Nothing Special   »   [go: up one dir, main page]
Saltar para o conteúdo

minun

Origem: Wikcionário, o dicionário livre.

Finlandês

[editar]

Pronome

[editar]

mi.nun, pessoal

  1. meu, minha, de mim, pronome pessoal do caso genitivo da primeira pessoa do singular:
    • Minun äitini on 45 vuotta vanha. (Minha mãe tem 45 anos de idade.)
    • Tämä kirja on minun. (Este livro é meu.)

Declinação

[editar]
Os pronomes pessoais em finlandês/finês
Caso Singular Plural
1ª 2ª 3ª 1ª 2ª 3ª
Gramaticais Nominativo minä, mä sinä, sä hän, se me te he, ne
Genitivo minun, mun sinun hänen, sen meidän teidän heidän, niiden/niitten
Partitivo minua sinua häntä, sitä meitä teitä heitä, niitä
Acusativo minut sinut hänet, se/sen meidät teidät heidät, ne
Locativos
internos 		Inessivo minussa, mussa sinussa, sussa hänessä, siinä meissä teissä heissä, niissä
Elativo minusta, musta sinusta, susta hänestä, siitä meistä teistä heistä, niistä
Ilativo minuun sinuun häneen, siihen meihin teihin heihin, niihin
Locativos
externos 		Adessivo minulla, mulla sinulla, sulla hänellä, sillä meillä teillä heillä, niillä
Ablativo minulta, multa sinulta, sulta häneltä, siltä meiltä teiltä heiltä, niiltä
Alativo minulle, mulle sinulle, sulle hänelle, sille meille teille heille, niille
Marginais Essivo minuna, muna sinuna, suna hänenä, sinä meinä teinä heinä, niinä
Translativo minuksi, muks sinuksi, suks häneksi, siksi meiksi teiksi heiksi, niiksi
Abessivo minutta sinutta (hänettä) meittä teittä (heittä, niittä)
Comitativo – – – mein tein niine

Sinônimos

[editar]
  • (coloquial) mun

Pronúncia

[editar]

Ver também

[editar]

No Wikcionário

[editar]

Referências

[editar]
Obtida de "https://pt.wiktionary.org/w/index.php?title=minun&oldid=3138351"