Bagaman Sared
Flag |
Valdkundznam |
Pälidn | Nassau |
Eläjiden lugu (2018) | 332,634[1] ristitud |
Pind | 13,939 km² |
Kel' | anglijan |
Valdkundan pämez' | Karl Koumanz' |
Päministr | Hjubert Minnis |
Religii | hristanuskond |
Valüt | Bagaman Sariden dollar (BSD) |
Internet-domen | .bs |
Telefonkod | +1−242 |
Aigvö | tal'vel UTC−5, kezal UTC−4 |
Bagaman Sared (angl.: The Bahamas [bəˈhɑːməz]), täuz' oficialine nimituz — Bagaman Sariden Ühtnend (angl.: Commonwealth of the Bahamas), om valdkund ühtennimižil saril Pohjoižamerikas. Pälidn da kaikiš suremb lidn om Nassau, valdkundan ristitišton läz nelläd videndest eläb siš.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1973 heinkun 10. päiväl Bagaman Sared tedištoitiba ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi. Valdkundan konstitucii[2] tuli väghe sil-žo päiväl.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Bagaman Sared sijadase pohjoižpoles Kubalpäi da Kariban merelpäi, suvipäivnouzmpoles AÜV:oiden Florid-štataspäi. Kaik om läz seičemed sadad sart sarištos, sured koumekümne niišpäi oma elänzoittud. Valdkundan pind om 13,939 km². Valdkundan randad lainištab Atlantine valdmeri. Randanpird om 3542 km.
Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Alvernii-kukkaz Ket-sarel, 62 m ü.m.t. kortte.
Londuseližed varad oma keitandsol, aragonit, mec, kala, väghine mahuz.
Politine sistem
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii parlamentiženke demokratijanke. Valdkundan pämez' om britanine kunigaznaine — Elizavet Toine. Päministr (angl.: Prime Minister of The Commonwealth of The Bahamas) om otnuden tobmut parlamentan alakodiš partijan lider.
Parlament om kaks'kodine. Üläkodi om Senat (angl.: Senate) 16 ühtnijanke, jenaral-gubernator vahvištab heid. Alakodi om Suiman Kodi (angl.: House of Assembly) 38 ezitajanke, kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks.
Bagaman päjärgvaličendad, sidä kesken parlamentan alakodihe, oliba vl 2017 semendkun 10. päiväl. Nügüdläine Kornelius Elvin Smit-jenaral-gubernator om radnikuses vs 2019 kezakun 28. päiväspäi. Enzne jenaral-gubernator om Margerit Pindling, hän oli otnu radsijad vozil 2014−2019. Vs 2017 semendkun 11. päiväspäi Hjubert Minnis radab päministran. Edeline päministr om Perri Kristi (2002−2007 i 2012−2017).
Administrativiž-territorialine jagand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kacu kirjutuz: Bagaman Sariden administrativiž-territorialine jagand.
Bagaman Sared jagasoiš 31 ümbrikoks (angl.: district).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Bagaman Saril elädas bagamalaižed. Vl 2009 eläjiden lugu oli 338 956 ristitud, vl 2014 — 321 834 ristitud.
Augotižlibundan mödhe (2010): afrikalaižed — 90,6%, evropalaižed — 4,7%, segoitadud augotižlibundanke (afrikalaižed evropalaižidenke) — 2,1%, toiženke augotižlibundanke — 1,9%, märhapanendata — 0,7%.
Eläjiden tobj pala oma hristanuskojad: protestantad — 69,9%, riman katolikad — 12%, toižed hristanuskojad — 13%, toižed uskojad — 0,6%, religijatomad — 1,9%, märhapanendata — 2,6% (2010).
Toižed sured lidnad (enamba 10 tuh. ristituid vn 2009 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha): Friport, Uest End. Lidnalaižiden pala om 83,2% (2020).
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Turizm da bankad anttas läz pol't valdkundan kogosüdäiproduktad.
Vl 2009 Bagaman Sariden päeksport oli polistiren (21%), hil'voižim da nukleinmuiktused (18%), kala da merenproduktad (11%); toine eksport — mašiništ (3%), kived (3%), parfümerii (3%), keitandsol (2%), käziinstrument (2%), raud da teraz (2%), avtod da likutimiden varapalad (2%), sodalaivad (1%), cement (1%).
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Bagaman Sariden ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Bagaman Sariden Konstitucijan tekst vn 2006 redakcijas laws.bahamas.gov.bs-saital. (angl.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Bagaman Sared Vikiaitas |