Anni Savolainen
| Anni Savolainen | |
|---|---|
Anni Savolainen vuonna 1908. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.8.1908–16.5.1918, 1.5.1924–1.9.1927
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Mikkelin läänin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1875 Nilsiä |
| Kuollut | 5. joulukuuta 1952 (77 vuotta) Haapajärvi |
| Ammatti | palvelija, ompelija, maanviljelijä |
Anna (Anni) Henriikka Savolainen (vuodesta 1926 Savolainen-Tapaninen, 29. tammikuuta 1875 Nilsiä – 5. joulukuuta 1952 Haapajärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1918 ja 1924–1927.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savolainen syntyi Nilsiään kuuluneessa Varpaisjärven Korpijärven kylässä työmies Tuomas Savolaisen (1842–1912) ja Ulriikka Valkosen (1840–1914) viisilapsiseen perheeseen. Rutiköyhän perheen lapsena Savolaisella ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, vaan hän joutui piiaksi jo kahdeksanvuotiaana. Savolainen työskenteli aluksi kotipitäjässään ja myöhemmin täysi-ikäseksi tultuaan palvelijattarena Kuopiossa ja Lauritsalassa, kunnes muutti 1898 palvelijattareksi Viipuriin.[2][3]
Vuonna 1899 Savolainen liittyi Viipurin työväenyhdistyksen palvelijattarien ammattiosastoon. Lisäksi hän vaikutti Sosialidemokraattisessa Naisliitossa ja kuului sen liittotoimikuntaan 1902–1907. Vuonna 1904 Savolainen ryhtyi työskentelemään ompelijana ja suurlakon jälkeen hän toimi myös sosialidemokraattisen puolueen kiertävänä puhujana eri puolilla Itä-Suomea.[3] Savolainen palasi kotiseudulleen 1907, jolloin hän osti veljensä Jussin kanssa maatalon Varpaisjärven Palokylästa. Vuonna 1915 Savolainen ryhtyi puolisoineen viljelemaan maatilaa Rautavaaran Suojärvellä.[2] Savolainen valittiin eduskuntaan 1908 ja hän jatkoi kansanedustajana sisällissotaan saakka.[1]
Sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan käynnistyttyä Savolainen valittiin helmikuun alussa Työväen pääneuvoston jäseneksi.[4] Helsingin taistelun alla Savolainen pakeni muun punaisten johdon tavoin Viipuriin, jossa hänet vangittiin sotatoimien jo päätyttyä 12. toukokuuta. Savolainen oli aluksi Viipurin vankileirillä, josta hänet kesäkuussa siirrettiin Turun lääninvankilaan. Lokakuussa 1918 valtiorikosoikeus tuomitsi Savolaisen valtiopetoksesta 12 vuoden kuritushuonerangaistukseen, mutta heinäkuussa 1920 valtiorikosylioikeus alensi tuomion 8 vuoteen. Savolanen suoritti rangaistustaan Hämeenlinnan naisvankilassa ja anoi armoa Korkeimmalta oikeudelta sekä presidentti K. J. Ståhlbergiltä, jotka kumpikin hylkäsivät anomukset.[2]
Sodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savolainen pääsi vapaaksi armahduslakien nojalla kesäkuussa 1921,[5] jonka jälkeen hän palasi eduskuntaan vuoden 1924 vaaleissa. Jätettyään kansanedustajan tehtävät vuonna 1927 Savolainen asettui puolisonsa kanssa maanviljelijäksi Haapajärvelle. Savolainen oli presidentin valitsijamies vuonna 1925 sekä kuului myös Rautavaaran ja Haapajärven kunnanvaltuustoihin.[1][6]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savolaisen elämänkumppani oli vuodesta 1914 lähtien maalarimestari Otto Henrik Tapaninen. He solmivat siviiliavioliiton vuonna 1926. Pariskunnalla ei ollut lapsia.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Anni Savolainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.8.2008.
- ↑ a b c d Savolainen, Anna Henriikka - Valtiorikosylioikeuden akti (25092) Valtiorikosylioikeuden aktit. 28.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 9.4.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Anni Savolainen 50-vuotias. Toveritar, 1925, nro 3-4, s. 50. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2021.
- ↑ Työväen pääneuvoston vaali. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja, 4.2.1918, nro 3, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2021.
- ↑ Vihdoinkin vapauteen. Sosialisti, 11.6.1921, nro 132, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2021.
- ↑ Anni Savolainen-Tapaninen 60-vuotias. Toveritar : Suomen sos.-dem. työläisnaisliiton äänenkannattaja, 1935, nro 3, s. 44. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2021.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
