FI112040B - Menetelmä typpioksidia ja rikkidioksidia sisältävän kaasun puhdistamiseksi typpioksidista - Google Patents

Description

112040

Menetelmä typpioksidia ja rikkidioksidia sisältävän kaasun puhdistamiseksi typpioksidista

Keksintö koskee menetelmää toksisia epäpuhtauksia 5 sisältävien kaasujen puhdistamiseksi etenkin lämpövoima- loitten savukaasujen puhdistamiseksi ennen kaasujen päästämistä ilmakehään.

Keksintö koskee erityisesti menetelmää kaasun puhdistamiseksi typen oksideista, aivan erityisesti typpiok-10 sidista (NO).

Fossiiliset polttoaineet (hiili, kivihiili, petroli, petrolijohdannaiset) sisältävät tavallisesti rikkiä tai rikkiyhdisteitä sekä typpiyhdisteitä. Niiden polttamisesta ilmassa tai hapen läsnäollessa syntyneet savukaa-15 sut ovat tavallisesti kontaminoituneet silloin rikkidiok- silla ja typen oksideilla. Näissä savukaasuissa pääosa typen oksideista on typpioksidia (NO), loppuosa on pääasiassa typpidioksidia (N02).

Typpioksidin ja typpidioksidin suuri toksisuus 20 edellyttää niiden poistamista savukaasuista ennen kuin ne päästetään ilmakehään.

t :* US-patentissa nro A-4 839 147 (Waagner Biro AG) eh- : dotetaan menetelmää savukaasun puhdistamiseksi typen ok- j. sideista, jonka mukaan savukaasuun lisätään alkaalimetal- .. 25 lisulfiittia ja ammoniakkikaasua niin, että pelkistetään typen oksidit typpimonoksidiksi (N20), joka sitten pelkisti ! tetään typeksi ammoniakilla. Tässä tapauksessa savukaasus ta, joka sisältää yhtaikaa typen oksideita ja rikkidioksidia, syntyy alkaalimetallisulfiittia in situ savukaasus- 30 sa, johon lisätään alkaalimetallikarbonaattia tai -bikar-

* I

bonaattia.

Tämän tunnetun menetelmän haittapuolena on se, että sen toteuttamiseksi tarvitaan useita reagensseja, joiden joukossa kaasumaista reagenssia (ammoniakkia), jonka tok-• · 35 sisuus edellyttää huomattavia turvallisuustoimia.

112040 2 WO-patenttihakemuksessa nro 86/06711 kuvataan kaksivaiheista menetelmää rikkidioksidia, typpioksidia ja typpidioksidia sisältävän kaasun puhdistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa puhdistettavaan kaasuun, jota pidetään 5 korkeassa lämpötilassa (yli 800 °F tai 700 K) lisätään hapen ja hiilivedyn seosta niin, että typpioksidi hapettuu typpidioksidiksi peroksyyli-ionivälivaiheen kautta; toisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa kerättyä kaasua käsitellään natriumbikarbonaatilla rikkidioksidin ja ja 10 typpidioksidin poistamiseksi siitä muodostamalla natrium-sulfiittia, natriumsulfaattia, natriumnitraattia ja typpeä.

Tämän tunnetun menetelmän haittapuolena on, että tarvitaan useita reagensseja (happea, hiilivetyä, natrium-15 bikarbonaattia). Lisäksi haittana on se, että tarvitaan monimutkainen laitteisto hapen ja hiilivedyn ruiskuttani! -seksi korkeassa lämpötilassa olevaan kaasuun (yli 700 K).

Keksintö korjaa edellä kuvattujen tunnettujen menetelmien haittapuolet tarjoamalla uuden menetelmän, jolla 20 voidaan suorittaa kaasun tehokas puhdistus typpioksidista alkaalimetallibikarbonaatin avulla ilman ylimääräisiä, kalliita tai vaarallisia reagensseja ja joka voidaan li-: säksi toteuttaa keskinkertaisessa lämpötilassa.

• J. Tämän takia keksintö koskee menetelmää typpioksidia 25 ja rikkidioksidia sisältävän kaasun puhdistamiseksi typ-pioksidista alkaalimetallibikarbonaatin avulla, jonka mu-! kaan kaasussa käytettävä happimäärä on ainakin yhtä suuri ' kuin tarvittava stökiömetrinen määrä typpioksidin hapetta- miseksi typpidioksidiksi.

·’ ' 30 Keksintö soveltuu kaikkiin kaasuihin, jotka sisäl- tävät yhtaikaa typpioksidia (NO ja rikkidioksidia (S02). Se sopii erityisesti polttoaineen palaessa syntyneisiin .· ·, kaasuihin ilman tai hapen läsnäollessa. Jatkossa polttoai- I , neen palaessa syntyvästä kaasusta käytetään nimitystä "sa-• ·' 35 vukaasu". Siinä tapauksessa, että keksintöä sovelletaan 3 112040 savukaasuun, polttoaine ei ole kriittinen ja voi olla vaihtelevasti kaasua, nestettä tai kiinteää ainetta. Se voi sisältää fossiilista polttoainetta (kuten luonnon kaasua, petrolia ja sen johdannaisia, hiiltä ja kivihiiltä), 5 biomassaa tai palavia orgaanisia tai epäorgaanisia aineita, joita saadaan esimerkiksi talous- tai yhdyskuntajätteistä. Savukaasun alkuperä ei myöskään ole kriittinen, se voi esimerkiksi olla peräisin sähköä tuottavasta lämpövoi-malasta, kaupungin keskuslämpövoimalasta tai talous- tai 10 yhdyskuntajätteiden polttolaitoksesta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käsiteltävä kaasu sisältää välttämättä rikkidioksidia ja typpioksidia (NO). Se voi sisältää muitakin typen oksideita typpioksidin lisäksi, esimerkiksi typpimonoksidia (N20), typpitrioksidia 15 (N203), typpipentoksidia (N205) ja typpidioksidia (N02).

Jatkossa kaasun typen oksideita kuvataan yhdessä merkinnällä N0X. Yleensä typpioksidin (NO) tilavuusosuus kaasun typen oksideiden (NOx) kokonaismääräastä on ainakin 50 % ja yleensä yli 75 %; se voi olla 100 %. Kaasu voi sisältää 20 vaihtelevasti muitakin yhdisteitä.

Keksinnön mukaan kaasussa käytetään happimäärää, jota on ainakin stökiömetrinen määrä, joka vastaa teoreet- r tisesti tarvittavaa määrää typpioksidin hapettamiseksi * 1 1 · :· typpidioksdiksi reaktion mukaan: 25 2 NO + 02 —> 2 N02

Kuitenkin keksinnön mukaisessa menetelmässä hapen ,, , pääasiallisena tarkoituksena on hapettaa typpioksidi typ- 30 pidioksidiksi ja sitä on siis typpioksidin kanssa kaasus-’···* sa määrä, joka on ainakin yhtä suuri kuin teoreettinen stökiömetrinen määrä, joka tarvitaan tähän hapetukseen. Keksinnön mukaan molaarisen suhteen 02/N0 kaasussa pitää olla siis ainakin 0,5. Käytännössä on osoittautunut suosi-• 35 teltavaksi käyttää kaasussa molaarista suhdetta 02/N0, joka 4 112040 on yli 1 ja mieluiten ainakin 2, arvot yli 2,5 ovat suositeltavia. Vaikka keksinnön mukaisessa menetelmässä ei ilmoiteta happipitoisuuden ylärajaa kaasussa, ei kannata ylittää molaarista suhdetta 02/N0, joka on 100, jottei tur-5 haan lisätä käsiteltävän kaasun määrää. Arvot, jotka ovat yli 3,5, sopivat yleensä hyvin, yli 5:n olevat arvot ovat parhaita. Happea voidaan käyttää puhtaana tai yksinkertaisesti ympäristön ilmana. Tapauksessa, jossa käsiteltävä kaasu on savukaasua, happea voidaan lisätä ylimääränä il-10 maa, joka lähetetään tulipesään, jossa polttoaineen polttaminen suoritetaan; voidaan myös lisätä ilmaa savukaasuun tulipesän suulla.

Sitoutumatta teoreettiseen selitykseen keksijän mielestä kaasun puhdistaminen typpioksidista ja typpidiok-15 sidista alkaalimetallibikarbonaatilla tapahtuu alkaalime-tallipyrosulfiittivälituotteen muodostumisen kautta seu-raavien reaktioiden mukaan, joissa M merkitsee alkaalime-tallia: 20 2 MHC03 + 2 S02 —> M2S205 + H20 + 2 C02 M2S205 + 2 N02 —> MN02 + MN03 + 2 S02 _ :· M2S205 + 2 NO + 02 —> MN02 + MN03 + 2 S02 ··· Rikkidioksidin määrän kaasussa pitää olla siis ai- .. .: 25 nakin yhtä suuri kuin teoreettisesti tarvittava määrä riittävän alkaalimetallipyrosulfiittimäärän muodostamisek-_^ si alkaalimetallibikarbonaatin reaktiolla kaiken kaasun sisältämän typpioksidin ja typpidioksidin kuluttamiseksi ja alkaalimetallinitriitin ja -nitraatin muodostamiseksi • ·' 30 edellä mainittujen reaktioiden mukaan. Yleensä kaasussa ’ siis tarvitaan yhtä suuret määrät (mooleina ilmaistuna) rikkidioksidia, typen oksideita NOx ja alkaalimetallibi-: karbonaattia. Kuitenkin havaitaan, että kun prosessi on lähtenyt käyntiin, se vapauttaa saman määrän rikkidioksi- • 35 dia kuin se kuluttaakin. Käytännössä on osoittautunut suo- 5 112040 tavaksi käyttää puhdistettavassa kaasussa molaarista suhdetta S02/N0, joka on yli 0,2 ja mieluiten ainakin 0,5. Vaikka prosessi ei aseta ylärajaa rikkidioksidin määrälle, ei ole hyödyllistä ylittää molaarista suhdetta S02/N0, joka 5 on 3, ettei turhaan lisätä käsiteltävän kaasun tilavuutta. Molaarinen suhde S02/N0, joka on välillä 1 - 2, on osoittautunut erityisen edulliseksi.

Käytännössä kokemus on osoittanut, että tehokkaaksi puhdistamiseksi typen oksideista NOx, puhdistettavassa 10 kaasussa on toivottavaa käyttää hapen tilavuuskonsentraa-tiota, joka on ainakin 0,06 % ja mieluiten yli 0,1 % ja rikkidioksidin tilavuuskonsentraatiota, joka on ainakin 100 ppm (miljoonasosaa) ja mieluiten yli 200 ppm. Yli 0,15 %:n tilavuuskonsentraatiot hapella ja yli 350 ppm:n 15 rikkidioksidilla kaasussa sopivat hyvin, ainakin 0,25 %:n hapen ja 500 ppm:n rikkidioksidin pitoisuudet ovat erityisen edullisia. On yleensä osoittautunut tarpeettomaksi ylittää 750 ppm:n tilavuuskonsentraatioita rikkidioksidilla kaasussa, arvot 600 - 750 ppm rikkidioksidia ovat siis 20 tyydyttäviä. Mitä happeen tulee, sitä voidaan käyttää huomattavia määriä ilman, että se häiritsisi prosessin hyvää :· etenemistä. Usein hapen tilavuuskonsentraatio kaasussa ei f ylitä 10 %.

j. Alkaalimetallibikarbonaattia pitää käyttää yli 0,5 .25 moolia, mieluiten ainakin 0,8 moolia moolia kohti typpi-oksidia puhdistettavassa kaasussa. Tapauksessa, jossa puhdistettava kaasu sisältää typpioksidia ja typpidioksidia, alkaalimetallibikarbonaattia pitää käyttää enemmän kuin 0,5 moolia, mieluiten ainakin 0,8 moolia moolia kohti typ-* 30 pioksidia ja -dioksidia kaasussa. Periaatteessa käytetylle ‘ alkaalimetallibikarbonaattimäärälle ei ole ylärajaa. Käy- •y. tännössä taloudellisista syistä ei kannata ylittää 100 moolia (mieluiten 10 moolia) alkaalimetallibikarbonaattia moolia kohti typpioksidia (N0X) puhdistettavassa kaasussa, k | 112040 6 arvot 0,8-5 moolia ovat erityisen suositeltavia, arvot 1-3 moolia ovat kaikkein edullisimpia.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittamisessa lämpötilan pitää yleensä olla yli 250 K ja mieluiten ainakin 5 300 K. Lämpötilat 300 - 700 K sopivat hyvin. 350 - 550 K:n lämpötilat ovat parhaita ja näiden joukosta 400 - 500 K ovat erityisen edullisia.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kaasun käsittely alkaalimetallibikarbonaatilla voidaan suorittaa kosteana 10 tai kuivana. Kosteana käsittelyssä kaasu pestään alkaali-metallibikarbonaatin vesiliuoksella tai -suspensiolla. Kuivana käsittelyssä, joka on paras, alkaalimetallibikar-bonaattia käytetään kiinteänä kaasussa ilman nestettä, erityisesti vettä. Tässä kuivanan suoritettavassa käsit-15 telyssä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Ensimmäisessä käyttömenetelmässä alkaalimetallibikarbonaatti ruiskutetaan jauheena kaasuun reaktiokammion sisällä. Toisessa käyttömenetelmässä kaasua kierrätetään alkaalimetallibi-karbonaattipartikkeleiden kiinteässä kerroksessa, liikku-20 vassa kerroksessa tai leijukerroksessa. Nämä menetelmät ovat hyvin tunnettuja kemian alan tekniikassa. Siinä kan-nattaa käyttää raekooltaan tasaista ja mahdollisimman hie- : nojakoista jauhetta niin, että alkaalimetallibikarbonaatin • * * | ·· reaktiota kaasun rikkidioksidin ja typen oksidien kanssa I « t t 25 kiihdytetään. Yleensä suositellaan käytettäväksi jauhetta, jonka partikkeleiden keskimääräinen halkaisija on alle , t 250 pm. Paras raekoko vastaa partikkeleiden halkaisijaa, joka ei ylitä 200 pm, esimerkiksi 5 - 150 pm.

,, , Keksinnön mukaisessa menetelmässä alkaalimetallibi-

t t I

• 30 karbonaatti voi esimerkiksi olla natriumbikarbonaatti, .* kaliumbikarbonaatti, cesiumbikarbonaatti tai niiden seos.

Natriumbikarbonaatti on paras.

Keksinnön mukainen menetelmä johtaa kiinteään jäännöksen muodostumiseen, joka sisältää alkaalimetallinit-·* 35 riittiä, alkaalimetallinitraattia ja mahdollisesti alkaa- 7 112040 limetallisulfaattia. Tämä jäännös voidaan poistaa helposti käsittelemällä kaasua sopivalla pölynpoistolaitteella, joka voi sisältää esimerkiksi elektrostaattisen suodattimen. Tapauksessa, jossa käsittely suoritetaan kuivana 5 edellä kuvatun mukaisesti, voidaan käyttää suodattavista kankaista muodostunutta suodatinta (varsisuodatin), jonka tehokkuus on optimaalinen.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu kaikkien kaasujen puhdistamiseen, jotka sisältävät typen oksideita NOx 10 ja rikkidioksidia. Tärkeä sovellutus on talousjätteiden tai yhdyskuntajätteiden polttolaitosten savukaasujen puhdistaminen sekä rikkiä sisältävien fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja petrolijohdannaisten polttamisesta aiheutuneiden savukaasujen puhdistaminen. Se sopii erityi-15 sesti sähköä tuottavien lämpökeskusten savukaasujen puhdistamiseen.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintöä. Niitä selvennetään viittamalla liitteinä oleviin piirroksiin.

Kuvat 1, 2 ja 3 ovat kolme diagrammia, joista näkyy 20 typen oksideita (N0X) ja rikkidioksidia sisältävän kaasun koostumus.

t " Kuvat 4 ja 5 ovat diagrammeja, jotka osoittavat : vastaavasti hapen ja rikkidioksidin konsentraation vaiku- j· tusta kaasun puhdistumisasteeseen sen sisältämästä typpi- 25 oksidista.

Ensimmäinen esimerkkisarja

Esimerkit 1-3, joiden kuvaus on alla, ovat keksinnön mukaisia ja koskevat argonia, typpioksidia ja rikkidioksidia sisältävän kaasun käsittelyä alkaalimetalli- > » 30 bikarbonaatilla.

Esimerkki 1 t

Valmistettiin synteettinen kaasu, joka sisälsi pääasiassa argonia, typpioksidia, rikkidioksidia ja happea ja jonka koostumus tilavuuksina oli seuraava: e 112040 NO : 412 μ/l kaasua S02 : 675 μΐ/ΐ kaasua 02 : 22.940 μΐ/ΐ kaasua.

5 Lisäksi valmistettiin kerros, jossa oli 6 g nat- riumbikarbonaattipartikkeleita, jotka lepäsivät vaakasuoralla ritilällä. Kerroksessa käytettiin natriumbikarbo-naattipartikkeleita, joiden keskimääräinen halkaisija on noin 100 pm. Kaasu pantiin kulkemaan tasaisesti ylöspäin 10 kerroksen läpi säädellyllä nopeudella sen leijuttamiseksi.

Lämpötilaa nostettiin kerroksessa vähitellen 300 K:sta 700 K:seen.

Kokeen tulokset on esitetty kuvan 1 diagrammissa, jonka vaakasuora asteikko esittää kerrokseen tulevan kaa-15 sun lämpötilaa (Kelvin asteina ilmaistuna), vasemman pystyakselin asteikko esittää kerroksesta poistuvan kaasun kunkin komponentin NO, N02 ja N20 tilavuuskonsentraatiota (nämä konsentraatiot on ilmaistu ppmrinä tai μΐ komponenttia litrassa kaasua ja ne täytyy jakaa 50:llä NzO:n ollessa 20 kysessä) ja oikeanpuoleisen pystyakselin asteikko esittää hapen tilavuuskonsentraatiota kerroksesta poistuvassa kaa-sussa (ilmaistu ppmrinä tai pirinä happea litrassa kaali1: sua).

·· Havaitaan, että kaasu puhdistuu optimaalisesti ·;>.! 25 400 - 450 Km lämpötilassa. Noin 420 Km lämpötilassa ker- roksesta poistuvan kaasun koostumus on suunnilleen seuraa- · va r * · NO : 20 μ/1; N02 r 70 μΐ/ΐ; 30 N20 r 2 μΐ/ΐ; : ; : 02 r 21.500 μΐ/ΐ.

Esimerkki 2 I t |

Esimerkin 1 koe toistettiin käyttämällä tällä ker- 35 taa kaliumbikarbonaattikerrosta. Kerrokseen johdettu kaasu 9 112040 sisälsi argonin, typpioksidin, rikkidioksidin ja hapen seosta, jonka koostumus oli seuraava: NO : 415 μ/l kaasua 5 S02 : 675 μΐ/ΐ kaasua 02 : 22.907 μΐ/ΐ kaasua.

Kerroksen lämpötila nostettiin vähitellen 300 k:sta 800 K:seen.

10 Kokeen tulokset on esitetty kuvan 2 diagrammissa, jonka vaaka-akselin asteikko esittää kerrokseen tulevan kaasun lämpötilaa (Kelvin asteina ilmaistuna), vasemman pystyakselin asteikko esittää kerroksesta poistuvan kaasun kunkin komponentin NO, N02 ja N20 tilavuuskonsentraatiota 15 (nämä konsentraatiot on ilmaistu ppmrinä tai μΐ komponenttia litrassa kaasua ja ne täytyy jakaa 20:llä N20:n ollessa kysessä) ja oikeanpuoleisen pystyakselin asteikko esittää hapen tilavuuskonsentraatiota kerroksesta poistuvassa kaasussa (ilmaistu ppm:inä tai pl:ina happea litrassa kaa-20 sua).

Havaitaan, että kaasu puhdistuu optimaalisesti 400 - 500 K:n lämpötilassa.

Esimerkki 3 * * ? · ’:· Toistetaan esimerkin 1 koe käyttämällä tällä kertaa ·; ·· 25 cesiumbikarbonaattikerrosta. Kerrokseen johdettu kaasu si- sälsi argonin, typpioksidin, rikkidioksidin ja hapen seos-, ta, jonka koostumus oli seuraava: _ NO : 410 μ/l kaasua [’ 30 S02 : 675 μΐ/ΐ kaasua 02 : 22.871 μΐ/ΐ kaasua.

: Kerroksen lämpötila nostettiin vähitellen 300 K:sta 700 K:seen.

10 112040

Kokeen tulokset on esitetty kuvan 3 diagrammissa, jonka vaaka-akselin asteikko esittää kerrokseen tulevan kaasun lämpötilaa (Kelvin asteina ilmaistuna), vasemman pystyakselin asteikko esittää kerroksesta poistuvan kaasun 5 kunkin komponentin NO, N02 ja N20 tilavuuskonsentraatiota (nämä konsentraatiot on ilmaistu ppm:inä tai μΐ komponenttia litrassa kaasua ja ne täytyy jakaa 50:llä N20:n ollessa kysessä) ja oikeanpuoleisen pystyakselin asteikko esittää hapen tilavuuskonsentraatiota keroksesta poistuvassa kaa-10 sussa (ilmaistu ppm:inä tai pirinä happea litrassa kaasua) .

Havaitaan, että kaasu puhdistuu optimaalisesti 450 - 500 K:n lämpötilassa. Noin 475 Krssa kerroksesta poistuvan kaasun koostumus on suunnilleen seuraava: 15 NO : 150 p/l; N02 : 50 pl/l; N20 : 3 pl/l; 02 : 21.700 pl/l.

20

Toinen koesarja .Seuraavat esimerkit osoittavat vastaavasti hapen ja j : rikkidioksidin konsentraatioiden vaikutuksen puhdistet- :· tavassa kaasussa.

25 Esimerkki 4 • «

Toistetaan esimerkin 1 koe synteettisellä kaasulla, , joka sisälsi pääasiassa argonia, typpioksidia (410 pl/l), rikkidioksidia (675 pl/l) ja eri pitoisuuksia happea.

Suoritettiin neljä koetta neljällä eri happikonsen-;t 30 traatiolla. Kussakin kokeessa kaasua kierrätettiin leiju- ' * kerroksessa, jossa oli 6 g natriumbikarbonaattia kuten esimerkissä 1 ja mitattiin kaasun typen oksidien N0X pois-tumisnopeutta. Saadut tulokset on esitetty kuvan 4 dia-grammissa, jossa vaaka-akselin asteikko esittää hapen ti-' * 35 lavuuskonsentraatiota (%:eina) kerrokseen tulevassa kaa- u 112040 sussa ja pystyakselin asteikko ilmaisee kaasusta poistuneiden typen oksidien (NOx) tilavuusosuuden kokeen tuloksena. Diagrammi osoittaa, että kaasun puhdistuminen typen oksideista on optimaalista, kun hapen tilavuuskonsentraa-5 tio kaasussa ylittää noin 0,2 %. Konsentraatiot 0,3 - 0,4 ovat siis jo riittäviä hyvään puhdistumiseen. Todetaan siis, että kaasun hyvä puhdistuminen typen oksideista saavutetaan jo molaarisissa suhteissa 02/N0, joka on noin 7.

Esimerkki 5 10 Toistetaan esimerkin 1 koe synteettisellä kaasulla, joka sisälsi pääasiassa argonia, typpioksidia (410 μΐ/ΐ), hapeea ja rikkidioksidia ja muuteltiin rikkidioksidin pitoisuutta pitämällä hapen tilavuuskonsentraatio kaasussa noin 2,3 %:na.

15 Suoritettiin viisi koetta viidellä eri rikkidiok sidin tilavuuskonsentraatiolla. Kussakin kokeessa kaasua kierrätettiin leijukerroksen läpi, jossa oli 6 g natriumbikarbonaattia, kuten esimerkissä 1 ja mitattiin kaasun typen oksidien (N0X) poistumisnopeus. Saadut tulokset on 20 esitetty kuvan 5 diagrammissa, jossa vaaka-akselin asteikko esittää rikkidioksidin tilavuuskonsentraatiota (ppm:inä) kerrokseen tulevassa kaasussa ja pystyakselin f asteikko ilmaisee kokeen seurauksena poistuneen typen ok- ;· sidien tilavuusosuuden kaasussa. Diagrammi osoittaa, että * » » j 25 kaasun puhdistuminen typen oksideista kasvaa kaasun rikki-dioksidikonsentraation mukaan ja saavuttaa optimaalisen I t * * vakioarvon, kun rikkidioksidin tilavuuskonsentraatio kaa- » ♦ » sussa on ainakin 600 ppm.

t » » i I «

* I I

I > 4 * * f * » »

Claims (10)

1. Menetelmä typpioksidia ja rikkidioksidia sisäl-5 tävän kaasun puhdistamiseksi typpioksidista, jonka menetelmän mukaan kaasua käsitellään alkalimetallibikarbonaa-tilla, tunnettu siitä, että kaasussa käytetään happea, säädetään hapen ja vastaavasti rikkidioksidin kon-sentraatio kaasussa niin, että siinä saavutetaan molaari- 10 set suhteet 02:N0, joka on ainakin 1 ja S02:N0, joka on ainakin 0,2 ja kaasun lämpötila säädetään välille 300 K -700 K.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasussa käytetään molaarista suh- 15 detta 02/N0, joka on ainakin 2.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasussa käytetään molaarista suhdetta S02/N0, joka on ainakin 0,5.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene- 20 telmä, tunnettu siitä, että kaasussa käytetään rikkidioksidimäärää, joka on ainakin yhtä suuri kuin teo-, ’ reettinen määrä riittävän alkalimetallipyrosulfiittimää- : rän muodostamiseksi alkalimetallibikarbonaatin reaktiolla * f · ;· kaiken kaasun sisältämän typpioksidin ja typpidioksidin * i · ·*'.* 25 kuluttamiseksi. i t

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene- , telmä, tunnettu siitä, että kaasussa käytetään t i t hapen tilavuuskonsentraatiota, joka on ainakin 0,06 % ja rikkidioksidin tilavuuskonsentraatiota, joka on ainakin * * * 30 100 ppm. » | 1;

‘ ‘ 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen mene- » | V,: telmä, tunnettu siitä, että käytetään enemmän kuin :0,5 moolia alkalimetallibikarbonaattia moolia kohti kaa- 1 1 » sun typpioksidia. • , I I M ia 112040

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään 0,8-5 moolia al-kalimetallibikarbonaattia moolia kohti kaasun typpioksidia.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasun käsittely alkalimetallibikarbonaatilla suoritetaan lämpötilassa, joka on 400 - 500 K.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen me- 10 netelmä, tunnettu siitä, että kaasun käsittely alkalimetallibikarbonaatilla suoritetaan kuivana.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalimetallibikar-bonaatti on natriumbikarbonaatti. 15 Iti ♦ 1 : I · V • t I “ 112040