Danin kieli
| Dan | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue |
 Liberia Norsunluurannikko Guinea |
| Puhujia | 1,6 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä |
Mandekielet Itäiset mandekielet |
| ISO 639-3 | daf |
Dan on etupäässä Norsunluurannikolla ja Liberiassa asuvien danien puhuma mandelainen kieli. Sen puhujamääräksi on arvioitu puolitoista miljoonaa, joista 1,3 miljoonaa asuu Norsunluurannikolla.[1]
Daneista ja heidän kielestään käytetään Norsunluurannikolla yleensä nimeä jakuba ja Liberiassa nimeä gio. He asuvat yhtenäisellä vyöhykkeellä Norsunluurannikon Montagnesin piirikunnan Tonkpin alueella ja Liberian Nimban piirikunnan koillisosassa. Liberian ja Norsunluurannikon sisällissotien aikana monet danit muuttivat maittensa suurkaupunkeihin tai Guineaan.[1]
Dan kuuluu mandekielten kaakkoishaaran eteläryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat mano, goo ja tura.[2] Dan muodostaa murrejatkumon, ja sen norsunluurannikkolaisia ja liberialaisia muotoja voidaan pitää erillisinä kielinä. Norsunluurannikolla puhuttu kla-dan poikkeaa eniten muista kielimuodoista. Dania puhuvat toisena kielenään monet turat.[1] Danit osaavat varsinkin kaupungeissa ranskaa tai Liberiassa englantia, mutta maaseudulla puolet heistä on yksikielisiä. Varsinkin alueen pohjoisosassa puhutaan toisena kielenä djulaa.[3]
Dania varten on kehitetty kolme kirjakieltä: blon murteeseen perustuva läntinen ja gwetan murteeseen perustuva itäinen kirjakieli Norsunluurannikolla sekä saanin murteeseen perustuva kirjakieli Liberiassa. Pohjoisella kla-danilla ei ole omaa kielinormia. Daniksi on julkaistu etupäässä uskonnollista ja oppikirjallisuutta sekä kansanperinnetekstejä. Kieltä käytetään kirkollisessa toiminnassa, lukutaito-opetuksessa ja Liberiassa kokeiluluontoisesti myös kouluissa. Julkaisut perustuvat latinalaiseen kirjaimistoon, joka poikkeaa toisistaan Norsunluurannikolla ja Liberiassa.[4] Uusi testamentti käännettiin daniksi ensimmäisen kerran vuonna 1981.[5]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Lab.-vel. | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | ||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ŋʷ | ŋm | |
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | kʷ | gʷ | kp | gb | ||
| Implosiivi | ɓ | ɗ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | x | h | |||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | (r) | ||||||
| Puolivokaali | j | w | |||||
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɯ | u | |
| Lähes suppea | ɪ | ɯ̽ | ʊ | |
| Puolisuppea | e | ɵ | ɤ | o |
| Välivokaali | ə | ||
| Puoliavoin | ɛ | ʌ | ɔ | |
| Avoin | æ | ɑ | ɒ |
Avoimet, puoliavoimet ja suppeat vokaalit voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jazyki mira, s. 469.
- ↑ Glottolog 5.0 - Dan glottolog.org. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ Jazyki mira, s. 470.
- ↑ Jazyki mira, s. 470–471.
- ↑ Dan, Da in Liberia Joshua Project. 2024. Viitattu 7.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Vossen, Rainer & Dimmendaal, Gerrit J. (toim.): ”Dan”, The Oxford Handbook of African Languages, s. 451–462. Oxford University Press, 2020. ISBN 9780199609895 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ethnologue: Dan (englanniksi)