Käärmeenkantaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo tähdistöstä. Käärmeenkantaja on myös Miljoonasateen albumi ja ajateltu uusi horoskooppimerkki.
Käärmeenkantaja
Latinankielinen
nimi		 Ophiuchus
Lyhenne Oph
Genetiivi Ophiuchi
Rektaskensio 17h
Deklinaatio 0°
Ala taivaasta 948 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)		 5
Kirkkain tähti Alfa Ophiuchi (2,1 mag.)
Meteoriparvet
Naapuri-
tähdistöt

Näkyy leveysasteiden +80° ja −80° välillä
Näkyy Suomessa parhaiten heinäkuussa

Käärmeenkantaja (lat. Ophiuchus, genetiivi Ophiuchi) on suurehko, mutta vaikeasti hahmotettava[1] tähdistö Herkuleksen alla. Se näkyy Suomessa parhaiten alkusyksyllä tai loppukeväällä, tosin tähdistön eteläisimmät osat parhaimmillaankin vain hädin tuskin horisontin yläpuolella eteläisimmässä osassa maata. Käärmeenkantajassa on monia pallomaisia tähtijoukkoja.

Ekliptika kulkee tähdistön läpi, ja Aurinko on tähdistön alueella vuosittain marraskuun 29. päivästä joulukuun 17. päivään, mutta Käärmeenkantaja ei ole tavanomaisesti luettu Eläinradan 12 merkin joukkoon.

Käärmeenkantajan symboli

Tähtiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rasalhague (α Ophiuchi) on Käärmeenkantajan kirkkain tähti +2,1 magnitudillaan.
  • Vuonna 1604 lähellä θ Ophiuchia räjähti viimeisin Linnunradassa havaittu supernova. Sitä havainnoi erityisesti Johannes Kepler, jonka mukaan supernova myös tunnetaan.
  • RS Ophiuchi on toistuva nova, jonka purkauksia on havaittu vuosina 1898, 1933, 1958, 1967 ja 1985. Tällöin sen kirkkaus on noussut +11,8 magnitudin minimistä helposti paljain silmin havaittavaan +4,8 magnitudiin.
  • Barnardin tähti on Maata viidenneksi lähin tähti Auringon ja α Centaurin kolmoistähden jälkeen. Sen etäisyys on vain 5,98 valovuotta, mutta koska se on punainen kääpiö, jää sen kirkkaus +9,54 magnitudiin, mikä tekee siitä melko hankalasti löydettävän kohteen kaukoputkelle tai isolle kiikarille. Barnardin tähdellä on suurin tunnettu ominaisliike taivaalla. Tähden löysi E. E. Barnard vuonna 1916.

Syvän taivaan kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Horoskooppimerkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinradan merkit sellaisina kuin niitä käytetään muun muassa horoskoopeissa ovat saaneet nimensä tähdistöjen mukaan, jotka noin 2200 vuotta sitten sattuivat suunnilleen yhteen vastaavien merkkien kanssa. Ne vastaavat 30 asteen sektoreita tähtitaivaalla, vaikka itse tähdistöt ovat eri kokoisia. Ne on kuitenkin kiinteästi määritelty niin, että esimerkiksi Oinaan merkki alkaa aina kevätpäiväntasauksena, vaikka prekession vuoksi kevättasauspisteen ja sen mukaisesti myös Eläinradan merkkien asema suhteessa tähdistöihin on myöhemmin muuttunut. Tämän vuoksi jotkut ovat ehdottaneet, että Käärmeenkantaja pitäisi lisätä myös horoskooppimerkkien joukkoon; käärmeenkantajia olisivat marraskuun 29. − joulukuun 17. syntyneet henkilöt.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Artikkelin tähdistökuvassa on yhdistetty yhdysviivoilla Herkuleksen alfa-tähti ja Käärmeen alfa-tähti Käärmeenkantajan tähtikuvioon poikkeuksellisella tavalla. Tähtikuvioita ei ole standardisoitu joten tämä ei ole virhe vaan epätavallista. Katso Tähdistö ja [1]
  2. ↑ Braganca, P.: Your Astrological Sign May Not Be What You Think It Is, Live Science, 23.10.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Käärmeenkantajan tähdistö (Ophiuchus) » luettelo tähdistä, luokka
Tähdet

α Oph, η Oph, ζ Oph, δ Oph, β Oph, κ Oph, ε Oph, θ Oph, ν Oph, 72 Oph, γ Oph, λ Oph, 67 Oph, 70 Oph, 44 Oph, χ Oph, 45 Oph, φ Oph, 36 Oph, σ Oph, ι Oph, ξ Oph, 68 Oph, ω Oph, ψ Oph, 47 Oph, ρ Oph, μ Oph, υ Oph, 20 Oph, 71 Oph, 41 Oph, τ Oph, 51 Oph, 66 Oph, 30 Oph, 74 Oph, 58 Oph, 24 Sco, HD 156681, 36 Oph, ο Oph, 23 Oph, τ Oph, 43 Oph, 37 Oph, 21 Oph, 24 Oph, 73 Oph, 14 Oph, 26 Oph, 12 Oph, 53 Oph, U Oph, ρ Oph, 16 Oph, 19 Oph, V986 Oph, 61 Oph, Y Oph, 29 Oph, 52 Oph, ο Oph, 18 Oph, Barnardin tähti, Wolf 1061, Gl 673, SN 1604

Eksoplaneetat
Tähdistöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käärmeenkantaja&oldid=21870576”