1951
vuosi
Vuosi 1951 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Tapahtumia
muokkaaTammikuu−maaliskuu
muokkaa- 1. tammikuuta – Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku.
- 1. tammikuuta – Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulan kunnasta ja Karhulan kauppala Kymin kunnasta.
- 4. tammikuuta – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin.[1]
- 9. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa.
- 10. tammikuuta – Nobel-fyysikko Irène Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomikomissiosta kommunistimyönteisten mielipiteidensä vuoksi.
- 12. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti varatuomari Johan Nykoppin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin Kalle Jutilan tilalle.
- 15. tammikuuta – Toinen YK-joukkojen vastahyökkäys Korean sodassa alkoi. Yhdysvaltain 8. armeijan murskasi kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot ilma- ja 155 mm tykistön iskuilla. Taktiikka sai nimen Ridgwayn lihamylly ("Ridgway's Meatgrinder").[1]
- 17. tammikuuta − Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen toisen hallituksen.
- 1. helmikuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.
- 12. helmikuuta – Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavi meni naimisiin prinsessa Soraya Esfandiary Bakhtiarin kanssa Teheranissa
- 27. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
- 2. maaliskuuta – Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä.
- 4. maaliskuuta – Puolan presidentti Bolesław Bierut julisti sodan puolalaisia "kulakkeja" vastaan.
- 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain 8. armeijan joukot kenraali Ridgway johtamina valloittivat Soulin toistamiseen Korean sodassa.[1]
- 17. maaliskuuta − Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Suomen Kansanpuolue.
- 27. maaliskuuta − Kiinan ensimmäinen Helsingin-suurlähettiläs kenraali Geng Biao saapui Suomeen.
- 29. maaliskuuta – Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. Heidät tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta ja teloitettiin kesäkuussa 1953.
Huhtikuu−kesäkuu
muokkaa- 8. huhtikuuta − Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Viktor Lebedevin. Hän seurasi Grigori Savonenkovia, joka oli aikanaan toiminut valvontakomission varapuheenjohtajana.
- 9. huhtikuuta – Presidentti Truman erotti kenraali Douglas MacArthurin YK:n Koreassa olevien joukkojen ylipäällikön tehtävistä niskoittelun vuoksi. MacArthur oli jatkanut vaatimuksia hyökkäyksestä Kiinaan.[1] MacArthurin erottamista oli vaadittu varsinkin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tilalle nimitettiin kenraali Matthew Ridgway.
- 14. huhtikuuta − Ulkomaankauppaministeri, vuorineuvos Åke Gartz vaati SDP:n puheenjohtajaa Emil Skogia estämään Väinö Tannerin paluun eduskuntaan.
- 17. huhtikuuta – Ennätysmäinen tulva Kokemäenjoessa nosti veneitä Porin kaduille.
- 18. huhtikuuta – Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi.
- 21. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
- 21. huhtikuuta − Vapaamielisten Liitto perustettiin.
- 23. huhtikuuta – Kukkula 235:n taistelu: kolme divisioonaa Kiinan 63. armeijasta hyökkäsi brittiläistä 29. prikaatia vastaan, jonka 1. pataljoonan, Gloucestershiren rykmentin 400 miestä jäi saarroksiin Kukkulalle 235 ('Gloster Hill').[1]
- 28. huhtikuuta − Iranin parlamentti valitsi pääministeriksi Mohammed Mossadeghin ja päätti kansallistaa maassa sijainneet öljynjalostamot. Päätös johti diplomaattiseen selkkaukseen Iranin ja Ison-Britannian välillä.
- 3. toukokuuta − Kuningas Yrjö VI avasi Festival of Britain -tapahtuman Lontoon South Bankissa. Tapahtuma esitteli Britannian saavutuksia taiteissa, tieteissä ja teknologiassa.
- 27. toukokuuta – Tiibet alistui kiinalaismiehitykseen.
- 5. kesäkuuta – Mikkelin hiippakunnan piispa Ilmari Salomies valittiin uudeksi arkkipiispaksi maaliskuussa kuolleen Aleksi Lehtosen seuraajaksi. Salomies vihittiin uuteen virkaansa 16. syyskuuta.
- 7. kesäkuuta − Kaksi Ison-Britannian ulkoministeriön virkamiestä, Guy Burgess ja Donald MacLean, ilmoitettiin kadonneiksi Britanniassa. Myöhemmin ilmeni, että he olivat loikanneet Neuvostoliittoon.
- 13. kesäkuuta – Helsingissä alkoi ensimmäinen Sibelius-viikko, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaista ja ulkomaista yleisöä suomalaiseen musiikkiin. Tapahtuman suojelijana oli presidentti J. K. Paasikivi ja sen aikana pidetyissä konserteissa kuultiin muiden muassa Jean Sibeliuksen, Erkki Melartinin, Leevi Madetojan ja Uuno Klamin sävellyksiä.
- 29. kesäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti ulkomaankauppaministeri Åke Gartzin Suomen Sveitsin-suurlähettilääksi Reinhold Sventon tilalle.
Heinäkuu−syyskuu
muokkaa- 2.–3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
- 7. heinäkuuta – Ensimmäinen väritelevisiolähetys Yhdysvalloissa.
- 8. heinäkuuta – Kirjankustantaja Nils Oskar Fagerström ampui Espoon Leppävaarassa Espoon nimismiehen Bertil Winbergin, entisen vaimonsa, 9-vuotiaan poikansa ja lopuksi itsensä. Teon takana oli vanhempien riita pojan huoltajuudesta.[2]
- 10. heinäkuuta – Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesŏngissa.
- 16. heinäkuuta – Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi.
- 20. heinäkuuta – Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa.
- 25. heinäkuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n K.-A. Fagerholm, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala.
- 28. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän Suomen Akatemian jäseneksi.
- 17. elokuuta – Uudeksi Mikkelin piispaksi valittiin tohtori Martti Simojoki, joka vihittiin virkaansa 4. marraskuuta.
- 18. elokuuta – Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely.
- 31. elokuuta − Ajokki Oy:n autokoritehdas vaurioitui pahoin tulipalossa Tampereen Nekalassa. Palossa tuhoutui muun muassa kolme valmistumaisillaan ollutta Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamaa linja-autoa.
- 1. syyskuuta – ANZUS-puolustusliitto solmittiin Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä.
- 8. syyskuuta – San Franciscon sopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä.
- 20. syyskuuta – Nato hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen.
- 20. syyskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen toiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen kolmannen hallituksen.
- 26. syyskuuta – Tampereen Työväen Teatteri täytti 50 vuotta.
Lokakuu−joulukuu
muokkaa- 2. lokakuuta – Tanskassa aloitettiin televisiolähetykset ensimmäisenä pohjoismaana.
- 4. lokakuuta – Neuvostoliitto sanoi suhtautuvansa kielteisesti Turkin liittymiseen Naton jäseneksi.
- 5. lokakuuta – Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa.
- 7. lokakuuta – Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn.
- 12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden itsehallintolain.
- 15. lokakuuta – Taifuuni Ruth (paikallinen nimitys "taifuuni nro 15"[3]) iski Japaniin. Useita laivoja ajoi karille ja rakennuksia romahti myrskysäässä.[4] Kuolonuhreja aiheutui 945.[3]
- 16. lokakuuta – Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khan murhattiin.
- 26. lokakuuta – Winston Churchill valittiin uudelleen Ison-Britannian pääministeriksi.
- 1. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla.
- 4. marraskuuta – Mannerheim-museo avattiin marsalkan kotitalossa Helsingin Kaivopuistossa.
- 11. marraskuuta – Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi.
- 13. marraskuuta – Itämeren havaintohistorian suurin tunnettu suolapulssi alkoi Juutinrauman kynnyksellä. Pulssi kuljetti joulukuun puoleenväliin mennessä Itämereen noin 4,7 miljardia tonnia suoloja.[5]
- 23. marraskuuta – Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoitti Reino Helismaa ja siihen sävelsi musiikin Toivo Kärki ja se aloitti suomalaista populaarikulttuuria 1950-luvulla leimanneen rillumarei-kauden.
- 27. marraskuuta – Tšekkoslovakian varapääministeri Rudolf Slánský erotettiin virastaan ja pidätettiin syytettynä vakoilusta. Myöhemmin hänet teloitettiin Stalinin käskystä.
- 5. joulukuuta – Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi näytenumerona.
- 6. joulukuuta – Hätätilalaki Egyptissä kasvaneiden mellakoiden vuoksi.
- 24. joulukuuta – Libya itsenäistyi Italiasta.
Ei päiväystä
muokkaa- Suomen ensimmäinen kaukopuhelinverkkojen automatisoitu kahden kaupungin välinen kaukovalinta avattiin Lahden ja Heinolan välille. Muut kaukokeskukset valmistuivat vuosina 1955–1980.
Syntyneitä
muokkaaTammikuu−maaliskuu
muokkaa- 8. tammikuuta – John McTiernan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- 9. tammikuuta – Michel Barnier, ranskalainen poliitikko
- 12. tammikuuta – Kirstie Alley, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä (k. 2022)
- 12. tammikuuta – Rush Limbaugh, yhdysvaltalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 2021)
- 14. tammikuuta – Kjell Lindblad, suomenruotsalainen kirjailija
- 30. tammikuuta – Phil Collins, englantilainen muusikko
- 30. tammikuuta – Hugo Christer ”Cisse” Häkkinen, suomalainen basisti ("Hurriganes") (k. 1990)
- 31. tammikuuta – Eija Ahvo, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 1. helmikuuta – Jorma Eloranta, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
- 1. helmikuuta – Ellen Horn, norjalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja poliitikko
- 5. helmikuuta – Robin Sachs, englantilainen näyttelijä (k. 2013)
- 7. helmikuuta – Raimo Sirkiä, suomalainen oopperalaulaja
- 10. helmikuuta – Robert Iger, yhdysvaltalainen yritysjohtaja
- 13. helmikuuta – Olli Tola, suomalainen televisiotuottaja
- 15. helmikuuta – Jane Seymour, englantilais-yhdysvaltalainen näyttelijä
- 16. helmikuuta – Allan Svensson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2024)
- 23. helmikuuta – Titta Jokinen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
- 23. helmikuuta – Leevi Lehto, suomalainen runoilija, kääntäjä, ohjelmoija ja kustantaja (k. 2019)
- 23. helmikuuta – Patricia Richardson, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 23. helmikuuta – Ulla Skoog, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko
- 24. helmikuuta – Erna Osland, norjalainen kirjailija
- 28. helmikuuta – Gustav Thöni, italialainen alppihiihtäjä
- 1. maaliskuuta − Erkki ”Eki” Jantunen, suomalainen muusikko ja juontaja
- 4. maaliskuuta – Chris Rea, englantilainen muusikko
- 5. maaliskuuta – Tarja Ylitalo, suomalainen iskelmälaulaja
- 13. maaliskuuta – Izhar Cohen, israelilainen laulaja ja näyttelijä
- 13. maaliskuuta – Marit Tusvik, norjalainen kirjailija
- 17. maaliskuuta – Kurt Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 19. maaliskuuta – Samuel Salmi, suomalainen piispa
- 20. maaliskuuta – Jimmie Vaughan, yhdysvaltalainen muusikko ("Fabulous Thunderbirds")
- 22. maaliskuuta – Sinikka Hurskainen, suomalainen kansanedustaja
- 22. maaliskuuta – Tuula Kallioniemi, suomalainen kirjailija
- 26. maaliskuuta – Carl Wieman, vuoden 2001 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 28. maaliskuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 29. maaliskuuta – Roger Myerson, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
Huhtikuu−kesäkuu
muokkaa- 1. huhtikuuta – Kauko Simonen, suomalainen laulaja, ensimmäinen tangokuningas
- 1. huhtikuuta – Allu Tuppurainen, suomalainen näyttelijä
- 4. huhtikuuta – Liisa Veijalainen, suomalainen suunnistaja
- 13. huhtikuuta – Kaci Kullmann Five, norjalainen poliitikko (k. 2017)
- 14. huhtikuuta – Gregory Winter, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti
- 17. huhtikuuta – Horst Hrubesch, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 21. huhtikuuta – Lyly Rajala, suomalainen kansanedustaja[6]
- 27. huhtikuuta – Ace Frehley, muusikko ("KISS")
- 27. huhtikuuta – Freundel Stuart, Barbadoksen pääministeri
- 28. huhtikuuta – Silvi Vrait, virolainen laulaja ja taiteilija (k. 2013)
- 1. toukokuuta – Mikko Alatalo, suomalainen kansanedustaja ja muusikko
- 4. toukokuuta – Bob Alan Deal (”Mick Mars”), kitaristi ("Mötley Crüe")
- 15. toukokuuta – Frank Wilczek, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 16. toukokuuta – Laurette Spang, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 18. toukokuuta – Bernard Feringa, vuoden 2016 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen orgaaninen kemisti
- 18. toukokuuta – Pertti ”Veltto” Virtanen, suomalainen psykologi, kansanedustaja ja muusikko
- 18. toukokuuta – Angela Voigt, itäsaksalainen pituushypyn olympiavoittaja (k. 2013)
- 19. toukokuuta – Joey Ramone, yhdysvaltalainen punklaulaja (k. 2001)
- 21. toukokuuta – Leif Färding, suomalainen runoilija (k. 1984)
- 23. toukokuuta – Anatoli Karpov, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
- 2. kesäkuuta – Marianne Borgen, Oslon pormestari
- 3. kesäkuuta – Satu Hassi, suomalainen kirjailija ja poliitikko
- 3. kesäkuuta – Jill Biden, Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin puoliso
- 8. kesäkuuta – Bonnie Tyler, walesilainen laulaja
- 8. kesäkuuta – Pirjo Wilmi-Rokkanen, ent. Häggman, suomalainen pikajuoksija ja urheiluvaikuttaja
- 13. kesäkuuta – Ilkka Aspara, suomalainen kenraaliluutnantti
- 13. kesäkuuta – Kimmo Kiljunen, suomalainen poliitikko
- 13. kesäkuuta – Stellan Skarsgård, ruotsalainen näyttelijä
- 13. kesäkuuta – Tapani Tölli, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri
- 20. kesäkuuta – Kisu Jernström, suomalainen muusikko
- 20. kesäkuuta – Tress MacNeille, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 20. kesäkuuta – Esko Valtaoja, suomalainen avaruustähtitieteen professori ja Tuorlan observatorion ent. johtaja
- 21. kesäkuuta – Mona-Lisa Pursiainen, suomalainen pikajuoksija
- 21. kesäkuuta – Anneli Taina, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 26. kesäkuuta – Pamela Bellwood, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. kesäkuuta – Mary McAleese, Irlannin kahdeksas presidentti
- 27. kesäkuuta – Jari Nenonen, suomalainen kirjailija ja pakinoitsija
- 28. kesäkuuta – Olav Fjell, norjalainen yritysjohtaja
- 29. kesäkuuta – Charles Daniel Balvo, yhdysvaltalainen roomalaiskatolinen arkkipiispa
- 29. kesäkuuta – Don Rosa, yhdysvaltalainen ankkataiteilija
Heinäkuu−syyskuu
muokkaa- 2. heinäkuuta – Jarmo Koski, suomalainen näyttelijä
- 3. heinäkuuta – Jean-Claude Duvalier (”Baby Doc”), Haitin diktaattori (k. 2014)
- 4. heinäkuuta – Kathleen Kennedy Townsend, yhdysvaltalainen poliitikko
- 7. heinäkuuta – Hans-Tore Bjerkaas, norjalainen toimittaja ja NRK:n pääjohtaja 2007–2013
- 9. heinäkuuta – Ingar Sletten Kolloen, norjalainen toimittaja ja tietokirjailija
- 16. heinäkuuta – Matti Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija (k. 2019)
- 21. heinäkuuta – Tom Axberg, suomalainen kaupunginjohtaja
- 21. heinäkuuta – Robin Williams, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja koomikko (k. 2014)
- 26. heinäkuuta – William McArthur, yhdysvaltalainen astronautti
- 27. heinäkuuta – Eduardo Gómez, espanjalainen näyttelijä (k. 2019)
- 2. elokuuta – Tapani Ruokanen, suomalainen päätoimittaja
- 2. elokuuta – Joe Lynn Turner, yhdysvaltalainen laulaja
- 4. elokuuta – Per Knutsen, norjalainen kirjailija (k. 2022)
- 8. elokuuta – Antti Leinonen, suomalainen luontovalokuvaaja ja -kirjailija
- 10. elokuuta – Plura Jonsson, ruotsalainen muusikko
- 10. elokuuta – Juan Manuel Santos, vuoden 2016 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Kolumbian presidentti
- 16. elokuuta – Tiina Kaila, suomalainen kirjailija
- 19. elokuuta – John Deacon, brittiläinen basisti ("Queen")
- 20. elokuuta – Greg Bear, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2022)
- 20. elokuuta – Helge Torvund, norjalainen runoilija
- 21. elokuuta – Karekin II, Armenian apostolisen kirkon katolikos
- 24. elokuuta – Orson Scott Card, tieteiskirjailija
- 25. elokuuta – Rino Fisichella, italialainen katolinen arkkipiispa
- 30. elokuuta – Gediminas Kirkilas, liettulalainen poliitikko, pääministeri 2006–2008 (k. 2024)
- 1. syyskuuta – Timothy Zahn, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
- 2. syyskuuta – Osmo Soininvaara, suomalainen kansanedustaja
- 4. syyskuuta – Marita Ulvskog, ruotsalainen poliitikko
- 5. syyskuuta – Michael Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 14. syyskuuta – Leo Friman (”Freeman”), suomalainen muusikko
- 14. syyskuuta – Duncan Haldane, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko ja professori
- 14. syyskuuta – Doina Rotaru, romanialainen säveltäjä
- 21. syyskuuta – Aslan Mashadov, Tšetšenian separatistipresidentti
- 22. syyskuuta – David Coverdale, muusikko
- 23. syyskuuta – Tommy Hellsten, suomalainen teologi ja kirjailija
- 25. syyskuuta – Mark Hamill, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 30. syyskuuta – Barry Marshall, vuoden 2005 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääkäri ja patologi
Lokakuu−joulukuu
muokkaa- 2. lokakuuta – Gordon Matthew Sumner (”Sting”), englantilainen muusikko
- 7. lokakuuta – Jukka Itkonen, suomalainen kirjailija, toimittaja ja muusikko
- 8. lokakuuta – Timo Salonen, suomalainen ralliautoilija[7]
- 22. lokakuuta – Greger Nervander, suomalainen iskelmälaulaja
- 22. lokakuuta – Anitta Niemi, suomalainen näyttelijä
- 26. lokakuuta – Julian Schnabel, yhdysvaltalainen taidemaalari ja elokuvaohjaaja
- 27. lokakuuta – K. K. Downing, brittiläinen kitaristi
- 4. marraskuuta – Algimantas Liubinskas, liettualainen poliitikko ja jalkapallovalmentaja
- 6. marraskuuta – Seppo Keskiruokanen, Riihimäen kaupunginjohtaja 2000–2016
- 11. marraskuuta – Kim Peek, yhdysvaltalainen savant
- 12. marraskuuta – Hill-Marta Solberg, norjalainen poliitikko
- 14. marraskuuta – Alec John Such, yhdysvaltalainen muusikko
- 17. marraskuuta – Aale Lindgren, suomalainen oboisti
- 23. marraskuuta – Matti Pennanen, suomalainen insinööri ja poliitikko
- 25. marraskuuta – Merja Jalo, suomalainen nuortenkirjailija
- 25. marraskuuta – Keijo Minerva, suomalainen muusikko, laulaja ja ohjelmapalvelyrittäjä
- 26. marraskuuta – Jouni Pystynen, suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti, Suomen ilmavoimien komentaja 1998–2004 (k. 2020)
- 26. marraskuuta – Ilona Staller (”Cicciolina”), italialainen poliitikko ja aikuisviihdetaiteilija
- 26. marraskuuta – Kari Sorvali, suomalainen näyttelijä
- 27. marraskuuta – Kathryn Bigelow, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
- 30. marraskuuta – Esther Kamatari, burundilainen malli, kirjailija ja prinsessa
- 30. marraskuuta – Kyra Kyrklund, suomalainen kouluratsastaja
- 1. joulukuuta – Jaco Pastorius, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1987)
- 7. joulukuuta – Hannu Müller, suomalainen näyttelijä
- 8. joulukuuta – Bill Bryson, yhdysvaltalainen humoristikirjailija
- 8. joulukuuta – Jan Eggum, norjalainen muusikko
- 8. joulukuuta – Eero Lankia, suomalainen poliitikko
- 15. joulukuuta – Arkadi Rotenberg, venäläinen liikemies
- 19. joulukuuta – Alvin E. Roth, vuoden 2012 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
- 22. joulukuuta – Lasse Fagerström, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
- 25. joulukuuta – Kaj Stenvall, suomalainen ankkataidemaalari
- 26. joulukuuta – Ari Puheloinen, suomalainen kenraali, puolustusvoimien komentaja 2009–2014
Tuntematon päivämäärä
muokkaa- Fariba Hachtroudi, ranskalais-iranilainen toimittaja, kirjailija ja opettaja
Kuolleita
muokkaaTammikuu−maaliskuu
muokkaa- 2. tammikuuta – Kyllikki Väre, suomalainen näyttelijä (s. 1912)
- 3. tammikuuta – Gösta Bagge, ruotsalainen poliitikko (s. 1882)
- 6. tammikuuta – Bruno Sarlin, suomalainen maaherra ja huoltotoimen toimitusjohtaja (s. 1878)
- 6. tammikuuta – Maila Talvio, suomalainen kirjailija (s. 1871)
- 10. tammikuuta – Sinclair Lewis, vuoden 1930 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1885)
- 13. tammikuuta – Arvi Tuomi, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1893)
- 14. tammikuuta – Tor Jonsson, norjalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1916)
- 20. tammikuuta – Anastasio Alfaro, costaricalainen eläintieteilijä, geologi ja tutkimusmatkailija (s. 1865)
- 22. tammikuuta – Harald Bohr tanskalainen matemaatikko (s. 1887)
- 24. tammikuuta – Elsa Enäjärvi-Haavio, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1901)
- 28. tammikuuta – Carl Gustaf Emil Mannerheim, suomalainen vapaaherra, valtionhoitaja, Suomen Marsalkka ja kuudes Suomen tasavallan presidentti (s. 1867)
- 30. tammikuuta – Ferdinand Porsche, saksalainen autoinsinööri (s. 1875)[8][9]
- 3. helmikuuta – Paul von Gerich, suomalainen kenraali (s. 1873)
- 12. helmikuuta – Torsten Malinen, suomalainen kihlakunnantuomari, kauppalanjohtaja ja ministeri (s. 1877)
- 13. helmikuuta – Lloyd C. Douglas, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1877)
- 19. helmikuuta – André Gide, vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (s. 1869)
- 19. helmikuuta – Jussi Seppä, suomalainen lintutieteilijä ja opettaja (s. 1885)
- 21. helmikuuta – Choudhary Rahmat Ali, pakistanilainen valtiomies (s. 1895)
- 4. maaliskuuta – Arttu Brummer, suomalainen muotoilija (s. 1891)
- 6. maaliskuuta – Ivor Novello, brittiläinen näyttelijä, säveltäjä ja näytelmäkirjailija (s. 1893)
- 10. maaliskuuta – Jaakko Ikola ("Vaasan-Jaakkoo"), suomalainen lehtimies, kirjailija ja kansanedustaja (s. 1887)
- 10. maaliskuuta – Jussi Kurikkala, suomalainen hiihtäjä ja juoksija (s. 1912)
- 12. maaliskuuta – Alfred Hugenberg saksalainen poliitikko (s. 1865)
- 13. maaliskuuta – Ants Kaljurand, virolainen kommunismin vastustaja ja vapaustaistelija (s. 1917)
- 20. maaliskuuta – Ricardo Leoncio Elías Arias, perulainen poliitikko, lyhytaikainen presidentti 1931 (s. 1874)
- 27. maaliskuuta – Aleksi Lehtonen, Suomen arkkipiispa (s. 1891)
Huhtikuu−kesäkuu
muokkaa- 6. huhtikuuta – Eric Malmberg, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1888)
- 9. huhtikuuta – Vilhelm Bjerknes, norjalainen fyysikko ja meteorologi (s. 1862)
- 10. huhtikuuta – Yrjö Sadeniemi, suomalainen arkkitehti (s. 1869)
- 14. huhtikuuta – Al Christie, kanadalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja (s. 1881)
- 15. huhtikuuta – Ernest Bevin, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1881)
- 16. huhtikuuta – Eino Suolahti, suomalainen lääkintäkenraalimajuri ja kokoomuslainen poliitikko (s. 1879)
- 18. huhtikuuta – António de Fragoso Carmona, Portugalin presidentti ja diktaattori (s. 1869)
- 23. huhtikuuta – Charles Dawes vuoden 1925 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen pankkiiri ja poliitikko (s. 1865)
- 23. huhtikuuta – Ingrid Hultin, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1876)
- 26. huhtikuuta – Arnold Sommerfeld, saksalainen fyysikko (s. 1868)
- 29. huhtikuuta – Ludwig Wittgenstein, itävaltalaissyntyinen filosofi (s. 1889)
- 12. toukokuuta – Lars O. Meling, norjalainen poliitikko (s. 1876)
- 29. toukokuuta – Géza Maróczy, unkarilainen shakin suurmestari (s. 1870)
- 4. kesäkuuta – Serge Koussevitzky, venäläinen kapellimestari, säveltäjä ja kontrabasisti (s. 1874)
- 19. kesäkuuta – Ivar Kirkeby-Garstad, norjalainen poliitikko (s. 1877)
- 25. kesäkuuta – Aarno Yrjö-Koskinen, suomalainen lakimies, diplomaatti (s. 1885)
- 26. kesäkuuta – John Nurminen, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos (s. 1877)
Heinäkuu−syyskuu
muokkaa- 1. heinäkuuta – Dugald C. Jackson, yhdysvaltalainen sähköinsinööri (s. 1865)
- 4. heinäkuuta – Tatu Pekkarinen, suomalainen laulaja, kirjailija (s. 1892)
- 6. heinäkuuta – James Norman Hall, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1887)
- 7. heinäkuuta – Ludwig Heck, saksalainen eläintieteilijä, Berliinin eläintarhan perustaja ja pitkäaikainen johtaja (s. 1860)
- 7. heinäkuuta – Oswald Pohl, saksalainen SS-kenraali (teloitettiin) (s. 1892)
- 10. heinäkuuta – Anna Lilja, suomalainen kansakoulunopettaja ja urheiluopiston perustaja (s. 1876)
- 13. heinäkuuta – Arnold Schönberg, itävaltalais-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1874)
- 18. heinäkuuta – Runar Idefelt, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
- 20. heinäkuuta – Abdullah I, Jordanian kuningas (s. 1852)
- 20. heinäkuuta – Vilhelm, Saksan kruununprinssi ja kenraali, keisari Vilhelm II:n poika (s. 1882)
- 23. heinäkuuta – Philippe Pétain, ranskalainen kenraali ja poliitikko (s. 1856)
- 25. heinäkuuta – Henrik Ramsay, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1886)
- 26. heinäkuuta – Leo Ehrnrooth, suomalainen lakimies, senaattori ja ministeri (s. 1877)
- 29. heinäkuuta – Walt Brown, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (s. 1911)[10][11]
- 29. heinäkuuta – Cecil Green, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1919)[12][13]
- 29. heinäkuuta – Bill Mackey, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (s. 1927)[14][15]
- 8. elokuuta – Meri Roini, suomalainen näyttelijä (s. 1872)
- 14. elokuuta – William Randolph Hearst, yhdysvaltalainen sanomalehtikustantaja (s. 1863)
- 23. elokuuta – Hilda Pihlajamäki, suomalainen näyttelijä (s. 1866)
- 7. syyskuuta – Oswald Renkonen, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (s. 1872)
- 14. syyskuuta – Fritz Busch, saksalainen kapellimestari (s. 1890)
- 23. syyskuuta – Erik Arup, tanskalainen historian professori (s. 1876)
Lokakuu−joulukuu
muokkaa- 5. lokakuuta – Lassi Hiekkala, suomalainen kirjailija ja lehtimies (s. 1888)
- 6. lokakuuta – Viljo Huttunen, suomalainen näyttämötaiteilija ja teatterinjohtaja (s. 1887)
- 6. lokakuuta – Otto Fritz Meyerhof, vuoden 1922 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja biokemisti (s. 1884)
- 16. lokakuuta – Liaquat Ali Khan, Pakistanin ensimmäinen pääministeri (s. 1895)
- 24. lokakuuta – Carl, Ruotsin prinssi (s. 1861)
- 29. lokakuuta – Robert Grant Aitken, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kaksoistähtien tutkija (s. 1864)
- 3. marraskuuta – Ernesti Hentunen, suomalainen lakimies, lehdenkustantaja ja poliitikko (s. 1885)
- 17. marraskuuta – Annikki Kari, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1891)
- 30. marraskuuta – Leo Korpela, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
- 11. joulukuuta – Oskar Krabbe, suomalainen näyttelijä (s. 1871)
- 13. joulukuuta – Selim Palmgren, suomalainen säveltäjä (s. 1878)
- 22. joulukuuta – Karl Koller, saksalainen kirjailija (s. 1898)
- 31. joulukuuta – Maksim Litvinov, Neuvostoliiton ulkoministeri (s. 1876)
Nobelin palkinnot
muokkaaMuuta
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg03.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Järkyttävä perhedraama Leppävaarassa sunnuntaina. Eronneitten vanhempien riita pojasta päättyi kolmoismurhaan ja itsemurhaan, Laatokka, 10.07.1951, nro 150, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Eldridge, Robert D.: Some 70 years ago it was taboo to deploy the SDF for disaster relief. Today it's indispensable. japantimes.co.jp. 14.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Typhoon Ruth in Southern Japan. The Argus, 15.10.1951, s. 20. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Major Baltic Inflow statistics - IOW (MBI-datassa tapahtuman alkupäiväksi on kirjattu 712904.895833, missä 00-Jan-0000 on ajan alkuhetki. Muunnettuna kalenteripäiväksi saadaan 13.11.1951.) www.io-warnemuende.de. Viitattu 25.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Rajala, Lyly: Viikko vielä Lyly Rajalan verkkoblogi. 12.1.2008. Arkistoitu 10.2.2009. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ Tmo Salonen - rallin maailmanmestari Hall of Fame. Moottoriurheilu. Arkistoitu 6.9.2018. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Ferdinand Porsche About Porsche. Stuttcars. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Ferdinand Porsche People. 28.8.2015. Biography (A&E Television Networks). Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Walt Brown Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Walt Brown - United States ESPN. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Cecil Green Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Cecil Green - United States ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Bill Mackey Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Bill Mackey - United States ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1951.