Suomen kansallismaisemat

Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Suomen kansallismaisemia on valittu monissa lehtien lukijaäänestyksissä. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992.

Kansallismaisemia ei ole rajattu tarkasti, eikä niillä ole laillisesti sitovaa merkitystä viranomaisten päätöksenteon kannalta (esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen). Kansallismaiseman status antaa kuitenkin kansalaisille vahvan perustan vastustaa näihin maisemiin kohdistuvia muutoshankkeita.

Pääartikkeli: Merellinen Helsinki

Carl Ludvig Engelin rakennukset ja J.A. Ehrenströmin asemakaava sekä meri-idylli kuten Suomenlinnan saaret sekä Kustaanmiekka luovat Helsingille ainutlaatuiset piirteet.

Pääartikkeli: Porvoonjokilaakso, Vanha Porvoo

Vanha Porvoo on hyvin säilynyt historiallinen kaupunki. Porvoonjokilaaksossa virtaa joki, jonka ympärillä on viljelymaata sekä vanhaa asutusta.

Pääartikkeli: Tapiola

Tapiola on päässyt listalle, koska se on sodan jälkeen uudella puutarhakaupunki-periaatteella rakennettu vireä kaupunginosa. Tapiolan ideoi käytännössä Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen. Tapiolan kansallismaiseman loivat Otto-Iivari Meurmanin Hagalund-suunnitelman (1945, 1952) pohjalla arkkitehdit Aarne Ervi, Markus Tavio, Viljo Revell ja Aulis Blomstedt. Tapiolan monumentaalikeskus (Ervi 1954) valmistui 1960-luvulla. Viereisessä kuvassa Ervin keskustorni (1961) ja Arto Sipisen kulttuurikeskus (1989). Muita arkkitehteja Tapiolassa ovat muun muassa Alvar Aalto, jonka työt kuitenkin sijaitsevat etupäässä Tapiolan naapurissa Otaniemessä sekä Suvikummun alueen suunnitelleet Raili ja Reima Pietilä. Tällä hetkellä Tapiolan kansallismaisemaa uhkaa metron mukanaan tuoma liikekeskuksen voimakas lisärakentaminen.^[1][2]

Pääartikkeli: Fagervik, Snappertunanjoki

Snappertunasta Fagervikiin on tasaista viljeltyä maata jonka keskellä mutkittelee rauhallinen Snappertunanjoki sekä Raaseporin ja Grabbackan keskiaikaiset linnoitukset ja Fagervikin ruukki.

Pääartikkeli: Fiskarsin ruukki, Billnäs, Antskog, Åminnefors

Pohjassa sijaitsevat 1600-luvulta peräisin olevat ruukit Billnäs, Fiskars ja Antskog sekä 1800-luvun Åminnefors. Ruukit ovat yksiä suomalaisen teollisuuden liikkeellepanijoita.

Pääartikkeli: Aurajokilaakso

Aurajoella sijaitsee Suomen ensimmäinen kaupunki Turku. Aurajoen ympärillä on vanhaa viljelysmaisemaa sekä kallionselänteitä.

Pääartikkeli: Saaristomeri

Saaristomeri muodostuu noin 40 000 saaresta, pienistä kallioluodoista suuriin, asuttuihin, mannerta muistuttaviin. Suurista avomerenomaisista merenselistä ja jokisuistoja muistuttavista saarilabyrinteista. Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.

Pääartikkeli: Sundin kulttuurimaisema

Merenlahdet, tammimetsät, hakamaat sekä Kastelholman linna ja vanhat kartanot kuuluvat Sundin maisemaan.

Pääartikkeli: Köyliönjärvi

Köyliönjärven kansallismaisemaan kuuluvat järveä ympäröivät viljelysmaat sekä järven saaret, joista merkittävimmät ovat Kirkkosaari ja Kirkkokari. Kirkkosaaressa sijaitsee Köyliönkartano sekä vuodelta 1752 oleva Köyliön kirkko. Kirkkokari puolestaan on katolisten pyhiinvaelluskohde. Kansanperinteen mukaan Lalli surmasi kirveellä Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1150-luvulla.

Pääartikkeli: Vanajaveden laakso

Vanajaveden laaksossa on asutusta ja maataloutta esihistorialliselta ajalta asti sekä linnavuoria ja vanhoja kartanoita.

Pääartikkeli: Rautaveden kulttuurimaisema

Maastotyypiltään Rautavesi on jylhää sekä metsäistä. Rautavedellä sijaitsevat myös Tyrvään ja Karkun kylät sekä kirkot Tyrvään kirkko, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko, Sastamalan keskiaikainen kivikirkko sekä Karkun kirkko. Rautavedellä on myös kalmistoja ja asuinpaikkoja rautakaudelta.

Pääartikkeli: Tammerkoski

Tammerkoskesta tuli 1700-luvun jälkipuolella ja varsinkin 1800-luvulla tärkeä teollisuuskeskittymä. Alueella on ollut Finlaysonin tehdas, paperiruukki, verkatehdas sekä vesivoimaloita sekä muuta teollisuutta.

Pääartikkeli: Hämeenkyrön kulttuurimaisemat

Nykyisellä Pirkanmaalla sijaitsevan Hämeenkyrön kunnan maisema on kumpuista viljelymaata, joka viettää loivasti järviin. Harju kuuluu myös kansallismaisemakokonaisuuteen.

Pääartikkeli: Imatrankoski

Imatralla sijaitseva Imatrankoski on kallioinen ja tunnettu koski, joka syntyi noin vuosina 3000 - 2000 eaa., jolloin Saimaan vesimassat työntyivät Salpausselkään ja puhkaisivat siihen kosken.

Pääartikkeli: Olavinlinna, Pihlajavesi

Olavinlinna on keskiaikainen linna Savonlinnassa. Se rakennettiin suojaamaan Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin rajan taakse jäänyttä suomalaisasutusta. Nykyisin linna on suosittu, ympäri vuoden auki oleva turistikohde sekä toimii muun muassa näyttämönä Oopperajuhlille ja useille muille tilaisuuksille. Linnaa voi vuokrata myös yksityistilaisuuksia varten.

Pihlajavedellä ovat nähtävissä perinteisen itäsuomalaisen järviluonnon piirteet, laajat selkävedet sekä saaret. Pihlajavesi on myös saimaannorpan tärkeimpiä elinalueita. Järvi onkin otettu mukaan valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Suojelu ei kuitenkaan kiellä järvellä liikkumista ja Pihlajavesi onkin vesilläliikkujien suosiossa kesäisin. Pihlajavesi on Suomen saarisin järvi. Järvessä on 3 819 saarta ja sen pinta-ala on 341 km².

Pääartikkeli: Punkaharju

Punkaharjun kunta on saanut nimensä 7 km pitkän, jääkauden aikana muodostuneen kapean harjun mukaan. Harju on luonnonsuojelualuetta. Harju muodostaa liikenneväylän Viipurista Savonlinnaan.

Pääartikkeli: Heinäveden reitti

Heinäveden reittiä sanotaan yhdeksi Suomen kauneimmista kansallismaisemista. Yleisesti sitä sanotaan monesti maailman kauneimmaksi vesireitiksi. Reitti kulkee Vehmersalmesta Heinävedelle. Reitti on yksi Suomen suosituimmista veneilyreiteistä.^lähde? Reitille on tyypillistä kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat. Reitin varrella on kuusi kanavaa: Varistaipaleen, Taivallahden, Karvion, Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Kanavointi aloitettiin 1895, jolloin rakennettiin Karvion kanava. Silloin saatiin yhteys Kuopiosta Heinävedelle. Yhteys Haukivedelle Savonlinnaan saatiin 1906, kun oli rakennettu Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat, keskimmäinen näistä viimeisenä. Juojärvelle yhteys saatiin 1916, jolloin valmistuivat Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat. Heinäveden reitin kanavat ovat vieläkin loistavassa kunnossa reitin ahkeran käytön takia. Heinäveden kanavista viimeisenä Varistaipaleen kanavalla on oma miehitys, muut ovat automatisoituja.

Heinäveden reittiä pitkin kulkee yhä laivaliikennettä Kuopion ja Savonlinnan välillä. 1930-luvun lopulla reitti oli vesistön äärellä asuville tärkein kulkureitti, jota pitkin hoidettiin niin kaupunkikäynnit kuin ostosreissutkin. Heinäveden reitti on ollut huvivene- ja matkustajaliikenteen lisäksi hyvin tärkeä tukinuittoväylä; kaksi kolmasosaa kaikista Suomen kanavissa sulutetuista tukeista kulki Heinäveden reitin kanavien kautta. 1970-luvulla tukinuitto kuitenkin hiipui melkein olemattomiin reitillä. Reitillä on rahdattu muutakin kun tukkeja, muun muassa Outokummun kuparia.

Pääartikkeli: Väisälänmäki

Väisälänmäki on pohjoissavolainen kylä Lapinlahdella. Kylä on rakennettu korkealle mäelle, josta on avarat näkymät Onkilahdelle ja Onkivedelle. Väisälänmäen korkein kohta, Linnanmäki, kohoaa 220 metrin korkeuteen meren pinnasta katsottuna ja 135 metrin korkeuteen Onkivedestä katsottuna.

Pääartikkeli: Koli

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla. Kolia pidetään yhtenä tärkeimmistä kansallismaisemista. Koli on lähinnä valkoista kvartsia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja, jotka tuovat mieleen lumihuippuiset vuoret. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla, yhdellä Kolin huipuista. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto.

Kolin kvartsi on maailman vanhimpia kiviä. Koli on jäänne paljon suuremmasta vuoristosta, joka muinoin on sijainnut alueella. Jääkaudet ovat silottaneet vuoret, mutta kovin kiviaines on jäänyt koholle kuin kuluneen puupenkin oksankohta. Taiteilijat ovat kuvanneet Kolia kansallisromantiikan karelianismin hengessä.

Pääartikkeli: Pohjois-Karjalan vaarakylät

Pohjois-Karjalan vaarat, järvet sekä suot, sekä muinoin kasketut alueet muodostavat kansallismaiseman.

Pääartikkeli: Kyrönjokivarsi ja eteläpohjalaiset viljelylakeudet

Pääartikkeli: Merenkurkun saaristo

Merenkurkun saariston pinta-ala on 326 300 hehtaaria ja sillä on 6 550 saarta. Kuntia saariston alueella ovat Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari sekä Vöyri-Maksamaa. Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari.

Pääartikkeli: Hailuoto

Pääartikkeli: Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat

Pääartikkeli: Aavasaksa, Tornionjokilaakso

Pääartikkeli: Pallastunturit

Pallastunturit ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa. Tunturiylänkö on 400–500 metriä merenpinnan yläpuolella, pyöreälakiset kerot eli tunturilaet kohoavat vielä 200–300 metriä korkeammalle. Pallastuntureiden korkein laki on 807 metriin kohoava Taivaskero. Alueella on kansallispuisto.

Pääartikkeli: Utsjoki (joki)

• Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa
• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa

• Putkonen, Lauri (toim.): Kansallismaisema. Helsinki: Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, 1993. ISBN 951-47-8594-0
• Heikkilä, Tapio: Suomalainen kansallismaisema. (Valokuvat: Tapio Heikkilä. Teksti: Risto Timonen) Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18428-8

• Ympäristö.fi