FI64482C - Vaermeaoterhaemtbar anordning och anordning av densamma foer en kabelskarv - Google Patents

Description

RSSF^l m {11)KuuLUTusjULKAisu 644g2

LJ ' 1 UTLAGCNI NGSSKRIFT

^----^ (51) Ky.lk.Wl.3 H 02 G 15/113 SUOMI — FINLAND (21) PKenttlhilwmu· — P»Unt»n»öknln| 752666 (22) Htktmltptlvl — Anteknlngidtg 23.09-75 (23) Alkuptlvt—Glltlgh«ttdag 23.09-75 (41) Tullut |ulklMktl — Bllvlt offentllg 28 03 76

Patentti· ja rekisterihallitut Nghtwucp™, j. kuuUjuiiuiin pvm. -

Patent· och registerstyrelsen An*ök*n utltfd och utUkrifttn pubticend 29*07,83

(32)(33)(31) Pyydetty *tuolk«ui—Begird priority 27.09.7U 0U.08.75 USA(US ) 509837, 6013UU

(71) Raychem Corporation, 300 Constitution Drive, Menlo Park, California 9U025, USA(US) (72) David August Horsma, Palo Alto, California, Stephen Hunter Diaz, Los Altos, California, USA(US) (7U) Berggren Oy Ah (5U) Lämmössä palautuva laite ja sen käyttö kaapeliliitosta varten - Värme&terhämthar anordning och anordning av densamma för en kabelskarv Tämä keksintö koskee lämmössä palautuvia laitteita, jotka voidaan sijoittaa kaapelin, putken tai kytkimen ympärille liitos- tai jatkoskohdassa ja saattaa sitten lämmössä palautumaan paikalleen liitoksen tai jatkoksen kapseloimiseksi.

On olemassa monia sovellutuksia, joissa on toivottavaa saada aikaan tiivistävä, eristävä tai suojaava kapselointi-tai sulkukappale pitkille esineille, kuten kaapeleille tai putkille. Tällainen kapselointi on erityisen tärkeä, kun putkia tai kaapeleita liitetään yhteen tai jatketaan, erityisesti kun kyseessä on liitos, johon liittyy useita putkia tai kaapeleita. Monissa tapauksissa pitkien esineiden päät (jäljempänä käytetään nimitystä kaapelit, vaikka keksintö on luonnollisesti käyttökelpoinen putkien, kaapeleiden, johtojen, kanavien yms. pitkien alustojen erityisesti niiden välisten liitosten sulkemiseen tai kapselointiin) eivät yleensä helposti salli putkimaisen tiivistyskappaleen sijoittamista ympärilleen. Tämän haitan voittamiseksi on kehitetty sulkukappaleita, jotka sopivat kiedottaviksi pitkien esineiden ympärille. Katso esim. amerikkalaiset patentit 3 379 218, 3 ä55 336 tai 3 770 556. Nämä nk. "ympäri kiedottavat" sulkijat voidaan aset- 2 64482 taa pitkän kappaleen ympärille ilman, että päästään käsiksi sen vapaaseen päähän. On kaikesta huolimatta olemassa merkittävää tarvetta umpiolle, josta jäljempänä käytetään nimitystä "jatkosmuhvi" ja joka sopii sähkökaapeliH-itosten tai -jatkosten sulkemiseen ja joka saa aikaan tehokkaan ympäristösuojän erityisesti jatkokselle, johon liittyy enemmän kuin kaksi sisääntulevaa kaapelinpäätä ja/tai jatkoksille, jotka ovat erikokoisten kaapelien välillä, mutta jotka voidaan asettaa paikoilleen pääsemättä käsiksi kaapelin vapaaseen päähän.

Tämä keksintö kohdistuu lämmössä palautuvaan jatkosmuhviin, joka voi eri toteutusmuodoissa sulkea sisäänsä useita erikokoisia, so. ulkohal-kaisijaltaan erilaisia kaapeleita, joka muhvi voidaan poistaa ja joissakin toteutusmuodoissa levittää uudelleen jatkoksen päälle ja joka ei vaadi luoksepääsyä kaapelin vapaaseen päähän. Kyseessä olevaa rakennetta ei kutsuta "ympäri kiedottavaksi", sillä se kapseloi jatkoksen jonkin verran eri tavalla kuin edellä mainitut "ympäri kiedottavat" kuoret. Vaihtoehtoisissa toteutusmuodoissa tämän keksinnön jatkosmuh-vissa käytetään joko "simpukan kuorta" tai erillisen pohjalevyn ja kapselikappaleen muodostamaa rakennetta.

Eräässä toteutusmuodossa tämä keksintö koskettelee jatkosmuhvia, joka palautuu ja kapseloi kaapeli- tai muun jatkoksen, kun se saatetaan ulkoisen lämmönlähteen, esim. propaanipolttimen tai kuumailmapuhaltimen vaikutuksen alaiseksi.

Moniin jatkosmuhveihin tarkoitettuihin sovellutuksiin liittyy käyttö paikan päällä, jossa jatkos on suhteellisen luoksepäästämätön tai on mahdollisesti vaarallisessa ympäristössä ja suurta varovaisuutta on noudatettava jatkosmuhvin asennuksessa.

Esimerkiksi liitettäessä ilmapuhelinkaapeleita tai kaivoksissa tai muissa paikoissa, jotka saattavat sisältää palavia kaasuja, avoimen liekkipolttimen käyttö palauttamiseen on usein ei vain vaarallista, vaan joskus jopa kiellettyä. Tällaisissa olosuhteissa ympäri kiedottava kuori, so. jatkosmuhvi, joka ei vaadi ulkoisen Lämmön, erityisesti liekin käyttöä, olisi erityisen edullinen.

Tämän vuoksi suositeltavassa toteutusmuodossa tämän keksinnön jatkos-muhvissa on sisäänrakennettu lämmityslaite, so. jatkosmuhvi sisältää itsenäisen sähkövastuslämmityselementin, joka sopivaan ulkoiseen 3 64482 sähköteholähteeseen yhdistettynä kykenee synnyttämään riittävästi lämpöä saadakseen jatkosmuhvin palautumaan ja kapseloimaan jatkoksen.

Tämä lämmössä palautuva jatkosmuhvi ei vaadi ulkoista lämmityslähdettä vaan sen sijaan voidaan saada palautumaan yksinkertaisesti yhdistämällä se sähköteholähteeseen olipa se sitten akku tai verkkovirta, esim.

12 tai 24 voltin akku tai 115 voltin tai muu sopiva vaihtovirtalähde, ja joka yhdistettynä tällaiseen teholähteeseen palautuu ja voi myös aktivoida liiman tai tiivisteen sen sisäpinnalla.

Muodostettaessa materiaaleja, jotka sisältävät itsenäisen lämmitys-elementin käytettäväksi tämän keksinnön jatkosmuhveissa järjestelyt ja seokset, joilla aikaansaadaan yhtenäinen lämmitys, ovat tärkeitä. Lisäksi niihin sovellutuksiin, joissa lämmityselementin on saatava aikaan liiman tai tiivisteen lämpöaktivointi samoin kuin elementin palautuminen lämmmössä, suhteellisen korkeat lämpötilat luokkaa 120-200°C on saavutettava, mutta myös huolellisesti säädettävä. Jos saavutetaan lämpötilat, jotka ovat yläpuolella sen, mitä tarvitaan jatkosmuhvin lämmöllä palauttamiseen ja liiman aktivointiin, saattaa seurauksena olla pysyvä vaurio tiivistyselementille, so. jatkosmuhville ja/tai tiivistettävälle kappaleelle, esim. alustana olevalle kaapelille, joka vaurio ei usein tule ilmi tarkasteltaessa visuaalisesti palautunutta jatkosmuhvia ja siihen välittömästi liittyviä kaapelin alueita.

Termostaatteja ja/tai muita lämmönsäätölaitteita voidaan käyttää palautuvan ja palautuneen elementin lämpötilan säätämiseen. Mutta moniin sovellutuksiin tämä tekee mitättömäksi ajatuksen käyttää itseensä sisältyvää, so. itselämmittävää kuorisysteemiä siinä mielessä, että on käytettävä kalliita, herkkiä ja/tai kömpelöitä ulkoisia lämpötilan säätölaitteita paikoissa, jotka ovat joskus itse asiassa luoksepääse-mättömiä. Sitä paitsi säätölaitteen aistima lämpötila on vain sen välittömässä ympäristössä, kun taas muhvin muut alueet voivat olla huomattavasti alemmissa tai korkeammissa lämpötiloissa.

Viime vuosina uusi lähestysmistapa sähkölämmityslaitteissa on ollut käyttää itsesäätäviä lämmityssysteemejä, joissa käytetään hyväksi muovimateriaaleja, joilla on sähkövastuksen positiiviset lämpötilakerroin-ominaisuudet (joista jäljempänä käytetään nimitystä PTC-ominaisuudet tai -materiaalit). Tällaiset materiaalit sisältävät yleensä kiteisiä kestomuoveja, joissa on johtavaa hiukkasmaista täyteainetta.

“ 64482 Näiden PTC-materiaalien silmiinpistävä ominaisuus on se, että kun tietty lämpötila on saavutettu, tapahtuu nopea vastuksen kasvu. Lämpötila, jossa vastus kasvaa terävästi, määritellään usein kytkentä-lämpötilaksi (Tg), sillä virta pyrkii tässä pisteessä kytkeytymään pois estäen täten pysyvän vaurion tapahtumisen lämpötilan jatkuvan nousun kautta itse lämmityselementille tai mille tahansa sillä lämmitettävälle esineelle.

Vaikka lukuisia teorioita on ehdotettu PTC-materiaalin vastuksen terävälle nousulle, joka tapahtuu tavallisesti suunnilleen sen kiteiden sulamispisteessä, yleensä uskotaan, että tämä käyttäytyminen on verrannollinen johtavan täyteaineen ja kestomuovisen matriisimateriaalin lämpölaajenemisen väliseen eroon sulamispisteessä. Yksityiskohtaisemman selostuksen suhteen lukuisista vaihtoehtoisista mekanismeista PTC-ilmiön selittämiseen, katso artikkeli "Glass Transition Temperatures as a Guide to the Selection of Polymers Suitable for PTC Materials", J. Meyers, Polymer Engineering in Science, November, 1973, 13, no. 6.

Useimmilla itsesäätävillä lämmityslaitteilla, joissa käytetään PTC-ma- teriaalia, esiintyy jyrkät R = f (T)-käyrät suunnilleen T -pisteessä s niin, että tämän lämpötilan yläpuolella laite itseasiassa täydellisesti sulkeutuu, kun taas tämän lämpötilan alapuolella saavutetaan suhteellisen muuttumaton tehontuotanto annetulla jännitteellä. Matalissa lämpötiloissa vastus on suhteellisen alhaisella ja muuttumattomalla tasolla ja virta on suhteellisen korkea millä tahansa annetulla jännitteellä. Kehitetty energia häviää lämmön muodossa lämmittäen tällöin materiaalia. Vastus pysyy suhteellisen alhaisella tasolla T -pisteeseen saak-

S

ka, jossa tapahtuu nopea vastuksen kasvu. Vastuksen kasvaessa teho laskee rajoittaen täten kehitetyn lämmön määrää ja erittäin jyrkillä R = f (T)-käyrillä lämmitys itseasiassa lakkaa. Lämpötilan laskettua vastus putoaa nostaen puolestaan tehontuotantoa.

Yleensä kun jännite syötetään PTC-lämmityselementin läpi, hukkaan mennyt energia aiheuttaa PTC-elementin nopean lämpenemisen sen kytkeytymis-lämpötilaan, minkä jälkeen vain vähän lisää lämpötilan nousua tapahtuu johtuen vastuksen jyrkästä kasvusta. Vastuksen jyrkästä noususta johtuen lämmityselementti saavuttaa teoreettisesti pysyvän tilan suunnilleen kytkeytymislämpötilassa säätäen täten itse tehontuotantoa turvautumatta sulakkeisiin tai termostaatteihin.

Alalla aikaisemmin esitetyt kestomuoviset PTC-materiaalit ovat erittäin I 5 64482 r j kiteisiä ja niillä on T,-piste suunnilleen kiteiden sulamispisteessä.

S

Kuitenkin useimmilla tällaisilla materiaaleilla itse asiassa esiintyy "ylikiertymis"-vaikutus, so. vastus putoaa uudelleen lämpötiloissa, jotka ovat paljon sulamispisteen yläpuolella. Tämä vastuksen pieneneminen sulamispisteen yläpuolella on yleensä ei-toivottava, erityisesti tapauksissa, joissa PTC-materiaali on itse lämmössä palautuva tai käytetään läheisessä kosketuksessa lämmössä palautuvaan materiaaliin sen palautumisen aikaansaamiseksi, sillä tällaisissa olosuhteissa on suositeltavaa lämmittää lämmössä kutistuva materiaali mahdollisimman nopeasti sen sulamispisteeseen (so. suurilla tehontiheyksillä) ja sen jälkeen pitää lämmittimen lämpötila hyvin vähän lämmittimen kes-tomuovisten aineosien sulamispisteen yläpuolella lämmössä palautuvan elementin nopean ja tehokkaan kutistumisen helpottamiseksi. Kuitenkin lämmössä palautuvat elementit, jollaisia tämä keksintö käsittää, on tarkoitettu käytettäväksi kapseloimaan ja tiivistämään ympäristön vaikutuksilta jatkokset esimerkiksi puhelinkaapeleiden välillä kutistamalla se ja sitomalla tiukasti, tavallisesti liimaa käyttäen kaapelivaipan päälle, joka tavallisesti sisältää alhaalla sulavaa, osittain kiteistä, kestomuovista seosta, esimerkiksi noella täytettyä etyleeni-vinyyliasetaattipolymeeria. Tällaiset kaapelivaipat ovat lähes aina silloittamattomia ja tämän vuoksi ne valuvat ja vääntyvät helposti, jos lämmitin saa ne kohoamaan liian korkeaan lämpötilaan (so. yli niiden sulamispisteiden) sinä aikana siinä lämpötilassa, joka tarvitaan liiman aktivoimiseen. Vieläkin vakavampia seurauksia olisi lämmittimellä, joka ei kovin positiivisesti "sulkeudu”, jos laiminlyönnin vuoksi tehosyöttöä ei katkaistaisi lämmössä kutistuvasta elementistä. Tällaisissa olosuhteissa on kuviteltavissa, että PTC-lämmi-tin voisi jäädä jännitteelliseksi paljon pitemmäksi ajoiksi kuin tarvitaan kapselointiprosessin loppuunsaattamiseen, mikä saattaa kestää esim. vain kymmenen minuuttia. Yllä olevat seikat ovat vieläkin tärkeämpiä jos, kuten usein tapahtuu yksittäiset johtimet puhelinkaapeleissa ovat kaikki eristettyjä samanlaisilla kestomuovisilla seoksilla. Mikään tällaisten johdinvaippojen vääntyminen ei ole hyväksyttävä, koska se saa tämän kaapelin osan muuttumaan toimintakyvyttömäksi. Niinpä on suositeltavaa, että jatkosmuhvin lämmittimelle tapahtuu jyrkkä ja suuri vastuksen kasvu lämmi tirielementin T^-pisteen yläpuolella ja u että se jatkaa nousemistaan, kun lämmittimen lämpötilaa nostetaan kestomuovisen aineosan sulamispisteen yläpuolelle sen sijaan, että se "kiertyisi yli", so. heikentyisi enemmän tai vähemmän jyrkästi, kuten tapahtuu useimmilla, ellei kaikilla alan aikaisemmilla lämmittimillä.

Uskotaan, että "ylikiertymis^-ilmiötä ja sen ongelmia ei ole aikaisem min yleisesti tiedostettu.

6 64482 j !' /

Sitä paitsi tähän saakka on yleisesti uskottu, että johtavilla polymeerimateriaaleilla, joilla on PTC-ominaisuuksia, ei ollut riittävää läm-mityskapasiteettia aikaansaamaan lämmössä palautuvien materiaalien suhteellisen paksujen osien palautumista, jota tämän keksinnön jatkosmuh-vi osoittaa, eikä kapasiteettia aktivoida korkean lämpötilan liimoja, jota tämä keksintö myöskin osoittaa.

Niiden alan aikaisempien PTC-materiaalien haitat, jotka on tarkoitettu sellaisiin esineisiin, kuten tämän keksinnön jatkosmuhviin, voidaan suuressa määrin voittaa käyttämällä rakenteita, jotka ovat sitä tyyppiä, jota on selostettu patenttihakemuksessa n:o 752667. Dn kuitenkin huomattava, että vaikka alan aikaisemmat PTC-materiaalit eivät ole suositeltavia, ne sopivat käytettäväksi tämän keksinnön jatkos-muhvissa monissa olosuhteissa.

Puhelinkaapeleiden käytön ja toiminnan aikana, erityisesti kun yksittäiset johtimet on kiedottu paperipohjaisella eristysaineella, vaaditaan, että vesi on suljettava pois, sillä jos langan eristeen kosteuspitoisuus kasvaa yli suhteellisen alhaisen kriittisen tason, langan sähköiset ominaisuudet huononevat mahdottomiksi hyväksyä. Tästä syystä on tapana kaapeleita jatkettaessa asettaa kokoonpanoon juuri ennen sen sulkemista pieni kuivausaineen (tavallisesti piihappogeeliä) paperipussi, jossa on riittävästi kuivausainetta pitämään jatkoksen sisäkosteus hyvin alhaisella tasolla jatkoksen eliniän ajan olipa ulkokosteus mikä tahansa. Tyypillisessä tapauksessa saatetaan käyttää n. 50 g piihappogeeliä. Kuten odottaa saattaa kuivausaine usein unohdetaan tai vaikkei unohdettaisikaan pussit (jotka tavallisesti on suljettu tiiviisti varastointia varten) jätetään toisinaan sulkemattomiksi pitkiksi ajoiksi ennen paikalleen asettamista tai äärimmäisessä tapauksessa jopa pudotetaan veteen tai kosteaan multaan ja asetetaan siitä huolimatta paikalleen. Tämän keksinnön suositeltava toteutusmuoto tarjoaa lievennyksen tähän ongelmaan.

Liiallinen kosteus johtaa ei-hyväksyttävään paperieristeisen kaapelin ominaisuustason laskuun. 30 %:n suhteellisessa kosteassa (R.H.) ja 15°C:ssa puhelinkaapelissa usein käytetyn tyyppisten paperieristeisten 7 64482 kerrattujen lankojen eristysvastus laskee ei-hyväksyttävälle tasolle n. 0,5 gigaohm/km. Alle 30 %:n suhteellisessa kosteudessa ominaisuudet ovat hyväksyttäviä. Olemme havainneet, että kosteutta jatkosmuh-vin sisäpuolella ei tarvitse pitää mahdollisimman alhaisella tasolla, vaan tulisi yksinkertaisesti pitää alle 30 SSrssa aina, kun se on mahdollista. Odottamattomia ja hämmästyttäviä etuja saadaan kapseloimalla kuivausaine säiliöön, jonka vesihöyryn läpäisyominaisuudet on huolellisesti sovitettu itse jatkosmuhvin ominaisuuksiin siten, että suhteellinen kosteus sanotun jatkosmuhvin sisällä voidaan kaikissa normaalisti kysymykseen tulevissa olosuhteissa pitää pienempänä kuin 30 % olipa suhteellinen kosteus ulkopuolella mikä tahansa, kuten seuraava selvitys osoittaa.

Kun ulkopuolella R.H. on 100 % ja sisäpuolella 0 %y jos tämän keksinnön tyypillinen jatkosmuhvin vesihöyryn läpäisevyys (MVT) on 100 ^ug/h 15°C:ssa, kuivausaineen säiliön MVT-arvon on oltava >100 yUg/h 30 %:n R.H.-arvolla tai >333 ^ug/h 100 %:n R.H.-arvolla. Näin ollen jos kuivausaineen säiliön MVT-arvo on 500 ^ug/h, vaatimus on tyydytetty.

Oletetaan, että säiliö vetää n. 100 g kuivausainetta, kuten piihappo-geeliä, joka kykenee absorboimaan n. 50 g vettä. Varastointiolosuhteissa, joissa on 100 %:n suhteellinen kosteus ja ilman muita suojaa-via kerroksia näin pakattu kuivausaine menettää puolet absorptiokapasi-teetistaan n. kuudessa vuodessa. Näin ollen tämän tyyppinen säiliö, joka on pysyvästi sijoitettu jatkosmuhvin sisälle, ei kärsi huomattavaa tehon menetystä, vaikka jatkosmuhvi poistetaan suojakääreestään varastoinnin ja monien kuukausien ajaksi ennen kuin se käytetään.

Tämän keksinnön tiettyjen itselämmittävien jatkosmuhvien erityisen hyödyllinen piirre on mahdollisuus niiden uudelleen avattavuuteen. Muhvi voidaan avata uudelleen pelkästään yhdistämällä asennettu jatkosmuhvi sähköisesti sähköteholähteeseen, odottamalla muutamia minuutteja liiman pehmenemistä, poistamalla sähkökoskettimet ja sivu- ja pääty-suljinkappaleet (jos ne on jätetty päälle) ja erottamalla ylempi ja alempi jatkosmuhvien puolisko toisistaan. Haluttaessa tarpeellisten yksityisille jatkoksille tehtyjen muutosten tai minkä tahansa komponentin vaihdon jälkeen koko jatkosmuhvi voidaan asentaa uudelleen aikaisemmalla tavalla ja lyhyt uudelleenliittämisaika sähköiseen teholähteeseen johtaa liimasidosten uudelleenmuodostumiseen rakenteelliselta yhtenäisyydeltään huonontumattoman kokoonpanon aikaansaamiseksi.

8 64482 Tämä uudelleenavattavuuden helppous merkitsee, että jollei kaikkia kaapelilaskoksia tarvita ensimmäisessä asennuksessa, voidaan käyttää tulppaa tai tulppia, jotka on sovitettu pitämään ylimääräisiä laskok-sia venytetyssä tilassa ensimmäisen asennuksen aikana. Myöhemmässä uudelleenavauksessa uusia kaapeleita voidaan lisätä milloin tahansa ja kaikki lisätyt komponentit tiivistää yhtä tehokkaasti kuin mikä tahansa alkuperäisistä komponenteista. Ei-itselämmittävien jatkosmuh-vien uudelleenavaus voidaan myös suorittaa käyttäen ulkoista lämpö-lähdettä liiman sulatukseen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan lämmössä palautuva kuori-systeemi, joka sopii useiden kaapeleiden kapselointiin.

Tämän keksinnön lisätarkoituksena on saada aikaan lämmössä palautuva kuorikokoonpano, joka voidaan asettaa kaapeleiden päälle tai kietoa niiden ympärille ja jolla voi olla itselämmittävää kapasiteettia tällaisten kaapeleiden tiivistämiseksi turvautumatta ulkoisiin lämpölähteisiin.

Tämän keksinnön muuna tarkoituksena on saada aikaan itselämmittävä kuorisysteemi, jolla on kyky itse säätää eikä ylikuumentua aiheuttaen kapseloidun aineen pysyvän vaurion, eikä toisaalta kytkeytyä pois alle mitoituslämpötilan.

Tämä keksintö tarjoaa käytettäväksi lämmössä palautuvan elementin, esim. jatkosmuhvin, jossa mieluummin on itseensä sisältyvä lämmitys-laite, johon lämmityslaitteeseen liittyy materiaali, jolla on positiivinen vastuksen lämpötilakerroin (PTC) lämmöntuotannon säätelemiseksi turvautumatta ulkoisiin lämpötilan säätölaitteisiin. Elementti on siten muotoiltu, että se voidaan asettaa jatkoksen ympärille ja sitten saada palautumaan lämmön avulla ja tiivistämään jatkoksen. Sanonta "itseensä sisältyvä lämmityslaite" tai "itselämmittävä" merkitsee, että jatkosmuhviin, jolla on tämä piirre, liittyy sähkövastuslämmitin-yksikkö, joka liitettynä sopivaan sähköteholähteeseen, esim. akkuun tai vaihtovirtalähteeseen, kehittää riittävästi lämpöä kutistaakseen jatkosmuhvin kutistuvan osan ja aktivoidakseen (esim. sulattamalla) jatkosmuhvissa mahdollisesti olevan liiman. Tämä keksintö tarjoaa myös käytettäväksi jatkosmuhvin, jolla ei ole itselämmittävää piirrettä (so. siihen ei liity sähkövastuselementtiä) ja jolla kutistuminen ja liiman aktivointi toteutetaan käyttäen ulkoista lämmityslähdettä.

9 64482 Tämä keksintö tarjoaa näin ollen käytettäväksi lämmössä palautuvan elementin, joka voidaan asettaa sen palautuessa sillä peitettävän ja tiivistettävän johtoliitoksen ympärille elementin sisältäessä lämmityslaitteen, joka on liitettävissä sähköteho-lähteeseen ja saatettavissa sen avulla jännitteelliseksi, laitteen sisältäessä materiaalia, joka on muodostettu sähköisesti johtavasta polymeeriseoksesta, joka kykenee sopivaan sähkölähteeseen liitettynä lämmittämään elementin lämpötilaan, joka riittää aiheuttamaan sen palautumisen. Laitteen tunnusomaiset piirteet on annettu oheisissa patenttivaatimuksissa.

Johtavan polymeeriseoksen materiaalilla on edullisesti positiivinen vastuksen lämpötilakerroin ja edullisesti materiaali on muotoiltu siten, että sen pituus ja leveys ovat suuria verrattuna sen paksuuteen ja on mieluummin kerroksen tai kalvon muodossa, ja elektrodit on sijoitettu siten, että virta kulkee materiaalin paksuuden läpi, so. kun kyseessä on kerros tai kalvo, sen yhdeltä pinnalta toiselle.

On edullista, että elementin lämmössä palautuvat osat sisältävät polymeerimateriaalia, jota on dimensionaalisesti muutettu lämpö-stabiilista muodosta tai muodostaa dimensionaalisesti lämmössä epästabiilin rakenteen, joka kykenee palautumaan stabiiliin muotoon tai sitä kohti lämpöä käytettäessä.

Mieluummin ainakin osa materiaalista, joka muodostaa lämmityslaitteen, muodostaa myös dimensionaalisesti lämmössä epästabiilin osan elementistä.

On luonnollisesti todettu, että kulloinenkin lämmityslaite ja seoksen ja elektrodien ominaisuudet valitaan kulloisessakin tapauksessa pitäen mielessä käyttäjän saatavissa olevan sähköteho-lähteen luonteen.

Seos on edullisesti kiteistä polymeerimateriaalia ja siihen on edullisesti dispergoitu hiilihiukkasia, erityisesti nokea. 1’oly-meeriseos on edullisesti silloitettu kemiallisesti tai säteilyttä-mällä ja polymeeri, johtavat hiukkaset ja niiden määrä valitaan lopullisen käytön ja käytettävissä olevan teholähteen huomioonottaen.

ίο 64 4 8 2 ) I.

Elementin pinnan niillä osilla, jotka ovat peitettävää alustaa kohti ja niillä osilla, jotka koskettavat toisiaan, kun elementti asetetaan alustan päälle, on edullisesti pinnallaan lämmöllä aktivoitava tiiviste- tai liima-ainekerros, joka aktivoituu mieluummin suunnilleen elementin palautumislämpötilassa. Toisiinsa kiinnittyvät osat on mieluummin varustettu välineillä niiden pitämiseksi kytkettyinä toisiinsa palautumisen aikana. Elementin keskiosa voidaan varustaa lämpöstabiililla upotteella, joka määrittelee jatkosta ympäröivän matriisin, kun taas päätyosat muotoillaan palautumaan erikseen jokaisen kaapelin jne. ympärille, jotka yhtyvät jatkoksessa.

On edullista, että lämmityslaite on itsesäätävä ja sisältää ensimmäisen kerroksen johtavaa polymeerimateriaalia, jolla on positiivinen vastuksen lämpötilakerroin ja joka on pinta pintaa vasten kosketuksessa vähintään kerroksen yhden pinnan kanssa, toisen kerroksen johtavaa polymeerimateriaalia, jolla on oleellisesti muuttumaton vastus ainakin elementin palautumislämpötilaan saakka oleellisesti muuttumattoman tehon antamiseksi tietyllä jännitteellä, ja vähintään yksi pari elektrodeja siten sijoitettuina, että niiden välillä kulkeva virta kulkee ainakin osittain wattiluvultaan muuttumattoman materiaalin läpi ja ensimmäisen kerroksen yhdeltä pinnalta toiselle.

On suositeltavaa, että wattiluvultaan muuttumaton kerros on pinta pintaa vasten kosketuksessa ensimmäisen kerroksen kanssa ja elektrodit ovat molemmat kosketuksessa wattiluvultaan muuttumattoman kerroksen kanssa.

Elementti sisältää mieluummin eristävän kerroksen, joka voi myös olla lämmössä palautuva.

Joissakin tapauksissa keksinnön mukaisesti koottu elementti voidaan palauttaa ulkoisella lämpölaitteella ja näissä tapauksissa johtavat kerrokset ja elektrodit voidaan luonnollisesti jättää pois.

Valinnainen itseensä sisältyvä lämmityslaite koostuu edullisesti polymeeristä, johon on dispergoitu sähköä johtavaa täyteainetta sen saattamiseksi kykeneväksi johtamaan virtaa annetulla jännitteellä (esim. akusta saatavalla 12 tai 24 voltilla) samalla, kun sillä on riittävä vastus sen toimintalämpötilassa niin, että sen lämpötuotanto kykenee 64482 saamaan suhteellisen paksun lämmössä palautuvien materiaalien osan, jonka paksuus on joidenkin millien luokkaa, lämpenemään sen palautu-mislämpötilaan ja palautumaan kapseloitavan jatkoksen ympärille. Lisäksi on edullista, että lämmityslaite kykenee antamaan riittävän lämmöntuotannon aktivoidakseen korkean lämpötilan kestomuovi- tai kerta-muoviliiman tai -tiivisteen.

Kun PTC-materiaali on rakenteen muodossa, jolla on kaksi verrattain suurta dimensiota ja yksi verrattain pieni dimensio, esim. kerroksena, kuten kalvona, virran kulku pitkin pientä dimensiota on suositeltava tasaisemman lämpenemisen vuoksi. Kun virran kulku on pitkin PTC-kerroksen tasoa, saattaa seurauksena olla paikallinen lämpeneminen pitkin tiettyjä johtavia teitä, mikä aiheuttaa epätasaisen lämmöntuotannon. Tämä voi puolestaan aiheuttaa vielä suuremman ongelman tehden koko lämmityslaitteen käyttökelvottomaksi suurimmaksi osaksi sen läm-mitysjaksoa. Jos paikallinen lämpeneminen aiheuttaa sen, että materiaali saavuttaa Tg-pisteen pitkin viivaa, joka on kohtisuorassa virran-tietä vastaan, se estää virran kulun tien poikki saaden itse asiassa aikaan lämmityslaitteen sulkeutumisen, kunnes näin muodostuneen "kuuman viivan" lämpötila laskee alle Tg-pisteen. Toisin sanoen "kuuma viiva" kerroksen poikki päätyelektrodien välillä sulkee tehokkaasti lämmityslaitteen, vaikka vain kerroksen pieni pinta-ala on saavuttanut T -pisteen. Tämä tekee lämmittimen niin tehottomaksi, että sillä osoit-tautuu olevan hyvin alhainen lämmityskapasiteetti. Kuuman viivan muodostumisongelma voidaan minimoida sijoittamalla PTC-materiaali elektrodien välille tavalla, joka minimoi niiden johtavien teiden pituuden, joiden läpi kuuman viivan muodostumista voi tapahtua. Maksimi-hyötysuhteen saamiseksi minimi virtatiellä, kerroksen pituuden ja paksuuden välinen suhde on minimoitava. Tämä saavutetaan esimerkiksi kalvolla, jossa elektrodit kerrostavat väliinsä PTC-materiaalin. Kuitenkin johtuen lyhyestä virtatiestä ja joidenkin sovellutusten vaatimasta rajoitetusta pinnasta, tällaiselle rakenteelle riittämätön lämpeneminen voi tapahtua alhaisemmilla tehontuotannoilla. Tämän parantamiseksi materiaali, joka antaa vakiowattiluvun tai Joule-lämpötuo-tannon tietyllä jännitteellä, so. materiaali, jolla ei ole PTC-omi-naisuuksia, on edullista laminoida PTC-kerroksen kanssa siten, että laminaatilla on hyvä lämmityshyötysuhde ja on silti itsesäätävä ilman kuuman viivan muodostumista. Mitä tulee perusteellisempaan selostukseen eduista syöttää virtaa kerroksen läpi verrattuna syöttöön pitkin sen pituutta ja valmistaa kerrostettu yhdistelmärakenne, katso patenttihakemusta n:o 752667.

64482

Sopivat PTC-seokset, joita on suositeltavaa käyttää tässä keksinnössä käytettävinä kerroksina, sisältävät kestomuovisten ja elastomeeristen materiaalien sekoituksia, joihin on dispergoitu johtavia materiaaleja. Kuten patenttimäärityksessä korostetaan tällaisilla sekoituksilla on jyrkkä vastuksen nousu suunnilleen kestomuovisen komponentin sulamispisteessä, vastuksen jatkaessa nousuaan lämpötilan mukana sen jälkeen. Johtuen lisääntyneestä varmuusvarasta, jonka vastuksen lisäkasvut ovat antaneet sulamispisteen yläpuolella, tällaiset lämmittimet voidaan rakentaa säätämään ("kytkemään irti") lämpötiloissa, jotka ovat teoreettisen T -pisteen yläpuolella ja omaamaan vastukset, jotka ovat selvästi

O

T -pisteen vastuksen yläpuolella, mutta silti välttämään termisen kar-kaamisen ja/tai palamisen vaaran, jota sattuu, kun alan aikaisempia PTC-seoksia käytetään tällaisissa rakenteissa. Tällaiset lämmittimet, erityisesti kun vastuksen kasvu lämpötilan mukana T -pisteen yläpuo-lella on erittäin jyrkkä, ovat hyvin "vaativasti epäherkkiä", so. PTC-materiaalin toimintalämpötila vaihtelee hyvin vähän lämpökuorman mukana. Ne voidaan myös rakentaa kehittämään erittäin suuria tehoja T -

S

pisteeseen saakka, kun ne liitetään sähköisesti teholähteeseen. Johtuen niiden erinomaisesta lämpötilasäädöstä niitä voidaan käyttää aktivoimaan liimoja ja saamaan lämmössä palautuvat laitteet, kuten tämän keksinnön laitteet palautumaan alustojen, kuten kestomuovisten puhelinkaapelivaippojen ympärille pienentyneellä alustan sulamis- tai vääntymisriskillä, vaikka ne jätettäisiin kytketyiksi huomattavan pitkiksi ajanjaksoiksi.

On huomattava, että monia erilaisia sulkukeinoja mukaanluettuna yllä selostettu liima, voidaan käyttää jatkosmuhville. Sulkukeinon tulee olla sellainen, että se kestää lämpöpalautusvoimat palautumislämpöti-lassa, jonka esimerkkien suhteen katso amerikkalaiset patentit 3 379 218 ja 3 455 336.

Tässä keksinnössä käytettäväksi tarjotut jatkoksen kapselointi-laitteet eroavat oleellisesti alan aikaisemmista laitteista ja täten niillä voitetaan jossain määrin tai muutoin vältetään jotkut niistä puutteista, jotka viimeksimainituille ovat luonteenomaisia. Esimerkiksi eräässä keksinnön suositeltavista toteutusmuodoista lämmössä palautuvat poimut alustan, esim. kaapelien ympärille asetettuina kietovat alustan sisäänsä siten, että vastakkaiset lämmössä palautuvat pinnat eivät tule kosketukseen toistensa kanssa, vaan puristuvat vasten esimerkiksi pitkiä sormia muodostavien harjojen 13 64482 vastakkaisia pintoja, jotka harjat ovat lämmössä palautumattoman perusosan yhteensopivilla pinnoilla. Kuoren tai jatkosmuhvin muodostaminen lämmössä kutistuvan ja lämpöstabiilin osan yhdistelmästä kuten tietyissä suositeltavissa toteutusmuodoissa siten, että osien ne alueet, jotka rajoittuvat toisiinsa määritellen kaapelijatkoksen sisältävän matriisin, eivät itse ole lämmössä kutistuvia, on toinen merkittävä poikkeama aikaisemmasta käytännöstä, kuten ilmenee seuraavasta yksityiskohtaisemmasta selostuksesta.

Jo kauan on ymmärretty,että kun lämmössä palautuva kappale kiedotaan tai kääritään alustan ympärille ja kutistetaan alueelle, jolla lämmössä palautuva kappale saatetaan yhteen kuoriosan kanssa ja kiinnitetään siihen, se muodostaa heikon alueen sekä mekaanisesti että ympäristön vaikutuksen kestoltaan esimerkiksi veden tunkeutumista vastaan. Yllä mainitussa amerikkalaisessa patentissa kuvataan tapoja ratkaista tämä ongelma käyttäen rakennetta, jossa on limittäin peittävä kaistale lämmössä palautuvan osan toisiinsa rajoittuvien reunojen alla ja joka on kiinnitetty päällä olevaan kerrokseen liimalla pitkän vuototien aikaansaamiseksi. Kuitenkin tämä ratkaisu on epäonnistunut, ellei alusta saa aikaan lujaa perustusta, jota vasten lämmössä palautuva sulkuker-ros voi puristaa kaistaletta liiman saamiseksi virtaamaan ja kostuttamaan toisiaan vastaavat pinnat. Kun tähän tekijään lisätään vaikeus rakentaa moniaukkoista jatkosmuhvia, jossa on toisiaan limittäin peittävät lämmössä palautuvat alueet, voidaan havaita, että amerikkalaisen patentin 3 ^55 336 mukaisesti rakennettu elementti, vaikka se on erittäin hyödyllinen useimmissa tapauksissa, ei ratkaise kaikkia ongelmia, jotka tämä keksintö ratkaisee.

Nämä ongelmat ratkaistaan hämmästyttävän yksinkertaisella ja erittäin tehokkaalla tavalla tämän keksinnön suositeltavalla lähestymistavalla. Väliin tulevan harjan tai sormen valinnainen käyttö lämmössä palautumattomassa perusosassa yhdessä kiristimien ja laippojen kanssa lämmössä palautuvassa osassa, jotka laipat voidaan käyttää tarkasti, koska lämmössä palautuva osa näillä alueilla sisältää lämmössä palautumattomia segmenttejä, helpottaa tämän erittäin toivottavan tuloksen saavuttamista.

Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin vain esimerkin vuoksi viitaten liitteenä oleviin piirroksiin, joissa: ! 14 64 4 8 2

Kuva 1 on perspektiivikuvanto lämmössä palautuvan elementin so. jatkos-muhvin ensimmäisestä toteutusmuodosta, joka on koottu tämän keksinnön mukaisesti ja johon on sijoitettu ja jossa on liitetty yhteen useita dimensioiltaan erilaisia kaapeleita; kuva 2 on päätykuvanto kuvan 1 elementistä ennen sen venyttämistä lämmössä epästabiiliin, so. lämmössä palautuvaan muotoonsa; kuva 3 on päätykuvanto tästä elementistä sen lämmössä epästabiiliin muotoon venyttämisen jälkeen; kuva 4 on päätykuvanto tästä elementistä sen jälkeen,kun se on saatu lämmössä palautumaan kaapelien ympärille; kuva 5 on otettu pitkin kuvan 3 viivaa 5~5, joka esittää yksityiskohtaisemmin elementin kerrostettua rakennetta; kuva 6 on perspektiivikuvanto elementistä ennen kaapelin sisäänpanoa; kuva 7 on perspektiivikuvanto tämän keksinnön mukaisesti kootun elementin vaihtoehtoisesta toteutusulkomuodosta.

On huomattava, että lukuunottamatta kuvaa 5 ja kuvan 6 kaavamaista säh-kövirtapiiriä, kuvat 1-7 kuvaavat jatkosmuhvia sisältyypä siihen sitten itselämmittävä laite tai ei. Kuva 5 esittää kerrostettua rakennetta, joka on esimerkkinä toteutusmuodosta, jossa jatkosmuhvi sisältää itse-lämmittävän laitteen. Kuvat 8-11 esittävät tämän keksinnön mukaisesti kootun jatkosmuhvin toisen suositeltavan toteutusmuodon rakennetta.

Kuva 8 on poikkileikkaus jatkosmuhvin toisen pään läpi; kuva 9 on perspektiivikuvanto yhdestä poikkileikatusta päästä rakenteen yksityiskohtien esittämiseksi; kuva 10 on perspektiivikuvanto jatkosmuhvista lämmössä palautumattoman perusosan alta; kuva 11 on pituusleikkaus jatkosmuhvin läpi, joka esittää sisämatriisin yksityiskohtia; kuvat 12-19 esittävät yksityiskohtia tämän keksinnön mukaisesti kootun jatkosmuhvin kolmannen suositeltavan muodon suositeltavasta valmistusmenetelmästä.

Kuva 12 esittää suositeltavien punoselektrodien muodostamista; kuva 13 esittää elektrodien sijoittamista avokiskojen päälle ja niiden kiinnittämistä viimemainittuihin; kuva 14 esittää muottiin ennen laminointia sijoitetun lämmössä palautuvan kappaleen aihion eri kerroksia (auki leikattuna ymmärtämisen helpottamiseksi) ; kuva 15 esittää aihiota, jota parhaillaan muotoillaan lämmössä palautuvan osan perusmuotoon; 15 64482 kuva 16 esittää lämmössä palautuvaa osaa sen lämpöstabiilissa muodossa silloituksen jälkeen; kuva 17 esittää lämmössä palautuvan osan päätyihin ja sivuille tarkoitettujen vahvikelaippojen rakennetta; kuva 18 esittää laippojen asettamista lämmössä palautuvan osan päälle, joka on sijoitettu muottiin ennen venytystä; kuva 19 esittää lämmössä palautuvaa osaa venytysvaiheen lopussa; kuva 20 esittää jatkosmuhvin ylempiä alaosia perspektiivikuvantona sisäpuolen lisäyksityiskohtien esittämiseksi; kuva 21 esittää erityisen suositeltavaa toteutusmuotoa sen jälkeen, kun se on asennettu kaapelijatkoksen ympärille.

Viitaten nyt piirroksiin kuva 1 esittää lämmössä palautuvaa sulkulaitetta, joka on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti ja joka on sovitettu vastaanottamaan useita kaapeleita ja jossa on laajennettu keskiosa kaapelien välisen jatkoksen mahduttamiseksi sen sisään. Tällainen ulkomuoto sopii erityisesti matalajännitteisille puhelinkaapeleille, joiden kyseessä ollen useita kaapeleita on liitettävä nopeasti ja tehokkaasti mahdollisimman pienin kustannuksin.

Kuvassa 1 esitetty laite voi olla kokonaan tehty lämmössä palautuvasta materiaalista, johon mieluummin on kerrostettu itselämmittävä seos kuvassa 5 esitetyllä tavalla, jota selostetaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Vaihtoehtoisesti vain se osa jatkosmuhvin kummastakin päästä, joka sisältää poimut, so. jatkosmuhvin se osa, joka on sen päiden ja katkoviivojen 18 välissä, voidaan tehdä lämmössä palautuvaksi keskiosan ollessa lämmössä palautumaton. Lämmössä palautuvan materiaalin kerros tai kerrokset silloitetaan esimerkiksi säteilyttämällä niiden saattamiseksi lämmössä palautuviksi. Kerroksen 10 sisältävä lämmössä palautuva osa sijoitetaan stabiiliin, venyttämättömään tilaansa poi-muineen 11, kuten kuvassa 2 esitetään. Venyttämättömät poimut voivat luonnollisesti olla missä tahansa muodossa mukaanluettuna kaapelin yleismuoto edellyttäen, että materiaalia on riittävästi ylimäärin venyttämisen sallimiseksi. Poimut venytetään tunnetulla tekniikalla suurempaan dimensioon kuin tiivistettävien kaapelien halkaisija, kuten kuvassa 3 esitetään. Materiaali on riittävän joustavaa ja taipuisaa, jotta kaapeli voidaan painaa poimussa olevaan aukkoon. Kuten kuvista 3 ja ä parhaiten nähdään aukot voivat olla dimensioltaan vaihtelevia riippuen sisään pantavan kaapelin koosta, vaikka tulee pitää mielessä, että yksi aukkokoko voi palautua laajan kaapelikokoalueen päälle tii- 16 64482 viistäen ne. Lämmössä palautuva osa 10 sovitetaan yhteen jatkosmuhvin pohjaosan 12 kanssa, joka ei ole lämmössä palautuva, vaikka kuten esimerkiksi kuvassa 7 esitetään, se voi olla lämmössä palautuva joissakin toteutusmuodoissa. Pohjaosa 12 voi toimia pysyvänä kaapelijatkoksen pidäkkeenä antaen jäykkyyttä systeemille. Vaihtoehtoisesti osilla 10 ja 12 voi olla yhteinen sarana toisessa reunassa 14 (kuva 4) ja sulkulaite vastakkaisessa reunassa 16. Vaihtoehtoisesti kun osat 10 ja 12 muodostetaan samasta materiaalista, ne voivat olla yhtenäisiä reunassa 14 käyttäen suljinta reunassa 16, tai osat 10 ja 12 voivat olla erillisiä osia, jotka ovat erillään molemmista reunoista 14 ja 6, jossa tapauksessa lämmössä kutistuva osa 10 yksinkertaisesti nostetaan irti osasta 12 kaapelien sisäänpanoa varten. Haluttaessa osissa 10 ja 12 voi olla vahvistusnauhat upotettuna niihin pitkin niiden pituus-akselia, mieluummin reunojen 14 ja 16 vieressä. Nämä nauhat voivat toimia myös kokoomakiskoina.

Suljettaessa kaapelijatkoksia tämän keksinnön menetelmän mukaisesti osat 10 ja 12 erotetaan toisistaan ja kaapelit 20, 22 ja 24 sijoitetaan niiden sisään. Viitaten tarkemmin kuviin 2, 3 ja 6, joissa osat 10 ja 12 eivät ole yhtenäisiä eivätkä saranoituja, käytetään puristuslai-tetta, esimerkiksi saranoituja kiristimiä 52 ja 54, jotka kiristetään pultin 56 ja siipimutterin 58 avulla. Kiristimet voivat toimia pitäen osat 10 ja 12 yhdessä laajennuksen aikana (kuva 2) sekä kaapelien sisäänpanon ja niiden päälle tapahtuvan palautumisen (kuva 4) aikana. Vaikka nämä kiristimet voisivat muodostaa pysyvän osan asennuksesta, ne on suositeltavaa poistaa asennuksen jälkeen ja käyttää liimaa, esimerkiksi sitä, jota on kuvattu amerikkalaisessa patentissa 3 770 556, sulkemaan reunat pysyvästi.

Myös päissä sopiva välimatka kaapeleiden välillä varmistetaan sopivimman kiristyslaitteella. Kuten kuvasta 6 parhaiten nähdään, tämä voi olla laattaerotin 62, jossa on aukot poimujen 11 (kuva 2) vastaanottamiseksi, joka levy sulkee tiiviisti osat 10 ja 12 kiristimillä 64 ja 66 laajentamis- ja tiivistystoimenpiteiden aikana.

Lujuuden lisäämiseksi ja systeemin edelleen suojaamiseksi ja tarvittaessa vesihöyryn läpiiisysuojauksen tai radiotaaj uuusuoj uuksen aikaansaamiseksi itse kaapelijatkos voidaan valinnaisesti kapseloida jäykkään astiaan, jonka kotelo, jonka ääriviivat on määritelty katkoviivoilla 18 ja 18a, on sijoitettu lämmössä palautuvan osan keskiosan alle, 17 64482 jota on yleisesti merkitty numerolla 26 kuvassa 1. Kun keskiosa 26 on lämmössä palautuva, se noudattaa astian muotoa, joka on sopivasti voitu valmistaa mistä tahansa jäykästä materiaalista metallit tai valu-muovit mukaanluettuna. Päätyaukot 19, 21 ja 23 on sovitettu vastaanottamaan yksityiset kaapelit, joilla on vaihtelevat dimensiot. Lämmössä palautuvan osan toinen pää sisältää yleensä dimensioiltaan samanlaiset aukot liitettävien kaapelien vastaanottamiseksi, vaikka kaikki aukot on voitu sijoittaa samalle puolelle.

Kun jäykkää astiaa käytetään jatkoksen peittämiseen, tiivistäminen keskiosasta lämmössä palautuvalla osalla ei ehkä ole tarpeen. Tämän vuoksi, kuten edellä mainittiin tämän keksinnön artikkelin lämmössä palautuva osa voidaan rajoittaa päätyalueisiin niin,että se tiivistää yksityiset sisääntulevat kaapelit astiaan saakka. Tässä tapauksessa keskiosa 26 voi olla palautumatonta materiaalia tai jos se on palautuvaa, sitä ei tarvitse saattaa palautumaan. Vaihtoehtoisesti materiaalin ei tarvitse ulottua astian poikki niin, että astian annetaan jäädä paljaaksi, tai vain erityskerroksen, esimerkiksi kerrosten 30 tai 31 kuvassa 5, tarvitsee ulottua astian yli muiden kerrosten rajoittuessa päihin.

4

Viitaten nyt tarkemmin kuvaan 5 lämmössä palautuva kotelo sisältää mieluummin itsekuumenevan laminaatin, johon on upotettu elektrodit, jotka ovat liitettävissä sopivaan teholähteeseen. Sopivaa laminaattia kuvataan täydellisemmin patenttihakemuksessa n:o 752667·

Lyhyesti sanoen laminaatti koostuu ulommasta eristyskerroksesta 30, jona on lämmössä palautuva. Kerros 3^ sisältää polymeerin tai poly-meeriseoksen, esimerkiksi erittäin kiteisen polyolefiinin ja etyleeni-propyleenikumin seoksen, johon on dispergoitu johtavaa nokea. Kerros 3^ on mieluummin sijoitettu kerrosten 32 ja 36 väliin, jotka myös voivat olla polymeeriseoksia, joihin on dispergoitu nokea ja jotka kerrokset mieluimmin ovat lämnitysteholtaan muuttumattomia tietyllä jännitteellä laajalla lämpötila-alueella eivätkä osoita merkittäviä vastuksen positiivisen lämpötilakertoimen ominaisuuksia. Eristävä sisäkerros 31 voi myös olla mukana. Kerrokset 31, 32, 3^ ja 36 ovat mieluummin myös Lämmössä palautuvia. Sisäkerros voi edullisesti sisältää 1iimakerrokat· n (ei näkyvissä) vapaalla pinnallaan J i i ttyäksecn ja tiivistyäkseen kaapf· I j a vasten .

Topoltaan muuttumattomiin kerroksiin 32 ja '>(> on upotettu elektro-dihilat 38 ja ;J0, jotka kyetään yhdistämään sopivaan teholähteeseen, 18 64482 esimerkiksi akkuun, kuten kuvassa 6 kaavamaisesti esitetään. Tämä rakenne saa virran kulkemaan PTC-kerroksen 34 läpi elektrodilta 38 elektrodille 40. Suositeltava elektrodirakenteen ja -konfiguraation tyyppi kuvataan täydellisemmin alla.

Viitaten nyt tarkemmin kuvaan 7 siinä esitetään tämän keksinnön vaihtoehtoinen konfiguraatio. Tällainen konfiguraatio voidaan muodostaa ja venyttää yhdestä ainoasta materiaalilevystä, joka yleensä on kuvan 5 kerrostettu konfiguraatio. Kun kaapelit on työnnetty sisään aikaisemmin kuvatulla tavalla aukkojen 44, 46 ja 48 läpi, laite suljetaan saattamalla levyn vastakkaiset reunat 50 yhteen sopivalla sulkulaitteella 51. Tällainen laite voidaan luonnollisesti saattaa sopimaan erilaisille kaapelihalkaisijoille ja muodoille esitetyllä tavalla. Se voi olla "simpukan kuori"-rakenne jossa on sulkulaite kohdassa 50 ja itse-saranointi kohdassa 47.

Keksinnön erityisen suositeltavaa toteutusmuotoa kuvataan poikkileikkauksena kuvassa 8. Se sisältää ylä- ja alaosat 96 ja 80. Yläosa 96 sisältää jatkoskotelon ulkokuoren 67, joka on kiinnitetty lujasti lämmittimeen, joka koostuu wattiluvultaan muuttumattoman materiaalin uiko- ja sisäkerroksista 68 ja 70 ja PTC-materiaalia olevasta ydinker-roksesta 69· Sisemmän wattiluvultaan muuttumattoman kerroksen 70 sisäpinnalle on kiinnitetty liimakerros 71. Lämmittimen PTC-ydin 69, on yhdistetty teholtaan muuttumattomiin ulkokerroksiin 68 ja 70, jotka ovat seoksia, joiden kestomuovisilla polymeeriaineosilla, mikäli sellaisia on, on alemmat sulamispisteet kuin PTC-seoksen kestomuovi-sella polymeerikornponentiila. Teholtaan muuttumattomat kerrokset, mikäli ne sisältävät kestomuovisia polymeerejä, voidaan tehdä lämmössä palautuviksi ja mieluummin lisäulkokuori 68, joka koostuu lämmössä palautuvan polymeeriseoksen kerroksesta, jonka palautumislämpötila on pienempi kuin PTC-seoksen kestomuovisen komponentin sulamispiste, liitetään myös mukaan. Lisäkerros 71 sulateliimaa tai mastiksia voidaan myös liittää mukaan, sulateliiman, sitä käytettäessä, sulamispisteen ollessa samanlainen kuin lämmössä palautuvalla osalla ja aktivoitumislämpötilan alempi kuin PTC-seoksen kestomuovikomponentin sulamispiste. Tällaisen toteutusmuodon on havaittu olevan erityisen edullinen, kun alusta on lämpöherkkä, so. kun se lämmitettynä sulamispisteensä yläpuolelle, vääntyy tai valuu.

Kuten kuvassa 9 yksityiskohtaisemmin esitetään wattiluvultaan muuttumattomiin kerroksiin on upotettu taipuisia ja mukautuvia elektrodeja 19 64482 72, jotka voidaan edullisesti muodostaa punotuista langoista. Jokainen lämmössä kutistuva päätylaskos sisältää kuusi elektrodia 72, kolmen ollessa liitetty yhteen liitettäväksi yhteen päätteeseen ja kolme muuta toiseen, vastapäätä toisiaan vastaan pareittain ja kulkien kohtisuoraan kotelon pituusakselia vastaan. Napaisuudeltaan ensimmäiset elektrodit yhdistetään (esim. hitsaamalla, juottamalla tai liimaamalla johtavalla liimalla leikkausalueelta) kokoomaelektrodeihin 73 ja 73a ja napaisuudeltaan toiset elektrodit kokoomaelektrodeihin 74 ja 74a, jotka kulkevat pitkin kotelon molempia pitkiä sivuja. Elektrodit 73, 73a, 74 ja 74a on voitu valmistaa lankapunoksesta tai ohuesta metalli-nauhasta, joka valinnaisesti on rei'itetty. Elektrodin 73 keskiosaan toisella puolella ja elektrodin 74a keskiosaan toisella puolella on kiinnitetty kaistaleet 75 ja 76, jotka on sovitettu liitettäväksi helposti sähköiseen teholähteeseen. Primäärisen lämmössä kutistuvan kerroksen päälle (kts. myös kuvaa 8) pitkin molempia sivuja ja lämmössä palautuvien päätylaskosrakenteiden väliin on kiinnitetty (liimaamalla tai muulla tavoin tartuttamalla) vahvistuslaipat 77, 78 ja 79, jotka on valmistettu mistä tahansa jäykästä materiaalista. Erityisen sopivia materiaaleja ovat metallit ja teknilliset kestomuovit, esimerkiksi polykarbonaatit, akryylinitriilibutadieenistyreeni- tai SAN-hartsit ja täytetyt polymeerit, esimerkiksi polyamidit tai polyolefii-nit. Erityisen suositeltava on lasitäytteinen polyamidi (nylon). Alaosassa 80, joka ei ole lämmössä palautuva, on mieluummin ulkonevat rivat 8l paremman jäykkyyden saavuttamiseksi ja valinnaisesti sisäiset rivat 82, jotka vastaavat ja on sovitettu liittymään lämmössä palautuvien laskosten avoimiin puoliin, kuten kuvassa 10 myös esitetään. Jatkoskotelo voidaan asentaa saattamalla ylä- ja alaosat yhteen ja kiinnittämällä ne jousipidäkkeillä 83, 84 ja 85, jotka on sopivasti valmistettu samanlaisista materiaaleista kuin laipat 77, 78 ja 79· Kääntyen nyt kuvan 11 puoleen siinä esitetään leikkaus pitkin kotelon pituusakselia. Keskiontelo 86 toimii sisällyttäen itseensä yksityiset kaapeleista tulevat jatketut langat. Valinnaisesti ja edullisesti siinä on läsnä pieni säiliö 95 (täytetty kuivausaineella), jonka seinämät sallivat veden diffuusion lävitseen nopeudella, joka on suurempi kuin diffuusionopeus sisäonteloon, kuten edellä yksityiskohtaisemmin selostettiin. Kotelo on voitu varustaa venttiilillä onteloon 86 pääsyn sallimiseksi, mikä tekee mahdolliseksi asennetun jatkoskotelon painetestauksen.

Suositeltavaa jatkoskotelon valmistusmenetelmää kuvataan, viitaten eri- 20 64482 tyisesti kuvien 8-11 toteutusmuotoihin, kuvien 12-21 avulla.

Elektrodimateriaali, mieluummin metallinen punos, joka voi olla esimerkiksi muodostettu kuudestatoista johtimesta, joista jokainen koostuu neljästä 38 AWG-luvun (halkaisija n. 0,010 cm) tinatusta kuparilan-kasäikeestä, jotka on punottu mahdollisimman suurella punoskulmalla (suuren mukautumisasteen saavuttamiseksi), muodostetaan ohuen johtavan tai ei-johtavan kestomuoviputken ympärille. Erinomaiset tulokset on saavutettu 75°:n punoskulmalla ulkohalkaisijaltaan 6,25 mm:n ja seinä-mänpaksuudeltaan 0,25 mm:n putken ympärille, joka on samaa seosta kuin wattiluvultaan muuttumaton materiaali. Punottu putki kuumennetaan kestomuovisen putken sulamispisteeseen tai sen yläpuolelle ja litistetään välttäen huolellisesti venyttämästä punosta. Nämä vaiheet esitetään kuvassa 12.

Prosessin seuraava vaihe on elektrodi kokoomaelektrodisysteemin rakentaminen, joka käsittää vaiheet, joissa kiinnitetään liuska 75 sivu-elektrodiin 73a, mitä seuraa päätyelektrodin 72 kiinnittäminen. Sopivia kiinnitysmenetelmiä ovat pistehitsaus, juottaminen ja liimaaminen. Kun elektrodi koostuu lankapunoksesta johtavan ytimen ympärillä, joka on samaa materiaalia kuin teholtaan muuttumaton kerros, on havaittu, että erinomaiset tulokset saavutetaan kuumasidonnalla käyttäen johtavaa kestomuovista ydintä elektrodien sitomiseen yhteen. Elektrodien kiinnittämistä toinen toisiinsa peruskonfiguraation muodostamiseksi helpotetaan käyttämällä matriisia, kuten kuvassa 14 esitetään. Materiaali, jota käytetään päätyelektrodeihin, voi edellä mainitun litistetyn punoksen lisäksi olla neulottuja tai kudottuja tai galvanoituja metallitankoja, johtavia kuituja tai metallilla päällystettyjä polymeerikuituja tai polymeerikuituja, jotka sisältävät johtavia hiukkasia ja joita on käsitelty siten, että ne on saatu erittäin johtaviksi kuidun suunnassa.

Kaikissa näissä toteutusmuodoissa on suositeltavaa, että saatu elektrodi on erittäin venyvä ja mukautuva niin, että se ei tarjoa mitään merkittävää vastusta jatkoskotelon lämmössä palautuvien osien laajenemiselle tai palautumiselle, mitä tapahtuu jätkoskotelon valmistuksen ja käyttöön asennuksen aikana.

Samanlaisia materiaaleja voidaan käyttää sivu- tai kokoomaelektrodei-hin. Koska näiden e] ekt rod.i en ei tarvitse läpikäydä mitään merkittä- ; 21 64482 vää muodonmuutospa valmistuksen ja asennuksen aikana, ne voidaan lisäksi muodostaa sellaisista suhteellisen venymättömistä ja mukautu-mattomista materiaaleista kuten litteistä metalli- tai muuten erittäin johtavista nauhoista, jotka mieluummin on rei’itetty, ja yksi- tai monisäikeisistä langoista.

Jatkosmuhviin tarkoitetun aihion rakenne esitetään kuvissa 13 ja 14. Lämmittimen eri kerrokset, jotka on valmistettu esimerkiksi suulakepu-ristuksella, yhteissuulakepuristuksella tai kuumakalanteroinnilla, on vaivatonta asentaa matriisikehyksessä. Erityisesti kuvatussa toteutusmuodossa pintakerros 6’7 asetetaan kehykseen ja sen jälkeen peräkkäin wattiluvultaan muuttumaton kerros 68a, ensimmäinen elektrodien 73/73a sarja (suikaleen 76 osoittaessa oikealle, kuten piirroksessa esitetään), toinen wattiluvultaan muuttumaton kerros 68b, PTC-säätö-kerros 69, toinen wattiluvultaan muuttumaton kerros 70a, toinen elektrodien 74/74a sarja (suikaleen 76 osoittaessa vasemmalle) ja viimeisen wattiluvultaan muuttumaton kerros 70b asetetaan päälle. Koko rakenne kerrostetaan suojäävien polytetrafluorietyleenikerrosten 97 väliin ja laminoidaan yhteen kuumentamalla paineessa. Matriisia käytetään pitämään eri kerrokset ja elektrodit kiinteässä suhteessa toisiinsa lami-noinnin aikana käyttäen minimipainetta. Laminoinnin ja polytetrafluori-etyleenikerrosten poiston jälkeen kokoonpantu jatkosmuhviaihio on suositeltavaa kerrostaa vaahtokumilevyjen 100 väliin ja lämpökäsitellä esimerkiksi n. l85°C:ssa riittävä ajanjakso minimi puristuspaineella, jotta sallittaisiin osakerrosten laukaista jännityksensä perusteellisesti. Riippuen kyseessä olevista materiaaleista lämpökäsittelyajat, jopa vain kahdesta minuutista yli yhteen tuntiin ovat sopivia, 5*15 minuutin ollessa suositeltava aika. Aihio poistetaan sen ollessa vielä käsittelylämpötilassa ja mukautetaan koirasmuotille kuten kuvassa 15 käyttäen painetta nuolten osoittamalla tavalla kuvassa 16 esitetyn venyttämättömän jatkosmuhvikonfiguraation 87 muodostamiseksi.

Tässä toimenpiteessä kuten edelläkin on huolellisesti varmistettava, ettei lämmitintä venytetä muodostamistoimenpiteen aikana. Haluttaessa voi laippojen 77, 78 ja 79 yläpinnalla olla useita harjoja, mieluummin kiilanmuotoisia, jotka harjat toimivat suunnaten puristusvoimat, jotka on saatu aikaan kiristimillä 83 ja 85·

Perusjatkosmuhvia 87 säteilytetään sitten ionisoivalla säteilyllä käyttäen alaan perehtyneiden hyvin tuntemaa tekniikkaa tasaisen sä-te· Π yty kuori varmistamiaeks ί. Sopivia ionisoivia säteilyjä ovat gamma- 64482 säteet, röntgensäteet ja kiihdytetyt elektronit. Tarvittavan annoksen tulee olla riittävä varmistamaan konfiguraation koossapysyvyys kaikkien sen polymeeristen aineosien kiteiden sulamispisteen yläpuolella, mutta ei riittävän suuri vaikuttaakseen haitallisesti venymiskäyttäy-tymiseen venytystoimenpiteen aikana sen muodostamiseksi lämmössä palautuvaan konfiguraatioon. Sopivan säteilytysannoksen on havaittu olevan 2-50 megarad, 5-20 megaradin ollessa suositeltava.

Aihio, jota säteilytyksen jälkeen voidaan pitää "lämpöstabiilina" konfiguraationa, muotoillaan sitten "lämmössä palautuvaksi" konfiguraa-tioksi 88 toimenpidesarjassa, joka esitetään kuvissa 17-19· Kun kappale 87 on esilämmitetty sen lämmittämiseksi suunnilleen sen kiteisten polymeeriaineosien sulamispisteeseen, muodostetut aihiot asetetaan matriisiin 89 kuvassa 18 esitetyllä tavalla. Vahvistuslaipat 77, 78 ja 79, joiden kosketuspinnat on päällystetty liimalla 90 kuvassa 17 esitetyllä tavalla, asetetaan muodostetun aihion 87 sivuille ja päihin. Päätylaippaan 78 (ja vastaavaan laippaan jatkosmuhvin toisessa päässä) on tehty pitkä "katkaisu"-suikale 91, jossa on asetusreiät 92 sen asentamiseksi matriisiin 89 kuten kuvissa 17 ja 18 esitetään. Kaikissa laipoissa on alaakäännetyt huulet 98 niiden ulkoreunoilla, joiden tarkoituksena on pitää sisällään ja suojata lämmittimen reunoja mekaaniselta vauriolta. Sivulaipoissa 77 ja 79 on pieni olka 99 keskellä ulkoreunaa, joka ympäröi elektrodisuikaleita 75 ja 76 ja on mitoitettu ottamaan vastaan standardi "pikakatkaisu"-liittimen, kooltaan 6,3 x 0,8 mm, jollaisia toimitaa Arc-Less Company.

Paine suunnataan sivu- ja päätylaippoihin ja jatkosmuhvin laskokset ja keskiontelo muodostetaan sopivalla venytyslaitteella. Tällainen venytystekniikka on alalla aikaisemmin hyvin tunnettu ja se käsittää karavenytyksen ja pneumaattisen tai tyhjämuovauksen. Tässä toimenpiteessä on huolellisesti vältettävä laskosten pituussuuntaista puristamista, kun käytetään karaa. Sopiva tapa minimoida tällainen puristus on käyttää säteen suunnassa laajenevaa tai kehämäisesti segmentoitua holkkiosaa karan ja laskoksen välissä, joka toimii purkaen las-koksista pituussuuntaiset sisääntyöntövoimat, jotka kara saa aikaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pituussuuntaan pakotetun elastomeeri-sen putken pneumaattista tai hydraulista laajentamista. Jatkosmuhvin keskiontelo on suositeltavaa muodostaa penumaattisesti. Laajennettu aihio jäähdytetään sitten sen ollessa pakon alaisena, kuten kuvassa 19, poistetaan matriisista ja liimakerros 93 kiinnitetään pintoihin, jotka 23 6 4 4 8 2 tulevat alaosaa vasten ja laskosten sisäpintoja vasten. Liimakerros voidaan kiinnittää myös osan 80 liitospinnalle. Tässä vaiheessa kui-vausaineella täytetty säiliö 95 voidaan haluttaessa kiinnittää keskion-telon 94 sisäpinnalle kuvassa 20 esitetyllä tavalla, joka on kuva valmiista lämmössä palautuvasta yläosasta 96, josta laskosten ja keski-ontelon suhde voidaan nähdä. Vaihtoehtoisesti kuivausaine voidaan kiinnittää pohjalevyyn kuten kuvassa 11 on esitetty.

Käytössä sen jälkeen kun jatkokset ovat valmistuneet ja ne on yhdistetty jatkosmuhviin, valmis jatkosmuhvi kootaan yllä kuvatulla tavalla saattamalla ylä- ja alaosat 96 ja 80 yhteen ja kiristämällä sivupu-ristimilla 83 ja 85 ja päätypuristimilla 84a ja 84b. Lämmitin yhdistetään sitten sähköisesti teholähteeseen.

Johtuen elektrodien sijoittelusta jatkosmuhvin yläosaan ja wattiluvul-taan muuttumattoman ja PTC-kerroksen suhteellisista vastuksista, kun lämmitin yhdistetään teholähteeseen, esimerkiksi 12 tai 24 voltin lyijyhappoakkuun, lämpeneminen palautumisen ja/tai liiman aktivoinnin aikaansaamiseksi tapahtuu pääasiassa laskoksissa ja laippa-alueilla. Näin ollen keskiontelo ei kehitä tarpeeksi tehoa lämmetäkseen mei’kit-tävässä määrin.

Kuten edellä on mainittu, lämmityskerroksissa käytetyt seokset voidaan valita jatkosmuhvin erittäin nopean lämpenemisen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi käyttäen yllä mainitun tyyppisiä suositeltavia PTC-seoksia, on havaittu, että lämmitin laskosalueella kuumenee tyypillisesti II5-120°C:een alle yhdessä minuutissa. Saavuttaessaan tämän lämpötilan laskosalueet alkavat palautua. Noin kahdessa minuutissa laskosalueet ovat kutistuneet alustan, esim. kaapelin ympärille ja vielä kahdeksan-kolmentoista minuutin kuluttua liimakerrokset on perusteellisesti aktivoitu ja ne ovat kostuttaneet ja tiivistäneet kaapelivaipan ja lämmössä palautumattoman pohjaosan. Näin ollen tyypillisissä tapauksissa lämmitin yhdistetään sopivasti teholähteeseen n. 10-15 minuutiksi, jona aikana kokoonpano voidaan turvallisesti jättää vaille huomiota, mikä tekee asentajalle mahdolliseksi jatkaa muita toimenpiteitä. Alaan perehtyneet havaitsevat, että aika, jonka lämmitin on tehollinen, vaihtelee liiman lämpötilavaatimusten, lämpökuorman ja muiden tekijöiden mukaan. Yllättäen on havaittu, että vaadittu aika on suhteellisen tunnoton ympäristön lämpötilalle. Uskotaan, että tämä saattaa johtua erittäin terävästä PTC-kerroksen katkaisulämpötilasta, jonka tämän keksinnön erityisen edullinen rakenneyhdistelmä tekee mahdolliseksi.

i 64482 24

Sopivan ajanjakson kuluttua sähköinen teholähde poistetaan ja jatkos-muhvin annetaan jäähtyä ympäristön lämpötiloihin. Tällöin sivu- ja päätypuristimet voidaan poistaa tai jättää paikalleen aikaansaamaan haluttaessa mekaanisen lisäsuojauksen.

Tämän keksinnön rakenneosien yhdistelmän erityisen edullinen tulos on se, että koska lämmitin kykenee itse pitämään itsensä erittäin rajoitetulla lämpötila-alueella olipa ympäristön lämpökuorma mikä tahansa silloinkin, kun tämä lämpötila-alue on hyvin lähellä yleisesti käytetyn kestomuovisen kaapelivaipan tai yksityisten johdineristeiden materiaalien sulamispisteitä, jatkosmuhvi voidaan jättää liitetyksi sähköisesti teholähteeseen pitkiksi ajoiksi (esim. useiksi tunneiksi) sen jälkeen, kun liitos on tehty ja vahingot puhelinlangoille- tai kaapeleille voidaan välttää.

Uudelleenavaamisen helpottamiseksi tuote voidaan varustaa pidätys-laitteella palautuvan osan täydellisen palautumisen estämiseksi, kun asennettua osaa kuumennetaan uudelleen sen ja mahdollisen liiman peh-mittämiseksi. Pidätyslaite voi koostua jäykistä, esim. metalliUielis-tä, jotka ovat niiden osien alla, joiden on määrä ympäröidä kaapelia. Viitaten kuvaan 9 kieli, jolla on sama leveys kuin tasomaisella osalla 78 kaapelien sisäänmenoaukkojen välissä, on sijoitettu tasomaisen osan pinnalle yhden osan ulottuessa akselin suunnassa siitä ylöspäin. Samanlaisia kieliä voidaan sijoittaa ulommille tasomaisille pinnoille 77 ja 79 ja kaikki akselin suuntaan ulottuvat osat liittää yhteen sopivasti muotoilluilla liitosrenkailla kokonaisuuden muodostavan pi-dätyslaitteen aikaansaamiseksi. Tämä laite voidaan haluttaessa jättää paikalleen käytön ajaksi.

Claims (13)

1. Lämmössä palautuva laite, joka on tarkoitettu tuotavaksi johtoliitoksen tai vastaavan ympärille sen peittämiseksi ja tiivistämiseksi laitteen palautuessa, joka laite käsittää ainakin palautuvassa osassaan tai osissaan (10) polymeeriainesta, joka on dimensionaalisesti muutettu lämpöstabiilista muodosta lämpöepä-stabiiliin muotoon, joka voidaan palauttaa lämmittämällä lämpö-stabiiliin muotoon tai sitä kohti ja joka laite on sen lisäksi varustettu lämmityslaitteella (32, 314, 36, 38, 140), joka käsittää sähköisesti johtavaa tiivistä polymeeriainesta, tunnettu siitä, että vähintään osa lämmössä palautuvasta aineksesta myös muodostaa ainakin osan aineksesta sähköisesti johtavassa, tiiviissä aineksessa, sekä että tämä tiivis aines käsittää ainesta, joka saa aikaan siinä sähköisiä vastusominaisuuksia, joihin kuuluu positiivinen lämpötilakerroin (PTC) sen maksimilämpötilan rajoittamiseksi, jonka lämmityslaite (32, 314, 36, 38, 140) voi saavuttaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on varustettu elektrodeilla, että sähköisesti johtava, tiivis aines on muotoiltu yhdeltä mitaltaan suhteellisen suureksi ja toiselta mitaltaan suhteellisen pieneksi, esimerkiksi arkiksi, ja että elektrodit on asetettu välimatkan päähän toisistaan pienimmän mitan suunnassa, sekä että virta kulkee tiiviin aineksen paksuuden läpi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että lämmityslaite käsittää ensimmäisen kerroksen (310 johtavaa polymeerimateriaalia, jolla on positiivinen vastuksen lämpötilakerroin ja pinta pintaa vasten kosketuksessa ainakin kerroksen yhden pinnan kanssa, toisen kerroksen (32 tai 36) johtavaa polymeerimateriaalia, jolla on oleellisesti muuttumaton vastus ainakin elementin palautumis-lämpötilaan saakka antaen oleellisesti muuttumattoman tehon tietyllä jännitteellä, ja jossa on ainakin pari elektrodeja (38, 140) siten sijoitettuna, että niiden välillä kulkeva virta kulkee ainakin osittain teholtaan muuttumattoman materiaalin läpi ja ensimmäisen kerroksen (314) pinnalta toiselle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että teholtaan muuttumaton kerros (32, 36) on sijoitettu 26 64482 pinta pintaa vasten kosketukseen ensimmäisen kerroksen (3*0 molempien pintojen kanssa ja että elektrodit (38, 40) ovat kaikki kosketuksessa teholtaan muuttumattoman kerroksen kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on laite, erityisesti nipistin (64, 66, 84, 84a, 84b), joka on asetettu ainakin kahden johtoja varten olevan aukon (19, 21, 23) välille tiivistyslaitteen samaan päähän sen vastakkaisten osien (10, 12; 96, 80) pitämiseksi kosketuksessa toisiinsa palautumisen aikana.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin osa (26) laitteesta on, ainakin silloin kun se on paikallaan peittämässä ja tiivistämässä pohjaosaansa (12), putkimainen.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on, ainakin sillä pinnalla, joka tulee peitettävää pohjaosaa (12) vasten, päällyste, joka on lämmössä aktivoituvaa liimaa tai tiivistysainetta (71).

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen yläosan (10) ja pohjaosan (12) reuna-alueet (16, 50) on sovitettu saatettavaksi yhteen ja pitämiseksi yhdessä palautumisen aikana yleisesti ottaen putkimaisen laitteen muodostamiseksi laitteiden (51, 52, 54, 83, 85) avulla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on keskiosa (26) jatkoksen kapseloimisek-si ja vähintään elementin toinen pää on sovitettu palautumaan ja tiivistymään kaikkien kaapeleiden (20, 22, 24) päälle erikseen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskiosaan (26) on sijoitettu jäykkä, dimensionaa-lisesti stabiili säiliöosa (18, 18a) jatkoksen ympäröimiseksi elementin palautuvan keskiosan (26) mukautuessa palautuessaan osan ulkomuotoon. 27 64482

11. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää myös eristävän polymee-riseoksen ainakin toisella puolella, mahdollisesti molemmilla puolilla, jotka kerrokset (30, 31) ovat lämmössä palautuvia.

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että sen sisäpinnalle on kiinnitetty kuivausainesäiliö (95)> jonka vesihöyryn läpäisevyys on sellainen, että se pitää suhteellisen kosteuden pienempänä kuin 30 % alle ympäristön olosuhteiden, mikä saavutetaan sen jälkeen kun elementti on palautunut alustansa ympärille.

13. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukaisen laitteen käyttö kaapelijatkoksen peitteenä. 64482 28