Iisakki Hoikka
| Iisakki Hoikka | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. huhtikuuta 1840 Kemi |
| Kuollut | 6. joulukuuta 1917 (77 vuotta) Rovaniemi |
| Poliitikko | |
| Puolue | Suomalainen puolue |
| Asema | valtiopäivämies |
Iisakki Hoikka (2. huhtikuuta 1840 Kemi – 6. joulukuuta 1917 Rovaniemi) oli suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja vuosina 1907–1908 ja 1909–1910.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hoikan vanhemmat olivat lautamies Juho Hoikka ja Maria Nyström. Hänen veljiään olivat kansanedustaja Matti Hoikka ja pastori Jaakko Hoikka.[2] Iisakki Hoikan ensimmäinen puoliso vuodesta 1859 oli Kaisa Valpuri (k. 1889) ja toinen vuodesta 1891 Lydia Helin (k. 1938). Hoikka opiskeli omatoimisesti ja seurasi 24-vuotiaana isäänsä Rovaniemen Muurolan virkatalon vuokraajana. Jo 1860-luvulla hän pyrki saamaan kansakoulun perustetuksi kotipitäjäänsä ja vastusti viinamyymälöiden avaamista. Vuosina 1873–1888 hän toimi ns. jokivoutina, pyrkien saamaan lohen pyyntioikeuksia laajennettua.[1]
Hoikka osallistui Tornion tuomiokunnan edustajana valtiopäiville talonpoikaissäädyssä 1882, 1885, 1888, 1891 ja 1894.[3] Kirkolliskokouksen jäsen Hoikka oli vuonna 1886. Hän oli taustaltaan vanhoillislestadiolainen.[4]
Kun eduskunnan avajaisistunto pidettiin Helsingissä 23. toukokuuta 1907, 67-vuotias Hoikka oli ikäpuhemies eli kansanedustajista vanhin ja sai pitää ensimmäisen puheenvuoron.[5] Hoikka oli merkittävä vaikuttaja, kun ajoittain Peräpohjolaksi kutsutun alueen muodostaneet Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi pilkottiin pienemmiksi osiksi. Hän teki ensimmäisenä esityksen uusista läänien rajoista ja Rovaniemen nimeämisestä Lapin läänin keskukseksi.[6] Jo vuonna 1891 hän oli ottanut esille rautatien rakentamisen Rovaniemelle.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 301. Helsinki: WSOY, 1955.
- ↑ Sukuseuran kantaisät 2020. Hoikan sukuseura. Arkistoitu 20.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 81–82. Helsinki: Otava, 1926.
- ↑ Kyllönen, Matti: Pohjois-Suomen varhaissosialismi : sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900-1910, s. 114. (Väitöskirja. Studia historica Jyväskyläensia 55) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1995. ISBN 978-951-39841-6-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Rytkönen, Pekka: Muurolan mies oli ensimmäinen. Lapin Kansa, 2006lähde tarkemmin?.
- ↑ Onnela, Samuli: Oulun lääni 200 vuotta, s. 15–19, 22. Oulu: Oulun lääninhallitus, 1975.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaisanlahti, Janne: Iisakki Hoikka – Lapin ja isänmaan asialla. Rovaniemi: Nouseva Maaseutu ry., 2017. ISBN 978-952-68722-0-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iisakki Hoikka Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
|
