Laura Huhtasaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laura Huhtasaari
Laura Huhtasaari heinäkuussa 2016.
Laura Huhtasaari heinäkuussa 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt30. maaliskuuta 1979 (ikä 45)
Vilppula
Poliitikko
Puolue perussuomalaiset
Asema kansanedustaja (2015–2019, 2023–)
Euroopan parlamentin jäsen (2019–2023)
Porin kaupunginvaltuuston jäsen (2013–2021)
Vaalipiiri Satakunnan vaalipiiri
Kotipaikka Merikarvia
Koulutus kasvatustieteen maisteri (2004)
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto
Uskonto kristinusko[1]
Puoliso Teemu Lämsä[2]
Sukulaiset Saara Huhtasaari, sisar[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Laura Talvikki Huhtasaari (s. 30. maaliskuuta 1979 Vilppula[4][5]) on suomalainen perussuomalainen poliitikko, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Huhtasaari tuli valituksi kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2015. Hän oli Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2019–2023.

Huhtasaari oli perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja 2017–2019 ja perussuomalaisten presidenttiehdokas vuoden 2018 vaalissa.[6] Poliitikkona Huhtasaari on konservatiivi ja nationalisti[7]. Euroopan parlamentissa hän on vuodesta 2019 AFCOn eli perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan täysjäsen[8][9]. Huhtasaari ilmoitti toukokuussa 2022 ettei asetu enää ehdolle seuraavissa europarlamenttivaaleissa.[10]

Huhtasaari on povannut Euroopan unionin hajoamista ja eurooppalaisten vahvojen kansallisvaltioiden paluuta.[11] Huhtasaaren mukaan Euroopan unionin sisämarkkinat eivät edellytä poliittista unionia[12]. Huhtasaari kannattaa Suomen luopumista eurovaluutasta[13].

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari kirjoitti ylioppilaaksi Mäntän lukiosta vuonna 1999. Lukuvuoden 1996–1997 hän oli vaihto-oppilaana Nebraskassa Yhdysvalloissa. Vuonna 2004 Huhtasaari valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Lukuvuoden 1999–2000 hän oli vapaaehtoisena luokanopettajana Mikronesiassa. Huhtasaari valmistui uskonnon aineenopettajaksi Joensuun yliopistosta ja erityisopettajaksi vuonna 2008 Helsingin yliopistosta.[14]

Huhtasaari on työskennellyt Porissa erityisopettajana vuodesta 2009. Hän on toistaiseksi virkavapaalla tehtävästä.[4]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari oli ehdolla eduskuntavaaleissa 2011 Satakunnan vaalipiiristä, mutta jäi 3 493 äänellä varasijalle. Kunnallisvaaleissa 2012 hänet valittiin 1 064 äänellä Porin kaupunginvaltuustoon. Huhtasaari oli Satakunnan maakuntavaltuuston jäsen ja maakuntahallituksen varajäsen 2013–2017.[15][16] Huhtasaari oli perussuomalaisten ehdokkaana eurovaaleissa 2014, mutta ei tullut 9 132 äänellä valituksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Satakunnan vaalipiirin 9 259 äänellä.[17] Jussi Halla-aho tuki Huhtasaaren valintaa vuoden 2015 vaaleissa.[18] MTV:n vuonna 2016 laatiman kyselyn perusteella Huhtasaari sai kannatusta puolueen puheenjohtajaksi.[19] Vuoden 2017 kuntavaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle Porin kaikkien aikojen suurimmalla äänimäärällä, 2 566 äänellä.[20] Syyskuussa 2017 perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi.[21]

YouGov-markkinatutkimusyrityksen verkkopaneelissa 2018 suomalaisten eniten maailmassa ihailemien naisten listalla Huhtasaari oli kymmenes. Panelistien ehdotusten perusteella oli koottu 20 naisen lista, josta vastaajat pystyivät tekemään useita valintoja. Huhtasaari oli listalla kuudenneksi ihailluin suomalainen Kaisa Mäkäräisen, Aira Samulinin, Tarja Halosen, Jenni Haukion ja Elisabeth Rehnin jälkeen.[22]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Huhtasaari keräsi 12 986 ääntä eli 10,4 prosenttia Satakunnan vaalipiirissä, mikä oli vaalipiirin kokoon ja äänimäärään suhteutettuna suurin lukema koko maassa.[23]

Kansanedustajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laura Huhtasaari aloitti kansanedustajana vuoden 2015 huhtikuussa. Kesäkuusta 2015 lähtien hän toimi talousvaliokunnan ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä sekä hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä.[4]

Huhtasaari toimi keväällä 2019 eduskunnan puhemiesneuvoston jäsenenä, suuren valiokunnan varajäsenenä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä. Hän siirtyi kesällä 2019 Euroopan parlamenttiin.

Presidenttiehdokkuus 2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaaliteltta Helsingissä

Perussuomalaisten miesjärjestö PerusÄijät esitti toukokuussa 2017 Huhtasaarta puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaliin.[24] Huhtasaari kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokkuutta ja lupasi päättää asiasta kesän aikana.[25] Elokuussa 2017 puoluehallitus päätti esittää puoluevaltuustolle, että Huhtasaari valittaisiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.[26] Puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman vastaehdokkaita kokouksessaan 23. syyskuuta 2017.[21]

Presidentinvaalikampanjansa avauspuheessa Huhtasaari ilmoitti perustavoitteensa olevan ”Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista”.[27] Huhtasaari kertoi kampanjassaan pitävänsä Pariisin ilmastosopimuksen ”EU-sovellutusta katastrofaalisena Suomelle”.[28] Presidenttinä hän olisi esittänyt henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomista.[29] Huhtasaaren kampanjan mottoja olivat ”Suomi takaisin” ja ”suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa”.[30]

Presidentille tulisi Huhtasaaren mielestä palauttaa valtaoikeuksia, kuten oikeus hajottaa eduskunta.[31] Huhtasaari säilyttäisi presidentin armahdusoikeuden.[32]

Huhtasaaren vaalikampanjan budjetti oli 210 000 euroa, mikä ylittyi noin 50 000 eurolla.[33] Hän sai vaalissa 207 337 ääntä eli 6,9 prosenttia äänistä ja sijoittui ehdokkaista kolmanneksi.[34]

Euroopan parlamentin vaalit 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2019 europarlamenttivaaleissa Huhtasaari tuli valituksi 92 760 äänellä.[6] Hän luopui toimesta 2023.[35]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari kuvailee itseään kristityksi.[1] Hän ei usko evoluutioon vaan pitää sitä mahdottomana teoriana.[36][37] Sen sijaan Huhtasaari uskoo Raamatun luomiskertomukseen.[38]

Huhtasaari vastustaa pakkoruotsia.[39]

Vuonna 2020 Huhtasaari kertoi, että hän kokee olevansa ensisijaisesti satakuntalainen ja vasta sitten suomalainen.[40]

Huhtasaari kannattaa Suomen maaseudun pitämistä asuttuna, maatalouden toiminnan turvaamista ja lähiruokaa.[41]

Maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaaren mukaan Suomen tulee tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka vaikutukset ovat Suomelle myönteiset tai neutraalit.[42] Hän on maininnut eri yhteyksissä maahanmuutosta puhuessaan, että sen seurauksena esimerkiksi Ruotsiin on syntynyt jo 55 no go -aluetta.[38] Huhtasaaren mielestä turvapaikanhakijat tulee käännyttää rajalta.[43] Hän luopuisi pohjoismaisesta passivapaudesta, mikäli Suomeen alkaisi saapua Ruotsin rajan yli paljon turvapaikanhakijoita kuten vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.[44] Huhtasaaren mukaan ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja tai sotarikollisia.[45] Hän haluaisi myös muuttaa perustuslakia, niin ettei sen määrittelemä perustoimeentulo koskisi laittomasti maassa olevia.[46]

Euroopan unioni ja Nato

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari puhuu Fixit – Suomi eroon EU:sta ja eroa hallitus -mielenosoituksessa marraskuussa 2020.

Huhtasaari kannattaa Suomen EU:sta ja eurosta eroamista.[47] Hän vastustaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä.[38]

Rikoslaki ja vankeinhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari sanoi Suomi-areenalla keskustelussa heinäkuussa 2015 haluavansa pedofiileille pidempiä rangaistuksia ja kannattavansa pedofiilien tietojen keräämistä julkiseen nettirekisteriin. Lisäksi hän esitti, että vankeinhoitokustannuksiin voisi hakea säästöjä esimerkiksi ulkoistamalla tuomioiden suorittamista Viroon.[48]

Seksuaalivähemmistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa ja homoparien adoptio-oikeutta.[39]

Feminismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaaren mukaan nykyajan feministit ovat siirtyneet naisten oikeuksien ajamisesta valkoisen kristityn miehen vihaamiseen. Huhtasaaren mukaan feminismi halveksii juutalais-kristillistä kulttuuria. Huhtasaaren mukaan feministit eivät kannata sananvapautta. Huhtasaari sanoi irtaantuvansa feminismistä, jota hän pitää pelleilynä, ja toivoo Suomen menevän kohti terveempää tasa-arvoa.[49]

Sananvapaus ja vihapuhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2018 Huhtasaari julkaisi Twitter-tilillään kuvan tamperelaisten oppilaiden tekemästä koulutyöstä, jota hän piti opettajien lietsomana häneen itseensä kohdistuneena vihapuheena.[50] Huhtasaari julkaisi myös koulun nimen sekä oppilaiden etunimet, minkä johdosta koulu sai lukuisia uhkailuja ja joutui palkkaamaan vartijan. Huhtasaari vetosi siihen, että kuva oli julkaistu aiemmin Instagramissa ja siinä näkyi silloin samat tiedot. [51] Kohun seurauksena koulusta tehtiin kolme kantelua oikeuskanslerille ja asia nousi uutisotsikoihin myös ulkomailla.[52]

Kommunismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2020 Huhtasaari sanoi Satakunnan Kansan haastattelussa kaikkien keskustasta vasemmalle olevien olevan kommunisteja ja myös kokoomuslaisten alkavan olla.[53]

Tammikuussa 2021 Huhtasaari twiittasi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyen maan olevan nyt ”kommunistien hallussa”.[54]

Yhteydet ja tuenosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari on käynyt puhumassa kansallismielisten ja maahanmuuttovastaisten liikkeiden tapahtumissa, kuten itsenäisyyspäivänä 2015 Helsingin Kansalaistorilla järjestetyssä Itsenäinen Suomi -tapahtumassa.[55] Helmikuussa 2017 Suomi Ensin -liike kutsui mielenosoitukseensa poliitikkoja. Huhtasaari ja Paula Risikko vastasivat kutsuun.[56][57]

Huhtasaari piti Donald Trumpia hyvänä valintana republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja toivoi tämän voittoa.[58][59] Trumpin noustua presidentiksi Huhtasaari kutsuttiin helmikuussa 2017 kansalliselle rukousaamiaiselle, johon osallistuivat suomalaisista poliitikoista Huhtasaaren lisäksi ulkoministeri Timo Soini ja Antero Laukkanen.[60] Huhtasaari osallistui kesäkuussa 2017 Israelissa juutalaisten ja kristittyjen yhteiselle kansalliselle rukousaamiaiselle.[61]

Huhtasaari antoi marraskuussa 2017 Twitterissä tukensa Puolassa järjestetylle 60 000 ihmisen äärioikeistolaiselle mielenosoitukselle, jonka osallistujat esittivät rasistisia ja valkoista ylivaltaa kannattavia iskulauseita. Marssilla oli mukana äärioikeistolaisia eri puolilta Eurooppaa.[62][63] Huhtasaari on jälkeenpäin selittänyt, ettei hänen Twitter-viestinsä ollut tuki rasismille.[64]

Marraskuussa 2017 Huhtasaari myös ilmaisi tukensa 612-soihtukulkueelle sanomalla tilaisuudesta: ”Se on hieno kulkue, ja toivon, että mahdollisimman moni osallistuisi. Ja kyllä minä jonain vuonna siihen osallistun.”[65]

Pro gradun plagiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 presidenttikampanjan aikana tammikuussa 2018 liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen väitti Huhtasaaren Jyväskylän yliopiston Kokkolassa sijaitsevaan Chydenius-instituuttiin vuonna 2003 tekemän kasvatustieteen alan pro gradun olleen plagioitu.[66] Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen totesi sen sisältävän useita suoria ja sanatarkkoja lainauksia toisista teoksista ilman lähdeviitteitä.[67]

Jyväskylän yliopiston teettämän huhtikuussa 2018 julkaistun selvityksen mukaan pro gradu -tutkielma on osin hyvän tieteellisen käytännön vastainen, mutta epäilyä laajemmasta vilpistä ei ilmennyt.[68] Tutkielmasta oli plagioitu alle viisi prosenttia.[69] Huhtasaari syytti pro gradun tutkimista ja uudelleen arviointia lokakampanjaksi.[70]

Toukokuussa 2018 Svenska Ylen toimittaja löysi aiemmin tuntemattoman vuonna 2001 hyväksytyn gradun, Tiina Simpasen vuonna 2001 kirjoittaman työn "Kohti monikulttuurista koulua", jota Huhtasaari oli käyttänyt oman gradunsa lähteenä. Huhtasaaren gradusta plagioiduksi osoittautui tämän seurauksena ainakin noin 30 prosenttia. Lisäksi Huhtasaari oli Svenska Ylen selvityksen mukaan kopioinut useita muita lähteitä viittaamatta niihin mitenkään.[71][72][73] Jyväskylän yliopisto kirjasi 9. toukokuuta 2018 vastaanotetuksi yksityishenkilön tekemän esiselvityspyynnön hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta – esiselvitys käynnistetään, mikäli pyyntö ei ole ilmeisen perusteeton.[74] Huhtasaaren itsensä mukaan kyseessä on ajojahti, koska asia on hänen mielestään jo käyty kahdesti läpi hänen 15 vuotta vanhan gradunsa osalta.[72][75]

Uusi esiselvitys julkaistiin elokuun lopussa 2018. Jyväskylän yliopiston rehtorin antamassa päätöksessä todettiin, että Huhtasaaren pro gradu sisältää plagiointia huomattavasti enemmän kuin mitä oli aiemmin selvitetty. Työ sisältää lausunnon mukaan vakavaa piittaamattomuutta tieteen käytännöistä sekä vilppiä plagioinnin muodossa. Päätöksen mukaan pro gradun toimintatavat ovat johtaneet harhaan tiedeyhteisöä ja myöhempien opinnäytetöiden tekijöitä.[76][77] Asia oli hallinnolliselta kannalta vanhentunut, joten varsinaista tutkintaa ei aloitettu. Huhtasaaren tutkintoa koskevan päätöksen purkaminen olisi ollut mahdollista ainoastaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[78] Esiselvityksen johtopäätökset liitettiin opinnäytetyön yhteyteen.[77]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos Lähde
2011 Satakunnan vaalipiiri 3 493 varalla [79]
2015 Satakunnan vaalipiiri 9 259 valittiin [80]
2019 Satakunnan vaalipiiri 12 986 valittiin [81]
2023 Satakunnan vaalipiiri 8 393 valittiin [82]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaari on naimisissa lääkäri Teemu Lämsän kanssa ja heillä on kaksi tytärtä.[83]

Huhtasaareen kohdistunut ilkivalta ja uhkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtasaaren Porin-asunnon kaksi ikkunaa rikottiin joulun 2017 aikana ja asiasta tehtiin rikosilmoitus. Tapauksesta nousi valtakunnallinen kohu. Syyllisten arveltiin olevan poliittisin motiivein liikkuneita aktivisteja, mutta jo vuonna 2018 rikkojiksi paljastui kaksi alle 15-vuotiasta poikaa. Poliisi ei kuitenkaan kertonut asiaa julkisuuteen, vaan se tuli esille vasta helmikuussa 2020 Satakunnan Kansan saamien tietojen pohjalta.[84] Huhtasaaren mukaan asuntoa on aikaisemminkin vandalisoitu. Joulukuun 2017 alussa talon seinään oli maalattu spray-maalilla teksti ”homohuora”.[85]

Maaliskuussa 2019 kokoomuksen Porin varavaltuutettu Tero Niskanen soitti hätäkeskukseen puhelun, jossa hän omien sanojensa mukaan kertoi ehdottaneensa ”entäs jos poltan Laura Huhtasaaren asunnon”. Hänen sijaintinsa paikannettiin, ja poliisi pidätti hänet. Niskanen kertoi myöhemmin olleensa kovassa humalassa ja hermostuneensa perussuomalaisten vaalivideosta. Niskanen pyysi Huhtasaarelta anteeksi ja erosi kokoomuksesta.[86][87]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Varjonen, Jukkapekka: Näin Laura Huhtasaari kommentoi puoliapinakohuaan Satakunnan Kansa. 17.9.2015. Arkistoitu 20.9.2015. Viitattu 3.10.2016.
  2. ↑ Auvinen, Pirjo: Matkalla Mäntyniemeen presidentin puolisoksi: työterveyslääkäri ja muotisuunnittelija Yle Uutiset. 6.1.2018. Yleisradio. Viitattu 9.7.2018.
  3. ↑ Laura Huhtasaaren Saara-sisko pyrkii presidenttiehdokkaaksi ... https://yle.fi/a/74-20039798
  4. ↑ a b c Laura Huhtasaari Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. ↑ Karvala, Kreeta: Vauhdilla eturiviin noussut Trump-fani - tällainen on presidentiksi mielivä Laura Huhtasaari 4.8.2017. Iltalehti. Viitattu 10.6.2017.
  6. ↑ a b Vaalikone Yle. Viitattu 30.5.2019.
  7. ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005314879.html
  8. ↑ https://www.europarl.europa.eu/committees/en/afco/home/members
  9. ↑ https://www.suomenuutiset.fi/laura-huhtasaari-lakkauttaisi-nykymuotoisen-unionin-kokonaan-eun-pitaisi-olla-pelkka-kauppaliitto/
  10. ↑ Petri Turunen: SK: Laura Huhtasaari jättää europarlamentin Ilta-Sanomat. 23.5.2022. Viitattu 23.5.2022.
  11. ↑ https://www.uusisuomi.fi/uutiset/laura-huhtasaari-ensin-brexit-nyt-trump-sitten-eu-hajoaa/117247dc-2740-31f2-a8e1-5e4a5ef9ec31
  12. ↑ https://www.uusisuomi.fi/uutiset/eun-voisi-purkaa-ja-suomelle-oma-valuutta-nain-jyrkasti-perussuomalaiset-poikkeaa-muista/3270f506-53f6-33ce-a2fe-58d88cb03a44
  13. ↑ https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000007124368.html
  14. ↑ CV Laura Huhtasaaren kotisivut. Arkistoitu 18.3.2017. Viitattu 22.9.2015.
  15. ↑ Maakuntavaltuusto 2013-2017 Satakuntaliitto. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  16. ↑ Maakuntahallitus 2013-2017 Satakuntaliitto. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  17. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit) pxdata.stat.fi. Viitattu 3.7.2016.
  18. ↑ Vaalivinkkejä lukijoille www.halla-aho.com. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 11.9.2016.
  19. ↑ Virkki, Pekka: MTV: Kansanedustaja Laura Huhtasaarella kannatusta perussuomalaisten johtoon Verkkouutiset. 31.12.2016. Viitattu 16.4.2017.
  20. ↑ Aalto, Pirkko: Äänikuningatar Huhtasaari ei edes havitellut Elon ennätystä Satakunnan Kansa. 10.4.2017. Arkistoitu 11.4.2017. Viitattu 10.4.2017.
  21. ↑ a b Virtanen, Jarno & Tikkala, Hannu: Laura Huhtasaari valittiin perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Yle uutiset. 23.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  22. ↑ Angelina Jolie ja Bill Gates ovat maailman ihailluimmat ihmiset vuonna 2018 12.4.2018. YouGov. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 28.4.2018.
  23. ↑ Laura Huhtasaari vaalien todellinen ääniharava, Iltalehti
  24. ↑ Mäki-Lohiluoma, Juho: PerusÄijät pyytää Laura Huhtasaarta perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Verkkouutiset. 20.5.2017. Viitattu 1.6.2017.
  25. ↑ Laakso, Antti: Perussuomalaisten Laura Huhtasaari harkitsee presidenttiehdokkuutta Yle uutiset. Viitattu 9.12.2017.
  26. ↑ Virkkunen, Jussi: Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi esitetään Laura Huhtasaarta Yle uutiset. 4.8.2017. Viitattu 5.8.2017.
  27. ↑ Laura Huhtasaari: "Suomi takaisin" perussuomalaiset.fi. 4.8.2017. Viitattu 5.8.2017.
  28. ↑ Perussuomalaisten presidenttiehdokas irtisanoutui ensitöikseen Pariisin ilmastosopimuksesta ja siteerasi Trumpia Keskisuomalainen. 23.9.2017. Viitattu 9.12.2017.
  29. ↑ Ahtokivi, Ilkka: Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari vaatii maamiinoja takaisin Verkkouutiset. 31.10.2017. Kansalliskustannus. Viitattu 13.1.2018.
  30. ↑ Laura Huhtasaari: Laura Huhtasaaren kampanjasivut laura2018.fi.
  31. ↑ Pantsu, Pekka: Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ryöpytti EU:ta kampanja-avauksessaan: "EU muistuttaa Neuvostoliittoa" 3.12.2017. Yleisradio. Viitattu 13.1.2018.
  32. ↑ https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/mita-huhtasaari-kannattaa-ja-mita-vastustaa-200543696/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Brännare, Stina & Parviainen, Aapo: Haaviston ääni oli halvin, Torvaldsin kallein – hintaero 8,77 euroa 29.1.2018. Yleisradio. Viitattu 29.1.2018.
  34. ↑ Presidentinvaali 2018, 1. vaali – Koko maa – Ehdokaskohtaiset tulokset Vaalit.fi. 2.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2018.
  35. ↑ Laura Huhtasaari www.eduskunta.fi. Viitattu 2.1.2024.
  36. ↑ Sandell, Markku: Kehitysopista kiistelty Darwinista lähtien – Laura Huhtasaari (ps.) jatkaa linjaa Yle.fi. 15.9.2015. Yle. Viitattu 11.6.2017.
  37. ↑ Laura Huhtasaaren uusi kohu: Missä ovat puoliapinat? Satakunnan Kansa
  38. ↑ a b c Henkilökuvassa Laura Huhtasaari: Kun maailma mureni kolmessa päivässä Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2018.
  39. ↑ a b Virtanen, Jarno & Tikkala, Hannu: Laura Huhtasaari valittiin perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi 23.9.2017. Yleisradio. Viitattu 12.1.2018.
  40. ↑ Muurinen, Sakari: Laura Huhtasaari pettyi suuresti: Ei saa osallistua kansanedustajien paneeliin – koska ei ole kansanedustaja Satakunnan Kansa. 24.2.2020. Sanoma Media Kustannus oy. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 15.9.2020.
  41. ↑ https://laurahuhtasaari.fi/esittelysivu/
  42. ↑ He jäivät perussuomalaisten ryhmään: Moni aiheuttanut kohuja ja jopa maanlaajuisia mielenosoituksia 13.6.2017. Aamulehti. Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  43. ↑ Kansanedustaja: Turvapaikanhakijat käännytettävä keinolla millä hyvänsä Yle Uutiset. Viitattu 20.2.2017.
  44. ↑ Lakka, Päivi: Huhtasaari olisi valmis luopumaan pohjoismaisesta passivapaudesta – ”En halua Ruotsista turvapaikanhakijoita tänne” Iltasanomat.fi. 4.1.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.1.2018.
  45. ↑ Kansanedustaja Laura Huhtasaari HS:lle: Terroristit voivat käyttää hyväksi ihmisoikeuksia Helsingin Sanomat. 17.12.2015. Arkistoitu 10.1.2018. Viitattu 11.3.2017.
  46. ↑ Huhtasaari haluaisi muuttaa perustuslakia – toimeentulon ei pitäisi koskea ”jokaista” Aamulehti. 18.12.2016. Arkistoitu 18.2.2017. Viitattu 18.2.2017.
  47. ↑ PS:n kansanedustajalta uusi idea EU-erosta: Voisiko hallitus tukea tätä? Verkkouutiset. Viitattu 20.2.2017.
  48. ↑ Kansanedustajalta kova ehdotus: Raiskaajat Viroon, pedofiilit nettirekisteriin Iltalehti. 13.7.2015. Viitattu 13.12.2015.
  49. ↑ https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaari-feministit-ajoivat-aiemmin-naisten-oikeuksia-vihaavat-valkoista-kristittya-miesta/
  50. ↑ Koskinen, Anu Leena: Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista 1.10.2018. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2019.
  51. ↑ Koskinen, Anu Leena; STT: Tamperelainen koulu otti vartijan Huhtasaari-kohun jälkeen tulleen vihapostin takia – opetusministeri ja Huhtasaari tukkanuottasilla 3.10.2018. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2019.
  52. ↑ Palomaa, Antti: Laura Huhtasaari ärsyyntyi koululaisten julisteesta viime syksynä – nyt Tampere antoi selvityksen: Opettajat vain valvojina 21.2.2019. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2019.
  53. ↑ Muurinen, Sakari: Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari linjaa: Kaikki keskustasta vasemmalle ovat kommunisteja – ”Nykyisin myös kokoomuslaiset” (vain tilaajille) 21.1.2020. Satakunnan Kansa. Viitattu 13.1.2021.
  54. ↑ Vento, Heikki: Kommunistien hallussa (vain tilaajille) 13.1.2021. Suomen Kuvalehti. Viitattu 13.1.2021.
  55. ↑ Laura Huhtasaari ensimmäisenä puhujana kovan oikeistolinjan tapahtumassa Satakunnan Kansa. 4.12.2015. Arkistoitu 9.1.2018. Viitattu 18.2.2017.
  56. ↑ ”Pyrin lisäämään ymmärrystä” – Sisäministeri Risikko kertoo, miksi vieraili turvapaikanhakijoiden ja vastustajien mielenilmauksissa Helsingin Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 21.2.2017.
  57. ↑ Laura Huhtasaari Suomi-Maidan -puhe YouTube. Viitattu 17.2.2017.
  58. ↑ Trumpin voittoa toivonut kansanedustaja: "Ennustin tätä jo vuoden alussa" Yle Uutiset. Viitattu 20.2.2017.
  59. ↑ Perussuomalaisten Huhtasaari tuulettaa Trumpin voittoa: ”Kannatan sananvapautta!” – SDP:n Tuppurainen viittaa fasismiin mtv.fi. Arkistoitu 21.2.2017. Viitattu 20.2.2017.
  60. ↑ Soini, Huhtasaari ja Laukkanen mukana Trumpin rukousaamiaisella Kaleva.fi. Viitattu 20.2.2017.
  61. ↑ Israelissa järjestettiin ensimmäinen kansallinen rukousaamiainen - Seurakuntalainen Seurakuntalainen. 9.6.2017. Viitattu 7.5.2018.
  62. ↑ Yrjä, Ilkka: ”Hyvä Puola” – presidenttiehdokas tuulettaa äärioikeiston marssille, jossa kaikuivat avoimen rasistiset iskulauseet 13.11.2017. Demokraatti. Viitattu 15.11.2017.
  63. ↑ Selk, Avi: Poland defends massive far-right protest that called for a ‘White Europe’ 13.11.2017. The Washington Post. Viitattu 9.5.2018. (englanniksi)
  64. ↑ Suomen Uutiset
  65. ↑ Teittinen, Paavo: Laura Huhtasaari kehui itsenäisyyspäivän äärioikeistolaista 612-marssia ”hienoksi kulkueeksi” – ”Olen ymmärtänyt, että se on poliittisesti tunnukseton” Helsingin Sanomat. 6.12.2017. Viitattu 13.1.2018.
  66. ↑ Konttinen, Matti: Presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren väitetään plagioineen osia gradustaan – Huhtasaari kiistää, yliopisto selvittää 16.1.2018. Yle. Viitattu 20.1.2018.
  67. ↑ Lappalainen, Tuomo: Huhtasaaren kohutut gradukohdat: Viitteet miten sattuu, lainatut tekstit mainitsematta - Linnanvahti Suomen Kuvalehti. 17.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  68. ↑ Laura Huhtasaaren gradu on osin hyvän tieteellisen käytännön vastainen – "En usko vaikuttavan poliittiseen uraani" Aamulehti.fi. Arkistoitu 28.4.2018. Viitattu 28.04.2018.
  69. ↑ Jyväskylän yliopisto: Laura Huhtasaaren pro gradusta on plagiaattia alle viisi prosenttia – muutamassa lainauksessa ei ole viittauksia lähteisiin Helsingin Sanomat. 16.4.2018. Viitattu 1.5.2018.
  70. ↑ Nyt puhuu Laura Huhtasaari - näkee gradun syynäyksen ja plagiointipäätöksen lokakampanjana: ”Toivon, että yliopistokin vähän miettisi” iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2018.
  71. ↑ Lång, Linus; Munukka, Jouni: Ylen selvitys paljastaa: Laura Huhtasaaren gradussa rajusti luultua enemmän plagioitua tekstiä – professori: “Plagiointia ei voi mitenkään kiistää” MOT. 8.5.2018. Yleisradio. Viitattu 8.5.2018.
  72. ↑ a b Salokorpi, Jussi: Huhtasaaren gradussa luultua enemmän plagiointia – Huhtasaari: "Ajojahtia" 9.5.2018. Yle. Viitattu 9.5.2018.
  73. ↑ Lång, Linus: Svenska Yle avslöjar: Laura Huhtasaaris gradu innehåller betydligt mera plagiat än känt - professor: "det går inte att förneka" 8.5.2018. Yle Nyheter. Viitattu 8.5.2018. (ruotsiksi)
  74. ↑ Jyväskylän yliopisto käy läpi gradun, jota Huhtasaaren väitetään plagioineen Turun Sanomat. 11.5.2018. Arkistoitu 8.12.2022. Viitattu 11.5.2018.
  75. ↑ Muurinen, Sakari: Näin Huhtasaari vastaa uusiin plagiointiväitteisiin: "Tuntuu ajojahdilta, mietin tässä vaiheessa oikeusturvaani" Satakunnan Kansa. 9.5.2018. Arkistoitu 10.5.2018. Viitattu 9.5.2018.
  76. ↑ Sirén, Ines: Jyväskylän yliopisto: Plagiointi Laura Huhtasaaren gradussa merkittävästi aiemmin selvitettyä laajempaa Helsingin Sanomat. Viitattu 27.8.2018.
  77. ↑ a b Honkamaa, Antti: Plagiointikohun esiselvitys: Laura Huhta­saaren gradu­vilppi luonteeltaan ja mitta­luokaltaan vakavaa – seuraukset jäävät vähäisiksi Ilta-Sanomat. Viitattu 27.8.2018.
  78. ↑ Miksi plagioinnista kiinni jäänyt Laura Huhtasaari saa pitää tutkintonsa? Vilppi voi viedä maisterin arvon, mutta niin on käynyt Suomessa vain kerran Helsingin Sanomat. 27.8.2018. Viitattu 20.11.2019.
  79. ↑ Ehdokkaiden äänimäärät, Satakunnan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2011 Yle. Viitattu 11.12.2022.
  80. ↑ Ehdokkaiden äänimäärät, Satakunnan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2015 Yle. Viitattu 11.12.2022.
  81. ↑ Ehdokkaat, Satakunnan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2019 Yle. Viitattu 11.12.2022.
  82. ↑ https://vaalit.yle.fi/ev2023/tulospalvelu/fi/electoral-districts/4/candidates/112/
  83. ↑ Teemu Kuusijoensuu, Bryssel: Laura Huhtasaari jännittää lastensa kotiutumisen puolesta Brysselissä – vaali-iltana esikoiselta kilahti puhelimeen paljonpuhuva viesti Ilta-Sanomat. 19.7.2019. Viitattu 11.9.2019.
  84. ↑ Tuomi, Tomi: Laura Huhtasaaren kodin ikkunat Porissa joululomalla 2017 rikkonut kaksikko on ollut jo pitkään poliisin tiedossa – kyseessä ei ollutkaan aktivistien hyökkäys 26.2.2020. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 26.2.2020.
  85. ↑ de Fresnes, Tulikukka: Laura Huhtasaaren kodin ikkunat rikottiin joululoman aikana Yle Uutiset. 29.12.2017. Viitattu 30.12.2017.
  86. ↑ Nalbantoglu, Minna; Törnudd, Nina: Kokoomuslainen vara­valtuutettu uhkasi polttaa Laura Huhta­saaren asunnon 28.3.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.3.2019.
  87. ↑ Tamminen, Jenni: ”Eroan puolueesta” – Laura Huhtasaarta uhannut kokoomuspoliitikko selittää toimiaan Satakunnan Kansalle uusisuomi.fi. 28.3.2019. Viitattu 30.3.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sakari Muurinen, Juha Ståhle. Missä Laura, siellä ongelma. Tammi 2020. ISBN 9789520417215.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perussuomalaisten kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laura_Huhtasaari&oldid=22758568”