Lars Onsager

Lars Onsager
Henkilötiedot
Syntynyt	27. marraskuuta 1903 Kristiania, Norja
Kuollut	5. lokakuuta 1976 (72 vuotta) Coral Gables, Yhdysvallat
Kansalaisuus	Norjalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Norjan teknillinen korkeakoulu
Väitöstyön ohjaaja	Peter Debye
Instituutti	ETH Zürich Johns Hopkinsin yliopisto Brownin yliopisto Yalen yliopisto Miamin yliopisto
Oppilaat	Joseph L. McCauley
Tutkimusalue	Kemia
Tunnetut työt	Termodynamiikka
Palkinnot	Nobelin kemianpalkinto (1968)
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lars Onsager (27. marraskuuta 1903 Kristiania, Norja – 5. lokakuuta 1976 Coral Gables, Florida, Yhdysvallat) oli norjalainen kemisti ja fyysikko. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1968 irreversiibelien prosessien termodynamiikkaa käsittelevistä tutkimuksista.

Onsager valmistui insinööriksi Norges tekniske høgskolesta vuonna 1925. Vuonna 1925 hän myös korjasi Peter Debyen ja Erich Hückelin teoriaa ionien Brownin liikkeestä liuoksissa ja hän julkaisi sen vuonna 1926. Onsager teki matkan Zürichiin, missä Debye oli opettamassa, ja kertoi huomanneensa virheen tämän teoriassa. Onsagerista tuli Debyen assistentti ETH Zürichiin. Siellä hän toimi aina vuoteen 1928.

Vuonna 1928 hän siirtyi opettamaan Johns Hopkinsin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Onsager kuitenkin huomasi, että vaikka hän olikin taitava kehittämään fysikaaliseen kemiaan liittyviä teorioita, hänellä ei ollut opettajan kykyjä.

JHU:n jälkeen Onsager siirtyi Brownin yliopistoon. Siellä ollessaan hän johti kineettisten yhtälöiden ns. Onsagerin relaatiot, mistä hänelle myönnettiin kemian Nobel-palkinto 1968. 1930-luvun laman takia Onsager joutui jättämään paikkansa Brownin yliopistossa ja siirtyi Yaleen lyhyen Euroopan-vierailun jälkeen.

Onsager vietti lopun työuransa Yalen yliopistossa. Vuonna 1944 hän esitti eksaktin ratkaisun kaksiulotteiselle Ising-mallille. Toisen maailmansodan jälkeen hän julkaisi teoreettisen selityksen nestemäisen heliumin suprajuoksevuudelle. Vuotta myöhemmin samanlaisen teorian julkaisi itsenäisesti Richard Feynman. Onsager tutki myös nestekiteitä.

• Onsagerin elämäkerta Nobel-säätiön sivuilla