Karl Gottlieb Behm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Gottlieb Behm
Henkilötiedot
Syntynyt17. joulukuuta 1823
Pietari
Kuollut29. kesäkuuta 1857 (33 vuotta)
Viipuri
Ammatti teologi, opettaja
Puoliso Ida Behm

Karl Gottlieb Behm (17. joulukuuta 182329. kesäkuuta 1857[1]) oli Viipurissa vaikuttanut pietarinsaksalainen teologi. Hänet tunnetaan vuonna 1853 perustamastaan saksankielisestä Behmin koulusta, joka oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia oppilaitoksia.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarissa syntyneen Behmin isä oli Tallinnasta kotoisin ollut baltiansaksalainen Joachim Christian Behm.[1] Hän valmistui teologian kandidaatiksi Tarton yliopistosta ja saapui Viipuriin 1852 perustamaan uutta sisäoppilaitosta samana vuonna suljetun Peter Wilhelm Nokelinin koulun korvaajaksi. Behmin koulu aloitti toimintansa Papulan kaupunginosassa vuotta myöhemmin.[2]

Behm ei ennen äkillistä kuolemaansa ehtinyt johtaa kouluaan kuin neljän vuoden ajan. Hän onnistui kuitenkin luomaan sille maineen arvostettuna oppilaitoksena, jonne hakeuduttiin myös Viipurin ulkopuolelta aina Venäjää ja Baltiaa myöten.[2] Behmin kuoleman jälkeen koulun johtajaksi tuli saksalainen matemaatikko Friedrich Fredrik Seidler, kunnes se lopetti toimintansa vuonna 1881.[3] Karl Gottlieb Behmin puoliso, Hiidenmaan Reigin kirkkoherran tytär Ida Behm, s. Rinne, puolestaan johti Viipurissa toiminutta saksankielistä tyttökoulua vuodesta 1870 lähtien.[4][5]

  1. a b Karl Gottlieb BEHM 19.3.2016. Verein für Computergenealogie. Viitattu 8.6.2016.
  2. a b Novosjolova, Zinaida: CARL GOTTLIEB BEHM, TUNNETTU KOULUMIES 8.8.2008. Viipurin kaupunki. Arkistoitu 5.8.2016. Viitattu 8.6.2016.
  3. Герман Федорович Цейдлер Pietarin Karl May -koulu. Viitattu 8.6.2016.
  4. Schweitzer, Robert: Die Wiborger Deutschen, s. 65. Helsinki: Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1993. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. In memoriam. Ida Behm, född Rinne. (Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot) Wiborgs Nyheter, 19.11.1915, nro 268. Artikkelin verkkoversio.