Kemi

Kemi
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°44′10″N, 024°33′50″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero	240
Hallinnollinen keskus	Kemin keskustaajama
Perustettu	1869
Pinta-ala ilman merialueita	102,35 km² 295:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	747,16 km² 160:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	95,32 km²
– sisävesi	7,03 km²
– meri	644,81 km²
Väkiluku	19 424 60:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	203,8 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,4 %
– 15–64-v.	57,2 %
– yli 64-v.	28,4 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	93,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	6,0 %
Kunnallisvero	9,60 % 48:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Matti Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025[6]  • SDP  • Vas.  • Kesk.  • PS  • Kok.  • Vihr.	13 12 7 5 5 1
www.kemi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 19 424 asukasta (31. lokakuuta 2024)^[2], ja sen pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.^[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan.

Sana kemi tarkoittaa kuivaa ja kovapohjaista, ohutmultaista, huonokasvuista ketoa, tannerta, kenttää tai useimmiten niittyä.^[7]

Pääartikkeli: Kemin kaupungin historia

Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla.^[8] Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.^[9]

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869.^[10]

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.^[11]

Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin pinta-ala on 747,16 km² (1. tammikuuta 2022), josta 95,32 km² maata, 7,03 km² sisävesiä ja loput 644,81 km² merta.^[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio.

Kemin alueseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.^[12]

Veitsiluodosta löytyy 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.^[12]

Kemin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,7 −5,7 −0,9 4,4 11,4 17,2 20,6 18,0 12,6 5,2 0,3 −3,0 ka. 6,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14,1 −14,4 −10,3 −3,9 1,5 7,3 11,0 9,1 4,7 −1,0 −5,5 −10,4 ka. −2,2 Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,6 −9,7 −5,4 0,4 6,8 12,8 16,0 13,9 8,8 2,4 −2,6 −6,6 ka. 2,3 Sademäärä (mm) 52 43 37 33 45 51 63 61 62 61 67 58 Σ 633 Sadepäivät (d) 10 9 8 7 8 8 9 8 8 10 12 12 Σ 109 Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7 L ä m p ö t i l a −5,7 −14,1 −5,7 −14,4 −0,9 −10,3 4,4 −3,9 11,4 1,5 17,2 7,3 20,6 11,0 18,0 9,1 12,6 4,7 5,2 −1,0 0,3 −5,5 −3,0 −10,4 S a d a n t a 52 43 37 33 45 51 63 61 62 61 67 58 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991–2020[13]

Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.^[14]

Kemin suuralueet^[14]:

• Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet.
• Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio.
• Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista.
• Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista.
• Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet.
• Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain Merikemin Merikemin tilastoalue.

Kemin rakennusperintöön ovat vaikuttaneet meren läheisyyden lisäksi saha- ja paperiteollisuuden kehittyminen.^[15] Kemin keskustassa näkyy ruutukaava, jota käytettiin usein 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelussa. Kemin ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1859. Kaupungin vanhimmat säilyneet puurakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset kivitalot Kemiin rakennettiin 1900-luvun alussa. Kaupungissa on useita 1920-luvun klassismia edustavia taloja ja funktionalistisia rakennuksia 1930-luvulta. Ensimmäiset asuinkäyttöön suunnitellut kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla.^[16] Kemissä, samoin kuin Simossa, on paljon vanhoja rakennuksia, toisin kuin muualla Lapissa, josta ne hävisivät sodan myötä.^[15]

Kemissä on yhteensä 80 hehtaaria puistoja. Niistä vanhimpia on Meripuisto, jossa sijaitsee muun muassa savupirtti, jatulintarha, historiallisia aittoja ja vanha Raatihuone.^[17]

Museoviraston inventoinnin mukaan Kemissä on seitsemän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:^[18]

• Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö
• Karihaaran tehdasyhdyskunta
• Kemin linja-autoasema (osana Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemia)
• Myllyniemen sortteerialue (osana Lapin uitto- ja savottatukikohtia)
• Valkiakari, Kuivanuoronkrunni ja Selkä-Sarvi (osana Perämeren kalasatamia ja kalastustukikohtia)
• Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta
• Pohjanmaan rantatie

Pääartikkeli: Kemin kaupunginvaltuusto

Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti Vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.^[19]

Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:^[20]

Kaupunginjohtajat:^[21]

Kemin alue on ollut lähes nykyisellään vuodesta 1931 lähtien, jolloin Kemin maalaiskunnan puolen esikaupunkialueet liitettiin Kemiin.^[22]

Vuonna 1939 muutamia tiloja Kemin maalaiskunnasta ja Simon kunnasta liitettiin Kemiin.^[23]

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.^[24] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.^[25]

Kaupungin asukasluku on 19 424,^[2] joista suomenkielisiä on 93,8 %, ruotsinkielisiä 0,2 % sekä muita 6,0 %.^[4]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000^[26].

Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %.^[28] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[29]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kemin keskustaajama*	18 916
2	Hepola	1 701
3	Ajos	334

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.^[29] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.^[30]

Syksyllä 2022 Kemissä oli kuusi peruskoulua, joista kolme oli yhtenäiskouluja.^[31] Siellä sijaitsee myös Kemin lyseon lukio.^[32] Laajaa ammatillista koulusta tarjoaa Ammattiopisto Lappian^[33] ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.^[34]

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina. Vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaupungin työpaikoista oli teollisuudessa ja 43 prosenttia palveluissa. Kemin suurimpia työllistäjiä olivat:^[35]

• Kemin kaupunki
• Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (nykyisin Lapin hyvinvointialue)
• Mehiläinen Länsi-Pohja
• Stora Enson Veitsiluodon tehtaat sekä
• Karihaarassa toimiva Metsä Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas).
• Ahtaus- ja huolintaliikkeet.

Vuonna 2022 kaupungin suurimpia yrityksiä liikevaihdon mukaan olivat:^[36]

• LTR-Rakennus Oy
• Veljekset Toivanen Oy
• Kemin Energia ja Vesi Oy
• Kemin Ajotilaus Oy
• Veljekset Rönkä Oy

Merkittävä teollinen työnantaja kemiläisille on myös Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama Elijärven kromikaivos, joka sijaitsee Keminmaan Elijärvellä.^[37] Kemin Ajoksessa sijaitsee tuulivoimapuisto.^lähde?

Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy^[38] kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.^[39] Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia.^[40] Kemintulli-teollisuusalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2013.^[41]

Kemin kautta kulkevat valtatie 4 ja Oulu–Tornio-rata, joista siellä erkanevat valtatie 29 ja Rovaniemen rata. Kemissä sijaitsee Kemi-Tornion lentoasema, Kemin rautatieasema, Kemin linja-autoasema ja Kemin sisäsatama.^[42]

Kemin Ajoksessa sijaitsee EU:n pohjoisin yleissatama. Se kuuluu Euroopan liikenneverkosto TEN-T:hen (Trans European Network).^[43] Syväsataman syvyys oli 10 metriä,^[44] mutta sitä alettiin syventää entisestään vuonna 2022. Kulkusyvyydeksi tulee 12 metriä. Samalla myös Ajoksen meriväylää levennetään.^[45]

Etäisyyksiä Kemistä

• Kilpisjärvi 480 km
• Oulu 105 km
• Rovaniemi 115 km
• Tornio 25 km

Kaupungin omistuksessa oleva Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja tarjoaa myös vesihuoltoa.^[46]

Vuonna 1998 perustettu Perämeren Jätehuolto Oy vastaa jätehuollosta Lounais-Lapissa. Kemin lisäksi se toimii Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Ylitorniolla.^[47]

Vuonna 2023 Kemin ystävyyskaupunkeja olivat:^[48]

• Luulaja, Ruotsi
• Tromssa, Norja
• Wismar, Saksa
• Newtownards, Pohjois-Irlanti
• Liptovský Mikuláš, Slovakia
• Székesfehérvár, Unkari

Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Kaupungissa on Kemin kaupunginorkesteri, Meri-Lapin jousikvartetti, kaupunginkirjasto, taidemuseo, Lastenkultturikeskus, historiallinen museo, Meri-Lapin musiikkiopisto,^[49] kansalaisopisto Kivalon toimipisteitä^[50] ja Kemin teatteri.^[51]

^[52]

Pääartikkeli: Luettelo Kemin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto ja kaupungin sisäsataman alue.^[53]

• Vuodesta 1996 lähtien Kemiin on rakennettu vuosittain Kemin Lumilinna. Ensimmäisessä Lumilinnassa oli 1100 metriä pitkät muurit ja se oli Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin lumilinna. Linnoilla on ollut erilaisia teemoja, esimerkiksi vuonna 2018 rakennettiin kummituslinna. Talvikaudeksi rakennettevan linnan vieressä on ympärivuotisesti muun muassa majoitus-, ravintola- ja kokoustiloja.^[54]
• Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen Kemin kirkko on valmistunut 1902.
• Kaupungintalon näköalatasanteelta voi nähdä koko Kemin kaupungin.
• Matkailujäänmurtaja Sampo
• Perinnepurjelaiva Jähti

Kemin kulttuurikeskuksessa sijaitsee sekä Kemin taidemuseo että Kemin historiallinen museo.^[55] Yli 200 vuotta vanha Yli-Jaakheikin savupirtti sijaitsee Meripuistossa.^[56] Marttalan museoalueella sijaitsevat Kähertäjämuseo ja Työläismuseo.^[55]

Kemin taidemuseossa on esillä erityisesti Lapin nykytaidetta.^[57]

Kemin historiallinen museo on keskittynyt lähialueiden historiaan ja kulttuuriin.^[58]

Kemin vuotuisiin tapahtumiin kuuluu^[49]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kemissä kolme kertaa, vuosina 1919, 1939 sekä 1955.^[60]

Kemissä järjestettiin Kemin sarjakuvapäivät vuosina 1981–2016. Järjestelyistä vastasi pääosin Kemin sarjakuvakeskus.^[61]

Kemissä järjestetään kesinä 2004–2010 musiikkifestivaali Alhonkaturock.

Kemissä toimii sekä Kemin kaupunginorkesteri että Meri-Lapin jousikvartetti.^[62] Orkesterissa on noin 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat Meri-Lapin jousikvartetin jäsenet. Kaupungin orkesteritoiminta alkoi vuonna 1930, jolloin perustettiin Kemin Soitannollinen Seura. Vuonna 1932 perustettiin orkesterikoulu. Vuonna 1966 Kemin kaupunginorkesteri kunnallistettiin.^[63]

Kemissä toimii vuonna 1947 perustettu kaupunginteatteri.^[64]

Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.

Vuonna 2018 Kemissä toimi yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, Kemin seurakunta (ent. Kemin kaupunkiseurakunta).^[65]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemissä toimii Kemin helluntaiseurakunta.^[66]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemin alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.^[67]

Kemiläisiä urheiluseuroja ovat muun muassa:

• FC Kemi pelaa futsalia miesten Futsal-liigassa
• Kemin Lämärit pelaa jääkiekkoa III-divisioonassa
• Kemin Uimaseura
• Pohjan Jousi ry, jousiammuntaseura
• PS Kemi pelaa jalkapalloa II - divisioonassa
• Veitsiluodon Vastuksen naisten edustusjoukkue pelaa Naisten Bandyliigassa
• Visa Ski Team Kemi, hiihto ja vapaa-ajan urheilu
• Sastamolo Kings pelaa salibandyä miesten Suomi-sarjassa

Kemistä löytyy esimerkiksi jäähalli, keila- ja tennishalli sekä uimahalli. Kaupungissa voi harrastaa myös esimerkiksi frisbeegolfia, golfia, jousiammuntaa ja tennistä.^[68] Tervahallin ja Keila- ja tennishallin toiminnot siirretään uuteen monitoimihalliin, joka sai rakennusluvan vuonna 2023. Uimahallin viereen rakennettavaan halliin tehdään noin 1200 neliömetrin kokoisen pääareenan lisäksi monitoimisali, tennissali, keilahalli sekä paini- ja tatamisalit.^[69]

Lappilainen ruokakulttuuri on jaettu kolmeen alueeseen: Kemi-Ounasjokivarsi, Tornio-Muoniojokilaakso ja saamelaisalue.^[70] Lapissa on käytetty tyypillisesti naurista, perunaa, ohraa, poroa, riekkoa, metsälintuja ja karhua ja kaloja, kuten siikaa, muikkua ja lohta. Kemi-Ounasjokivarren alueet ovat ottaneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita idästä.^[71]

• Pekka Jaatisen vuonna 2007 ilmestynyt romaani Verenpunainen kaupunki : romaani Kemin taisteluista 1944
• Jope Ite on Marko Tallin ohjaama ja vuonna 2023 ilmestynyt dokumenttielokuva Jope Ruonansuun elämästä

• Luettelo Kemin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemi Wikimedia Commonsissa

• Kemin kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kemin avainluvut
• Kemin lumilinnan sivut
• Jäänmurtaja Sampo
• Ylen Elävä arkisto – Kehittyvä Kemi 1963
• Sisäsataman (LumiLinnan) web-kamera (Arkistoitu – Internet Archive)
• Visit Meri-Lappi – Meri-Lapin matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)