Tadžikit

Tadžikit
تاجيک‎, Tājīk Тоҷик
Väkiluku	16–20 miljoonaa
Asuinalueet	Afganistan 9 450 000–11 550 000 [1][2]  Tadžikistan 6 787 000 (2014) [2]  Uzbekistan 1 420 000 (2012) [3][4][5]  Pakistan 220 000 [6]  Venäjä 201 000  Yhdysvallat 52 000 [7] [8]  Kirgisia 47 500[9]  Kiina 39 642 [10]  Kanada 15 870 [11]  Ukraina 4 255 [12]
Kielet	persia (tadžikki, dari)
Uskonnot	islam zarathustralaisuus buddhalaisuus
Infobox OK

Tadžikit ovat indoeurooppalaisten kansojen iranilaiseen ryhmään kuuluva kansa Keski-Aasiassa. Tadžikkeja on yhteensä yli 40 miljoonaa. Tadžikit ovat pääasiassa muslimeja ja puhuvat tadžikkia, joka kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja on läheistä sukua Iranissa puhuttavalle persialle.

Tadžikit muodostavat enemmistön Tadžikistanin väestöstä ja ovat huomattavana vähemmistönä Afganistanissa ja Uzbekistanissa. Vähäisempiä määriä tadžikkeja asuu myös Kiinassa, pääasiassa Sinkiangissa, Iranin ja Pakistanin pohjoisosissa, Turkmenistanissa, Kirgisiassa ja Kazakstanissa.

Aikaisemmin nykyisten tadžikkien esi-isät asuttivat paljon laajempaa aluetta Keski-Aasiasta, mutta joutuivat väistymään, kun turkkilais-tataarilaiset kansat muuttivat alueelle.

Nykyisin tadžikit muodostavat enemmistön Tadžikistanin väestöstä (79,9 %). He ovat myös huomattava ryhmä Afganistanissa (42 %), missä he asuttavat maan koillisosia. Lisäksi Kabulissa, Mazar-i-Sharifissa ja Heratissa on huomattavia määriä tadžikkeja. Uzbekistanin tadžikkiväestö on keskittynyt Tadžikistanin vastaiselle rajalle maan itäosaan sekä maan eteläosassa olevalle Surkandarjan alueelle. Lisäksi he muodostavat enemmistön Buharan ja Samarqandin kaupunkien väestöstä lännempänä. Virallisten tietojen mukaan Uzbekistanin väestöstä on tadžikkeja noin 5 %, mutta määrän uskotaan olevan suurempi, jopa 25-30 % väestöstä. Pakistanissa asustaa noin 0,5-1 miljoonaa tadžikkia, mutta heistä suurin osa on Afganistanista sotaa pakoon lähteneitä pakolaisia. Kiinan noin 41 000 tadžikista suurin osa (96 %) asuu Sinkiangin autonomisessa provinssissa Länsi-Kiinassa. Sinkiangissa olevassa Taxorganissa tadžikkien autonomisessa piirikunnassa asuu noin 60 % Kiinan tadžikeista.

Sanalla tadžikki voidaan ylimalkaisesti tarkoittaa kaikkia iranilaisia kansoja, jotka asuvat Iranin itäpuolella ja puhuvat persiaa tai sille läheisiä kieliä. Keski-Aasiassa asuu kuitenkin myös kansoja, kuten hazarat ja aimakit, jotka eivät ole iranilaista alkuperää, mutta puhuvat persiaa. Vuoristo-Badahšanin alueella Itä-Tadžikistanissa ja Afganistanissa asuvat Vuoristo-tadžikit tai pamirilaiset sekä Länsi-Kiinassa, Sinkiangin provinssissa asuvat tadžikit puolestaan koostuvat oikeastaan monista pienistä etnisistä ryhmistä, mutta heidät yleensä luetaan tadžikeihin.

Termin tadžikki alkuperä on epäselvä. Nykyisin pääasiallisesti uskotaan sanan tadžikki olevan vanha turkkilainen ilmaisu, joka kuvaa kaikkia persiaa puhuvia ja iranilaista alkuperää olevia kansoja. Sanaa tadžikki ei ollut olemassa ennen kuin turkkilais-tataarilaiset kansat valloittivat Keski-Aasian. Myös ne persiankieliset, jotka asuvat Iranin pohjoisosissa, turkkilaisten kielten alueella, kutsuvat itseään tadžikeiksi. Tässä mielessä sanaa tadžikki voitaisiin pitää synonyyminä sanalle persialainen, mutta Iranin muissa osissa persiankieliset eivät käytä itsestään tätä termiä. Toisen teorian mukaan sana tadžikki tulee sanasta Ta-Hia, joka on kiinalaisten käyttämä nimi muinaisesta Pathriasta.

Tadžikkien puhuma indoeurooppalainen tadžikin kieli on läheistä sukua persian kielelle tai sitten vain persian murre. Tadžikkien puhumasta kielestä käytetään Tadžikistanissa nimeä tadžikki. Afganistanissa kielestä puolestaan käytetään yleensä nimeä dari.

Suurin osa tadžikeista tunnustaa islamin sunnimuotoa, mutta on myös šiiavähemmistöjä on siellä täällä. Afganistanissa šiialaisia tadžikkeja kutsutaan farseiksi. Samarqandissa ja Buharassa on vanhastaan ollut suuria tadžikin-kielisiä juutalaisyhteisöjä. Pienempiä yhteisöjä on ollut myös Kabulissa ja Heratissa sekä muissa tadžikkialueen kaupungeissa. Suurin osa näistä tadžikinkielisistä juutalaisista on muuttanut 1900-luvun aikana Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Kristittyjä tadžikkeja ei ole juuri lainkaan.

Tadžikkien esi-isät ovat asustaneet Keski-Aasiassa, Afganistanissa ja Kiinan länsiosassa ainakin 4 000 vuotta ja ovat näin ollen yksi alueen vanhimmista kansoista. Rodullisesti he ovat sekoitus vuosituhansien aikana alueelle siirtyneistä kansoista.

Neuvostoliiton romahdus ja Afganistanin sodat ovat nostattaneet nationalismiaatetta koko tadžikkialueella. Tadžikistan on ollut tämän liikkeen keskuspaikkana ja Tadžikistanin hallitus on pyrkinyt elvyttämään samanidivaltakunnan perinnettä. Samanidien valtakunta oli ensimmäinen tadžikkien hallitsema valtio Keski-Aasiassa arabien valloituksen jälkeen.

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tadžikit Wikimedia Commonsissa