Verihiutale
Verihiutale eli trombosyytti on keskeinen osa verenhyytymisjärjestelmää. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä solulimakappaleita,[1] jotka varastoituvat pernaan. Maksan trombopoietiini stimuloi verihiutaleiden synteesiä luuytimessä. Verihiutaleiden vähäisyys (trombosytopenia) ilmenee verenvuototaipumuksena.
Haavan syntyessä verihiutaleita rikkoutuu ja niistä sekä vaurioittuneesta kudossolusta vapautuu trombiinientsyymiä vereen. Se laukaisee monivaiheisen reaktioketjun, jonka tuloksena veriplasmassa liuenneena oleva fibrinogeeni muuttuu säikeiseksi ja veteen liukenemattomaksi fibriiniksi. Näihin säikeisiin juuttuneet verisolut värjäävät hyytymän punaiseksi. Myöhemmin fibriinisäikeet vetäytyvät kokoon ja puristavat seerumin pois hyytymästä, joka kuivuu lopuksi ruveksi. Verihiutaleet voivat myös paikata verisuoniin syntyneitä pikkuvaurioita. Veren hyytyminen on siis suurimmaksi osaksi trombosyyttien ansiota.
Syntytapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2017 University of Californian tutkijat havaitsivat hiirikokeella, että suurin osa verihiutaleista syntyy keuhkojen megakaryosyyttisoluissa. Tähän asti verihiutaleiden on uskottu muodostuvan luuytimessä tapahtuvassa niin sanotussa hematopoieesi-prosessissa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 32. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- ↑ Tutkijat yllättyivät: Keuhkoissa valmistuu suuri osa verestä Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verihiutale Wikimedia Commonsissa
