Hirohito

Hirohito 裕仁
Shōwa-tennō
Hirohito virallisessa valokuvassa vuodelta 1935.
Japanin keisari
Valtakausi	25. joulukuuta 1926 – 7. tammikuuta 1989
Kruunajaiset	10. marraskuuta 1928
Edeltäjä	Taishō (Yoshihito)
Seuraaja	Akihito
Japanin valtionhoitaja
Valtakausi	29. marraskuuta 1921 – 25. joulukuuta 1926
Syntynyt	29. huhtikuuta 1901 Tokio, Japanin keisarikunta
Kuollut	7. tammikuuta 1989 (87 vuotta) Tokio, Japani
Puoliso	Nagako (vih. 1924)
Lapset	Shigeko Higashikuni Sachiko Kazuko Takatsukasa Atsuko Ikeda Akihito Masahito Takako Shimazu
Suku	Yamato
Isä	Taishō (Yoshihito)
Äiti	Teimei (Sadako)
Uskonto	šintolaisuus
Nimikirjoitus

Shōwa (jap. 昭和; 29. huhtikuuta 1901 Tokio – 7. tammikuuta 1989 Tokio), tunnetaan länsimaissa paremmin nimellä Hirohito (jap. 裕仁), oli Japanin 124. keisari, joka hallitsi Japania vuosina 1926–1989.^[1] Hirohiton valtakausi on Japania hallinneiden keisareiden pisin. Hirohiton valtakautta kutsutaan Shōwa-kaudeksi, ja samaa Shōwa-nimeä (昭和天皇) käytetään myös kirjoitettaessa Hirohitosta keisarina. Länsimaissa hänet tunnetaan kuitenkin syntymänimellään. Hirohiton valtakaudella käytiin myös toinen maailmansota.

Hirohito kasvatettiin tuon ajan keisarillisen perinteen mukaisesti erillään perheestään. Nuoren Hirohiton ja hänen veljensä Yasuhiton (prinssi Chichibu) kasvatuksesta vastasi kreivi Kawamura Sumiyoshi. Alle kolmen viikon ikäisenä Hirohito lähetettiin hovista Satsuman lääniin osaksi kreivi Kawamuran perhettä. Kawamura oli vakinaisesta palveluksesta jo eläkkeelle jäänyt vara-amiraali. Valitsemalla Kawamuran Hirohiton opettajaksi keisarihovi halusi kouluttaa tulevan keisarin modernien hallitsijoiden tapaan sotilaaksi. Kawamura kuoli 67-vuotiaana 1904 Venäjän–Japanin sodan ollessa kiivaimmillaan, ja kolmevuotias Hirohito palasi veljensä kanssa takaisin hovin kasvatettavaksi Kōson palatsiin Tokion lähelle.

Keisari Meiji uskoi vastuun Hirohiton opettamisesta Venäjän sodan sankarille, kenraali Nogille, vuonna 1908. Nogin opetusmalli perustui tiukkaan sotilaskuriin, jossa bushido, zen ja kungfutselaisuus olivat tärkeässä osassa. Hirohiton isoisän, keisari Meijin kuoltua 1912 tulevan keisarin elämä muuttui suuresti. Entiselle opetusministerille ja Tokion keisarillisen yliopiston presidentille Hamao Aratalle annettiin vastuu Hirohiton opettamisesta. Vain hieman sen jälkeen, kun Hirohito oli aloittanut uudessa opissaan, Nogi suoritti junshin eli seurasi keisari Meijiä kuolemaan tekemällä itsemurhan.

Hirohiton valtakausi alkoi käytännössä jo 1921, kun hän seurasi henkisesti sairaalloista isäänsä keisari Yoshihitoa Japanin sijaishallitsijaksi. Hirohiton valtakauden alussa sotilaiden valta Japanin hallinnossa kasvoi, ja Japanin jo Meiji-kaudella aloittama Japanin vahvistaminen ulkoisia vihollisia vastaan sai lisää kannatusta politiikassa.

Daisuke Namba yritti murhata Hirohiton ampumalla tätä kohti Tokiossa 27. joulukuuta 1923. Namba teloitettiin myöhemmin hirttämällä.

Pääartikkeli: Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa

Hirohito johti Japanin toiseen maailmansotaan pääministerinään Hideki Tōjō.^[2] Japani liittoutui sodassa Italian ja Saksan kanssa ja liittyi näin akselivaltoihin.^[3][4] Japani taisteli Tyynellämerellä ja valloitti Brittiläisen Intian saaristoa. Japanista tuli Tyynenmeren valtias, lukuun ottamatta Yhdysvaltain hallussaan pitämiä alueita. Jopa Australiassa pelättiin keisarillisen Japanin armeijan hyökkäystä vuonna 1941. Hirohito halusi kuitenkin hallita koko Tyynenmeren aluetta, ja koska osa sen alueista oli Yhdysvaltain hallussa, Japani hyökkäsi vuonna 1941 Yhdysvaltoihin näyttääkseen vahvuutensa ja ilmaistakseen tällä tavalla olevansa Tyynenmeren herra. Hirohito ja Tōjō luultavasti ajattelivat Yhdysvaltain perääntyvän hyökkäyksen jälkeen ja vetävän joukkonsa pois Tyynenmeren alueelta. Japani teki joulukuussa 1941 tuhoisan iskun Yhdysvaltain meritukikohtaan Pearl Harboriin. Useita sotilaita kuoli ja laivoja upposi. Yhdysvallat julisti sodan Japanille, ja Japanin liittolainen Saksa julisti sodan Yhdysvalloille. Saksasta ei kuitenkaan ollut tuolloin konkreettista apua Japanille. Yhdysvaltain joukot sotivat pitkään Japanin armeijaa vastaan Tyynellämerellä. Elokuussa 1945 Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin, Hiroshimaan ja Nagasakiin. Useita Hirohiton kenraaleja sekä myös pääministeri Tōjō teloitettiin sodan jälkeen sotarikoksista syytettyinä, mutta Hirohito kuitenkin säästyi. Kolmen alkuperäisen akselivallan johtajista vain Hirohito pysyi yhä vallassa sodan jälkeen.^[5]

Hirohito pysyi Japanin keisarina aina kuolemaansa asti, vuoteen 1989. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin kansa ei enää kuitenkaan pitänyt keisaria jumalallisena olentona kuten ennen, sillä Hirohito ei onnistunut estämään atomipommien pudottamista Nagasakiin ja Hiroshimaan. Hirohiton kuoltua vuonna 1989 hänen pojastaan Akihitosta tuli Japanin uusi keisari.

• 
  Douglas MacArthur ja keisari Hirohito Yhdysvaltain Japanin-suurlähetystössä Tokiossa 27. syyskuuta 1945.
• 
  Ronald ja Nancy Reagan sekä keisari Hirohito (äärimmäisenä oikealla) Tokiossa 9. marraskuuta 1983.
• 
  Hirohiton mausoleumi vuonna 2007.

• Gyokuon-hōsō

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hirohito Wikimedia Commonsissa

• ”Mies, joka on maansa Laki ja Jumala”. Kansan Kuvalehti, 10.3.1933, nro 11, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani Tšekki Australia Korea Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii Henkilöt Deutsche Biographie DDB Trove Muut NARA SNAC IdRef