Sulo Wuolijoki

Sulo Wuolijoki
Sulo Wuolijoki 1910-luvulla.
Kansanedustaja
22.5.1907–1.2.1914
Ryhmä/puolue	SDP
Vaalipiiri	Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt	12. huhtikuuta 1881 Hauho
Kuollut	24. kesäkuuta 1957 (76 vuotta) Luopioinen
Ammatti	juristi, toimittaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Sulo Ilmiö Wuolijoki (12. huhtikuuta 1881 Hauho – 24. kesäkuuta 1957 Luopioinen) oli suomalainen juristi, toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914.^[1]

Sulo Wuolijoki oli syntyisin Vuolijoen kartanosta Hauholta. Hänen isänsä oli rusthollari ja valtiopäivämies Juho Wuolijoki, s. 1843, ja äitinsä Serafina Antintytär Lagervik, s. 1851 Kärkölän Hähkäniemessä. Myös hänen veljensä Wäinö Wuolijoki oli tunnettu poliitikko.

Sulo Wuolijoki tuli Jyväskylän lyseoon 1897 viidennelle luokalle, jossa hänen luokkatovereinaan olivat muun muassa Edvard Gylling, Martti Kovero ja Otto Wille Kuusinen. Tällä yhteydellä oli myöhemmin suuri merkitys hänen poliittisella urallaan. Sulo Wuolijoki kävi Jyväskylän lyseota 1897–1900, jolloin hän muutti Helsinkiin ja pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1901. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistui filosofian kandidaatiksi 1907. Hän oli perustamassa 1905 yhdessä vanhojen koulutoveriensa Edvard Gyllingin, Martti Koveron ja Otto Wille Kuusisen sekä veljensä Wäinön kanssa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä ja Sosialistista Aikakauslehteä.

Wuolijoki ryhtyi aktiiviseksi sosiaalidemokraattiseksi poliitikoksi suurlakon jälkeen ja toimi kansanedustajana 1907–1914. Tällöin hän tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Torpparikysymyksiin hän oli tutustunut erityisesti koulutoveriensa Gyllingin ja Koveron välityksellä, jotka molemmat aikoinaan väittelivät torpparikysymyksistä.

Wuolijoki kirjoitti 1905 suomenkieliset sanat kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslauluun Kansainvälisen (Internationale) yhdessä Otto Wille Kuusisen, Yrjö Sirolan ja Pertti Uotilan kanssa.^lähde?

Vuonna 1913 Sulo Wuolijoki vetäytyi aktiivipolitiikasta ja toimi sittemmin asianajajana, sanomalehtimiehenä ja kirjailijana Helsingissä ja Riihimäellä.

Sisällissodan käynnistyessä Wuolijoki vastusti aseellista kapinaa ja kieltäytyi hänelle tarjotusta tehtävästä kansanvaltuuskunnan raha-asiain valtuutettuna. Hieman myöhemmin Wuolijoki kuitenkin otti vastaan sihteerin tehtävän Suomen ja Neuvosto-Venäjän valtiosopimuksen neuvotelleessa komissiossa. Hän käytti neuvonantajinaan karelianistina tunnettua runoilijaa Eino Leinoa sekä karjalaista kirjailijaa Iivo Härköstä. Wuolijoki osallistui myös komission Pietarissa käymiin neuvotteluihin.^[2] Sodan jälkeen hänet vangittiin ja toimitettiin Isosaaren vankileirille, jossa pidettiin valkoisten ”poliittisesti vaarallisiksi” luokittelemia punaisia.^[3]

Sulo Wuolijoki avioitui 1908 virolaisen ylioppilaan Ella Maria Murrikin kanssa. Avioliitto päättyi eroon 1923, mutta Ella otti käyttöön nimen Hella, jolla nimellä hänestä tuli tunnettu poliitikko ja näytelmäkirjailija sekä Yleisradion pääjohtaja.

Sulo ja Hella Wuolijoen tytär Vappu avioitui suurlähettiläs Sakari Tuomiojan kanssa. Heidän poikansa on Erkki Tuomioja.

• Kahdeksantuntinen työpäivä ; saksankielestä mukaillut Sulo Wuolijoki. Sosialidemokratinen puolue Suomessa / puoluehallinnon lentokirjasia n:o 3. Helsinki 1906
• Tilattomat, ketä äänestätte!. Torpparien keskustoimikunnan lentokirjasia n:o 1. Kuopio 1906
• Torppari mitä vaadit?. Sosialidemokratinen puolue Suomessa / puoluehallinnon lentokirjasia n:o 2. Helsinki 1906
• Torpparit ja sosialistit. Torpparien keskustoimikunnan lentokirjasia n:o 2. Helsinki 1907
• Laukon lakko : Ensimäisen kansaneduskunnan maatalousvaliokunnassa kertonut Maatalous valiokunnan kolmas sihteeri. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908
• Vai torpparien asiaa ne suomettarelaiset ajavat!. Sosialidemokratisia vaalijulkaisuja n:o 1. Sos.-dem. eduskuntaryhmä, Helsinki 1908
• Vähän silmäin voidetta eli miten maatalousvaliokunta torpparien asiaa käsitteli vuosien 1907 ja 1908 valtiopäivillä ; jutellut Maatalousvaliokunnan kolmas sihteeri. Kansan lehti, Tampere 1908
• Tiilenpäitä lukemassa 1920. E. Luoto, Turku 1920
• Yksikamarisen arkielämää, muistelmia nykyisen eduskuntalaitoksen alkuajoilta. K. J. Gummerus Oy, Jyväskylä 1934
• Torpparivapautus. Sos.-dem. puoluetoimikunta, Helsinki 1939
• Hämeessä on voimaa, Suomen kirja, Helsinki 1943
• Asianajoa ja politiikkaa. Suomen kirja, Helsinki 1945
• Hämettä ja Hämäläisiä. Suomen kirja, Helsinki 1945
• Kun minä olin asianajajana. Tammi, Helsinki 1948
• Vaari muistelee. Kansankulttuuri, Helsinki 1954

• Leo Tolstoi : Mitä on raha?. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908, uusi painos Kirjokansi, Joensuu 2015
• Prosper-Olivier Lissagaray : Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871 ; suomentajat Sulo Vuolijoki ja Väinö Tanner, esipuhe Sulo Vuolijoki. Osuuskunta Kehitys, Pori 1908 (alkuteos Histoire de la Commune de 1871)
• Leo Tolstoi : Työväenkysymyksestä. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
• N. Roshkow : Venäjän maatalouskysymyksestä. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1908

• Tuomioja, Erkki: Häivähdys punaista : Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 978-951-31369-3-2

• Sinikka Sivula: Sulo Vuolijoki, Kommunistien maatalousohjelmaehdotuksen laatija. Teoksessa Tiennäyttäjät 3. Tammi. Rauma 1968
• Timo Verho: Hauhon Vuolijoen suvut. 2005

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilöt Eduskunta Muut IdRef