FI105988B - Menetelmä ja laitteisto lyhytsanoman lähettäjän tunnistamiseksi - Google Patents

Description

105988

Menetelmä ja laitteisto lyhytsanoman lähettäjän tunnistamiseksi

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tietoliikennejärjestelmiin ja erityisesti menetelmään ja 5 laitteistoon matkaviestinjärjestelmässä matkaviestimelle päätyvän lyhytsanoman lähettäjän tunnistamiseksi.

Digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä voidaan normaalien liiken-nekanavilla muodostettavien puhe- ja datayhteyksien lisäksi lähettää lyhyitä digitaalisia datasanomia, jotka lähetetään järjestelmän ohjaus- ja signalointiko kanavilla varsinaisen signaloinnin lomassa. Näitä sanomia kutsutaan yleisesti lyhytsanomiksi. Lyhytsanomien toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmän yhteyteen lisätään tyypillisesti lyhytsanomakeskus. Päätelaitteelta lähtevän lyhytsanoman yhteydessä tilaaja muodostaa lyhytsanoman päätelaitteen näppäimistöllä ja päätelaite lähettää lyhytsanoman signalointikanavalla tukiaseman ja 15 matkapuhelinkeskuksen kautta lyhytsanomakeskukseen. Lyhytsanomakeskus välittää lyhytsanoman matkaviestinverkon kautta signalointikanavilla toisen ti-.·. laajan päätelaitteelle tai muuhun kohteeseen.

. !*. Lyhytsanoman vastaanottanut tilaaja saa sanoman yhteydessä näyttöönsä sanoman lähettäneen elementin osoitteen, joka on tyypillisesti lä- « · · 20 hettäjän MS-ISDN-numero. Numero toimii tavallaan sanoman allekirjoituksena, jonka perusteella vastaanottaja voi päätellä sanoman lähettäjän identiteetin.

• ” Eräissä vähemmän kehittyneissä lyhytsanomakeskuksissa lähettäjän numeroa : voidaan sovellusohjelmarajapinnan kautta käsitellä, jolloin järjestelmään jää mahdollisuus lyhytsanomien lähettämiseksi väärää identiteettiä käyttäen.

25 Osassa lyhytsanomakeskuksia, esimerkiksi NOKIA SMSC, edellä ·*": kuvattu lähettäjän identiteetin väärentäminen on tehty mahdottomaksi. Mutta • · · koska tilaaja voi vastaanottaa sanomia useista eri lyhytsanomakeskuksista, ’*!;* joiden tarkistusrutiinien laadut saattavat poiketa merkittävästi toisistaan, on • · ’···’ olemassa selkeä tarve lyhytsanoman lähettäjän tunnistamisen parantamiseksi.

'•\m 30 Lähettäjän tunnistaminen on minkä tahansa viestinnän kannalta erittäin tärkeää. Väärän identiteetin käyttö mahdollistaa harhaanjohtavan ja häiritsevän viestinnän harjoittamisen, joka tilannekohtaisesti saattaa olla vastaanottajalle hyvinkin vahingollista. Erityisesti nykyään, kun lyhytsanomien välityksellä tilaajille tarjottavat palvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet ja monipuo-35 listuneet, on väärinkäytösten ehkäiseminen hyvin tärkeää.

2 105988 Väärinkäytösmahdollisuuden ehkäiseminen on kuitenkin sovitettava ongelman laajuuteen, eli järjestelmään lisättävien tarkistuksien on oltava riittävän selkeitä, nopeita ja helposti toteutettavia. Erityisesti tarvitaan menetelmä, joka tarjoaa yksinkertaisen ja edullisesti järjestelmään sovitettavan keinon ly-5 hytsanoman lähettäjän tarkistamiseksi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä 10 vastaanotettavan lyhytsanoman lähettäjän oikeellisuuden toteamiseksi. Menetelmälle on tunnusomaista se, että todetaan lyhytsanoman lähettäjän oikeellisuus tunnistustiedon perusteella, joka tunnistustieto ilmaisee ainakin lyhytsanoman lähettäjän, ja sanoman lähettäneen lyhytsanomakeskuksen.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 5 mukainen ly-15 hytsanomien vastaanottamiseen kykenevä päätelaite, jolle on tunnusomaista se, että päätelaite on sovitettu muodostamaan lähettäjän tunnistustiedon, joka .·. ilmaisee ainakin lyhytsanoman lähettäjän ja sanoman lähettäneen lyhytsano- , makeskuksen; ja esittämään tunnistustiedon päätelaitteen näytöllä vastaan- _ i!! _ ottajan suorittamaa tunnistusta varten.

lal . 20 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 6 mukainen ly- ' hytsanomien vastaanottamiseen kykenevä päätelaite, jolle on tunnusomaista : " se, että päätelaite on sovitettu muodostamaan lähettäjän tunnistustiedon, joka käsittää ainakin lyhytsanoman lähdeosoitteen ja sanoman lähettäneen lyhytsanomakeskuksen osoitteen; ja vertaamaan mainittua tunnistustietoa pääte-25 laitteen muistiin tallennettuihin tietoihin ja hyväksymään lyhytsanoman, jos ·*'*: tunnistustieto täsmää mainittuihin tietoihin.

t.\ Keksintö perustuu siihen, että lähettäjän tunnistus perustuu lähet- täjän osoitteen lisäksi lähettävän lyhytsanomakeskuksen osoitteeseen. Tyypil- « · lisesti tietty lyhytsanoman lähettäjä toimii tietyn lyhytsanomakeskuksen välityk-yj* 30 sellä. Lyhytsanomakeskuksen numeron väärentäminen ilman operaattorin apua on miltei mahdotonta. Jos lähettäjän osoitteen ja lähettävän lyhytsanomakeskuksen osoitteen yhdistelmä on vastaanottajan tiedon perusteella hyväksyttävä, voi vastaanottaja pitää tilaajan identiteettiä suurella todennäköisyydellä oikeana. Jos lähettäjä on uusi, mutta lähettävä lyhytsanomakeskus 35 on vastaanottajan tiedon perusteella luotettava lyhytsanomakeskus, jossa , 105988

O

luottamuksella tietoon vastaanottamaansa lyhytsanoman lähettäjästä ja mahdollisesti lisätä yhdistelmän hyväksyttävien yhdistelmien luetteloon. Jos sanoman lähettäjän ja lähettävän lyhytsanomakeskuksen yhdistelmä ei ole entuudestaan tunnettu, tilaaja pystyy keksinnönmukaisen menetelmän avulla suo-5 raan erottamaan nämä tapaukset ja suhtautumaan vastaanotettuihin sanomiin valitsemallaan tavalla. Yksinkertaisimmillaan keksinnönmukainen tarkistus voi perustua matkaviestimen näyttöön tulostamille lähettäjän ja lähettävän lyhytsanomakeskuksen osoitteille, mutta tarkistus voidaan järjestää tehtäväksi myös automaattisesti.

10 Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että se on yksinkertaisesti sovitettavissa järjestelmään ja tarjoaa siten kustannuksiltaan järkevän työkalun väärinkäytösmahdollisuuksien vähentämiseksi. Silti se toimii riittävän tehokkaasti karsien suurimman osan potentiaalisista väärin-käytöstapauksista ja edesauttaa näin sovellusrajapinnan kautta toteutettavien 15 palveluiden luotettavuutta. Tilaaja voi tulevaisuudessa vastaanottaa sanomia yhä suuremmasta määrästä lyhytsanomakeskuksia, mutta hänellä ei suoranaisesti ole mahdollisuutta kontrolloida käyttämiensä lyhytsanomakeskusten . turvallisuusominaisuuksia. Siten tilaajan mahdollisuus vaikuttaa edullisin kus- . tannuksin oman lyhytsanomapalvelunsa turvallisuustasoon on huomattava 20 etu. Tärkeämpien tietojen suojaamiseen ja autentikointiin voidaan lisäksi .i,., käyttää luotettavampia, esimerkiksi SIM-kortin avulla toteutettavia salausalgo- • t !. ' riimejä, mutta niiden käyttö on jo vaativampaa ja siten myös tilaajalle kalliim-

Paa·

Kuvioiden lyhyt selostus 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen ·**': yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: « · ·

Kuvion 1 lohkokaavio esittää GSM-järjestelmän perusrakenneosia tekniikan tason mukaisesti; • · ’···* kuvio 2 esittää lyhytsanomien protokollakerroksia GSM- my 30 järjestelmässä tekniikan tason mukaisesti; kuvion 3 lohkokaavio havainnollistaa järjestelyä lyhytsanomaviestin toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmässä tekniikan tason mukaisesti; kuvion 4 lohkokaavio havainnollistaa matkaviestimen rakennetta tekniikan tason mukaisesti; 35 kuvion 5 lohkokaavio havainnollistaa keksinnöllä ratkaistavaa on gelmaa; 4 105988 kuvion 6 vuokaavio havainnollistaa keksinnön ensimmäistä suoritusmuotoa; kuvion 7 lohkokaavio havainnollistaa keksinnönmukaisen menetelmän toista edullista suoritusmuotoa; ja 5 kuvion 8 lohkokaavio havainnollistaa keksinnönmukaisen menetel män kolmatta edullista suoritusmuotoa.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä tullaan seuraavassa selittämään käyttäen esimerkkinä 10 GSM-matkaviestinjärjestelmän (Global System for Mobile Comminications, GSM) lyhytsanomapalvelua, mutta keksintöä voidaan soveltaa myös muissa samantyyppistä sanomapalvelua käyttävissä radiojärjestelmissä, kuten DCS1800 (Digital Communication System) ja PCN (Personal Communication Network), sekä ΕΙΑ/ΤΊΑ INTERIM -standardien mukaisissa matkaviestinjäijestelmissä.

15 Seuraavissa esimerkeissä vastaanottimena käytetään matkaviestin- järjestelmän yhteydessä toimivaa matkaviestintä. Vastaanotin voi olla myös muu , . digitaalinen päätelaite, joka on sovitettu ainakin vastaanottamaan radiojärjestel- "V män välityksellä lähetettäviä lyhytsanomia. Esimerkkeinä tällaisista voidaan • < · ;;; mainita PDA (Personal Digital Assistant), johon on integroitu puhelintoiminnalli- 20 suutta, integroitu korttipuhelin ja PDA sekä integroitu puhelin ja henkilökohtai- « I < : ‘' nen tietokone.

I i : " Kuviossa 1 esitellään lyhyesti GSM-järjestelmän perusrakenneosat, « I « v : puuttumatta tarkemmin niiden ominaisuuksiin tai järjestelmän muihin osa- alueisiin. GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan GSM-suosi-25 tuksiin sekä kirjaan "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly ja • · · .··. M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-0-7.

Mf .·. Matkaviestinkeskus MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden • « · kytkennästä. Se suorittaa samantyyppisiä tehtäviä kuin yleisen puhelinverkon (PSTN) keskus. Näiden lisäksi se suorittaa myös ainoastaan liikkuvalle puhelu-··· 30 liikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa, yh-

IMI

.···. teistyössä verkon tilaajarekisterien kanssa. GSM-järjestelmässä on tilaajarekis- tereinä kotirekisteri HLR ja vierailijarekisteri VLR. Tilaajatietoja säilytetään pysyvästi HLR:ssä samoin kuin tietoa siitä, minkä VLR:n alueella matkaviestin MS on. Vierailijarekisteri VLR puolestaan säilyttää matkaviestimen MS tilaajatietoja 35 väliaikaisesti sen aikaa, kun matkaviestin on vierailijarekisteriin VLR liittyvän matkaviestinkeskuksen MSC alueella. Yksi VLR palvelee tyypillisesti yhtä mat- 5 105988 kaviestinkeskusta MSC. Matkaviestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjestelmien BSS avulla. Tukiasemajärjestelmä BSS muodostuu tukiasemaohjaimista BSC ja tukiasemista BTS. Yhtä tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia BTS.

5 Jokaisella tukiasemalla BTS on käytettävissään yksi tai useampia kantoaaltopareja, joilla se voi muodostaa duplex-radioyhteyden alueellaan liikkuvan matkaviestimen MS kanssa. Jokainen kantoaalto on jaettu useaan, yleensä kahdeksaan TDMA-aikaväliin eli kanavaan. Nämä GSM-järjestelmän kanavat voidaan jakaa kahteen luokkaan: liikennekanaviin (TCH) ja ohjaus- eli signaloin-10 tikanaviin (CCH). Liikennekanavilla voidaan siirtää joko puhetta tai dataa ja lii-kennekanava allokoidaan kulloinkin vain yhtä puhelua varten. Järjestelmän ohjaukseen tarvittava signalointi suoritetaan ohjaus- eli signalointikanavilla. Tukiaseman BTS, tukiasemaohjaimen BSC ja matkapuhelinkeskuksen MSC välillä on kiinteitä signalointi-ja liikennekanavia.

15 Ohjauskanavia on edelleen useita eri tyyppejä. Yleislähetyskanava BCCH (Broadcast Control Channel) on yksisuuntainen ohjauskanava tukiasemalta BTS matkaviestimelle MS ja sillä lähetetään matkaviestimelle solukohtai- . siä tietoja käytettävistä tehotasoista, naapurisolujen BCCH-taajuuksista, jne.

•« · . BCCH-kanava sisältää myös synkronoitumis- ja taajuuskorjaustietoa, jonka . : ·. 20 avulla matkaviestin lukittuu järjestelmään.

ti

;i.·, Lukittumisen jälkeen matkaviestin MS kuuntelee tukiaseman BTS

* · !. 1 kutsuja yhteiskanavalla CCCH (Common Control Channel), jota käytetään yksin- omaan signalointiyhteyden muodostamiseen. Yhteyden muodostus tapahtuu

III

' useammassa vaiheessa: 1.) kutsun välitys tukiasemalta BTS matkaviestimelle 25 MS 1, 2.) matkaviestimen MS, vastaanottamansa kutsun seurauksena tai muu- · · toin synnyttämän hajasaannin (random access) lähetys matkaviestimeltä tu-kiasemalle BTS sekä 3.) yhteyskohtaisen ohjauskanavan SDCCH (Stand alone .v. Dedicated Control Channel) osoitus yhteydelle. Varsinainen signalointi tu- • · · kiaseman ja matkaviestimen MS välillä suoritetaan SDCCH-ohjauskanavalla.

« · 30 Jos SDCCH-kanavalla tapahtuva signalointi on puhelunmuodostussignalointi, yhteys siirretään liikennekanavalle TCH.

Tukiaseman BTS ja matkaviestimen MS välistä datan tai puheensiirtoa varten määritetyn liikennekanavan TCH tai niiden välistä signalointia varten määritetyn yhteyskohtaisen ohjauskanavan SDCCH rinnalla käytetään rinnak-35 kaista ohjauskanavaa SACCH (Slow Associated Control Channel). Rinnakkaista 6 105988 ohjauskanavaa käytetään lähinnä matkaviestimen MS yhteyden aikana suorittamien mittausten siirtämiseen matkaviestimeltä tukiasemalle BTS.

SDCCH- ja SACCH-ohjauskanavia voidaan GSM-matkaviestin-järjestelmässä käyttää lyhyiden digitaalisten datasanomien eli ns. lyhytsanomien 5 (Short Message) siirtoon matkaviestimen MS ja järjestelmään liitetyn lyhytsanomakeskuksen SMSC (Short Message Service Center) välillä. Lyhytsanomakeskus on GSM-järjestelmään liitetty keskus, jonka kautta lyhytsanomat kulkevat ja johon ne voidaan tallettaa myöhempää lähetystä varten mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. Lyhytsanomakeskuksen lähettämät sanomat vastaanotetaan GSM-10 järjestelmän lyhytsanomayhdyskeskuksena toimivassa matkaviestinkeskukses-sa, joka kyselee väylöitys- ja lyhytsanomatiedot kotirekisteristä ja välittää lyhytsanoman edelleen toimitettavaksi vastaanottajan vierailukeskukseen.

GSM-järjestelmässä lyhytsanomat voivat olla korkeintaan 140 tavun mittaisia datasanomia. Lyhytsanoma voi olla matkaviestimelle päättyvä lyhyt-15 sanomalähetys (Mobile Terminating, MT) tai matkaviestimeltä lähtevä lyhyt-sanomalähetys (Mobile Originating, MO). Lyhytsanomapalvelun välityksellä voidaan toteuttaa myös jakelulähetys, joka tarkoittaa sanoman lähetystä yhden tai :'; useamman solun alueella kaikille siellä oleville matkaviestimille.

( t « I

. Jos matkaviestimellä MS on yhteys liikennekanavalla TCH, lyhyt- 20 sanomat välitetään SACCH-ohjauskanavalla. Muussa tapauksessa lyhytsano-

* · I

mat välitetään SDCCH-ohjauskanavalla. Lyhytsanomien reititykseen matkavies-' tinverkossa käytetään HLR- ja VLR-rekistereitä oleellisesti samalla tavoin kuin : ((j' puheluiden reitittämiseen.

I < f ' ' ' Kuviossa 2 on esitetty GSM-määritysten mukainen lyhytsanomavies-

25 tin siirtämisessä käytetävä protokolla-arkkitehtuuri. GSM-järjestelmässä SM-TP

« · · (Short Message Transfer Layer Protocol) on lyhytsanomakeskuksen SMSC ja \m\: matkaviestimen MS välille määritetty protokolla, jonka SMS-DELIVER-sanoma ,v. on lyhytsanomakeskuksesta matkaviestimelle lähetettävä datasanoma ja SMS- • · · SUBMIT on vastaavasti matkaviestimeltä lyhytsanomakeskukseen lähetettävä 30 datasanoma. SM-RP-kerros on matkaviestimen ja GSM-verkon matkaviesti·* tinkeskuksen MSC välinen, lähinnä viittauksiin ja osoitetietoihin liittyvä protokol- lakerros. RP-MT-DATA-sanoma on RP-kerroksen matkaviestimelle päätyvä datasanoma ja vastaavasti RP-MO-DATA-sanoma on RP-kerroksen matkaviestimeltä lähtevä datasanoma.

35 Seuraavissa keksinnön edullisia suoritusmuotoja esittelevissä kuva uksissa käytetään TP-kerroksen SMS-DELIVER-sanoman ja RP-kerroksen RP- 7 105988 MT-DATA-sanoman parametreja keksintöä näihin sanomiin tai esitettyihin vaihtoehtoihin kuitenkaan rajaamatta.

SMS-DELIVER-sanoma käsittää parametrin TP-OA, joka ilmaisee sanoman lähdeosoitteen. TP-OA voi olla koko osoite, tai osa kokonaisesta 5 osoitteesta. Osoitetietona voidaan käyttää myös esimerkiksi SMS-DELIVER-sanoman sisältämän TP-PID-parametrin (Protocol Identifier) kenttää tai osa osoitteesta voi olla myös SMS_DELVER-sanoman datakentässä. Seuraavassa esimerkissä TP-OA ilmaisee osoitteen kokonaisuudessaan, ja tämä osoite näytetään tyypillisesti päätelaitteella varsinaisen sanoman lisäksi. RP-MT-DATA-10 sanoma käsittää vastaavasti parametrin RP-OA, joka ilmaisee sanoman lähettäneen lyhytsanomakeskuksen SMSC osoitteen.

Kuviossa 3 on lohkokaavion avulla esitetty järjestely lyhytsanoma-viestin toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmässä. Lyhytsanomapalvelua varten matkaviestinjärjestelmän yhteyteen on lyhytsanomayhdyskeskuksen SMS-GW 15 välityksellä liitetty kaksi lyhytsanomakeskusta SMSC1 ja kumpikin lyhytsanomakeskus käsittää useampia sovellusohjelmia APP1.1-APP1.5 ja APP2.1-APP2.2 erilaisten palveluiden tarjoamiseksi tilaajille. Lyhytsanomayhdyskeskus SMS-GW on lyhytsanomia matkaviestimelle välittävän keskuksen SMS_GW

• · I * . (Gateway Mobile Switching Centre for Short Message Services) ja matkaviesti- 20 meitä lähteviä lyhytsanomia välittävän keskuksen SMSJWMSC (Interworking « « · ;'.t Mobile Switching Center for Short Message Service) yhteisnimitys. Tapaukses- • · * sa a lyhytsanomakeskuksen SMSC1 sovellusohjelmasta APPI.3 lähetetään * · :i#" matkaviestimelle MS lyhytsanoma, joka käsittää tilaajan tilaamaa periodisesti lä- « i * ' hetettävää tietoa tilaajan valitsemasta aiheesta. Sanoman lähdeosoite, joka 25 siirtyy matkaviestimelle MS lyhytsanoman yhteydessä parametrin TP-OA väli- « · · tyksellä, on sovelluksen APPI.3 osoite (app1.3). Sanoman lähettäneen lyhytsa- •***#: nomakeskuksen SMSC1 osoite (sc1) välittyy matkaviestimelle MS lyhytsanoman yhteydessä parametrin RP-OA välityksellä.

* · ·

Kuvion 4 lohkokaavio havainnollistaa yksinkertaistettua matkaviesti-30 men MS rakennetta. Alan ammattilaiselle on selvää, että kukin lohko voidaan ..*·* toteuttaa usealla eri tavalla. Radio-osa 41 käsittää radiotien ylitykseen tarvittavat :***: lähetys- ja vastaanottotoimintoihin liittyvät rakenneosat, kuten radiolähetinvas- taanottimen, modulaattorin, kanavakoodauksen ja -dekoodauksen jne. Signalointi- ja ohjausosa 42 ohjaa koko matkaviestimen toimintaa. Lyhytsanomia 35 vastaanotettaessa mainittu signalointi- ja ohjausosa purkaa radio-osan 41 vastaanottaman lyhytsanoman ja ohjaa sen tulostettavaksi näyttöön 45. Vastaavasti 8 105988 signalointi- ja ohjausosa 42 muodostaa tilaajan näppäimistöltä 43 antaman sanoman ja osoitetietojen perusteella radio-osan 41 välityksellä lähetettävän lyhytsanoman. Matkaviestin käsittää lisäksi muistia 44, joka tyypillisesti muodostuu päätelaitteen muistista ja matkaviestimen tunnistusyksikkönä käytetyn SIM-5 älykortin muistista.

Kun sanoma on siirretty vastaanottajalle, matkaviestin MS tulostaa tekniikan tason mukaisesti näytölle 45 sanoman ja sanoman lähdeosoitteen. Lyhytsanomakeskuksen SMSC2 yhteydessä toimii sovellusohjelma APP2.2, joka tarjoaa yleisen puhelinverkon tilaajille mahdollisuuden lähettää matkaviestin-10 tilaajille sanomia modeemin välityksellä. Sovellusohjelma pyytää lähettäjältä muiden tietojen lisäksi myös lähettäjän numeron, jolloin on luonnollisesti tarkoitus antaa sanoman lähettäjän oma kiinteän verkon numero. Oletetaan, että lähettäjä ei näin tee, vaan esimerkiksi laatii tekstiksi oman lyhytsanomatiedotteen, joka muistuttaa muodoltaan sovellusohjelman APPI.3 antamia tiedotteita ja an-15 taa lähettäjän numeroksi sovellusohjelman APP1.3 osoitteen (app1.3). Lyhytsanomakeskus SMSC2 ei kaikissa tapauksissa tarkista annetun tiedon oikeellisuutta, vaan välittää sanoman eteenpäin annetuilla tiedoilla. Kun sovellusohjel-man APP2.2 lähettämä sanoma saapuu matkaviestimelle MS, se tulostuu näyt- I I · · . töön tekniikan tason mukaisesti tapauksen b osoittamalla tavalla. Matkaviestintä ,'j·. 20 MS käyttävä tilaaja ei pysty näkemään eroa sovellusohjelman APPI.3 ja sovel-

I f I

. lusohjelman APP2.2 välityksellä lähetetyn sanoman välillä, ja väärinkäytös ιοί. * dennäköisesti onnistuu.

:<(i' Kuvion 4 ja kuvion 5 avulla selitetään seuraavassa keksinnönmukai-

* « I

v ’ sen menetelmän avulla aikaansaatua vaikutusta. Kun sanoma saapuu matka- 25 viestimelle MS, matkaviestimen signalointi-ja ohjausosassa 42 erotetaan SMS-DELIVER- ja RP-OA-sanomista lyhytsanoman lähettäjän ja lähettäneen lyhytsa-•\\\: nomakeskuksen osoitteet. Tulostamalla matkaviestimen näyttöön 45 molemmat §.\t tiedot yhtä aikaa tai toisen tai molempien osoitteiden perusteella johdettu tieto M (esimerkiksi aliasnimi), tarjotaan tilaajalle mahdollisuus erottaa väärennetty ly- ’·;** 30 hytsanoma, jolloin väärinkäytös epäonnistuu. Tapauksessa b tilaaja näkee suo- raan näytöstä vertaamalla lähdeosoitetta (app1.3) ja lyhytsanomakeskuksen osoitetta (sc2), että lähetetty sanoma ei ole oikea, ja voi jättää väärennetyt tiedot huomiotta.

Keksinnönmukaisen menetelmän ensimmäistä suoritusmuotoa on 35 havainnollistettu kuvion 6 vuokaaviossa. Kohdassa 61 matkaviestin MS vastaanottaa lyhytsanoman. Sanoman tunnistetiedot eli tässä lähdeosoitteet erote- 9 105988 taan lyhytsanomasta (kohta 62) ja tulostetaan (kohta 63) lyhytsanomanjälkeen matkaviestimen MS näyttöön (kohta 64). Nähdessään yhdistetyt tiedot tilaaja voi niiden avulla päätellä lähdeosoitteen oikeellisuuteen.

Keksinnönmukaisen ratkaisun käyttöä voidaan helpottaa tarjoamalla 5 tilaajalle mahdollisuus määrittää matkaviestimen muistiin 44 tallennettavaan tietokantaan käyttämiään lyhytsanomakeskuksia koskeva osoitekirja. Tällöin menetelmään voidaan lisätä vaihe, jossa signalointi- ja ohjausosa hakee tietokannasta lyhytsanomakeskuksen lähdeosoitetta vastaavan tilaajan antaman nimen ja tulostaa mainitun nimen lähettäjän numeron, tai vastaavan osoitekirjassa 10 määritetyn nimen yhteydessä matkaviestimen näyttöön 45. Tarkistus muodostuu helpommaksi, kun tilaaja saa tiedot sanallisessa muodossa, eikä hänen tarvitse suorittaa tunnistusta vaikeammin muistettavien numerosarjojen perusteella.

Keksinnön ensimmäisessä sovellusmuodossa tilaaja pystyi päättelemään lähettäjän oikeellisuuden lyhytsanoman vastaanottamisen jälkeen. Kun 15 lyhytsanomapalveluiden tarjonta lisääntyy ja erityisesti maksulliset tiedotteet tulevat kuvaan, voi olla tarpeen sisällyttää järjestelmään mahdollisuus hylätä lyhytsanoma jo ennen sen lukemista. Tätä keksinnön edullista suoritusmuotoa on havainnollistettu kuvion 7 vuokaaviossa. Kohdassa 71 matkaviestin MS vas- t · i

« I f I

, ,\ taanottaa lyhytsanoman. Sanoman lähdeosoitteet erotetaan jälleen lyhytsano- I · 20 masta (kohta 72), mutta nyt näyttöön tulostetaan tieto tulevasta lyhytsanomasta i · f ,! . ja mainitut lähdeosoitteet (kohta 73), joko numeromuodossa tai tilaajan osoite- '' kirjasta haettuna aliasnimenä. Nähdessään tiedot tilaaja voi päättää hyväksyykö

I I

1 " hän mainitusta lähteestä tulleen sanoman (kohta 74). Jos tiedot eivät ole vas- '.: ' taanottajan mielestä sopivat, voi tilaaja hylätä lyhytsanoman (kohta 75), jolloin 25 lyhytsanomaa ei tulosteta matkaviestimen näyttöön. Jos sanoman lähdeosoite-tiedot ovat tilaajan mielestä hyväksyttävät, lyhytsanoma tulostetaan matkavies-timen näyttöön.

t.\# Lähettäjän tietojen tarkistaminen voidaan hoitaa myös automaatti- sesti, jolloin tilaajan tarvitsee arvioida lähettäjän oikeellisuus vain niiden yhdis- • * 30 telmien osalta, joissa lähettäjän ja lyhytsanomakeskuksen yhdistelmä poikkeaa *:· sallituista yhdistelmistä. Tätä suoritusmuotoa on havainnollistettu kuvion 8 loh- kokaavion avulla. Kohdassa 81 matkaviestin MS vastaanottaa lyhytsanoman ja * * * kohdassa 82 lähettäjän ja lähettäneen lyhytsanomakeskuksen SMSC osoitteet erotetaan lyhytsanomasta (kohta 83). Matkaviestimen tietokannassa on käyttä-35 jän määrittämä sallittujen osoiteparien luettelo, johon mainittua lyhytsanomasta erotettua osoiteparia verrataan (kohta 84). Jos osoitepari löytyy tietokannasta, 10 105988 lyhytsanoma hyväksytään (kohta 85) ja se tulostetaan matkaviestimen näyttöön (kohta 86). Jos osoiteparia ei löydy sallittujen osoiteparien luettelosta, käyttäjää informoidaan tulevasta lyhytsanomasta (kohta 87) ja näytetään mainittu osoite-pari. Tilaaja voi tällöin päättää vastaanottaako hän sanoman vai ei (kohta 88).

5 Jos tilaaja hylkää sanoman, sitä ei tulostetaan näyttöön eikä sanomaa kuitata vastaanotetuksi. Jos tilaaja päättää vastaanottaa sanoman, hän voi myös päättää lisätäänkö osoitepari sallittujen osoiteparien luetteloon vai ei (kohta 89). Jos tilaaja päättää, että yhdistelmä on sallittu, osoitepari lisätään tietokantaan (kohta 90). Muussa tapauksessa siirrytään suoraan vaiheeseen 85, jossa lyhytsanoma 10 hyväksytään ja kohtaan 86, jossa lyhytsanoma näytetään, jolloin tilaajan kantaa lyhytsanoman vastaanottamiseen kysytään taas seuraavan kerran, kun tilaaja vastaanottaa lyhytsanoman samasta osoitteesta.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-15 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

a i t a · a tai f • * a a a » I i • i · a a a a a a a i i a a a a a a a a i a a a a aa a a i a a < » a a i a • · » • · • a · a • · « • ·

IM

t « t · · • · · * ·

Ml • t • · a a · •

Ml 9 »9·· taa • · < a r c c

Claims (7)

105988

1. Menetelmä vastaanotettavan lyhytsanoman lähettäjän oikeellisuuden toteamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä todetaan lyhytsanoman lähettäjän (APP1.3) oikeellisuus tunnistus-5 tiedon perusteella, joka tunnistustieto ilmaisee ainakin lyhytsanoman lähettäjän, ja sanoman lähettäneen lyhytsanomakeskuksen (SMSC1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi tulostetaan tunnistustieto vastaanottavan päätelaitteen (MS) näy-10 tölle (45), ja suoritetaan toteaminen vastaanottavan tilaajan toimesta mainitun näytölle tulostetun tunnistustiedon perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä toteaminen suoritetaan automaattisesti vastaanottavalla 15 päätelaitteella (MS) vertaamalla vastaanotetun sanoman tunnistustietoja päätelaitteen muistiin (44) tallennettuihin tunnistustietoihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi tiedotetaan tilaajalle tapaukset, joissa vastaanotet- · tavan sanoman tunnistustiedot poikkeavat päätelaitteen muistiin (44) tallen- : 20 netuista tunnistustiedoista. I f «

5. Lyhytsanomien vastaanottamiseen kykenevä päätelaite (MS) :'. ‘; tunnettu siitä, että päätelaite (MS) on sovitettu muodostamaan lähettäjän tunnistustiedon, joka ilmaisee ainakin ly-hytsanoman lähettäjän (appi.3) ja sanoman lähettäneen lyhytsanomakeskuk-25 sen (SMSC1); ja ... esittämään tunnistustiedon päätelaitteen (MS) näytöllä (45) vas- • · '···’ taanottajan suorittamaa tunnistusta varten.

6. Lyhytsanomien vastaanottamiseen kykenevä päätelaite(MS), tunnettu siitä, että päätelaite (MS) on sovitettu • · 30 muodostamaan lähettäjän tunnistustiedon, joka käsittää ainakin ly- ·, hytsanoman lähdeosoitteen (appi.3) ja sanoman lähettäneen lyhytsanoma- ·;;; keskuksen (SMSC1) osoitteen (sc1); ja vertaamaan mainittua tunnistustietoa päätelaitteen muistiin (44) tallennettuihin tietoihin ja hyväksymään lyhytsanoman, jos tunnistustieto täs-35 mää mainittuihin tietoihin. 105988

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen päätelaite (MS), tunnettu siitä, että päätelaite (MS) on lisäksi sovitettu tiedottamaan tilaajalle tapaukset, joissa vastaanotettavan sanoman tunnistustiedot poikkeavat päätelaitteen muistiin (44) tallennetuista tiedoista. I I I <11 I I < I I • · · • · · « · · « · « « « « « ·»« ' • M • · • · · • · • ♦ · • · · • · • 1 · • · • 1 • · · « « « · « · • « · • « • · · 105988