FI98517C - Kastelulannoitukseen soveltuva suspensiolannoite ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

98517

Kastelulannoitukseen soveltuva suspensiolannoite ja menetelmä sen valmistamiseksi 5 Tämä keksintö koskee tippukasteluun soveltuvaa, stabiilia lannoitevesisuspensiota ja menetelmää sen valmistamiseksi.

Kastelulannoituksen käyttö on voimakkaasti kasvanut varsinkin viljelyssä, jossa muutenkin käytetään kastelujärjestel-10 miä. Varsinkin kuivilla ja kuumilla viljelyalueilla käytetään kastelujärjestelmiä, joissa kasteluvesi syötetään kasveille putkistojen välityksellä. Sama menetelmä on yleisesti käytössä myös kasvihuoneissa ja puutarhoissa. Vesi voidaan annostella kasveille suihkuttamalla, sadettamalla tai tiput-15 tamalla tapauksesta riippuen. Lannoitteiden lisääminen kasteluveden mukana on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi tavaksi sadon lisäämiseen. Nestemäisessä muodossa oleva lannoite voidaan injektoida kasteluveteen kyseisissä järjestelmissä. Lannoitteita voidaan näin 20 annostella sitä mukaa kuin kasvi niitä tarvitsee ja ravin-nehyötysuhde (kasvin ottama ravinne/kasville annettu ravinne) paranee. Vaara lannoitteiden huuhtoutumisesta ympäris-· töön on kastelulannoitusta käytettäessä oleellisesti perin- • : teistä lannoitusta pienempi. Tippukastelujärjestelmässä vesi 25 ohjataan kunkin kasvin juurelle pienellä letkulla, jonka ;··· päässä on suutin. Pienet letkut on liitetty suurempiin put- • J. kilinjoihin, joihin vesi pumpataan tai johdetaan painovoiman • «« /:·. avulla. Suuttimesta kasteluvesi tippuu suoraan maahan kasvin • » · juurelle, josta kasvi saa sen heti käyttöönsä. Veden haih- . 30 tumistappiot ovat tällaisilla järjestelyillä myös pienet.

• · · • « ·

Kastelujärjestelmissä käytettävien suuttimien aukot voivat olla hyvinkin pieniä esim. 100 μπι ja tästä syystä kastelun yhteydessä on perinteisesti käytetty täysin vesiliukoisia . *. 35 lannoitteita tukkeutumisien välttämiseksi. Lisäksi viljeli- ; jät käyttävät varokeinona sihtejä, jotka sijoitetaan ennen suuttimia varmistamaan, ettei tukkivia partikkeleja pääse suuttimiin. Tällaisten sihtien aukkokoot ovat tyypillisesti 2 98517 100-150 μηι ja jos lannoite sisältää aukkoja suurempia partikkeleja, aiheuttavat ne sihtien tukkeutumisia ja näin hankaluuksia viljelyyn. Varsinkin lannoitteiden, joissa on käytetty tyypillisiä rakeisissa peltolannoitteissa käytettyjä 5 N-, P- ja K-raaka-aineita, on sanottu tippukastelussa aihe uttavan tukkeutumia. Tällaisten raaka-aineiden vesiliukoisuus on tyypillisesti 70-95 %. Täysin vesiliukoisten kiinteiden lannoitteiden raaka-aineet ovat kalliita, jopa kolme kertaa kalliimpia kuin peltolannoitelaatuiset raaka-aineet, 10 ja liuosten konsentraatiot ovat pieniä, tyypillisesti 30-50 %. Jos vesiliukoinen lannoite toimitetaan viljelijälle liuoksena, kuljetuskustannukset ovat huomattavat johtuen suuren vesimäärän kuljettamisesta. Jos taas lannoitteet toimitetaan kiinteinä jauheina, viljelijällä on oltava liuotusreaktorit 15 ja tietämys sopivien liuosten valmistamisesta ja työmäärä lisääntyy. Kiinteiden vesiliukoisten lannoitteiden raaka-aineiden valmistuksessa käytetään puhdistus- ja kiteytys-prosesseja, jotka kuluttavat energiaa ja ympäristöä. Suspen-siolannoitteita taas ei ole tippukastelussa käytetty, koska 20 suspensiossa olevien kiteiden on pelätty aiheuttavan tukkeutumia putkistoissa, seuloissa, suodattimissa ja suuttimissa. Tavanomaisissa suspensioissa on kookkaita partikkeleja, 150- • ' 1000 μπι, ja ne tukkivat suuttimia, jolloin kasvi ei saa vet- .,· : tä eikä lannoitteita.

25

Suspensioissa voidaan konsentraatio nostaa suureksi (60- ·· 95 %) ja pitää silti lannoite nestemäisessä muodossa myös • · :·. kuljetettaessa. Suspensiolannoitteita valmistetaan tunne tuilla menetelmillä sekoittamalla ja dispergoimalla kiintei- . 30 tä lannoiteraaka-aineita veteen. Useimmiten tällaisten sus- i · · '1I pensioiden kiintoainepartikkelien koko on melko suuri, l ·

II

>200 μπι, ja kiintoaineet laskeutuvat lietteistä ellei niitä « '·1 koko ajan sekoiteta. Suspensioiden stabiilisuutta on ylei sesti pyritty parantamaan lisäämällä niihin hienojakoista 35 savea tms. paksuntajaa. Käytettäessä tämän tyyppisiä paksun-! tajia lisätään tuotteeseen lannoitekäytön kannalta suuria määriä (jopa 5-10 %) hyödyttömiä liukenemattomia kiintoaineita. US-patentissa 3 519 413 on käytetty kiintoaineen las- 3 98517 keutumisen estämiseksi hydrofiilistä kumia, joksi on tulkittu myös metyyliselluloosa ja karboksimetyyliselluloosa. Kiintoaineen partikkelikoko on näissä tapauksissa ollut 100-1000 μια. US-patentissa 3 950 159 on suspendointiaineena käy-5 tetty polysakkaridikumia 0,1-5 %. Paksuntajilla ja stabulaattoreilla voidaan pienentää kiintoaineiden laskeutumis-taipumusta tilapäisesti, mutta yleensä tällainen karkeahkoista partikkeleista koostuva suspensio ei ole kuitenkaan stabiili varastoinnissa. Jos suspension valmistuksessa on 10 käytetty vain osittain vesiliukoisia raaka-aineita, sitä ei ole voitu käyttää tippukastelusysteemeissä, koska isot, >100 μιη, partikkelit tukkivat pieniaukkoiset suuttimet ja sihdit. FR-patentissa 2 679 552 on valmistettu tyypillisesti täysin vesiliukoisista raaka-aineista suspensio, joka voidaan käy-15 tettäessä liuottaa täysin lisäämällä vettä. Siinä on lisäaineina käytetty ksantaanikvunia tai vastaavaa sekä etoksyyli-fenolia. Tällainen suspensio on verrattavissa täysin vesiliukoisiin lannoitteisiin ja se valmistetaan kalliista raaka-aineista ja lisäaineista. Ksantaanikumin ja muiden sen 20 tyyppisten lisäaineiden epäkohtana on, että ne aiheuttavat mikrobi- ja leväkasvustoa putkistoissa.

' Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada tippukasteluun sovel- : : tuva, stabiili lannoitevesisuspensio, jolla voidaan välttää 25 ennestään tunnettujen lannoitesuspensioiden edellä esitetyt epäkohdat ja joka erityisesti voidaan valmistaa halvoista :* raaka-aineista.

< · ' I · t ·

Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit ilmenevät oheisista ,j# 30 patenttivaatimuksista.

I · · • · ·

Keksinnön mukaisesti on yllättäen havaittu, että on mahdol-lista aikaansaada tippukasteluun soveltuva lannoitevesisuspensio, joka on stabiili hyvinkin konsentroidussa muodossa 35 ilman, että on käytetty suspendointiaineita tai muita vas- taavia lisäaineita, joita ennestään tunnetuissa lannoitesus-pensioissa on pidetty välttämättöminä stabiilin suspension aikaansaamiseksi. Edelleen on yllättäen havaittu, että raa- 4 98517 ka-aineena on mahdollista käyttää halpoja mm. peltolannoitteissa käytettäviä NPK-raaka-aineita, jotka sisältävät veteen liukenemattomia kiintoainepartikkeleita ja osittain liukenemattomia kierrätysjätteitä, kun suspension valmistuk-5 sessa käytetään mm. pigmentin valmistuksesta tunnettua hel-mimyllyjauhatusta korkeassa kiintoainepitoisuudessa ja säädetyssä pH:ssa.

Keksintö koskee näin ollen tippukasteluun soveltuvaa, sta-10 hiiliä lannoitevesisuspensiota, joka sisältää 5-55 paino-% vettä ja 45-95 paino-% yhtä tai useampaa, kasvinravinnetta sisältävää ainetta, joista ainakin yksi sisältää veteen liukenemattomia kiintoainepartikkeleita, jolloin suspensio on aikaansaatu jauhamalla edellä mainitut raaka-aineet siten, 15 että suspension sisältämien kiintoainepartikkelien hiukkas-koko on alle 50 μπι, ja jonka suspension pH on välillä 2-7.

Tässä yhteydessä ilmaisuun "kasvinravinnetta sisältävä aine" sisältyvät aineet, jotka sisältävät ainakin yhden kasvinra-20 vinteistä N, P, K ja Mg, ja myös hivenravinteet sekä muut NPK:ta tai hivenravinteita sisältävät aineet, kuten kierrä-tysjätteet.

: .·. Keksinnön mukaisessa lannoitevesisuspensiossa kiintoainepar- :·. 25 tikkelin hiukkaskoko on alle 50 μιη ja hiukkaskoon alaraja on . tyypillisesti noin 0,01 pm. Kiintoainepartikkelien hiukkas- • · . koko on edullisesti pääosin välillä 0,2-20 μπι.

• · · • · · · • · · • · · *·* ’ Keksinnön mukainen lannoitevesisuspensio sisältää edullises- 30 ti 10-50 paino-%, edullisimmin 15-25 paino-%, vettä ja edul-lisesti 50-90 paino-%, edullisimmin 75-85 paino-%, yhtä tai • · · '· ’· : useampaa, kasvinravinnetta sisältävää ainetta.

•

Keksinnön mukainen lannoitevesisuspensio sisältää edullises-35 ti pelkästään vettä ja mainittua kasvinravinnetta sisältävää V ainetta/aineita, eli se ei sisällä mitään lisäaineita, eikä ·:·*: varsinkaan suspendointlaineita tai muita sentyyppisiä ainei ta.

5 98517

Keksinnön mukaisen lannoitevesisuspension sisältämä kasvin-ravinne perustuu ainakin yhteen kationeista NH4+, K+, Ca2+ ja Mg2+ tai ainakin yhteen anioneista N03', Cl', S042', fosfaatit ja polyfosfaatit, ja/tai ureaan.

5

Erään edullisen keksinnön mukaisen suoritusmuodon mukaan kasvinravinnetta sisältävänä aineena/aineina käytetään pel-tolannoitelaatuista NPK-raaka-ainetta/raaka-aineita. Tyypillisiä peltolannoitteiden raaka-aineita ovat mm. (suluissa 10 tyypillinen veteen liukenematon osuus 10-%:isessa liuoksessa painoprosentteina): K2S04 (3,6), (NH4)2S04 (0,4), diammonium- fosfaatti DAP (11,1), monoammoniumfosfaatti MAP (8,7), H3P04 (2,0), urea (0,0), metyleeniurea (94,0), KC1 (0,09), KN03 (0,03), K2C03 (0,0), MgS04 (0,2), superfosfaatti (60,5), kak-15 soissuperfosfaatti (15,8) ja kierrätysjätteet, kuten esimerkiksi luujauho ja vinassi. Keksinnön mukainen suspensio on edullinen, koska voidaan käyttää näitä halpoja osittain veteen liukenemattomia ja vähemmän kemiallista jalostusta vaativia raaka-aineita. Näiden raaka-aineiden ohella on tietys-20 ti mahdollista käyttää myös täysin vesiliukoisia raaka-aineita, kuten kaliumnitraattia, ammoniumnitraattia, ureafos-faattia jne.

< · I · : Keksinnön mukainen lannoitevesisuspensio voi lisäksi kasvin-

I i I I

25 ravinnetta sisältävänä aineena sisältää yhden tai useamman ' . hivenravinteen (hivenaineen) . Esimerkkeinä käyttökelpoisista • · . hivenravinteista voidaan mainita boorihappo, boraatit, nat- •”j riummolybdaatti, natriumselenaatti, kaliumselenaatti, ka- • · · ’·* * liumjodidi, kromikloridi sekä rauta, kupari, koboltti, man- 30 gaani ja sinkki fosfaatteina, sulfaatteina, klorideina, kar-bonaatteina tai kelaatteina.

• · ·

« · I

• · · «

Keksintö koskee myöskin menetelmää edellä kuvatun lannoitevesisuspension valmistamiseksi, jossa menetelmässä yksi tai 35 useampi kasvinravinnetta sisältävä aine ja vesi dispergoi-: ',· daan ja tarvittaessa pH säädetään hapolla tai emäksellä so- :": pivaan arvoon välillä 2-7 ja tarvittaessa suoritetaan esi- jauhatus hiukkaskokoon, joka on pääosin välillä 100-1000 μπι 6 98517 ja lopuksi suoritetaan jauhatus helmimyllyllä suspension muodostamiseksi, jonka sisältämien kiintoainepartikkelien hiukkaskoko on alle 50 μπχ, edullisesti pääosin välillä 0,2-20 μπ\.

5

Valitsemalla sopivissa suhteissa kasvien tarvitsemia NPK-raaka-aineita, mahdollisesti hivenaineita ja vettä (suolapitoisuus esim. 45-90 %), dispergoimalla ne, ja jos partikkelit ovat > 1 mm esijauhamalla ne ja valitsemalla raaka-ai-10 neista ja tavoitetuotteesta riippuen sopiva pH, joka on välillä 2-7, voidaan helmimyllyllä jauhaa suspensio tavanomaista pienempään hiukkaskokoon 0,01-50 μπι. Raaka-aineiden määriä, pH:ta ja hiukkaskokoa säätämällä saadaan suspensio, joka on stabiili ilman mitään muita lisäaineita. Hiukkaskoon 15 ollessa mikrometrien luokassa liuoksesta jauhatuksen jälkeen mahdollisesti uudelleen kiteytyvä osa jakaantuu lähes havaitsemat toman pieniksi kerroksiksi jo ennestään todella pienten kiteiden pinnoille. Sopivalla suolapitoisuuden valinnalla saadaan hiukkaset pysymään tasaisesti jakautuneina 20 eikä uudelleen kiteytymistä ja liukenemista havaittavissa määrin tapahdu. Säätämällä hiukkaskoko ja pH voidaan valmistaa myös suspensioita, joissa syntyy pieni, esim. 1-2 mm:n, liuosfilmi suspension pinnalle varastoitaessa muun osan ollessa käytännöllisesti katsoen stabiili ja homogeeninen.

25 Tämä liuosfilmi suojaa suspensiota kuivumiselta kunhan se ei ole liian paksu, jotta voisi tapahtua haittaavaa yksisuun-;:· täistä kidekasvua. Optimoimalla hiukkaskoko, ravinnesuolat ja pH siten, että varastoitaessa syntyy vain 1-2 mm: n liuos-filmi suspension pinnalle, on mahdollista parantaa suspensi-30 on varastoitavuutta ilman lisäkemikaaleja. pH:ta alentamalla • esim. 3:een esim. fosforihapolla saadaan suspensiota vedellä laimennettaessa esim. 10-%:iseksi liuokseksi liuokseen jää-f’ vien kiintoainepartikkelien määrä selvästi normaalissa pH:- ,,· ssa (6-7) valmistettuun verrattuna pienemmäksi ja mahdolli-

35 suudet tukkeumien syntymiseen pienenevät. Matalasta pH:sta on myös etu kasteluvesissä, joissa on korkea pH, koska sak-kautumisvaara ja organismien kasvuvaara pienenevät pH:n laskiessa. Matalasta pH:sta on etua myös maaperässä, jonka pH

7 98517 on korkea, koska fosforin liukoisuus ja siten kasvin saama fosforimäärä kasvavat matalassa pH:ssa. pH:n alentamiseksi voidaan käyttää fosforihappoa, rikkihappoa, typpihappoa, maleiinihappoanhydridiä, muurahaishappoa, oksaalihappoa, 5 sitruunahappoa, etikkahappoa ja C2-C4-dikarboksyylihappoa. pH:n nostamiseksi voidaan tarvittaessa käyttää lipeää, ammoniakkia, soodaa, kalsiumkarbonaattia, vesilasia, kalsium-hydroksidia ja kaliumhydroksidia. Hivenaineet ja ravinnesuo-lat toimivat itsekin stabilaattoreina suspensiossa. Koska 10 suspensiossa olevien kiintoainepartikkelien koko on hyvin pieni, soveltuvat keksinnön mukaiset lannoitteet tippukaste-lujärjestelmään liukenemattomien partikkelien läpäistessä suuttimet ja sihdit.

15 Tippukastelussa käytetty lannoite tyypillisesti laimennetaan konsentraatioon noin 0,1-0,2 paino-%.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin suoritusesimerkkien avulla. Esimerkeissä esitetyt prosentit ovat painoprosentte-20 ja.

Esimerkki 1 : Halpalaatuisista ureasta, diammoniumfosfaatista ja kalium- 25 sulfaatista ja hivenaineista valmistettiin suolapitoisuudel-"· taan 80 % suspensio, jossa pääravinneosuudet N-P205-K20 olivat :* 11-8-19 %. Raaka-aineet sekoitettiin ensin veden kanssa l I · juoksevaksi suspensioksi tavanomaisessa dispergaattorissa, jossa niiden hiukkaskooksi saadaan tyypillisesti 100-1000 μιη 30 ja pH.-ksi säädettiin 6,8. Tämä suspensio pumpattiin edelleen ·,·, helmimyllyyn, jossa siitä saatiin hiukkaskooltaan 0,01-10 μιη < · oleva stabiili suspensio.

• ·

Esimerkki 2 35

Esimerkissä 1 valmistettua suspensiota käytettiin tippukas-telulannoitteena paprikan kasvatuksessa kasvihuoneessa. Vertailukokeessa oli ravinnesuhteiltaan samanlainen täysin ve- 8 98517 siliukoinen kaupallinen lannoite. Keksinnön mukaisella suspensiolla saatiin vesiliukoisen lannoitteen kanssa lähes samaa luokkaa oleva kasvutulos. Kasvatuskokeen aikana 7,5 viikon kuluessa ei havaittu tippukastelusuuttimissa minkään-5 laisia tukkeutumia.

Esimerkki 3

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin kolme 10 suspensiota esimerkin 1 raaka-aineista, N-P205-K20 17-8-9 % (suolapit. 80 % ja pH 6,3) 11-11-11 % {suolapit. 70 % ja pH 6,3) ja 10-3-21 % (suolapit. 80 % ja pH 4,9) ja näitä käytettiin kastelujärjestelmässä kurkun viljelyssä vertailemalla täysin vesiliukoisiin kaupallisiin ravinnesuhteiltaan 15 samanlaisiin lannoitteisiin. Kasvatusolosuhteet olivat kokeessa kuivista sääoloista johtuen vaikeat, mutta vertailtavilla lannoitteilla kuitenkin samanlaiset. Keksinnön mukainen suspensio antoi sadoksi 63,9 t/ha ja täysin vesiliukoinen lannoite 59,7 t/ha, joten keksinnön mukaisella suspen-20 siolannoitteella saatiin jopa parempi tulos kuin normaalisti käytetyllä kalliilla vesiliukoisella lannoitteella. Mitään tukkeutumia ei havaittu.

Esimerkki 4 25

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin esimer-:· kin 1 raaka-aineista suolapitoisuudeltaan 80 % suspensio 10-8-18 %, pH 6,2, ja sitä käytettiin tomaatin viljelyssä tippukastelumenetelmässä vertaamalla täysin vesiliukoiseen 30 ravinnesuhteiltaan samanlaiseen lannoitteeseen. Keksinnön mukaisella suspensiolla saatiin sadoksi tomaatteja 139 kg/12 m2 ja täysin vesiliukoisella lannoitteella 136 kg/12 m2. Kek-sinnön mukaisella suspensiolla saatiin siis vesiliukoiseen lannoitteeseen nähden jopa parempi saanto.

35 9 98517

Esimerkki 5

Esimerkin 4 mukaisesti valmistettua suspensiota käytettiin 5 paprikan lannoittamiseen pivot-kastelujärjestelmällä ja sitä verrattiin täysin vesiliukoiseen lannoitteeseen. Paprikan saannoksi saatiin suspensiolla 1,93 kg/m2 ja täysin vesiliukoisella lannoitteella 1,85 kg/m2 lannoittamattoman paprikan saannon ollessa 0,6 kg/m2. Lannoitteen käytössä ei ollut 10 ongelmia.

Esimerkki 6

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin esimer- 15 kin 1 raaka-aineista suolapitoisuudeltaan 75 % suspensio 9-13-14 %, pH 6,5, jota verrattiin kaalin kasvatuskokeessa rakeiseen lannoitteeseen. Kaalit saivat kokeen keston aikana laskennallisesti samat määrät ravinteita suspensiona sekä rakeina. Lisäksi kokeessa oli lannoittamattomia kaaleja, 20 jotka saivat vain vettä tippukastelujärjestelmästä. Rakeista lannoitetta käytettäessä rakeet annosteltiin maahan kokeen alkaessa ja tippukastelulla annettiin sitten sama vesimäärä kuin suspensiotakin käytettäessä. Lannoittamattoman kaalin sato oli 348 g/ruukku, rakeilla lannoitetun 449 g/ruukku ja 25 suspensiolla lannoitetun 590 g/ruukku. Suspensiolannoitteel- la saatiin siis tyypillisesti vesiliukoista lannoitetta vas- i' taava tulos.

* r » « ' «

Esimerkki 7 30 t ;·, Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin am- f moniumsulfaatista, kaliumsulfaatista ja metyleeniureasta * Γ suolapitoisuudeltaan 76 % suspensio 10-10-10 %, pH 6,7, jota vertailtiin rakeisena annettuun golf-lannoitteeseen nurmikon 35 kasvatuksessa. Kaupallisella golf-lannoitteella 20-5-10 saa-tiin sadoksi kokeessa 15,9 g/ruukku ja suspensiolla kastelun yhteydessä annettuna 16,5 g/ruukku lannoittamattoman sadon ollessa 6,9 g/ruukku.

10 98517

Esimerkki 8

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin esimerkin 7 raaka-aineista suolapitoisuudeltaan 45 % suspensio 5 8-8-8 %, pH 6,7, joka on hyvin juokseva ja stabiili ja sopii sellaisenaan suoraan ruiskutettavaksi viljelmille esim. tavallisilla torjunta-aineruiskuilla.

Esimerkki 9 10

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin halpahintaisista ureasta, diammoniumfosfaatista, kaliumsulfaatis-ta sekä kaliumnitraatista suolapitoisuudeltaan 80 % suspensio 17-17-12 %, pH 6,4. Suspensiosta saatiin stabiili ja se 15 sisältää ravinteita N-P205-K20 yhteensä 46 %.

Esimerkki 10

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin esimer-20 kin 1 raaka-aineista suolapitoisuudeltaan 80 % suspensio 9- 8-17 %, pH 6,7, jota varastoitiin 1 vuosi. Vuoden aikana suspension pintaan oli tullut hieman vettä, mutta ravistele- maila koko näyte saatiin helposti homogeeniseksi. Mikro skooppi kuvista nähtiin, että suspensiossa ei ollut tapahtu-25 nut havaittavaa hiukkaskoon kasvua ja se oli täysin käyttökelpoista.

·· ' e

Esimerkki 11 - · 30 Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin halpa-laatuisista ureasta, fosforihaposta, diammoniumfosfaatista, kaliumsulfaatista ja hivenaineista suolapitoisuudeltaan 80 % '·* suspensio N-P205-K20 11-9-20 %, jonka pH säädettiin 3:ksi.

: Suspensio oli erittäin juokseva ja homogeeninen. Liuotetta- 35 essa suspensiota veteen 10 %:iseksi välikonsentraatiksi huomattiin, että liukenematonta ainesta jäi huomattavasti vä- M l hemmän kuin vastaavalla suspensiolla, jonka pH oli 6. Sus- li 98517 11 pensio, jossa oli pH 3, oli myös selvästi juoksevampi kuin suspensio, jossa pH oli säädetty 6:een.

Esimerkki 12 5

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin halpahintaisesta diammoniumfosfaatista suolapitoisuudeltaan 80 % stabiili suspensio, jonka ravinneosuudet olivat N-P20s 14-38 %, pH 7,0. Suspensiota käytettiin lannoitteeksi annostellen 10 vaivatta tavallisella torjunta-aineruiskulla.

Esimerkki 13

Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin halpa-15 hintaisesta kaliumsulfaatista suolapitoisuudeltaan 85 % suspensio, jossa ravinneosuus oli K20 4 2 % ja pH 6,5.

Esimerkki 14 20 Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin kak-soissuperfosfaatista suolapitoisuudeltaan 80 % suspensio, jossa ravinneosuus oli P205 37 % ja pH 4,8.

Esimerkki 15 25 ' . Vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 valmistettiin super- • · , fosfaatista suolapitoisuudeltaan 70 % suspensio, jossa ra-

Il t •;;j vinneosuus oli P205 14 % ja pH 3,8.

• 1 • · u * ♦ · · · • · « • · 1 • · ·

Claims (10)

98517

1. Tippukasteluun soveltuva, stabiili lannoitevesisuspen-sio, tunnettu siitä, että se sisältää 5-55 paino-% vettä ja 45-95 paino-% yhtä tai useampaa, kasvinravinnetta sisältävää 5 ainetta, joista ainakin yksi sisältää veteen liukenemattomia kiintoainepartikkeleita, jolloin suspensio on aikaansaatu jauhamalla edellä mainitut raaka-aineet siten, että suspension sisältämien kiintoainepartikkelien hiukkaskoko on alle 50 μπι ja että suspension pH on välillä 2-7. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lannoitevesisuspensio, tunnettu siitä, että kiintoainepartikkelien hiukkaskoko on pääosin välillä 0,2-20 μπι.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lannoitevesisus pensio, tunnettu siitä, että se sisältää 10-50 paino-%, edullisesti 15-25 paino-%, vettä ja 50-90 paino-%, edullisesti 75-85 paino-%, yhtä tai useampaa kasvinravinnetta sisältävää ainetta. 20

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lannoitevesisuspensio, tunnettu siitä, että vesi ja mainittu kasvinravinnetta sisältävä aine/aineet muodostavat 100 % suspension kokonaispainosta. 25

, 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lannoite vesisuspensio, tunnettu siitä, että kasvinravinne perustuu • ♦ « ··” ainakin yhteen kationeista NH4+, K+, Ca2+ ja Mg2+ tai ainakin *·* * yhteen anioneista N03‘, Cl', S042', fosfaatit ja polyfosfaatit, 30 ja/tai ureaan. • I c • · · • · ·

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lannoite-vesisuspensio, tunnettu siitä, että kasvinravinnetta sisältävänä aineena/aineina käytetään peltolannoitelaatuista NPK-35 raaka-ainetta/raaka-aineita.

·:··: 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lannoite vesisuspensio, tunnettu siitä, että kasvinravinnetta sisäl- II 98517 tävä aine/aineet on valittu ryhmästä, jonka muodostavat urea, fosforihappo, ureafosfaatti, ammoniumfosfaatit, am-moniumsulfaatti, ammoniumnitraatti, kaliumsulfaatti, kalium-kloridi, metyleeniurea, kaliumnitraatti, kaliumkarbonaatti, 5 magnesiumsulfaatti, magnesiumnitraatti, superfosfaatti, kak-soissuperfosfaatti ja kasvinravinnetta sisältävät kierrätys-jätteet, kuten luujauho tai vinassi.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lannoite-10 vesisuspensio, tunnettu siitä, että kasvinravinnetta sisältävä aine lisäksi käsittää yhden tai useamman hivenravinteen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lannoitevesisuspensio, 15 tunnettu siitä, että hivenravinne/hivenravinteet on valittu ryhmästä, jonka muodostavat boorihappo, boraatit, natriummo-lybdaatti, natriumselenaatti, kaliumselenaatti, kaliumjodi-di, kromikloridi sekä rauta, kupari, koboltti, mangaani ja sinkki fosfaatteina, sulfaatteina, klorideina, karbonaattei-20 na tai kelaatteina.

,·, 10. Menetelmä jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen lannoitevesisuspension valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yksi tai useampi kasvinravinnetta sisältävä aine ja vesi 25 dispergoidaan ja tarvittaessa pH säädetään hapolla tai emäksellä sopivaan arvoon välillä 2-7 ja tarvittaessa suorite- • · · • · · * taan esijauhatus hiukkaskokoon, joka on pääosin välillä 100- 1000 μπι, ja lopuksi suoritetaan jauhatus helmimyllyllä sus- « pension muodostamiseksi, jonka sisältämien kiintoainepartik-;1f‘:30 kelien hiukkaskoko on alle 50 μπι, edullisesti pääosin välillä 0,2-20 μπι. • · · ' • · · • · · · * · • · · 98517