta – Eric Wieschaus, vuoden 1995 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
15. kesäkuuta – Alain Aspect, vuoden 2022 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
15. kesäkuuta – Timo T. A. Mikkonen, suomalainen toimittaja, televisiojuontaja ja viestintäalan yrittäjä (k. 2017)
15. kesäkuuta – Richard P. Rubinstein, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
16. kesäkuuta – Markku Kivekäs, suomalainen Disney-asiantuntija ja keräilijä (k. 2008)
16. kesäkuuta – Seppo Lahtela, suomalainen poliitikko
16. kesäkuuta – Leena Uotila, suomalainen näyttelijä
19. kesäkuuta – Paula Koivuniemi, suomalainen muusikko
19. kesäkuuta – Salman Rushdie, intialaissyntyinen kirjailija
20. kesäkuuta – Pietari Jääskeläinen, suomalainen poliitikko
21. kesäkuuta – Shirin Ebadi, vuoden 2003 Nobelin rauhanpalkinnon saanut iranilainen lakimies
22. kesäkuuta – Octavia E. Butler, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2006)
22. kesäkuuta – David Lander, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
23. kesäkuuta – Bryan Brown, australialainen näyttelijä

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Sinikka Kukkonen, suomalainen suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen maailmanmestari (k. 2016)
1. heinäkuuta – Seppo Laine, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
9. heinäkuuta – O. J. Simpson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja (k. 2024)
17. heinäkuuta – Camilla (Camilla Parker Bowles), Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, kuningas Charles III:n puoliso
19. heinäkuuta – Brian May, brittiläinen kitaristi (”Queen”)
19. heinäkuuta – Marjatta Stenius-Kaukonen, suomalainen kansanedustaja
20. heinäkuuta – Gerd Binnig, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
30. heinäkuuta – Françoise Barré-Sinoussi, vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen virologi
30. heinäkuuta – Arnold Schwarzenegger, itävaltalaissyntyinen näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian 38. kuvernööri
31. heinäkuuta – Richard Griffiths, englantilainen näyttelijä (k. 2013)
2. elokuuta – Maria Espinosa (”Massiel”), espanjalainen laulaja
13. elokuuta – Margareta Winberg, ruotsalainen poliitikko
14. elokuuta – Juha Hyppönen, suomalainen näyttelijä
16. elokuuta – Lauri Törhönen, suomalainen elokuvaohjaaja
30. elokuuta – Rauli ”Badding” Somerjoki, suomalainen laulaja ja säveltäjä (k. 1987)
3. syyskuuta – Kjell Magne Bondevik, Norjan ent. pääministeri
3. syyskuuta – Mario Draghi, italialainen ekonomisti, Euroopan keskuspankin pääjohtaja
3. syyskuuta – Irina Milan, suomalainen näyttelijä, laulaja ja sanoittaja
9. syyskuuta – Heikki Ikola, suomalainen ampumahiihtäjä
15. syyskuuta – Jouko Laxell, suomalainen kansanedustaja
15. syyskuuta – Eero Puolanne, Helsingin yliopiston lihateknologian professori 1983–
16. syyskuuta – Hannu-Ilari Lampila, suomalainen musiikkiarvostelija
21. syyskuuta – Stephen King, yhdysvaltalainen kirjailija
21. syyskuuta – Rói Patursson, färsaarelainen runoilija
24. syyskuuta – Tytti Isohookana-Asunmaa, suomalainen poliitikko ja professori
27. syyskuuta – Marvin Lee Aday (”Meat Loaf”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2022)
30. syyskuuta – Mark Feld (”Marc Bolan”), englantilainen laulaja ja säveltäjä (”T. Rex”) (k. 1977)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Aaron Ciechanover, vuoden 2004 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen biologi
6. lokakuuta – Mauri Pekkarinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
7. lokakuuta – Jussi Helminen, suomalainen näyttelijä
9. lokakuuta – Henri Michel, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 2018)
10. lokakuuta – Esko-Juhani Tennilä, suomalainen poliitikko (k. 2024)
12. lokakuuta – Tore Stubberud, norjalainen kirjailija ja filosofi
21. lokakuuta – Riccardo Fogli, italialainen muusikko
24. lokakuuta – Kevin Kline, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. lokakuuta – Hillary Clinton, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidentti Bill Clintonin puoliso
26. lokakuuta – Reg Empey, pohjoisirlantilainen poliitikko ja ministeri
28. lokakuuta – Busi Mhlongo, eteläafrikkalainen laulaja (k. 2010)
28. lokakuuta – Helena Takalo, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
29. lokakuuta – Coline Serreau, ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja
31. lokakuuta – Frank Shorter, yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija ja maratonin olympiavoittaja
31. lokakuuta – Gunhild Øyangen, norjalainen poliitikko
1. marraskuuta – James Steinman (”Jim Steinman”), yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja musiikkituottaja (k. 2021)
3. marraskuuta – Seppo Nevala, Suojelupoliisin päällikkö 1996–2007 (k. 2008)
12. marraskuuta – Annika Idström, suomalainen kirjailija (k. 2011)
12. marraskuuta – Patrice Leconte, ranskalainen elokuvaohjaaja
17. marraskuuta – Aino Sallinen, suomalainen puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopiston rehtori 1992–2012
19. marraskuuta – Anfinn Kallsberg, färsaarelainen poliitikko (k. 2024)
22. marraskuuta – Aimo Minkkinen, suomalainen historiantutkija, Lenin-museon johtaja
22. marraskuuta – Terje Rød-Larsen, norjalainen poliitikko ja diplomaatti
24. marraskuuta – María Farantoúri, kreikkalainen laulaja
25. marraskuuta – Lasse Arvela, suomalainen virkamies ja verolainsäädännön vaikuttaja
27. marraskuuta – Ismail Omar Guelleh, Djiboutin presidentti
30. marraskuuta – Sergio Badilla Castillo, chileläinen runoilija
3. joulukuuta – Tommy Taberman, suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko (k. 2010)
4. joulukuuta – Asko Raivio, suomalainen muusikko (k. 1989)
5. joulukuuta – Jørgen Kosmo, norjalainen poliitikko (k. 2017)
6. joulukuuta – Geoffrey Hinton, vuoden 2024 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja kognitiivinen psykologi
8. joulukuuta – Thomas Cech, vuoden 1989 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
8. joulukuuta – Kati-Claudia Fofonoff, koltansaamelainen kirjailija (k. 2011)
15. joulukuuta – Seppo Tiitinen, suomalainen juristi ja virkamies
16. joulukuuta – Ben Cross, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
18. joulukuuta – Pekka Marjamäki, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2012)
20. joulukuuta – Gigliola Cinquetti, italialainen laulaja
22. joulukuuta – Ilpo Martikainen, suomalainen yrittäjä, kaiutinvalmistaja Genelecin perustaja (k. 2017)
23. joulukuuta – Richard Overy, brittiläinen sotahistorioitsija
24. joulukuuta – Tapio Raatikainen, suomalainen jalkapalloilija

Tuntematon päivämäärä

Holland Cotter, yksi yhdysvaltalaislehti The New York Timesin johtavista taidekriitikoista

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Hanna Adler, tanskalainen fyysikko ja rehtori (s. 1859)
11. tammikuuta – Hjalmar Siilasvuo, suomalainen kenraali (Suomussalmen taistelun sankari) (s. 1892)
23. tammikuuta – Pierre Bonnard, ranskalainen taidemaalari (s. 1867)
23. tammikuuta – Ole Kandelin, suomalainen taidemaalari (s. 1920)
25. tammikuuta – Al Capone, italialais-yhdysvaltalainen gangsteripäällikkö (s. 1899)
26. tammikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (lento-onnettomuus) (s. 1906)
26. tammikuuta – Grace Moore, yhdysvaltalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1898)
2. helmikuuta – Väinö Blomstedt, suomalainen taidemaalari, kuvittaja, piirtäjä ja tekstiilitaiteilija (s. 1871)
13. helmikuuta – Kalle Halonen, suomalainen näyttelijä ja taidemaalari (s. 1899)
22. helmikuuta – Onni von Zansen, suomalainen arkkitehti (s. 1872)
26. helmikuuta – Urho Karhumäki, suomalainen kirjailija (olympiavoittaja) (s. 1891)
26. helmikuuta – Alexander Löhr, itävaltalais-saksalainen ilmavoimien kenraalieversti (s. 1885)
5. maaliskuuta – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä (s. 1883)
13. maaliskuuta – Vilho Malinen, suomalainen näytelmäkirjailija, näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1891)
17. maaliskuuta – Heimo Helminen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1878)
20. maaliskuuta – Victor Goldschmidt, sveitsiläis-norjalainen mineralogi ja geokemisti (s. 1888)
21. maaliskuuta – Dora Wahlroos, suomalainen taidemaalari (s. 1870)
24. maaliskuuta – Anna Talma, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1879)
30. maaliskuuta – Alma Berglund, suomalainen näyttelijä (s. 1874)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Yrjö II, Kreikan kuningas (s. 1890)
7. huhtikuuta – Henry Ford, yhdysvaltalainen autotehtailija (s. 1863)
8. huhtikuuta – Edvard Hanell, suomalainen kenraali (s. 1894)
8. huhtikuuta – Yrjö Harvia, suomalainen edistyspuoluelainen poliitikko (s. 1887)
10. huhtikuuta – Charles Bally, sveitsiläinen kielitieteilijä (s. 1865)
10. huhtikuuta – Charles Nordhoff, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1887)
13. huhtikuuta – Hilma Pylkkänen, suomalainen kirjailija (s. 1865)
16. huhtikuuta – Rudolf Höss, natsijohtaja ja Auschwitzin keskitysleirin päällikkö (s. 1900)
17. huhtikuuta – Jalo Aura, suomalainen poliitikko (s. 1886)
18. huhtikuuta – Irene Steer, brittiläinen uimari ja olympiavoittaja (s. 1889)
18. huhtikuuta – Jozef Tiso, Slovakian presidentti (teloitettiin) (s. 1887)
20. huhtikuuta – Kristian X, Tanskan kuningas (s. 1870)
23. huhtikuuta – Vera Hjelt, suomalainen työsuojelun uranuurtaja, ammattientarkastaja ja kansanedustaja (s. 1857)
29. huhtikuuta – Irving Fisher, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1867)
2. toukokuuta – Dorothea Binz, saksalainen keskitysleirinvartija (teloitettiin) (s. 1920)
5. toukokuuta – Bertel Gripenberg, suomalainen runoilija (s. 1878)
7. toukokuuta – Ville Hynynen, suomalainen opettaja ja suomentaja (s. 1883)
9. toukokuuta – Willie Francis, yhdysvaltalainen murhaaja (teloitettiin) (s. 1929)
10. toukokuuta – Tauno Aalto, suomalainen kirjailija (s. 1917)
11. toukokuuta – Ture Rangström, ruotsalainen säveltäjä (s. 1884)
16. toukokuuta – Frederick Hopkins, vuoden 1929 Nobelin läketieteen palkinnon saanut englantilainen biokemisti (s. 1861)
16. toukokuuta – Waldemar Raunio, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1886)
20. toukokuuta – Philipp Lenard, vuoden 1905 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilais-saksalainen fyysikko (s. 1862)
24. toukokuuta – Charles-Ferdinand Ramuz, sveitsiläinen kirjailija (s. 1878)
24. toukokuuta – Väinö Voionmaa, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko (s. 1869)
6. kesäkuuta – Taavi Arola, suomalainen diplomi-insinööri, kauppaneuvos ja Hankkijan toimitusjohtaja (s. 1881)
18. kesäkuuta – Heiti Talvik, virolainen runoilija (s. 1904)
26. kesäkuuta – Väinö Siirilä, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1885)

Heinäkuu–syyskuu

heinäkuussa (todennäköisesti) – Raoul Wallenberg, ruotsalainen diplomaatti (s. 1912)
15. heinäkuuta – Karl Wilkama, suomalainen kenraali (s. 1876)
19. heinäkuuta – Aung San, burmalainen vapaustaistelija ja Burman kommunistipuolueen perustaja (s. 1915)
22. heinäkuuta – Heikki Nurmio, suomalainen jääkärieversti, sotahistorioitsija ja nuortenkirjailija, Jääkärimarssin sanoittaja (s. 1887)
28. heinäkuuta – Alvar Renqvist, suomalainen kustannustoimittaja ja Otavan toimitusjohtaja (s. 1868)
2. elokuuta – Ida Moberg, suomalainen säveltäjä (s. 1859)
17. elokuuta – Eugen, Ruotsin prinssi ja kuvataiteilija (s. 1865)
18. elokuuta – Ludwig Kübler, saksalainen kenraali ja vuoristodivisioonan komentaja (s. 1889)
21. elokuuta – Ettore Bugatti, italialainen autosuunnittelija (s. 1881)
26. elokuuta – Mary Gallen-Kallela, suomalainen pianisti, Akseli Gallen-Kallelan puoliso (s. 1868)
15. syyskuuta – Kaarle Laurila, suomalainen estetiikan tutkija ja taidefilosofian professori (s. 1876)
16. syyskuuta – Mikko Ampuja, suomalainen poliitikko (s. 1882)
23. syyskuuta – Nikola Petkov, bulgarialainen poliitikko (teloitettiin) (s. 1893)
25. syyskuuta – Eino Mykkänen, suomalainen kirjailija, metsätyönjohtaja ja toimittaja (s. 1909)

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Max Planck, vuoden 1918 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttiteorian "isä") (s. 1858)
6. lokakuuta – Leevi Madetoja, suomalainen säveltäjä (s. 1887)
12. lokakuuta – Ian Hamilton, brittiläinen kenraali (s. 1853)
13. lokakuuta – Sidney Webb, brittiläinen yhteiskuntatieteilijä ja poliitikko (s. 1859)
18. lokakuuta – Johan Cappelen, norjalainen poliitikko (s. 1889)
21. lokakuuta – J. W. Keto, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1884)
27. lokakuuta – Fanni Luukkonen, Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja (s. 1882)
5. marraskuuta – Frederic Goudy, yhdysvaltalainen kirjainmuotoilija, typografi ja kustantaja (s. 1865)
14. marraskuuta – Matti Herman Palomaa, suomalainen kemisti (s. 1871)
16. marraskuuta – Cornelius Holmboe, norjalainen poliitikko (s. 1881)
16. marraskuuta – Toivo Palmroth, Toivo Palomurto, suomalainen elokuvaohjaaja, säveltäjä ja näyttelijä (s. 1903)
20. marraskuuta – Wolfgang Borchert, saksalainen kirjailija (s. 1921)
20. marraskuuta – Magnus Nilssen, norjalainen poliitikko (s. 1871)
28. marraskuuta – Georg Schnéevoigt, suomalainen kapellimestari (s. 1872)
30. marraskuuta– Ernst Lubitsch, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1892)
1. joulukuuta – Aleister Crowley, englantilainen mystikko (s. 1875)
2. joulukuuta – Anna Toivari, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
7. joulukuuta – Nicholas Butler, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen rauhanaktivisti, filosofi, diplomaatti ja professori (s. 1862)
11. joulukuuta – Anna T. Nilsson, ruotsalainen piirustusopettaja, naisasianainen ja rauhanaktivisti (s. 1869)
11. joulukuuta – Eero Ilmari Sutinen, suomalainen arkkitehti (s. 1892)
12. joulukuuta – Wäinö Wuolijoki, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1872)
17. joulukuuta – Johannes Brønsted, tanskalainen kemisti (s. 1879)
26. joulukuuta – Elias Katz, suomenjuutalainen keskimatkojen juoksija (s. 1901)
28. joulukuuta – Viktor Emanuel III, Italian kuningas 1900–1946 (s. 1869)
30. joulukuuta – Alfred North Whitehead, brittiläis-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (s. 1861)

Nobelin palkinnot

Katso myös

Lähteet

↑ Michael Stephenson: Battlegrounds: Geography and the History of Warfare, s. 158. National Geographic. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2022).
↑ Lt. Ei Yamaguchi Pacific Wrecks. Viitattu 22.7.2022.

[1] Michael Stephenson: Battlegrounds: Geography and the History of Warfare, s. 158. National Geographic. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2022).

[2] Lt. Ei Yamaguchi Pacific Wrecks. Viitattu 22.7.2022.

[1]

[2]