Janne Saarikivi
| Janne Saarikivi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. toukokuuta 1973 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | tietokirjailija |
Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki)[1] on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion lukiossa[2] ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.[1] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.[3][4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarikivellä on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston dosentuuri.[5] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa[6]. Hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.[6] Saarikivi johti vuonna 2015 kahta tutkimushanketta.[7] Minoreurus-hanke tutki vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen tilannetta Euroopan unionin vähemmistöihin.[7] Saarikivi on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuosina 2018–2021.[8][9][10]
Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.[1] Hän toimii Tromssan yliopiston osa-aikaisena professorina.[11]
Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.[4][12]
Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen kappaleisiin.[13] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.[14]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.[15]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. (Eripainos: Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32) Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-1043-67-3 Artikkelin verkkoversio.
- Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. (Kirjan osa) Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. ISBN 978-952-5667-39-4 Artikkelin verkkoversio.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ainoa mikä jää: keskusteluja siitä, mikä on tärkeää. (yhdessä Kari Enqvistin kanssa) WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42802-3
- Suomen kieli ja mieli. Teos, 2018. ISBN 978-951-851-553-4
- Rakkaat sanat. Teos, 2022. ISBN 978-952-363-258-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Curriculum Vitae (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 24.12.2015.
- ↑ Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2018.ISBN 978-951-0-42976-1.
- ↑ Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects helda.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ a b Kielitieteilijä Janne Saarikivi | Tienviittoja areena.yle.fi. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Janne Saarikivi Research portal, viitattu 15.5.2023
- ↑ a b Janne Saarikivi – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ a b Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Professori Janne Saarikivi – Sanastotutkimuksen päämäärän pitäisi olla sanojen suuri yhtenäisteoria Helsingin yliopisto. 4.5.2018. Viitattu 13.9.2020.
- ↑ Koulutuksen kunnianpalautusta saadaan vielä odotella Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 17.7.2021.
- ↑ Janne Saarikiven kolumni: Tähän pöytään suomenkielinen ruokalista, ja ilman huippuosaajaa, kiitos Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Palmén, Joanna: Määrittele ensin kielitaito Image. 25.6.2014. Viitattu 24.12.2015.
- ↑ Janne Saarikiven kolumnit Helsingin Sanomat. Viitattu 24.12.2015.
- ↑ 50-vuotias | ”Nuorena ajattelin, että pystyn mihin vain”, kielitieteilijä Janne Saarikivi sanoo Helsingin Sanomat. 26.5.2023. Viitattu 27.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli, Kirjastokaista-video
- Janne Saarikivi 375 humanistia -sivusto 16.10.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Eliitin englanti on köykäinen kielitaito Saarikiven kolumni Helsingin Sanomissa 20.10.2024
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
