FI93512B - Menetelmä kertakäyttöalusvaatetta varten tarkoitetun koukku- ja silmukkakiinnityslaitteen silmukkakomponentin valmistamiseksi ja kertakäyttöinen imukykyinen tuote - Google Patents

Description

93512

Menetelmä kertakäyttöalusvaatetta varten tarkoitetun koukku- ja silmukkakiinnityslaitteen silmukkakomponentin valmistamiseksi ja kertakäyttöinen imukykyinen tuote 5 Tämä keksintö koskee menetelmää kertakäyttöalusvaa tetta varten tarkoitetun koukku- ja silmukkakiinnityslaitteen silmukkakomponentin valmistamiseksi, jossa komponentissa on lukuisia kuituelementtejä, jotka työntyvät ulos suunnattavaa materiaalia olevasta pohjasta, joka kykenee 10 omaksumaan dimensioepästabiilin ja dimensiostabiilin tilan ja jolla on vallitseva reagointisuunta, jossa suunnassa suunnattava materiaali vetäytyy epästabiilista tilastaan stabiiliin tilaansa, jolloin menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 15 a) pohjan valmistamisen dimensioepästabiilissa ti lassa olevasta suunnattavasta materiaalista, b) useiden filamenttien asettaminen pohjalle niin että filamentit tukeutuvat ja pysyvät pohjalla välimatkan päässä toisistaan olevilla tukialueilla, jotka on sijoi- 20 tettu kutakin filamenttia pitkin, kunkin filamentin vierekkäisten tukialueiden rajatessa väliinsä ei-tuetun alueen, ja c) suunnattavan materiaalin vetäytymisen aiheuttamisen reagointisuunnassaan stabiiliin tilaan, jolloin fi- 25 lamentit poimuttuvat ei-tuetuilta alueilta sellaisten kui tumaisten elementtien saamiseksi, jotka työntyvät ulos pohjasta tukialueiden väliltä. Keksintö koskee lisäksi kertakäyttöistä imukykyistä tuotetta, johon kuuluu koukkuja silmukkakiinnityslaite kiinnitysmateriaalin valmistami-30 seksi suunnattavasta materiaalista ja filamenteista.

Koukku-silmukka-tyyppiset kiinnitysvälineet ovat tunnettuja ja ne ovat saavuttaneet laajan hyväksynnän. Tällaiset materiaalit tunnetaan tavallisesti kauppanimellä "Velcro" ja niitä on yleisesti kuvattu US-patenteissa 35 2 717 437, 3 009 235, 3 266 113, 3 550 837 ja 4 169 303.

- Γ _ 93512 2

Koukku-silmukka-tyyppinen kiinnitysväline käsittää kaksi toisiinsa liittyvää kiinnitysmateriaalia, jolloin kouk-kukiinnitysmateriaali tarttuu silmukkakiinnitysmateriaa-liin. Toisiinsa liittyvien koukku- ja silmukkakiinnitys-5 materiaalin yhteenliittäminen tapahtuu viemällä koukku-pinta vastakkain silmukkapinnan kanssa. Kiinnitysväline vastustaa erottamista, joka tapahtuu leikkausvoimalla ja tietyillä kiinnitysvälineeseen käytön aikana kohdistuvilla kuorintavoimilla, mutta on helposti erotettavissa kuo-10 rintavoimilla, jotka kohdistetaan olennaisen kohtisuoras-ti niiden tartuntatasoon nähden.

Tällaiset kiinnitysvälineet on havaittu erityisen hyödyllisiksi ja edullisiksi kertakäyttötuotteissa, kuten kertakäyttövaatteissa, kertakäyttövaipoissa, kertakäyttö-15 pakkauksissa, kartongeissa ja vastaavissa. Vaikkakin sellaiset kiinnitysvälineet tarjoavat käyttöön luotettavan sulkimen, on niiden käyttö kuitenkin ollut rajoitettua kertakäyttötuotteissa, mikä johtuu siitä, että sellaiset kiinnitysvälineet ovat suhteellisen kalliita. Pääasialli-20 sin syy siihen, että sellaiset kiinnitysvälineet ovat liian kalliita, on niiden korkeat valmistuskustannukset.

Niinpä tällaisiin kertakäyttötuotteisiin tarvitaan halpaa kiinnitysvälinettä.

Vaikkakin monia yrityksiä on tehty halvan kiinni-?5 tysmateriaalin aikaansaamiseksi, on useimmat yritykset suunnattu halvan koukkukiinnitysvälineen kehittämiseen. Silmukkakiinnitysmateriaali pysyy kertakäyttötuotteiden kiinnitysvälineenä kalliina elementtinä. Silmukkakiinni-tysmateriaaleissa on tyypillisesti joukko kudottuja lenk-30 kejä, jotka työntyvät ulospäin pohjasta. Silmukat voidaan aikaansaada kutomalla pohjakangas, joka käsittää lisäloi-milankoja, tai neulomalla. Näillä menetelmillä saadaan kuitenkin tavallisesti kalliita silmukkakiinnitysmateriaa-leja siitä syystä, että nämä menetelmät ovat suhteellisen 35 hitaita.

3 93512

Niinpä tämän keksinnön tavoitteena on aikaansaada entistä parempi ja halvempi silmukkakomponentin valmistusmenetelmä ja kertakäyttöinen imukykyinen tuote. Tähän päästään keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tun-5 nusomaista, että vaiheessa a) esitetty pohja käsittää suunnattavaa materiaalia olevan jatkuvan kalvon, ja että vaihe b) käsittää filamenttien sitomisen pohjaan liimalla, sulattamalla tai ultraäänihitsauksella. Keksinnön mukainen kertakäyttöinen imukykyinen tuote käsittää tällä menetel-10 mällä valmistetun silmukkakomponentin.

Nämä ja muut tämän keksinnön tavoitteet ilmenevät helpommin, kun sitä tarkastellaan seuraavan selityksen avulla ja ottaen huomioon liitteenä olevat piirustukset, joissa 15 Kuvio 1 on perspektiivikuva niistä filamenteista ja pohjasta, joita käytetään tämän keksinnön aikaansaamiseksi, ennen kuin filamentit on asetettu tai viety pohjalle,

Kuvio 2 on perspektiivikuva tämän keksinnön mukaisesta silmukkakiinnitysmateriaalista silloin, kun pohja on 20 dimensioepästabiilissa tilassaan,

Kuvio 3 on perspektiivikuva tämän keksinnön mukaisesta silmukkakiinnitysmateriaalista silloin, kun pohja on dimensiostabiilissa tilassaan,

Kuvio 4 on perspektiivikuva eräästä tämän keksin-25 nön mukaisen silmukkakiinnitysmateriaalin toteutusvaihto- c t ' ehdosta,

Kuvio 5 on perspektiivikuva eräästä tämän keksinnön mukaisen silmukkakiinnitysmateriaalin lisätoteutus-vaihtoehdosta, 30 Kuvio 6 on perspektiivikuva vielä eräästä tämän keksinnön mukaisen silmukkakiinnitysmateriaalin lisäto-teutusvaihtoehdosta,

Kuvio 7 on suurennettu perspektiivinen osakuva kuvion 6 silmukkakiinnitysmateriaalista, ja esittää ultra-35 äänihitsaukset, 4 9351 2

Kuvio 8 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta kiinni tysvälineestä,

Kuvio 9 on suurennettu sivukuva koukkukiinnitysma-teriaalin tartuntaelementistä tarttuneena tämän keksinnön 5 mukaisen silmukkakiinnitysmateriaalin kuitumaisiin elementteihin.

Kuvio 10 on suurennettu perspektiivikuva kertakäyt-tövaipan teippikiinnitysjärjestelmästä, joka käsittää tämän keksinnön mukaisen silmukkakiinnitysmateriaalin.

10 Tässä keksinnössä suunnattavaa materiaalia käyte tään pohjana silmukkakiinnitysmateriaalille. Tässä käytettynä termillä "suunnattava materiaali" tarkoitetaan rainaa tai filmiä, jolla on dimensioepästabiili tila ja toinen dimensiostabiili tila, ja joka voidaan panna muuttamaan 15 epästabiilista tilasta stabiiliin tilaan reagointisuunnassaan poistamalla rainaan tai kalvoon vaikuttavat voimat tai käyttämällä energiaa tai muulla sopivalla käsittelyllä.

Tässä keksinnössä hyödyllisiin suunnattaviin mate-20 riaaleihin kuuluu joukko alan ammattimiesten hyvin tuntemia materiaaleja. Esimerkiksi Kochille ja muille 14. lokakuuta 1975 myönnetyssä US-patentissa 3 921 565 selostettua polyuretaania, Althousille 8. helmikuuta 1972 myönnetyssä US-patentissa 3 639 917 kuvattua lämmössä palautu-25 vaa materiaalia ja Massengalelle ja muille 25. kesäkuuta 1974 myönnetyssä US-patentissa 3 819 401 selostettua pehmitettyä vinyylikloridia voidaan käyttää pohjana tässä keksinnössä.

Koska helpoin ja käytännöllisin energiamuoto suun-30 nattavan materiaalin muuttamiseksi on lämpö, parhaimpia suunnattavia materiaaleja ovat lämmössä kutistuvat materiaalit, joilla on dimensionaalisesti lämpöstabiili tila ja dimensionaalisesti lämpöepästabiili tila, ja jotka ainakin yhteen suuntaan kutistuvat lämpöepästabiilista ti-35 lasta lämpöstabiiliin tilaan reagointisuunnassaan. Tämän- * ♦

II

5 9351 2 tyyppiset kalvot muutetaan dimensionaalisestl lämpöepästa-biiliin tilaan tavallisesti molekyyliorientaatiolla venyttämällä sitä sivuttaissuunnassa sen ollessa kuumennettuna lämpötilaan, joka on alhaisempi kuin sen kiteinen sulamis-5 lämpötila, ja sallien sen jäähtyä. (Tämä tapahtuu yleensä pingotuslaitteella). Jäähtyneinä kalvon polymeerit ovat pääosin suuntautuneet yhteen suuntaan, ja kalvo säilyttää olennaisesti uudet mittansa siihen asti, kunnes sen lämpötilaa jälleen nostetaan, jolloin se palaa lämpöstabii-10 liin tilaansa. Kalvo on näinollen lämpöepästabiilissa tilassa. Erityiset kalvonmuodostajayhdisteet, joiden on kuvattu soveltuvan muodostamaan rainoja, jotka pystyvät omaksumaan lämpöstabiilin ja lämpöepästabiilin tilan, on selostettu Jansenille ja muille 1. joulukuuta 1981 myön-15 netyssä US-patentissa 4 303 571 ja G. Reiterille 24. syyskuuta 1985 myönnetyssä US-patentissa 4 543 154, jotka molemmat on otettu tähän mukaan viitteinä.

Suositeltaviin lämpökutistuviin materiaaleihin kuuluvat etyyli-vinyyli-asetaatti-kopolymeerit, polystyreeni-20 polyolefiini möhkälepolymeerit, etyyli-akrylaatti-metak- rylaatti-kopolymeerit ja lukuisat muut tekniikan tasolla tunnetut lämpöplastiset, kuumasaumattavat polymeerit. Eräs erityisen suositeltava lämpökutistuva materiaali on kalvo, joka käsittää etyleenipropyleenikumin ja etyyli-25 vinyyliasetaatin seoksen, kuten sellainen, jota myy Exxon Chemical Company, Florham Park, New Jersey.

Vaihtoehtoisesti voi pohjaan suunnattava materiaali käsittää elastisen tai elastomeerisen materiaalin, jolla on venytetty olomuoto ja lauennut olomuoto, ja joka 30 vetäytyy kokoon venytetystä olomuodostaan lauenneeseen olomuotoon ainakin yhteen reagointisuuntaan. Tämäntyyppi-set materiaalit muutetaan tavallisesti venytettyyn olomuotoon venytysvoimilla, jotka kohdistetaan monin eri tavoin ainakin materiaalikalvon tai -rainan yhden akselin suun-35 taisesti, ja kun venytysvoimat on poistettu, se vetäytyy 93512 6 kokoon reagointisuunnassaan lauenneeseen olomuotoon, jolloin materiaali saa takaisin olennaisen osan venymästään. Niihin elastomeerisiin materiaaleihin, jotka ovat käyttökelpoisia pohjan muodostamiseen, kuuluvat näinollen 5 kaikki sopivat elastomeeriset materiaalit, jotka kykenevät muodostamaan tällaisen elastomeerisen pohjan. Tähän käytettäväksi soveltuviin elastomeerisiin materiaaleihin kuuluvat butadieeni/akrylonitriili-kopolymeerit, styree-ni/isopreeni-kopolymeerit, polyuretaanielastomeerit, elas-10 tomeeriset kalvot kuten Kraton, luonnonkumia tai etyleeni-propyleenidimonomeerit.

Tämän keksinnön suunnattaville materiaaleille on kuvaava termi dimensioepästabiili tila, joka myöhemmin muutetaan dimensiostabiiliin tilaan. Vaikkakin dimensio-15 stabiili tila yleensä on absoluuttinen tila, ei sen välttämättä tarvitse olla sitä. Vaaditaan ainoastaan, että käsittelyä seuraava tila on suhteellisesti stabiilimpi kuin käsittelyä edeltänyt tila, ja että käsittelyä seurannut tila on riittävän stabiili lopullisen silmukkakiin-20 nitysmateriaalin käytön kannalta.

Viitaten piirustuksiin, kuvio 3 esittää parhaimpana pidetyn toteutusmuodon tämän keksinnön mukaisesta sil-mukkakiinnitysmateriaalista 20. Tässä käytettynä termi "silmukkakiinnitysmateriaali" viittaa siihen osaan kouk-25 ku- ja silmukkatyyppistä kiinnitysvälinettä, joka on suun- • · · ' niteltu tarttumaan komplementaarisen koukkukiinnitysmate-riaalin tartuntaelementteihin. Niinpä silmukkakiinnitysma-teriaalia voidaan myös nimittää naaraskiinnittimeksi, sil-mukkakiinnittimeksi tai kuitukiinnitysmateriaaliksi.

30 Kuten kuviossa 3 on esitetty, silmukkakiinnitys materiaali 20 käsittää pohjan 22 suunnattavasta materiaalista, mieluiten lämpökutistuvasta materiaalista, joka on esitetty lämpöstabiilissa tilassaan kuviossa 3, ja siinä on ensimmäinen pinta 24 ja toinen pinta 26, ja lukuisia 35 kuitumaisia elementtejä 28, jotka työntyvät ulospäin pöh-

II

93512 7 jän 22 ensimmäisestä pinnasta 24. Kuitumaiset elementit 28 on muodostettu pohjalle 22 asetetuista ja kiinnitetyistä filamenteista 30. Filamentit 30 on jaksottain kiinnitetty pohjaan 22 välin päässä toisistaan olevilta, ennalta mää-5 rätyiltä alueilta 32 kunkin filamentin 30 matkan pohjan 22 lämpökutistuvan materiaalin ollessa lämpöepästabiilissa tilassaan, ja nämä ennalta määrätyt alueet 32 rajaavat aina kahden alueen väliin kiinnittämättömän tartunta-alueen 34.

10 Filamentit 30 on mieluiten sijoitettu pohjalle 22 olennaisesti suunnattavan materiaalin kuviossa 3 viivalla A-A merkittyyn reagointisuuntaan, ja samansuuntaisesti toinen toistensa kanssa. Filamentit 30 on kiinnitetty pohjaan 22 jatkuvasti filamenttien 30 poikkisuunnassa ja mie- 15 luiten olennaisesti koko pohjan 22 leveydeltä olennaisen kohtisuorasti reagointisuuntaan nähden ja säännöllisin välein silmukkatunnelien 36 muodostamiseksi. Näin kukin silmukkatunneli 36 käsittää mieluiten lukuisia yhdensuuntaisia kuitumaisia elementtejä 28.

20 Kuvio 1 esittää silmukkakiinnitysmateriaalin 20 muodostamiseen käytettävän pohjan 22 ja filamentit 30 ennen niiden yhteenliittämistä. Pohjaan 22 käytettävä lämmössä kutistuva materiaali on lämpöepästabiilissa tilassaan ennen kun filamentit 30 asetetaan tai viedään pohjal- 25 le 22. (Vaikkakin suunnattava materiaali voisi olla dimen-siostabiilissa tilassaan, kun filamentit 30 sijoitetaan pohjalle 22, ei sitä pidetä hyvänä, koska pantaessa suunnattava materiaali muuttumaan epästabiiliin tilaansa, voivat filamentit 30 siirtyä paikoiltaan, mennä epäjärjes- 30 tykseen, kiertyä tai kiinnittyä pohjaan 22 siten, että kuitumaiset elementit eivät olisi yhtä tehokkaita tarttu- • maan koukkukiinnitysmateriaaliin.) Näinollen filamentit 30 sijoitetaan pohjalle 22 mieluiten silloin, kun pohjan 22 suunnattava materiaali on lämpöepästabiilissa tilassaan ja 35 silloin, kun filamentteja 30 ei ole jännitetty siten, että • 8 9351 2 kun suunnattava materiaali pannaan vetäytymään kokoon stabiiliin tilaansa, filamentit 30 poimuttuvat kiinnittämät-tömiltä tartunta-alueilta 34 muodostaakseen tämän keksinnön mukaiset kuitumaiset elementit 28. Filamentit 30 si-5 joitetaan pohjalle 22 olennaisesti lämmössä kutistuvan materiaalin reagointisuuntaan ja mieluiten samansuuntaisesti toinen toistensa kanssa.

Kuvio 2 esittää suositeltavan toteutusmuodon sil-mukkakiinnitysmateriaalista 20 silloin, kun lämmössä ku-10 tistuva materiaali on lämpöepästabiilissa tilassaan (di-mensioepästabiili tila) ja sen jälkeen kun filamentit 30 on asetettu ja kiinnitetty pohjalle 22. Filamentit 30 on mieluiten kiinnitetty pohjaan 22 jaksottain välin päässä toisistaan olevilta, ennalta määrätyiltä alueilta 32 kiin-15 nittämättömien tartunta-alueiden 34 rajaamiseksi niiden väliin. Filamentit 30 on kiinnitetty pohjaan 22 jatkuvasti niiden poikkisuunnassa, ja mieluiten pohjan 22 koko leveyden olennaiselta matkalta, suuntaan, joka on olennaisen kohtisuorassa lämmössä kutistuvan materiaalin reagointi-20 suuntaan nähden, säännöllisin välein leveydeltään tasaisten tartunta-alueiden 34 muodostamiseksi. Kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, on filamentit 30 kiinnitetty pohjaan 22 ultraäänihitsaamalla materiaali yhteen yhtenäisiltä liitosvyöhykkeiltä 40.

25 Saatava, kuviossa 2 esitetty kerrosmateriaali 38 •« ( pannaan sitten muuttumaan lämpöstabiiliin tilaansa (di-mensiostabiili tila). Koska pohja 22 on lämmössä kutistuvaa materiaalia, kerrosmateriaali 38 mieluimmin kuumennetaan, vaikkakin suunnattava materiaali voidaan panna 30 muuttumaan dimensioepästabiiliin tilaansa monin tavoin, joihin kuuluu materiaalin säteilyttäminen tai materiaaliin kohdistuvien jännitysten poistaminen. Kerrosmateri-aalin 38 kuumentaminen sallii lämmössä kutistuvan materiaalin vetäytyä kokoon ja saavuttaa lämpöstabiili tilansa 35 reagointisuuntaan. Pohjan 22 kokoonvetäytymisen tai ku- I) 93512 9 tistumisen seurauksena filamentit 30 poimuttuvat tai kokoontuvat tartunta-alueille 34 kuviossa 3 esitettyjen, pohjan 22 ensimmäisestä pinnasta 24 ulkonevien kuitumaisten elementtien 28 ja silmukkatunnelien 36 muodostamisek-5 si.

Silmukkakiinnitysmateriaalin 20 pohja 22 tarjoaa lujan alustan tai perustuksen, jolle filamentit 30 asetetaan ja kiinnitetään, ja se voi saada filamentit 30 poi-muttumaan, jotta ne muodostaisivat kuitumaisia elementte-10 jä 28. Tästä syystä tässä keksinnössä pohja 22 käsittää suunnattavan materiaalin, jolla voi olla dimensiostabiili tila ja dimensioepästabiili tila ja reagointisuunta, johon suuntaan suunnattava materiaali muutetaan epästabiilista tilastaan stabiiliin tilaansa. Vaikkakin pohjan 22 15 on kuvioissa 1-3 esitetty mieluiten käsittävän vain suunnattavan materiaalin, tulisi ymmärtää, että pohja 22 voi käsittää myös muita suunnattavaan materiaaliin kiinnitettyjä sopivia materiaaleja, mikäli sellainen materiaali-kerros tai sellaiset materiaalikerrokset ovat taipuisia 20 niin, etteivät ne estä filamenttien 30 poimuttumista silloin, kun suunnattavan materiaalin sallitaan vetäytyä kokoon stabiiliin tilaansa. Näinollen esimerkiksi materi-aalirainoja tai -kalvoja voidaan liittää, laminoida tai muulla tavoin kiinnittää suunnattavaan materiaaliin ker-25 rostetun pohjan muodostamiseksi pohjan lujittamiseksi tai sellaisen pohjan saamiseksi, joka soveltuu paremmin kiinnitettäväksi filamentteihin tai siihen tuotteeseen, johon silmukkakiinnitysmateriaali 20 tullaan sijoittamaan. Esimerkkejä tällaisista materiaaleista ovat kuitukankaat, 30 kudotut kankaat, polyetyleenikalvot tai mikä tahansa muu tunnettu ja tällaiseen pohjaan soveltuva materiaali. Kuten aiemmin selostettiin, suositeltavin pohja 22 on etyy-livinyyli-asetaatti-kopolymeeri.

Tämän keksinnön kuitumaiset elementit 28 tarttuvat 35 lujasti komplementaarisen koukkukiinnitysmateriaalin tar- ιο 93512 tuntaelementteihin kiinnitysvälineen aikaansaamiseksi. Kukin kuitumainen elementti 28 käsittää mieluiten kuviossa 3 esitetyn silmukkarakenteen, jossa on pari välin päässä toisistaan olevaa kiinnitysaluetta 32 ja kiinnittämätön 5 tartunta-alue 34 kiinnitysalueiden 32 parin välissä. Vaikkakin kuitumaiset elementit 28 voivat olla muodoltaan muunkinlaisia kuin kuviossa 3 esitetty silmukkarakenne, ei sellaisia muotoja suositella.

Tämän keksinnön mukaiset kuitumaiset elementit 28 10 on mieluiten tehty pohjalle 22 asetetuista ja kiinnitetyistä filamenteista 30. Tässä käytettynä termi "filament-ti" viittaa rakenteeseen, joka on pitkä suhteessa halkaisijaan tai paksuuteen. Näinollen filamentti voi olla kuitu, säie, nauha, lanka tai mikä tahansa muu elin tai näi-15 den elimien yhdistelmä, myös filamentteja, jotka on ennalta liitetty yhteen tunnetuksi kudotuiksi kankaiksi tai kuitukankaiksi. Näihin filamentteihin sopivat materiaalit käsittävät luonnonkuituja, kuten puuvillaa tai villaa, synteettisiä nylon-, polyamidi-, polyesteri- ja polyole-20 fiinikuituja, kehrättyjä lankoja, polyetyleenikuituja, polypropyleenikuituja, nylonkuituja, kuitukankaita, tai mitä tahansa muuta tunnettua materiaalia tai materiaalien yhdistelmää, joka soveltuu käytettäväksi tässä. Tulisi huomata, että suositeltavassa toteutusmuodossa filament- 25 teihin 30 käytetyn materiaalin sulamislämpötilan ei tulisi olla alhaisempi kuin se lämpötila, jossa suunnattava materiaali lämpökutistetaan, eivätkä filamentit 30 saisi kutistua sellaisessa lämpötilassa tai sen alapuolella. Lisäksi filamentit 30 voidaan valmistaa käyttäen useita val-30 mistustekniikkoja, joihin kuuluu mm. filamenttien kehrää minen, suulakepuhaltaminen tai vastaava. Mieluiten kukin filamentti 30 on 8 tai 9 denierin polypropyleenikuitu, joka kuuluu kehruusidottuihin kuitukangasrainoihin, jollaisia James River Corporation valmistaa kauppanimellä 35 Celestra.

I! 11 9351 2 Tämän keksinnön mukaisesti filamentit 30 ovat mieluiten jatkuvia filamentteja. Tässä käytettynä termi "jatkuvat filamentit" viittaavat suhteellisen pitkiin fila-mentteihin, joilla saadaan irtonaisten päitten lukumäärä 5 pohjan keskialueella minimiin. Jos filamentit 30 eivät ole jatkuvia filamentteja, vaan ovat lyhyitä tai tapulikuitu-ja, silloin tapulikuitujen päät voitaisiin sijoittaa osaksi kuitumaisen elementin 28 tartunta-alueita 34 niin, ettei muodostuisi täydellistä kuitumaista elementtiä 28, 10 jossa on kaksi ennalta määrättyä aluetta 32 ja tartunta-alue 34. Tuloksena oleva epätäydellinen kuitumainen elementti 28 ei kykenisi lujasti tarttumaan koukkukiinnitys-materiaalin tartuntaelementteihin, jolloin silmukkakiin-nitysmateriaalin kyky aikaansaada luja kiinnitys pieneni-15 si. Näinollen vaikkakin lyhyitä kuituja tai tapulikuituja on mahdollista käyttää tässä keksinnössä, pidetään jatkuvia filamentteja 30 parhaimpana. Parhaimpana pidetyn fila-mentin 30 pituus on riittävä muodostamaan ainakin yhden kuitumaisen elementin 28, ja parhaiten sen pituus on sel-20 lainen, että jatkuvan filamentin 30 päät sijaitsevat joko ennalta määrätyllä alueella 32 tai pohjan 22 loppupään lähellä.

Vaikkakin kukin kuitumainen elementti 28 mieluiten on muodostettu yhdestä ainoasta filamentista 30, voivat 25 kuitumaiset elementit 28 olla muodostettu tuon filamentin 30 osasta tai koko filamentista, aina koon, lujuuden ja sen valmistuksen helppouden mukaan, mikä tarvitaan saamaan kuitumainen elementti 28 lujasti tarttumaan koukkukiinni-tysmateriaaliin. Näinollen esimerkiksi filamentilla 30 voi 30 olla vain kaksi ennaltamäärättyä aluetta 32 sen päiden lähellä niin, että kuitumainen elementti 28 muodostuu kokonaisesta filamentista 30. Mieluiten on filamentin 30 matkalla useita ennalta määrättyjä alueita 32 useiden kuitumaisten elementtien 28 muodostamiseksi kunkin filamen-35 tin 30 matkalle.

• 12 9351 2

Filamentit 30 on asetettu pohjalle 22 silloin, kun pohjan 22 suunnattava materiaali on dlmensioepästabiillssa tilassa ja kun fllamentlt 30 ovat jännittämättöminä. (Vaikkakin filamentit 30 voitaisiin mahdollisesti asettaa 5 pohjalle jännitettyinä tai epästabiilissa tilassa, ei sellaista suositella, filamenttien maksimipoimuttumisen aikaansaamiseksi). Muoto, johon filamentit 30 asetetaan tai lasketaan pohjalle 22, määrää silmukkakiinnitysmateriaalin 20 koon ja kyvyn muodostaa tehokas kiinnitysväline. Vaik-10 kakin filamentit 30 voidaan sijoittaa sattumanvaraisesti pohjalle 22, niin että filamentit 30 menevät päällekkäin tai kulkevat useisiin eri suuntiin, on havaittu, että filamentit 30 tulisi mieluiten sijoittaa niin yhdensuuntaisesti toistensa kanssa kuin mahdollista samaan suuntaan 15 muotoutuvien kuituelementtien 28 muodostamiseksi. Lisäksi, vaikkakin filamentit 30 voidaan sijoittaa pohjalle 22 pitkittäin mihin suuntaan tahansa, pohjan 22 suunnattavan materiaalin maksimin poimuttumisefektin hyödyntämiseksi ja kuitumaisten elementtien 28 saamiseksi maksimikorkuisiksi, 20 asetetaan filamentit 30 pohjalle 22 mieluiten olennaisesti samansuuntaisesti suunnattavan materiaalin reagointisuun-nan kanssa. Sanontaa "olennaisen samansuuntaisesti" käytetään tässä merkitsemään sitä, että filamenttien 30 ei tarvitse kulkea ehdottomasti reagointisuuntaan, kunhan pääosa 25 filamenteista 30 kulkee reagointisuuntaan tai tekee pienen poikkeaman. Filamentit 30 voidaan asettaa tai sijoittaa pohjalle millä tahansa tunnetulla menetelmällä tai laitteella.

Joko sen jälkeen, kun filamentit 30 on asetettu 30 pohjalle 22 tai samanaikaisesti kun filamentit 30 asetetaan pohjalle 22, filamentit 30 kiinnitetään pohjaan 22. Filamentit 30 kiinnitetään pohjaan 22 pohjan 22 suunnattavan materiaalin ollessa dimensioepästabiilissa tilassa, jaksottain välin päässä toisistaan olevilta, ennalta mää-35 rätyiltä alueilta filamenttien 30 matkalta, ja mieluiten n 13 9351 2 jatkuvasti useiden tai kaikkien filamenttien 30 poikki (pohjan 22 leveydeltä). Filamentit 30 voidaan kiinnittää pohjaan 22 millä tahansa tunnetulla menetelmällä tai laitteella. Filamentit 30 voidaan esimerkiksi liimata sulalii-5 mollia, liimoilla, paineherkillä sideaineilla tai millä tahansa muulla tunnetulla liimamateriaalilla. Lisäksi filamentit 30 voidaan kuuma- tai puristussaumata kiinni pohjaan 22. Mieluiten filamentit 30 ultraäänihitsataan pohjaan 22 tunnetuilla ultraäänilaitteilla. Menetelmä ja 10 laite kahden rainan ultraäänihitsaamiseksi on kuvattu

Perssonille ja muille 30. heinäkuuta 1985 myönnetyssä US-patentissa 4 531 999, ja se liitetään tähän viitteenä.

Filamentit 30 kiinnitetään pohjaan 22 jaksottain kunkin filamentin matkalta välin päässä toisistaan ole-15 vien, ennalta määrättyjen alueiden 32 muodostamiseksi. Jaksottaista kiinnitystä käytetään rajaamaan vuorottele-vat kiinnitysalueet (ennalta määrätyt alueet 32) ja kiin-nittämättömät alueet (tartunta-alueet 34) joko säännöllisin tai epäsäännöllisin välein.

20 Ennalta määrätyt alueet 32 voidaan erottaa eril leen kuinka suurin välein tahansa, aina sen mukaan, minkä kokoisia koukkukiinnitysmateriaalin tartuntaelementtejä ja minkä korkuisia kuitumaisia elementtejä 28 tarvitaan aikaansaamaan tarpeellinen leikkaus- ja kuorintavoima. Ne 25 sijaitsevat mieluiten säännöllisin, noin 0,5 - 25 mm:n välein, mieluimmin noin 2-5 mm:n välein keskustasta keskustaan mitattuna, kun suunnattava materiaali on lämpö-stabiilissa tilassa.

Vaikkakin kukin yksittäinen filamentti 30 voisi ol-30 la kiinnitetty pohjaan 22 ennalta määrätyiltä alueilta 32 filamentin 30 matkalta, jotka alueet sijaitsevat kunkin viereisen filamentin ennalta määrätyistä alueista poikkeavin välein, kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, on filamentti mieluiten kiinnitetty jatkuvasti useiden tai kaik-35 kien filamenttien 30 poikki. Sanontaa "jatkuvasti kiinni- 9351 2 __ Γ 14 tetty" käytetään tässä yhteydessä merkitsemään, että joukko vierekkäisiä filamentteja 30 on kiinnitetty pohjaan 22 filamenttien poikki (filamenttien paksuuden poikki) menevää linjaa (suoraa tai käyrää) pitkin siten, että yhden 5 filamentin ennalta määrätyt alueet ovat viereisen filamen-tin ennalta määrättyjen alueiden vieressä. Termi "filamenttien poikki” viittaa suuntaan, joka on olennaisesti filamenttien leveyssuuntaan eli filamenttien pituussuunnan poikki. Jatkuvaa kiinnittämistä pidetään parempana, 10 jotta muodostuvat kuitumaiset elementit 28 ovat tasaisia ja jotta tämän keksinnön mukaiset silmukkatunnelit 36 muodostuisivat. Tällaista jatkuvaa kiinnittämistä pidetään suositeltavana myös siksi, että sellainen silmukkakiinni-tysmateriaali 20 on halvempi valmistaa sen nopeuden kas-15 vun vuoksi, joka saavutetaan tällaista silmukkakiinnitys-materiaalia valmistettaessa. Filamentit 30 voidaan kiinnittää pohjaan minkä mallin tai malliyhdistelmän mukaan tahansa eri pituisten ja levyisten silmukkatunnelien 36 tai vaihtelevien silmukkatunnelimallien saamiseksi. Fila-20 mentit 30 on mieluiten kiinnitetty jatkuvasti filamenttien poikki ainakin välin päässä toisistaan olevissa kohdissa ja mieluiten olennaisesti pohjan 22 koko leveydeltä valmistuksen helpottamiseksi ja silmukkatunnelien 36 tasaisuuden vuoksi. Termiä "olennaisesti koko leveydeltä" 25 käytetään tässä yhteydessä osoittamaan, että jatkuvien i liitosten ei tarvitse ulottua ehdottomasti pohjan 22 koko leveyden poikki.

Filamentit 30 on myös kiinnitetty mieluiten jatkuvasti suoraa linjaa pitkin filamenttien 30 poikkisuun-30 taan, joka on olennaisen kohtisuorassa pohjan 22 reagoin-tisuuntaan nähden. Termi "olennaisen kohtisuorassa" reagointi suuntaan nähden viittaa suuntaan, joka on suunnilleen kohtisuorassa mutta ei ehdottoman kohtisuorassa rea-gointisuuntaan nähden. Kuten on kuvattu, ennalta määrätyt 35 alueet 32 on esitetty sijoitettaviksi olennaisesti kohti- • 15 9351 2 suoraan pohjan 22 pituussuuntaan nähden. Kohtisuorasta suunnasta voidaan kuitenkin poiketa tämän keksinnön suo-japiiristä ja hengestä poikkeamatta. Näinollen filamentit 30 voidaan kiinnittää jatkuvasti vinosti poikkisuuntaan 5 nähden. Uskotaan kuitenkin, että kohtisuorasta poikkeaminen saattaa tulla liian suureksi tämän keksinnön käytännön toiminnan kannalta, jos kohtisuorasta poikkeava kulma ylittää n. 45*. Kuvioissa 2 ja 3 on filamentit 30 esitetty mieluiten jatkuvasti kiinnitettyinä säännöllisen välin 10 päässä toisistaan olevilta, ennalta määrätyiltä alueilta 32, jotka on sijoitettu olennaisen kohtisuoraan pohjan 22 reagointisuuntaan nähden.

Filamentit 30 on mieluiten ultraäänihitsattu pohjaan 22. Ultraäänihitsauskuvio voi käsittää yhdenmukaisia 15 liitosvyöhykkeitä tai irrallisia, välin päässä toisistaan olevia liitosvyöhykkeitä. Esimerkiksi erilliset liitosvyö-hykkeet voisivat olla pyöreitä tai soikeita, kuten on esitetty Kievitille ja muille 7. toukokuuta 1985 myönnetyssä US-patentissa 4 515 595, joka liitetään tähän viitteeksi.

20 Mieluiten kuitenkin hitsauskuvio käsittää yhtenäisiä lii-tosalueita 40, jollaiset on kuvattu kuvioissa 2 ja 3.

Esimerkillinen silmukkakiinnitysmateriaalin 20 toteutusmuoto käsittää pohjan 22 materiaalista, joka on ety-leenipropyleenikumin ja etyylivinyyliasetaatin seos, ja 25 pohjalle 22 on asetettu ja kiinnitetty useita jatkuvia, 9 denierin polypropyleenifilamentteja 30. Filamentit 30 on asetettu yhdensuuntaisesti toinen toistensa kanssa ja olennaisesti pohjan 22 reagointisuuntaan. Filamentit 30 on ulträänihitsattu jatkuvasti pohjaan 22 pohjan 22 ollessa 30 lämpöepästabiilissa tilassaan, yhtenäisiltä liitosvyöhyk-keiltä 40 2,5 mm:n (noin 0,1 tuuman) säännöllisin välein filamenttien 30 matkalta ja niiden poikki pohjan 22 koko leveydeltä suoraa linjaa pitkin, joka sijaitsee olennaisen kohtisuorasti reagointisuuntaan. Sen jälkeen kun saatu 35 kerrosmateriaali on kuumennettu lämmössä kutistuvan mate- , » · 16 93512 riaalin saamiseksi vetäytymään kokoon sen reagointisuun-taan lämpöstabiiliin tilaan, poimuttuvat filamentit 30 kiinnittämättömiltä tartunta-alueilta 34 muodostaakseen pohjalle 22 joukon kuitumaisia elementtejä 28 ja joukon 5 silmukkatunneleita 36.

Kuvio 4 esittää vaihtoehtoisen toteutusmuodon tämän keksinnön mukaisesta silmukkakiinnitysmateriaalista 420. Kuvion 4 silmukkakiinnitysmateriaali 420 on samanlainen kuin kuviossa 3 esitetty paitsi, että filamentit 30 on 10 kiinnitetty vinosti ja jatkuvasti suunnattavan materiaalin reaktiosuunnan kohtisuoraan nähden. Tällaisessa silmukka-kiinnitysmateriaalissa 420 sijaitsee näinollen joukko silmukkatunneleita 436 pohjalla 22 viistosti pohjan 22 reunoihin nähden. Tällaisen silmukkakiinnitysmateriaalin 420 15 uskotaan olevan erityisen tehokas tarttumaan koukkukiinni- tysmateriaaleihin, joissa tartuntaelementit sijaitsevat säännöllisin välein olevina kuvioina niin, että kokonainen rivi tartuntaelementtejä tarttuu eri silmukkatunneleihin 436, eikä niitä ole järjestetty kokonaan ennalta määrä-20 tyille alueille 32.

Kuvio 5 esittää vaihtoehtoisen toteutusmuodon tämän keksinnön mukaisesta silmukkakiinnitysmateriaalista 520. Silmukkakiinnitysmateriaalin 520 pohja 522 käsittää elastomeerisen materiaalin, esimerkiksi elastisen, luon-25 nonkumia olevan osan, jota myy Easthampton Rubber Thread Company. Elastomeerisella materiaalilla on venytetty olomuoto (ei esitetty), lauennut olomuoto (esitetty kuviossa 5) ja reagointisuunta, viiva B-B, jota pitkin elastomee-rinen materiaali vetäytyy kokoon, kun pohjan 522 venytys 30 poistetaan. Silmukkakiinnitysmateriaalin 520 kuitumaiset elementit 528 käsittävät kukin kokonaisen filamentin 530, jossa välin päässä toisistaan olevat, ennalta määrätyt alueet 532 sijaitsevat filamentin 530 päiden 42 lähellä siten, että kiinnittämätön tartunta-alue 534 käsittää fi-35 lamentin 530 keskiosan 44. Parhaana pidetty silmukkakiin-

II

17 9351 2 nitysmateriaaliin 520 käytetty filamentti 530 on kuitusekoituksesta kehrätty lanka, esim. hyvin tunnettu tavanomainen ompelulanka.

Silmukkakiinnitysmateriaali 520 muodostetaan koh-5 distamalla venytysvoimia pohjaan 22 millä tahansa tavalla halutun reagointisuunnan akselin suuntaisesti, ja asettamalla ja kiinnittämällä filamentit 530 sitten pohjaan 522 pohjan 522 ollessa venytettynä. Kukin filamentti 530 on sijoitettu pohjalle 522 satunnaisesti parhaimpana pidet-10 tyyn suuntaan, joka on olennaisesti reagointisuuntaan. Filamentit 530 liimataan pohjaan 522 ennalta määrätyiltä alueilta 532 levittämällä sulaliimaa 46 filamentin 530 päihin. Sen jälkeen kun liiman 46 on annettu kovettua, poistetaan venytysvoimat ja pohjan 522 annetaan vetäytyä 15 kokoon lepotilaansa, jolloin kuitumaiset elementit 528 muodostuvat filamenttien 530 poimuttuessa tartunta-alueilta 534. Sen jälkeen kun kuitumaiset elementit 528 on muodostettu, elastomeerinen materiaali mieluiten stabiloidaan siten, että elastomeerinen materiaali vastustaa käytön ai-20 kaista uudelleenvenytystä, joka muutoin vääristäisi kuitumaiset elementit 528. Elastomeerinen materiaali voidaan stabiloida millä tahansa välineellä tai menetelmällä, kuten liittämällä se suhteellisen epäelastiseen osaan tai materiaaliin.

25 Kuvio 6 esittää vaihtoehtoisen lisätoteutusmuodon tämän keksinnön mukaisesta silmukkakiinnitysmateriaalista 620. Silmukkakiinnitysmateriaalissa 620 on joukko silmuk-katunneleita 636 ja 636', jotka sijaitsevat erillisinä, välin päässä toisistaan olevina kuvioina pohjan 22 levey-30 den poikki. Erityistoteutusmuodossa sijaitsevat silmukka-tunnelit tasaisesti porrastettuna kuviona, jossa yhden silmukkatunnelirivin 636 ennalta määrätyt alueet 632 sijaitsevat viereisten silmukkatunnellrivien 636' tartunta-alueiden 634' keskellä.

35 <· m . . · 93512 18

Kuvio 7 esittää suurennetun näkymän osasta silmuk-kakiinnitysmateriaalia 620 pohjan 22 ollessa lämpöstabii-lissa tilassaan. Kuten on esitetty, on filamentit 30 ult-raäänihitsattu pohjaan 22 välin päässä toisistaan olevil-5 ta, tasaisesti porrastetuilta, ennalta määrätyiltä alueilta 632 ja 632'. Ennalta määrätyt alueet 632 ja 632’ ovat tasaisen välin päässä toisistaan siten, että ennalta määrätyt alueet 632 ja 632' ovat tasaisesti porrastetut. Ennalta määrätyt alueet 632 ja 632' on ultraäänihitsattu 10 erillisiltä ympyrän muotoisilta liitosvyöhykkeiltä 48.

Kuvio 8 esittää tämän keksinnön mukaisen suositeltavan kiinnitysvälineen 50. Kiinnitysväline 50 käsittää mieluiten tämän keksinnön mukaisen silmukkakiinnitysmate-riaalin 20 ja komplementaarisen koukkukiinnitysmateriaa-15 Iin 52, joka kykenee tarttumaan silmukkakiinnitysmateriaa-lin 20 kuitumaisiin elementteihin 28. Tässä käytettynä termi "koukkukiinnitysmateriaali" merkitsee sitä kiinni-tysvälineen 50 osaa, jossa on tartuntaelementit. Niinpä koukkukiinnitysmateriaalia voidaan myös nimittää koiras-20 kiinnittimeksi. Pitäisi myös ymmärtää, että termi "kouk ku" on rajoittamaton siinä mielessä, että tartuntaelementit voivat olla muodoltaan mitä tahansa tunnettuja, kunhan ne soveltuvat tarttumaan komplementaariseen silmuk-kakiinnitysmateriaaliin. Kuten on esitetty, koukkukiin-25 nitysmateriaali 52 mieluiten käsittää pohjan 54, jossa on ensimmäinen pinta 56 ja toinen pinta 58 ja joukko pohjan 54 ensimmäisestä pinnasta 56 ulkonevia tartuntaelementte-jä 60. Kunkin tartuntaelementin 60 on esitetty käsittävän varren 62, jonka toista päätä kannattaa pohja 54, ja laa-30 jennetun pään 64, joka sijaitsee varren 62 päässä pohjan 54 vastapäätä.

Koukkukiinnitysmateriaali 52 voidaan valmistaa useista materiaaleista. Tällaisiin sopiviin materiaaleihin kuuluvat nylon, polyesteri, polypropyleeni tai jokin 35 näiden tai muiden materiaalien yhdistelmä. Sopiva kouk- li 19 9351 2 kukiinnitysmateriaali 52 käsittää joukon kudotusta pohjasta ulostyöntyviä, muotoiltuja tartuntaelementtejä, kuten kaupallisesti saatava materiaali nimeltä "Scotchmate" lajike n:o FJ3402, jota myy Minnesota Mining and Manufac-5 turing Company, St. Paul, Minnesota. Vaihtoehtoisesti voivat tartuntaelementit olla minkä tahansa muun muotoisia kuten koukkuja, ”TH:n muotoisia tai minkä tahansa muun muotoisia tunnettuja. Erityisen suositeltava koukkukiinni-tysmateriaali on kuvattu C.L. Scrippsin samaan aikaan vi-10 reillä olevassa US-patenttihakemuksessa n:o 07/007 841, jonka nimi on "Disposable Diaper Having An Improved Fastening Device" (Kertakäyttövaippa, jossa on parannellut kiinnitysvälineet), pantu vireille 26. tammikuuta 1987 ja joka sisällytetään tähän viitteenä.

15 Käytössä koukku- ja silmukkakiinnitysmateriaalit pu ristetaan pinnat vastakkain toisiaan päin niin, että sil-mukkakiinnitysmateriaalin 20 kuitumaiset elementit 28 "pyydystävät" koukkukiinnitysmateriaalin 52 tartuntaelementit 60. Kuitumaisten elementtien 28 ollessa näin tar-20 tuntaelementtien 60 "koukussa” tai niiden pyydystämänä, kuten kuviossa 9 on esitetty, elementtien välinen liitos vastustaa kiinnitysvälineeseen 50 kohdistuvia leikkausvoi-mia tai tietynlaisia kuorintavoimia. Kiinnityslaite erotetaan kuorimalla koukkukiinnitysmateriaali 52 pois silmuk-25 kakiinnitysmateriaalista 20 siten, että kuitumaiset elementit 28 vapautuvat, tai menevät poikki, tai kiinnitys-alueiden 32 liitokset murtuvat. Näin on koukkukiinnitysmateriaali 52 kokonaan irrotettu silmukkakiinnitysmateriaa-lista 20.

30 Tämän keksinnön mukaisen kiinnitysmateriaalin on havaittu olevan erittäin hyödyllinen muodostamaan kerta-käyttötuotteiden kiinnity s välineen. Silmukkakiinnitysmate-riaali voidaan tehdä suhteellisen halvalla tunnettujen kiinnitysvälineiden kudottuihin silmukoihin verrattuna.

35 Lisäksi koska kertakäyttötuotteen kiinnitysväline avataan »

· L

93512 20

Ja suljetaan huomattavasti harvempia kertoja kuin uudelleen käytettävien tuotteiden, soveltuu silmukkakiinnitys-materiaali paremmin kertakäyttötuotteisiin, koska sen täytyy olla vain kyllin luja aikaansaamaan rajoitetun määrän 5 varmoja kiinnittymisiä (10 - 20 kertaa). Tulisi huomata kuitenkin, että silmukkakiinnitysmateriaali voidaan tehdä paljon lujemmaksi kestävissä artikkeleissa käytettäväksi tai mihin tahansa kuviteltavissa olevaan käyttöön, kiinnittämällä filamentit lujemmin pohjaan tai kasvattamalla 10 kuituelementtien tiheyttä suhteessa tartuntaelementtien lukumäärään. (Nämä muutokset lisäävät kuitenkin myös sellaisen silmukkakiinnitysmateriaalin kustannuksia). Näinollen kiinnitysväline 50 on erityisen hyödyllinen sellaisissa kertakäyttötuotteissa, kuten pakkauksissa, kertakäyt-15 töisissä imutuotteissa, kertakäyttöpäällisissä tai missä tahansa muussa kertakäyttömateriaalissa.

Kuten kuviossa 10 on esitetty, kiinnitysväline 50 asetetaan mieluiten kertakäyttöiseen absorbenttituottee-seen, kuten kertakäyttövaippaan 80. Kertakäyttövaippa 80 20 käsittää mieluiten nestettä läpäisevän päälikerroksen, imukykyisen sisuksen, nestettä läpäisemättömän pohjakerroksen ja elastiset elimet. Vaikkakin päälikerros, imuky-kyinen sisus, pohjakerros ja elastiset elimet voidaan koota useilla erilaisilla tunnetuilla tavoilla, suositeltava 25 kertakäyttövaipan rakenne on kuvattu K.B. Buellille 14.

t tammikuuta 1975 myönnetyssä US-patentissa 3 960 003 nimeltä "Contractible Side Portions For Disposable Diapers" (Kertakäyttövaippojen kokoon vedettävät sivuosat), joka patentti liitetään tähän viitteenä.

30 Kuten kuviossa 10 on esitetty, vaipan 80 teippi- kiinnitys järjestelmä 82 käsittää mieluiten tämän keksinnön mukaisen kiinnitysvälineen 50. Mitä tahansa tunnettuja muotoja ja rakenteita voidaan käyttää teippikiinnitysjärjestelmässä. Suositeltava teippikiinnitysjärjestelmä on Y-35 teippi, jota on kuvattu yksityiskohtaisesti K.B. Buellille

II

21 9351 2 19. marraskuuta 1974 myönnetyssä US-patentissa 3 848 594 nimeltään "Tape Fastening System For Disposable Diaper" (Kertakäyttövaipan teippikiinnitysjärjestelmä), joka patentti sisällytetään tähän viitteenä. Vaihtoehtoisesti 5 suositeltavia teippikiinnitysjärjestelmiä on kuvattu yksityiskohtaisesti samanaikaisesti vireillä olevassa, H.R. Burkhartin ja K.B. Buellin 21. tammikuuta 1986 vireille panemassa US-patenttihakemuksessa n:o 821 100 nimeltään "Disposable Diaper Having Wide Tapered Fastening Tapes" 10 (Kertakäyttövaippa, jossa on leveät kiilamaisesti kapene- vat kiinnitysteipit), J.W. Toussantin ja M.H. Hassen 21. maaliskuuta 1986 vireille panemassa US-patenttihakemuksessa n:o 842 326 nimeltä "Disposable Diaper Having An Improved Side Closures" (Kertakäyttövaippa, jossa on paran-15 nellut sivukiinnitysvälineet) ja aiemmin viitatuissa C.L. Scrippsin 26. tammikuuta 1987 vireille panemassa US-patenttihakemuksessa n:o 07/007 841, jotka kaikki liitetään tähän viitteinä.

Kuviossa 10 kuvatussa suositeltavassa teippikiinni-20 tysjärjestelmässä on teippisuikale 84 ja toinen osa 86.

Mieluiten teippisuikale 84 käsittää koukkukiinnitysmateri-aalin 52, jossa tartuntaelementit 60 työntyvät ulos liuskasta 84. Toinen osa 86 on mieluummin sijoitettu vaipan 80 vyötäröosan 90 ulkopinnalle 88. Kertakäyttövaipan 80 suo-'25 siteltavassa toteutusmuodossa tämän keksinnön mukainen silmukkakiinnitysmateriaali 20 käsittää toisen osan 86. Kuten on esitetty, on silmukkakiinnitysmateriaali 20 vaipan 80 toisella vyötäröosallä 90 suunnattu mieluiten siten, että silmukkatunnelit 36 ulottuvat olennaisesti vai-30 pan 80 päätyreunan 92 suuntaisesti. (Käytön aikana kiinnity s välineeseen kohdistettavien leikkausvoimien suuntaisesti.) Näin tässä toteutusmuodossa kuituelementit 28 aikaansaavat suurimman vastuksen kuorinta- ja leikkausvoi-mille. Silmukkakiinnitysmateriaali 20 voidaan kuitenkin 35 asettaa toiselle vyötäröosalle 90 mihin asentoon tahansa « > · 93512 22 kuten esimerkiksi siten, että silmukkatunnelit 36 kulkevat kohtisuorasti vaipan 80 reunaan 92 nähden, tai missä kulmassa tahansa reunaan 92 nähden.

Vaikkakin kyseenä olevasta keksinnöstä on kuvattu 5 ja selostettu tietyt toteutusmuodot, alan ammattimiehelle on ilmeistä, että erilaisia muita muutoksia ja muunnoksia voidaan tehdä keksinnön hengestä ja suojapiiristä poikkeamatta. Liitteenä olevien vaatimuksien on siksi tarkoitus kattaa kaikki sellaiset muutokset ja muunnokset, jotka 10 ovat tämän keksinnön suojapiirissä.

23 9351 2

Patenttivaatimukset 1. Menetelmä kertakäyttöalusvaatetta varten tarkoitetun koukku- ja silmukkakiinnityslaitteen silmukkakompo- 5 nentin (20, 420, 520, 620) valmistamiseksi, jossa komponentissa on lukuisia kuituelementtejä (28, 528), jotka työntyvät ulos suunnattavaa materiaalia olevasta pohjasta (22, 522), joka kykenee omaksumaan dimensioepästabiilin ja dimensiostabiilin tilan ja jolla on vallitseva reagointi-10 suunta, jossa suunnassa suunnattava materiaali vetäytyy epästabiilista tilastaan stabiiliin tilaansa, jolloin menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: a) pohjan (22, 522) valmistamisen dimensioepästa-biilissa tilassa olevasta suunnattavasta materiaalista, 15 b) useiden filamenttien (30, 530) asettaminen poh jalle niin että filamentit tukeutuvat ja pysyvät pohjalla välimatkan päässä toisistaan olevilla tukialueilla (32, 532, 632), jotka on sijoitettu kutakin filamenttia (30, 530) pitkin, kunkin filamentin vierekkäisten tukialueiden 20 (32, 532, 632) rajatessa väliinsä ei-tuetun alueen (34, 534, 634), ja c) suunnattavan materiaalin vetäytymisen aiheuttamisen reagointisuunnassaan stabiiliin tilaan, jolloin filamentit (30, 530) poimuttuvat ei-tuetuilta alueilta (34, 25 534, 634) sellaisten kuitumaisten elementtien saamiseksi, — jotka työntyvät ulos pohjasta tukialueiden väliltä, tun nettu siitä, että vaiheessa a) esitetty pohja käsittää suunnattavaa materiaalia olevan jatkuvan kalvon, ja että vaihe b) käsittää filamenttien sitomisen pohjaan lii-30 maila, sulattamalla tai ultraäänihitsauksella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että filamentit (30, 530) on sijoitettu oleellisesti yhdensuuntaisesti kalvon vallitsevan reagointi suunnan suhteen.

35 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että filamentit (30, 530) kiin- 93512 24 riitetään pohjaan (22, 522) tukialueille (32, 632), jotka ulottuvat nauhana (40) filamenttien poikki joko välin päässä toisistaan olevana segmentteinä (632, 632') tai olennaisesti pohjan koko leveydelle, joko olennaisen koh-5 tisuorasti suunnattavan materiaalin vallitsevaan reagoin- tisuuntaan nähden tai vinosti suunnattavan materiaalin vallitsevan reagointisuunnan kohtisuoraan nähden.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin fila- 10 mentti (30) muodostaa lukuisia kuituelementtejä (28).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) esitetty suunnattavan materiaalin jatkuva kalvo käsittää lämmössä kutistuvaa materiaalia olevan kalvon, edullisesti etylee- 15 nivinyy1iasetaattikopolymeerikalvon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) esitetty suunnattavan materiaalin jatkuva kalvo käsittää elastomee-rikalvon, johon kohdistetaan vetovoimia sen venyttämiseksi 20 venytettyyn tilaan.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe c) käsittää suunnattavan materiaalin säteilyttämisen sen saamiseksi vetäytymään kokoon dimensiostabiiliin tilaan, lämmössä ku- 25 tistuvan materiaalin kuumentamisen sen saamiseksi vetäy- ·* tymään kokoon vallitsevassa reagointi suunnassaan lämpösta- biiliin tilaansa, tai elastomeerimateriaaliin kohdistettujen venyttävien voimien poistamisen elastomeerimateriaalin saamiseksi vetäytymään kokoon reagointisuunnassaan lepoti- 30 laansa.

8. Kertakäyttöinen imukykyinen tuote, johon kuuluu koukku- ja silmukkakiinnityslaite, tunnettu siitä, että silmukkakomponentti (20) on tehty jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukaisella menetelmällä.

I! 35 25 9351 2 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kertakäyttöinen imukykyinen tuote, tunnettu siitä, että se käsittää kertakäyttövaipan (80), joka on muodostettu nestettä läpäisevästä päällyskalvosta, nestettä läpäisemättömästä 5 taustakalvosta, näiden väliin sijoitetusta imukykyisestä sydämestä, ja elastisista elimistä, jotka on tarkoitettu vetämään vaipan sivuosat kokoon.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kertakäyttövaip-pa, tunnettu siitä, että koukku- ja silmukkakiin- 10 nityslaite (50) käsittää teippisuikaleen (84) ja toisen elimen (86), joka on kytkettävissä teippisuikaleeseen (84), toisen elimen (86) käsittäessä silmukkakomponentin (20) ja ollessa sijoitettu vaipan (80) vyötäröosan (90) ulkopinnan (88) muodostavaan taustakalvoon.

15