Norjan kirkko

Norjan kirkko
Suuntautuminen	luterilaisuus
Hallinto	episkopaalinen
Yhteistyötahoja	Kirkkojen maailmanneuvosto Luterilainen maailmanliitto Porvoon kirkkoyhteisö
Toiminta-alue	Norja
Perustettu	1537
Hiippakuntia	11
Jäseniä	3 725 000 milj. (69,9%)
Aiheesta muualla
kirken.no
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Osa artikkelisarjaa
Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Tunnustuskirjat Apostolinen uskontunnustus Nikean uskontunnustus Athanasioksen uskontunnustus Augsburgin tunnustus Puolustus Vähä katekismus Iso katekismus Schmalkaldenin opinkohdat Paavin valta ja johtoasema
Teologia Lutherin teologia Laki ja evankeliumi Sola gratia Sola scriptura Kahden regimentin oppi Loci theologici Ristin teologia Katolisuus Pyhitys Yleinen pappeus
Suuntaukset Aitoluterilaiset Luterilainen puhdasoppisuus Pietismi Haugelaisuus Lestadiolaisuus Herännäisyys Uusluterilaisuus Korkeakirkollisuus Tunnustuksellinen luterilaisuus Liberaaliteologia Tunnustuskirkko Barmenin teologinen julistus
Sakramentit ja jumalanpalvelus Kaste Kheirotonia Konfirmaatio Ehtoollinen Rippi Sairaiden voitelu Virsi
Organisaatio Confessional Evangelical Lutheran Conference Kansainvälinen luterilainen neuvosto Luterilainen maailmanliitto Porvoon kirkkoyhteisö Luterilaiset kirkot Amerikan evankelisluterilainen kirkko Islanti Missouri-synodi Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Viro Luettelo Suomen luterilaisista seurakunnista Ev. Lut. Herätysliikkeet EFS
Historia Uskonpuhdistus Ruotsissa Protestantismi Augsburgin uskonrauha Cuius regio, eius religio
Henkilöt Luther von Bora Melanchthon Agricola Bonhoeffer Bugenhagen Bultmann Chemnitz Egede Flacius Francke Grundtvig Kierkegaard Laestadius Löhe Otto Pannenberg Olaus Petri Laurentius Petri Quenstedt Rautanen Sasse Schleiermacher Spener Tausen Tillich Trubar Tyndale Walther Wyneken
n k m

Norjan kirkko (norj. Den norske kirke tai Den norske kyrkja) on Norjan evankelis-luterilainen kirkko. Siihen kuuluu noin 69,9 prosenttia norjalaisista.^[1] Kirkon ylin elin on kirkolliskokous. Siinä on 116 edustajaa, joista 77 valitaan välittömillä vaaleilla, 22 on hiippakuntien valitsemia edustajia, 12 piispaa, neljä saamelaisten ja yksi kuulovammaisten kirkollisen työn edustaja.^[2] Kirkon piispat ja rovastit nimittää Norjan hallitus. Vuoteen 2012 asti Norjan perustuslain mukaan maan hallitsija toimi kirkon nimellisenä johtajana sekä sen suojelijana. Nykyisin hallitsijan tulee edelleen kuulua Norjan kirkkoon.^[3]

Norjan kirkon ylin edustaja on piispainkokouksen preses, puheenjohtaja. Hän on samalla Nidarosin hiippakunnan piispa, kaitsenta-alueenaan Nidarosin tuomiorovastikunnan seurakunnat. Preseksen virkaa on vuodesta 2020 hoitanut Olav Fykse Tveit. Preses on myös Norjan kirkon Kirkerådetin (Kirkkohallituksen) jäsen, eikä Norjan kirkolla siten ole arkkipiispaa. Norja lakkautti valtionkirkon vuoden 2013 alussa.^[4]

Kirkko kuuluu sekä Kirkkojen maailmanneuvostoon että Luterilaiseen maailmanliittoon.^[5][6] Lisäksi Norjan kirkko kuuluu Porvoon kirkkoyhteisöön.^[7]

Norjan kirkko on jaettu 11 hiippakuntaan.

• Oslon hiippakunta
• Borgin hiippakunta
• Hamarin hiippakunta
• Tunsbergin hiippakunta
• Agderin ja Telemarkin hiippakunta
• Stavangerin hiippakunta
• Bjørgvinin hiippakunta
• Møren hiippakunta
• Nidarosin hiippakunta
• Sør-Hålogalandin hiippakunta
• Nord-Hålogalandin hiippakunta^[8]

• Viralliset sivut
• Norjan kirkon virsikirja

n k m Norjan kirkko Hiippakunnat Nidaros Bjørgvin Oslo Stavanger Hamar Agder ja Telemark Tunsberg Sør-Hålogaland Nord-Hålogaland Borg Møre Tuomiokirkot Nidaros Bergen Oslo Stavanger Kristiansand Hamar Tønsberg Bodø Tromssa Fredrikstad Molde Preses Tandberg (1917–1922) Lunde (1922–1937) Beggrav (1937–1951) Smemo (1951–1968) Birkeli (1968–1972) Støylen (1973–1977) Aarflot (1977–1998) Bondevik (1998–2002) Wagle (2002–2006) Skjevesland (2006–2010) Haugland Byfuglien (2010–2020) Fykse Tveit (2020→)