Nothing Special   »   [go: up one dir, main page]

FI105308B - Puhelimen soittoäänen ohjelmointi - Google Patents

Puhelimen soittoäänen ohjelmointi Download PDF

Info

Publication number
FI105308B
FI105308B FI965265A FI965265A FI105308B FI 105308 B FI105308 B FI 105308B FI 965265 A FI965265 A FI 965265A FI 965265 A FI965265 A FI 965265A FI 105308 B FI105308 B FI 105308B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ringtone
characters
memory
message
mobile station
Prior art date
Application number
FI965265A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI965265A (fi
FI965265A0 (fi
Inventor
Taneli Armanto
Vesa Ylitolva
Jani Leppaelammi
Original Assignee
Nokia Mobile Phones Ltd
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Mobile Phones Ltd filed Critical Nokia Mobile Phones Ltd
Priority to FI965265A priority Critical patent/FI105308B/fi
Publication of FI965265A0 publication Critical patent/FI965265A0/fi
Priority to EP04022067A priority patent/EP1505818A3/en
Priority to DE69731271T priority patent/DE69731271T2/de
Priority to EP97660144A priority patent/EP0851649B1/en
Priority to US08/995,795 priority patent/US6094587A/en
Priority to JP00045498A priority patent/JP3832691B2/ja
Publication of FI965265A publication Critical patent/FI965265A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI105308B publication Critical patent/FI105308B/fi
Priority to JP2006090923A priority patent/JP4204598B2/ja

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M19/00Current supply arrangements for telephone systems
    • H04M19/02Current supply arrangements for telephone systems providing ringing current or supervisory tones, e.g. dialling tone or busy tone
    • H04M19/04Current supply arrangements for telephone systems providing ringing current or supervisory tones, e.g. dialling tone or busy tone the ringing-current being generated at the substations
    • H04M19/041Encoding the ringing signal, i.e. providing distinctive or selective ringing capability
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/72Mobile telephones; Cordless telephones, i.e. devices for establishing wireless links to base stations without route selection
    • H04M1/724User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/72Mobile telephones; Cordless telephones, i.e. devices for establishing wireless links to base stations without route selection
    • H04M1/724User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones
    • H04M1/72403User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones with means for local support of applications that increase the functionality
    • H04M1/7243User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones with means for local support of applications that increase the functionality with interactive means for internal management of messages
    • H04M1/72436User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones with means for local support of applications that increase the functionality with interactive means for internal management of messages for text messaging, e.g. short messaging services [SMS] or e-mails

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Human Computer Interaction (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Mobile Radio Communication Systems (AREA)
  • Telephonic Communication Services (AREA)
  • Telephone Function (AREA)
  • Devices For Supply Of Signal Current (AREA)

Description

, 105308 «
Puhelimen soittoäänen ohjelmointi - Programmering av en telefons rington • Esillä oleva keksintö koskee menetelmää puhelimen soittoäänen ohjelmoimiseksi, 5 jossa puhelimessa tallennetaan soittoääni soittoäänimuistiin ja toistetaan äänentoistovälineillä vasteena tulevalle puhelulle. Keksintö koskee myös matkaviestintä ja matkaviestinjärjestelmää, joka käsittää matkaviestinverkon ja ainakin yhden matkaviestimen langatonta kommunikointia varten ja jossa järjestelmässä on välineet puheen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, muisti 10 soittoäänen tallentamiseksi, ja välineet soittoäänen toistamiseksi merkiksi tulevasta puhelusta.
Matkapuhelimissa on alkujaan ollut tavanomaisista puhelimista tuttuja soittoääniä, jotka ovat lähinnä muistuttaneet kellon pirinää. Kun määrätyn merkkisessä ja 15 mallisessa matkapuhelimessa oli yksi kiinteä soittoääni, syntyi ongelmallisia tilanteita, joissa kahdella samassa tilassa olleella käyttäjällä oli samanlainen matkapuhelin ja siten samanlainen soittoääni, jolloin syntyi sekaannusta kenen puhelin oikeastaan soi. Tätä ongelmaa on ratkottu asettamalla soittoääni riippuvaksi joko omasta puhelinnumerosta tai soittajan puhelinnumerosta.
20 Kuitenkin kahden lähes saman puhelinnumeron perusteella muodostettu : soittoääni voi kuulostaa niin samankaltaiselta pirinältä, että niitä on silti vaikea •«« · : erottaa toisistaan. Lisäksi muodostamalla soittoääni puhelinnumeron perusteella :’·· saadaan lähinnä erisävyisiä piriseviä soittoääniä, jotka saattavat jopa ärsyttää • · : käyttäjää, eli käyttäjä ei itse pääse valitsemaan itselleen mielekästä soittoääntä.
25 • · » :·: 1 Ongelmaa on edelleen ratkottu matkapuhelimien kehittymisen myötä. Nykyään matkapuhelimissa on yleensä useita ennalta tallennettuja soittoääniä, joista ’« · · käyttäjä voi valita käyttöön haluamansa soittoäänen. Tavanomaisten pirisevien * · » soittoäänien lisäksi on nykyteknologian avulla toteutettu soittoääniksi * t 30 musiikkikappaleista tuttuja sävelmiä, jotka ovat myös valittavien soittoäänien • · ’··/’ joukossa. Kun matkapuhelimien käyttö on levinnyt räjähdysmäisesti, on i.i : osoittautunut, ettei edes kymmenen erilaista soittoääntä matkapuhelimessa ole •«· « · 2 105308 poistanut sitä ongelmaa, että useat matkapuhelinkäyttäjät luulevat oman puhelimensa soivan, kun jonkun muun puhelin soi. Lisäksi saattaa olla, ettei mikään ennalta tallennettu soittoääni miellytä käyttäjää. Vastaava ongelma on usein tavallisissa puhelimissa, joissa on rajoitettu määrä erilaisia soittoääniä.
5 Tätä tilannetta on parannettu mahdollistamalla soittoäänien ohjelmoinnin puhelimen tai muun kommunikointilaitteen käyttöliittymällä. Eräs ratkaisu on esitetty patentissa US 4 866 766, jossa käyttäjä voi syöttää puhelimeen erilaisia parametreja, jotka määrittelevät pulssimuotoisen soittoäänisekvenssin kuten 10 taajuuden, pulssin pituuden, pulssien määrän ryhmässä, pulssien välin, pulssiryhmien määrän jne. Nämä parametrit syötetään erilaisina numeroina.
Toisenlainen ratkaisu on esitetty julkaisussa WO 92/03891, jossa hakulaitteen soittoäänen voi ohjelmoida sytyttämällä tai valaisemalla tiettyjä pikseleitä matriisinäytöllä. Pikseleiden sijainti korkeussuuntaisesti vastaa määrättyä 15 sävelkorkeutta (E, F, G, A, H, C, D) ja sävelen kesto määräytyy peräkkäisten
pikseleiden mukaan. Toinen vastaavanlainen ratkaisu on esitetty julkaisussa EP
684 591 A1, jossa hakulaitteen näytöllä voidaan ohjelmoida soittoääni siten, että sävelkorkeus esitetään näytöllä kirjainmerkkinä (DO, RE, Ml, FA, SO, LA, Tl) ja sävelen kestoa saa säädettyä usean saman kirjainmerkin sekvenssinä. Edellä 20 mainittujen julkaisujen ratkaisujen puutteiden vuoksi soittoäänen ohjelmoinnin : suhteen on 23.2.1996 jätetyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa 960858 : esitetty ratkaisu, jossa voidaan mm. ohjelmoida soittoääni nuotteina syöttämällä • 1 nuotit graafisesti näytöllä esitettävälle nuottiviivastolle suoraan graafisina : nuottimerkkeinä.
• · · 25 • · » • · · *·1 1 Kuitenkin soittoäänien ohjelmoinnilla käyttäjäliittymältä on haittapuolensa. Se vaatii käyttäjältä vaivaa syöttää erilaisia parametrejä, merkkejä tai nuotteja eri • · · 'f/.' tavoin. Lisäksi se useissa edellä esitetyissä esimerkeissä edellyttää käyttäjältä t I I « « · musiikin teorian tuntemista hänen halutessaan saada puhelimeensa määrätyn • « · : 30 sävelmän.
• 1 · « » « « « • « · · • · · • · · · · «· · 3 105308
Soittoäänen ohjelmoinnin helpottamiseksi on patentissa US 4 868 561 esitetty ratkaisu, jossa hakulaitteen omistaja voi saada hakulaitteeseen uuden soittoäänen ilmateitse. Tämä tapahtuu siten, että hakulaitteen omistaja soittaa puhelimitse hakujärjestelmän ylläpitäjälle, ilmoittaa hakulaitteen tunnuksensa 5 (puhelinnumeron) ja valitsee hänellä ennalta olevasta luettelosta haluamansa soittoäänen ja ilmoittaa hakujärjestelmän ylläpitäjälle kyseisen soittoäänen tunnuksen. Tällöin hakulähetin pohjustaa ensin hakulaitteen soittoäänen muutosta varten lähettämällä hakulaitteelle ilmoituksen soittoäänen muuttamisesta ja sen jälkeen hakulähetin lähettää soittoäänisekvenssin, jolloin hakulaite korvaa 10 muistissa olevan soittoäänisekvenssin uudella ilmateitse vastaanotetulla soittoäänisekvenssillä.
Edellä esitetyn ratkaisun haittana soittoäänen ohjelmoinnissa on se, että käyttäjän tarvitsee erikseen ottaa yhteyttä hakulähettimeen, joka ylläpitää eri soittoääniä, ja 15 käyttäjä voi saada vain sellaisia soittoääniä, jotka löytyvät hakulähettimeltä ja jotka löytyvät käyttäjän luettelosta ja joiden tunnuksen hän siten tietää. Lisäksi hakulaite ei voi samanaikaisesti vastaanottaa hakuviestiä, koska soittoäänisekvenssin lähetys varaa kanavan sillä hetkellä. Vastaavasti haittana on se, että vain hakujärjestelmän ylläpitäjä voi toteuttaa ohjelmoinnin, eli lähettää 20 soittoäänisekvenssin ilmateitse. Lisäksi hakulaite (sen soittoäänimuisti) täytyy : ensin pohjustaa soittoäänen muutosta varten, mikä vaatii ylimääräisen lähetyksen.
« »· · • · · · ·
:/.j Toinen ratkaisu koskien äänen lähetystä ilmatien yli on esitetty julkaisussa WO
• · i 96/06417, joka esittää hakulaitejärjestelmän, jossa lähetin voi sisällyttää äänen « 25 hakulaitteelle lähetettävään hakuviestiin. Kun viesti vastaanotetaan hakulaitteella, • · · v ' hakulaite toistaa tavallisen merkkiäänen vastaanotetusta hakuviestistä, ja käyttäjän lukiessa vastaanotettua viestiä näytetään viestin tietosisältö näytöllä ja • · · viestissä ollut ääni toistetaan samalla kaiuttimella informaation esittämisen • · · • · · •''. tehostamiseksi sekoittamalla ääni- ja visuaalista informaatiota.
: 30 * I *
I
Nyt on keksitty menetelmä ja laite soittoäänen ohjelmoimiseksi, joka laajentaa ·.: ! soittoäänen ohjelmointimahdollisuutta. Menetelmässä soittoääni lähetetään • *» 4 105308 matkaviestimelle soittoäänisanomana ja vastaanottopäässä soittoäänisanoma muokataan soittoäänigeneraattoria ja -muistia varten sopivaan muotoon. Edullisesti soittoääni lähetetään langattomasti. Tällöin soittoääni voidaan lähettää suoraan vastaanottavaan laitteeseen ilman ennakkovaroitusta ja ilman, että 5 soittoäänimuistia tarvitsee ensin valmistella tulevaa soittoääntä varten. Soittoääni voidaan lähettää datapuheluna puhekanavalla tai erillään puhekanavasta. Erillään puhekanavasta soittoääni voidaan lähettää merkkeinä lyhytsanomaviestissä, USSD:ssä (Unstructured Supplementary Service Data) tai erillisellä esim. IrDa-tyyppisellä infrapunalinkillä. USSD on tarkemmin määritelty GSM-10 spesifikaatioissa, esim seuraavissa dokumenteissa: TS GSM 02.04, TS GSM 02.30, TS GSM 02.90, TS GSM 03.38, TS GSM 03.40. Keksinnön mukaisessa matkaviestimessä on välineet vastaanotetun soittoäänisanoman muokkaamiseksi soittoäänigeneraattoria ja soittoäänimuistia varten. Vastaavasti keksinnön mukaisessa matkaviestimessä voi olla välineet soittoäänimuistissa olevan 15 soittoäänen muokkaamiseksi lähetysmuotoon toiselle matkaviestimelle lähetettäväksi. Tämä mahdollistaa myös soittoäänen lähettämisen matkaviestimeltä, jolloin matkaviestimen käyttäjä voi lähettää soittoäänen toiselle matkaviestimelle. Edullisesti soittoääni lähetetään nuottitietoina, jolloin vastaanotossa nuottitiedot muokataan soittoäänen määritteleviksi nuoteiksi.
20 : Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa soittoääni lähetetään merkkeinä • I · · : lyhytsanomassa. Kun soittoääni lähetetään matkaviestimelle lyhytsanomassa lähetys ei varaa puhekanavaa, joten käyttäjä voi samanaikaisesti puhua : matkaviestimellä. Lyhytsanomaviesti tallennetaan siirtotiellä muistiin, joten 25 soittoääni tulee perille matkaviestimelle, vaikka matkaviestin olisikin • · « ’ lähetyshetkellä varattu tai pois päältä.
• · · • · · *·’·/ Soittoääni voidaan lähettää lyhytsanomaviestissä myös tietokoneelta Internetin • · · *·’ kautta. Matkaviestimen käyttäjät voivat siten keskenään lähetellä soittoääniä • · : 30 toisilleen. Edullisesti soittoääni lähetetään nuottitietoina merkkimuodossa • · · '···' lyhytsanomaviestissä. Vastaanottava matkaviestin vastaanottaa i.i : lyhytsanomaviestin kuten tavallisen lyhytsanomaviestin, mitään ennakkovaroitusta • · * • · i · « I « 5 105308 tulevasta sanomasta ei tarvita. Lyhytsanomaviestissä on ennalta määrätty tunnus, jonka perusteella vastaanottava matkaviestin tunnistaa sen soittoääneksi ja tallentaa sen soittoäänimuistiin. Lisäksi keksinnön mukaisessa matkaviestimessä on edullisesti mahdollista itse ohjelmoida soittoääniä käyttäjäliittymällä, jolloin 5 käyttäjät voivat lähetellä toisillensa itse ohjelmoimiansa tai muita matkapuhelimen muistissa olevia soittoääniä. Täten vastaanotettua muistiin tallennettua soittoääntä on myös mahdollista muokata käyttäjäliittymällä.
Keksintö yksinkertaistaa soittoäänen ohjelmointia kun matkaviestimen käyttäjän ei 10 tarvitse itse suorittaa toimenpiteitä uuden soittoäänen saamiseksi, eli ei tarvitse ohjelmoida soittoääntä käyttöliittymällä eikä valmistella matkaviestintä soittoäänen vastaanottamiseen, vaan voi vastaanottaa niitä suoraan langattomasti. Lisäksi keksintö laajentaa soittoäänen ohjelmointimahdollisuuksia, kun käyttäjä voi saada soittoääniä toiselta käyttäjältä.
15
Keksinnölle on tunnusomaista se mitä on sanottu patenttivaatimusten 1 - 5 ja 9 tunnusosissa.
Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirus-20 tuksiin, joissa • · · • 4 · f : kuvio 1 esittää lyhytsanoman kulkua matkaviestimeltä toiselle, kuvio 2 esittää matkaviestinjärjestelmän yhteyksiä lyhytsanoman ·.: · palvelukeskukseen, 25 kuvio 3 esittää tavanomaisen matkaviestimen käyttäjäliityntää, • · · : kuvio 4a esittää sanoman segmentointia kehyksiin lähetyksessä, kuvio 4b esittää sanoman rekonstruointia vastaanotossa, • · f · · · kuvio 5 esittää lyhytsanomaviestin kehyksen rakennetta, • · · kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen matkaviestimen toteutusta ja toimintaa « « i 30 soittoäänen lähetyksessä ja vastaanotossa lyhytsanomana, «· t * kuvio 7a esittää keksinnön mukaisesti matkaviestimen näytöllä i.i · muodostettavia nuottimerkkejä, ja I f · « · • · · 6 105308 kuvio 7b esittää esimerkkiä matkaviestimen näytöstä soittoäänen muodostamiseksi.
Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon ymmärtämiseksi selostetaan 5 seuraavassa lyhytsanomaviestin lähetystä ja vastaanottoa.
Digitaalisissa matkapuhelinjärjestelmissä, kuten GSM-järjestelmässä, on puheluiden ja datasiirron lisäksi mahdollisuus lähettää lyhyitä tekstiviestejä, ns. lyhytsanomia. GSM-järjestelmässä tämä tunnetaan nimellä lyhytsanomapalvelu 10 SMS (Short Message Service). Matkaviestimellä voidaan paitsi vastaanottaa tekstiviestejä myös lähettää niitä toiselle matkaviestimelle. GSM-järjestelmän lyhytsanomapalvelun eräs etu on myös se, että lyhytsanoman lähetys tai vastaanotto voi tapahtua samanaikaisesti kuin tavallinen piirikytkentäinen yhteys on auki, esim. kun puhelu on meneillään. Siten lyhytsanoman lähetys ei pidä 15 matkaviestintä varattuna mahdollisen puhelun tullessa.
Lyhytsanomien etu puheluihin nähden on se, että ne saadaan perille vastaanottajalle, vaikka vastaanottajaan ei juuri lähetyshetkellä saataisikaan yhteyttä. Tämä on toteutettu jakamalla lyhytsanomaviestin lähetys 20 matkaviestimeltä toiselle kaksiosaiseksi, kuten on esitetty kuviossa 1: lähettävältä : matkaviestimeltä MS1 lyhytsanomapalvelukeskukseen SM-SC (Short Message • · * · : Service Centre), jossa lyhytsanoma tallennetaan ja lähetetään edelleen • · · varsinaiseen määränpäähän, eli vastaanottavalle matkaviestimelle MS2, kun · siihen saadaan yhteyttä. Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin 25 lyhytsanomapalvelukeskuksen SM-SC yhteys matkaviestinjärjestelmään.
Ill v : Seuraavassa selostetaan kuvioihin 1 - 5 viitaten lyhytsanomien lähetystä ja kulkua eri rajapintojen välillä.
• t • · · • · » • « ··· * · · *\ ' Kuviossa 2 on esitetty matkaviestinjärjestelmän rakenne ja yhteydet i 30 lyhytsanomien lähettämiseksi. Matkaviestimet MS ovat radioteitse yhteydessä • · · '·;* tukiasemiin BTS. Tukiasemat BTS ovat edelleen ns. Abis-rajapinnan kautta i.i : yhteydessä tukiasemaohjaimeen BSC, joka ohjaa ja hallitsee useita tukiasemia.
«aa l · « aa· 7 105308
Useiden tukiasemien BTS (tyypillisesti joitakin kymmeniä tukiasemia) ja niitä ohjaavan yhden tukiasemaohjaimen BSC muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tukiasemajärjestelmäksi BSS. Erikoisesti tukiasemaohjain BSC hallitsee radioyhteyden kanavia sekä kanavanvaihtoja (handover). Toisaalta 5 tukiasemaohjain BSC on ns. A-rajapinnan kautta yhteydessä matkaviestimien kytkentäkeskukseen MSC (Mobile services Switching Centre), joka koordinoi yhteyksien muodostamista matkaviestimistä ja matkaviestimiin. Matkaviestimien kytkentäkeskuksen MSC kautta saadaan edelleen yhteys matkaviestinverkon ulkopuolelle. Edellä mainittu lyhytsanomien palvelukeskus SM-SC on kytketty 10 matkaviestimien kytkentäkeskukseen MSC.
Kun käyttäjä haluaa lähettää lyhytsanoman matkaviestimellään MS1 (kuvio 1) hän kirjoittaa tai hakee muistista lähetettävän sanoman (matkaviestimen käyttäjäliitännällä) sekä antaa sen matkaviestimen MS2 puhelinnumeron, eli 15 tunnuksen, jonne lähetys osoitetaan. Lisäksi matkaviestimen täytyy tietää lyhytsanomien palvelukeskuksen SM-SC, lyhyemmin sanomakeskuksen, yhteystiedot eli puhelinnumeron. Tämä on tavallisesti tallennettuna matkaviestimen muistiin, jolloin sitä ei tarvitse syöttää erikseen kunkin lyhytsanomalähetyksen yhteydessä. Täten kun lyhytsanoma lähetetään, se kulkee 20 matkaviestimeltä MS tukiasemalle BTS ja edelleen tukiasemaohjaimen BSC ja : matkaviestimien kytkentäkeskuksen MSC kautta lyhytsanomien III » : palvelukeskukseen SM-SC. Lyhytsanoma tallennetaan sanomakeskuksessa SM- SC, josta se lähetetään edelleen vastaanottavalle matkaviestimelle MS2, jolloin j.i · kulkureitti on vastaavanlainen kuin lähetyksessä, mutta päinvastainen.
# \1.: 25 Sanomakeskus SM-SC saa tiedon siitä onko matkaviestin MS2 vastaanottanut • · « v : lyhytsanoman. Siten se voi lähettää lyhytsanoman uudestaan mikäli matkaviestin MS2 ei jostain syystä sitä vastaanottanut.
• · • · · » · ··· • · v. ' Lisäksi lyhytsanomia voidaan lähettää henkilökohtaiselta tietokoneelta PC. • 1.1 i 30 Matkaviestimien kytkentäkeskus MSC on tällöin yhteydessä johonkin palvelimeen '···' GTW (Gateway), joka on yhteydessä Intemet-verkkoon. Intemet-verkkoon 1.1 i yhteydessä oleva tietokone PC voi tällöin hakea Internetistä lyhytsanomaviestin • · « « > · · β 105308 lähetystä varten WWW-sivun (World Wide Web), joka löytyy esim. palvelimelta GTW. Tälle WWW-sivulle käyttäjä syöttää vastaanottavan matkaviestimen MS2 puhelinnumeron sekä lähetettävän viestin, jolloin viesti voidaan lähettää tietokoneelta PC, jolloin se kulkeutuu Internetin ja palvelimen GTW kautta 5 matkaviestimien kytkentäkeskukseen MSC ja edelleen lyhytsanomien palvelukeskukseen SM-SC, josta viesti ohjautuu edelleen vastaanottavalla matkaviestimelle MS2 matkaviestinverkon kautta.
GSM-järjestelmän lyhytsanomaviestipalvelulla SMS on mahdollista lähettää 10 kerrallaan enintään 160 merkin pituinen viesti. Merkit ovat 7-bittisiä ASCII-merkkejä (American national Standard Code for Information Interchange), joten bitteinä enimmäisviestin pituus on 1120 bittiä, eli 140 tavua. Tavanomaisissa matkaviestimissä, kuten se, joka on esitetty kuviossa 3 on pieni näyttö sekä kehittynyt näppäimistö, jolla on mahdollista kirjoittaa lyhytsanomia, eli syöttää 15 erilaisia alfanumeerisia merkkejä. Vastaanotettu sanoma näkyy matkaviestimen näytöllä, joka mahdollistaa alfanumeeristen merkkien näyttämisen, kuten on esitetty kuviossa 3.
GSM-järjestelmässä lähetykset on tunnetusti jaettu kehyksiin. Kun lähetettävän 20 sanoman pituus ylittää kehyksen FR sallitun enimmäispituuden, sanoma M täytyy ; segmentoida osiin M1 - M4 ja lähettää useassa kehyksessä FR1 - FR4, kuten on • · * : esitetty kuviossa 4a. Vastaanotossa matkaviestin rekonstruoi useaan kehykseen ··· FR1 - FR4 jaetun sanoman M, kuten on esitetty kuviossa 4b. Radiorajapinnassa : (kuvio 2) kehyksen maksimipituus on tavallisesti 168 tai 184 bittiä, joten 25 maksimissaan 1120 bitin pituinen lyhytsanoma on tällöin segmentoitava useaan • · · : kehykseen. Kuviossa 5 on esitetty radiorajapinnassa lähetettävä kehys, ns.
LAPDm-kehys (Link Access Protocol for the Dm channel), joka on tavallisesti • · • · · *£* jaettu kolmeen kenttään. Ensimmäinen kenttä on osoitekenttä ADD, joka sisältää • · ' useilla tavuilla ilmoitettuna sanoman määränpään osoitteen (eli vastaanottavan • * S.! i 30 matkaviestimen tunnuksen). GSM-järjestelmässä myös signalointisanomat II· « * lähetetään vastaavissa LAPDm-kehyksissä. Radiotiellä voi esiintyä \ samanaikaisesti kaksi toisistaan riippumatonta sanomavirtausta: • ·« « · • * I « · 9 105308 signalointisanomat ja lyhytsanomat. Nämä kaksi eri virtausta erotetaan toisistaan osoitekenttään ADD lisättävän linkkitunnuksen avulla, ns. SAPI (Service Access Point Identifier). Sen arvo voi olla 3 tarkoittaen signalointia tai 0 tarkoittaen lyhytsanomaa. Toinen kenttä on ohjauskenttä CTRL, joka sisältää lähetys- ja 5 vastaanottokehyksen numerot N(S) ja N(R). Kolmas kenttä on varsinaisen informaation sisältävä datakenttä INFO, jossa on enintään 168 bittiä tietoa, eli varsinaisen lyhytsanoman sisältöä.
Kunkin soittoäänen lähetys on merkitty määrätyllä merkkikoodilla eli tunnisteella, 10 jolloin vastaanottava matkaviestin pystyy vastaanotetusta sanomasta muodostamaan suoraan määrittelyn kaltaisen soittoäänen. Edullisesti tunniste on toteutettu ASCII-merkein lyhytsanoman lähetyskehyksen sanomakenttään, eli kenttään INFO (kuviossa 5), jossa on varsinainen lyhytsanoman sisältö merkkeinä. Tunniste on jokin ennalta sovittu tunniste tai muulla tavalla 15 muodostettu tunniste, jonka lähettävä laite ja vastaanottava laite tietää tarkoittavan soittoääntä, esim. numerosarja 120 lyhytsanoman alussa. Koska soittoääni lähetetään lyhytsanomassa, voidaan ne vastaanottaa myös tavallisella matkaviestimellä, joka ei tue tällaista soittoääniohjelmointipalvelua, mutta jossa on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa lyhytsanomia. Sijoittamalla 20 soittoäänilähetyksen tunnisteen sanomakenttään saavutetaan se etu, että myös ; ;*; tavallisessa matkaviestimessä, joka ei tue tällaista soittoäänen : ohjelmointipalvelua, mutta jossa on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa »· · :\j lyhytsanomia, näkyy käyttäjälle soittoäänilähetyksen tunniste sekä soittoääni :merkkeinä. Lisäksi tällaisella tavanomaisella matkaviestimellä voidaan myös »M · * V..: 25 lähettää mainitun kaltainen sanoma, kirjoittamalla sanomaan ensin kyseinen • · · v : soittoäänitunniste merkkeinä sekä muut tiedot eli soittoääni merkkeinä oikein jaoteltuna. Tällaisen lähetyksen vastaanotto keksinnön mukaisella * « · *ν·: matkaviestimellä tuottaa täydellisen vastaanotetun soittoäänen.
··· ♦ * · tie « < i 30 Vaihtoehtoisesti soittoäänen sisältävän lyhytsanoman tunniste muodostetaan ir« määrättynä bittikoodina lyhytsanoman osoite- tai ohjauskentässä (ks. kuvio 5). s Tällöinkin tavanomaisella matkaviestimellä voidaan vastaanottaa lähetetty «M · * « f « • · • t 111 ίο 105308 soittoääni merkkeinä, mutta soittoääntä ei voi tallentaa soittoäänimuistiin. Tällöin ei tällaista soittoääntä voi lähettää tavanomaisella matkaviestimellä, vaikka käyttäjä osaisi syöttää merkit muuten oikein, ellei sitä muuteta niin, että se määrätyllä komennolla lisää mainitun bittikoodin, sillä muuten tavanomainen 5 matkaviestin ei pysty ilmoittamaan soittoäänitunnistetta.
Sen sijaan että soittoäänitunniste ilmaistaan merkkikoodina lyhytsanomassa (datakentässä INFO), se voidaan ilmoittaa lyhytsanoman osoitekentässä ADD, jolloin se ilmaistaan bitteinä. Lyhytsanoman lähetyskehyksen osoitekentän eräs 10 tavu on ns. TP-Data-Coding-Scheme -kenttä, joka on määritelty GSM- spesifikaatiossa GSM 03.40 ja 03.38. Tämän tavun neljä vähiten merkitsevää bittiä ovat vapaasti käytettävissä, jolloin niitä voidaan käyttää ilmaisemaan keksinnön mukaisesti , että lyhytsanoma sisältää soittoäänen, esim. antamalla mainituille biteille b3 - b0, jossa b0 on mainitun tavun vähiten merkitsevä bitti, arvo 15 0000 tai jokin muu sovittu arvo.
Soittoäänen ilmoittaminen tällä tavalla ei kuluta sanoman merkkipituuteen (max. 160 merkkiä) varattua tilaa.
20 Itse soittoäänen voi muuntaa merkeiksi ja sisällyttää lyhytsanomaviestiin · * "V merkkeinä seuraavasti nuottimuodossa.
· · • * * •« « · • · · • · ·
Nuotit merkkeinä: • · · *.**.·*. C,D,.., G, A, H Nuotit alemman oktaavin A:sta G:hen • · · # ♦ t c, d,g, a, h Nuotit ylemmän oktaavin A:sta G:hen # korottaa edellisen nuotin puoli merkkiä (esim. korkea) • · b alentaa edellisen nuotin puoli merkkiä : (esim. kumea) • · · · ««· • » y · II· • ’·. 25 Kestoaika: I · · |l· *·’··. ei merkkiä perus kestoaika y ·
»M
„ 105308 edeltävä nuotti: puolet peruskestoajasta + edeltävä nuotti: kaksinkertainen aika edeltävä nuotti: 1,5 kertaa peruskestoaika edeltävä nuotti: 1.75 kertaa peruskestoaika
Kestoaikamerkki saattaa olla kumulatiivinen, esim. yksittäinen merkki vaikuttaa aina edellisen merkin vaikutukseen. Esim. C+. tarkoittaa 3 kertaa perusaika, C — tarkoittaa 0.125 perusajasta.
5
Tauot: ; tauko; peruskestoajan mittainen , tauko; puolet peruskestoajasta
Muut tauot voidaan syöttää käyttämällä nuotin kestoa muokkaavia merkkejä taukomerkkien kanssa.
10
Edellä esitetyllä tavoin saadaan nuotein muodostettu soittoääni koodattua . merkeiksi, jotka voidaan lähettää lyhytsanomassa, jolloin vastaanottopäässä • · · • * * voidaan jälleen vastaanotetuista merkeistä muodostaa lähetetty soittoääni, joka • « * voidaan tallentaa soittoäänimuistiin ja toistaa soittoääni kun puhelin soi. Täten » · · 15 menettely sopii erityisesti laitteeseen, jossa soittoääni voidaan ohjelmoida • · · • · . nuotteinä käyttöliittymältä tai on tallennettuna ennalta soittoäänimuistiin nuotteina.
·«· • · · • · ·
Edellä esitettyjen määritelmien lisäksi voidaan määritellä muita soittoääneen ja sen määrittelyyn liittyviä tekijöitä merkkeinä, esim seuraavasti: 20 ; : ACD :X jossa X on vapaavalintainen numero (kokonaisluku), 1 · · : toistaa nuottisekvenssin ACD X kertaa, kahdesti jos X puuttuu IM · : /X ACD / jossa X on vapaavalintainen numero (kokonaisluku), 12 105308 vähentää V-merkkien sisällä olevien nuottien kestoa, esim jakamalla luvulla X. Kolmasosan pituiset nuotit tällä määritelmällä merkittäisiin 73 ACD Γ 5 $ syöttää korotetut tai alennetut sävelet esim. kaikille kaarisulkeiden sisäpuolella oleville nuoteille, jolloin näille nuoteille ei tarvitse erikseen syöttää # tai b -merkkiä.
(:) Määrittelee toistoja esim. siten, että (5CD:2E:F) soitetaan CDE CDE
10 CDFCDCD.
! Kytkee päälle/pois “staccato” musiikkimoodin, esim. seuraavaan merkkiin asti, kasvattaa nuotin kestoa sopivalla prosenttiosuudella ja lyhentää tauon osuutta aikaansaaden katkonaisen tyylin ilman että 15 kokonaisaika muuttuu. Tietokonesimulaatiossa nuotin keston kasvattaminen 50-60%:iin tai jopa 70%:iin asti kuulostaa vielä hyvältä.
? Kytkee päälle/pois erilliset nuotit toiminnon, esim. seuraavaan 20 merkkiin saakka kasvattaa nuotin pituutta minimiajan ja tauko kestää * 1 1 *’V lopun ajasta tuloksena musiikki jossa kaksi samaa toisiaan • · 1 • t · seuraavaa nuottia voidaan kuulla erillisinä, toisin kuin “virtaava” • « · 1 • «· musiikkimoodi, jossa edelliset nuotit kuuluisivat yhtenä nuottina.
• · » ***·. Tauko nuottien välillä täytyy olla saman kestoinen. Nuotit jotka ovat V · · ·«· 25 lyhemmät kuin määritetyt tauot eivät saata kuulua erillisinä nuotteina. Tietokonesimulaatiossa noin 30 ms tauot nuottien välillä : kuulostavat hyviltä erilliset nuotit toiminnolla.
« « » · · • · · * · 1 : ‘ Korottaa oletusoktaavin. Jos oletuksena oleva oktaavi on 1 korottaa 30 sen 2:ksi, muutoin 1.
(Il « « « · 1 « « · · · » 13 105308 “ Alentaa oletusoktaavin. Jos oletuksena oleva oktaavi on 3 alentaa sen 2:ksi, muutoin 3.
Jos oletetaan, että käytettävissä on 4 oktaavia, voidaan edellä 5 suurilla ja pienillä kirjaimilla C..H, c..h käyttää kahta oktaavia samanaikaisesti.
X korottaa kaikki seuraavat nuotit X sävelaskeleen verran, jossa X on kokonaisluku. Alentaa jos X on negatiivinen luku.
10
Numero (yksin) Määrittelee tahdin, lyöntejä per minuutti, esim kuinka monta perusaikajakson mittaista nuottia minuutissa.
15 Tyhjä väli jätetään huomioimatta.
Lisäksi voidaan soittoääneen yhdistää vaikkapa jokin muu ilmoitus käyttäjäliittymältä, esim: * valon vilkutus samalla kun puhelin soi - kytkee valon päälle/pois.
20 • · · I « · "V Seuraavassa selostetaan tarkemmin keksinnön mukaisen matkaviestimen • · * • · toteutusta ja toimintaa soittoäänen lähetyksessä ja vastaanotossa lyhytsanomana viittaamalla kuvioon 6.
• ♦ · • · * · • · · • · · • · · 25 Kuviossa 6 on esitetty lohkokaaviona keksinnön mukaisen matkaviestimen toteutusta. Edullisesti matkaviestimessä on soittoäänen ohjelmoinnin mahdollistavat piirit ja käyttäjäliitäntä. Matkaviestin 1 käsittää radioteitse :T: tapahtuvaa kommunikointia varten radioyksikön RU (viitettä ei ole merkitty kuvioon), joka käsittää tavanomaisesta matkaviestimestä tunnetun lähetinhaaran • » 30 2 (käsittäen koodauksen, lomituksen, salauksen, moduloinnin ja lähetyksen •»· suorittavat lohkot), vastaanotinhaaran 3 (käsittäen vastaanoton, demoduloinnin, « · · • · « · .··. salauksen ja lomituksen purun sekä suorittavat lohkot) ja radioteitse tapahtuvaa 14 105308 lähetystä varten vastaanoton ja lähetyksen erottavan duplex-suodattimen 4 sekä antennin 5. Matkaviestimessä on sen toimintaa ohjaava pääohjauspiiri 6. Tämä pääohjauspiiri 6 käsittää tässä edelleen tavanomaisen matkaviestimen ohjaustoimintoja suorittavan RU-ohjaimen 7. Lisäksi matkaviestimen 5 pääohjauspiiri 6 käsittää lohkot 8-12 soittoäänien lähettämiseksi lyhytsanomana keksinnön mukaisesti. Näiden lohkojen 8-12 voidaan siten sanoa muodostavan matkaviestimen tietojenkäsittely-yksikön DU, joka voidaan kokonaisuudessaan muodostaa myös ohjelmoimalla pääohjauspiirin (prosessorin) 6. Radioyksikön RU ja matkaviestimen tietojenkäsittely-yksikön DU ohjauksien ei tarvitse olla 10 integroituna pääohjauspiiriin, vaan ne voitaisiin myös toteuttaa toisistaan erillään siten, että radioyksikön puolella on RU-ohjauspiiri 7 ja tietojenkäsittely-yksikön puolella DU-suoritin 8, joka on yhteydessä RU-ohjauspiiriin 7 radioyksikön ja ' tietojenkäsittely-yksikön välisen kommunikoinnin hoitamiseksi.
15 Kuviossa 8 esitetyssä toteutuksessa pääohjauspiiriin 6 on kytkettynä ensimmäinen muisti 13, joka voi olla katkeava muisti, esim. RAM, jonne pääohjauspiiri tallentaa käytön aikaisia tietoja. Lisäksi matkaviestimessä on toinen muisti 14, joka on edullisesti pysyväismuisti 14, jossa säilytetään lyhytsanomaviestit, soittoäänet, ja muita matkaviestimen toiminnan kannalta 20 oleellisia tietoja sekä mitä tahansa muuta tietoa, jota halutaan säilyttää pysyvästi.
Vaihtoehtoisesti lyhytsanomaviestit voidaan tallentaa erikseen matkaviestimeen !'/. liitettävässä älykortissa olevassa muistissa, josta on yhteys pääohjauspiiriin 6.
« * · Tällainen älykortti tunnetaan esim. GSM-matkaviestinjärjestelmästä ns. SIM- • · · korttina (Subscriber Identity Module), jossa on tavallisesti muistia esim.
• · * • · · 25 puhelinnumeroiden tallentamiseksi.
Matkaviestimen käyttöliittymä käsittää näytön 15 ja tietojen syöttämiseksi • · näppäimistön tai muu syöttöväline 16, kuten kosketusnäytön.
a I
4 I f • M 1 30 Mikäli tietojenkäsittely-yksikkö DU ja radioyksikkö RU toteutetaan toiminnallisesti 4 « · : itsenäisinä yksikköinä, olisi kummallakin kuitenkin joko yhteiset tai erilliset muistit
« I
'···. 13, 14 ja käyttäjäliitäntä UI. Yksiköiden välinen kommunikointi hoidettaisiin DU- I « < 15 105308 suorittimen 8 ja RU-ohjauspiiriin 7 välisellä yhteydellä, jota kutsutaan tässä ulkoiseksi ohjausrajapinnaksi ECI (External Control Interface).
Matkaviestimen toiminta soittoäänien lähetyksessä on seuraavan kaltainen. 5 Käyttäjäliitännän UI avulla haetaan muistista soittoääni, jolloin syöttövälineiltä tulevien 16 komentojen perusteella ohjauspiiri 7 hakee soittoäänen muistista 14. Kun käyttäjä antaa syöttövälineillä komennon lähettää kyseisen soittoäänen, DU-suoritin 8 muodostaa soittoäänestä merkkijonon siten, että se sijoittaa jonon alkuun soittoäänitunnisteen, esim. numerosarjan 120 (ellei tunnistetta ilmaista 10 osoitekentässä), sen jälkeen muuntaa soittoäänen merkeiksi esim. edellä esitetyn esimerkin mukaisesti ensin ASCII-merkeiksi ja sijoittaa merkit tunnuksen perään. Kuten tässä on aikaisemmin selostettu ilmateitse lyhytsanomaviesti lähetetään bitteinä eli binäärisinä merkkeinä kehyksissä. DU-suoritin 8 muuntaa ASCIl-merkit binäärisiksi merkeiksi. Eräs tapa tämän muunnoksen suorittamiseksi selostetaan 15 jäljempänä. DU-suoritin 8 käsittää siten merkkien käsittelemiseksi merkkien muunnostoimintoja, jotka on toteutettu ohjelmallisesti ja tallennettu muistiin 14, josta DU-suoritin 8 hakee ohjelman ja suorittaa toiminnot ohjelman mukaisesti. Muodostetun merkkijonon DU-suoritin 8 siirtää SMS-lähetysohjaimelle 10, joka lisää viestiin osoitetiedon, eli tiedon määränpäästä käyttäjän syöttämien tietojen 20 perusteella. Tällainen SMS-lähetysohjain on siten eräänlainen bitti- ja/tai merkkigeneraattori. Soittoäänen muuntaminen merkeiksi on edullisesti toteutettu • · · • · · muistissa 14 tallennettavana sovellusohjelmana, jota käytetään DU-suorittimen 8 ·' suorittamana.
• · · • · · M· · * • · · * * • · · 25 Kun osoitetieto on lisätty SMS-lähetysohjaimessa 10, viesti siirretään * lähtölaatikkoon 11, joka yrittää lähettää viestin ja jossa on puskuri, johon viesti tallennetaan lähetyksen epäonnistuessa. Jos lähetys epäonnistuu lähtölaatikko 11 • · yrittää lähettää sen uudestaan. Kun DU-ohjain 8 havaitsee, että radioyksikkö RU on valmis lähettämään, viesti siirretään sanomien siirron ajopiiriin 12, joka lisää .··. 30 viestiin matkaviestinjärjestelmäkohtaisia tietoja, kuten validiteettitietoja (jotka V · * . kertovat mihin suuntaan viesti on menossa, eli matkaviestimeltä • * * '···. sanomakeskukseen vai päinvastoin), muokkaa osoitetiedot • · · ie 105308 matkaviestinjärjestelmän edellyttämään muotoon ja lisää viestiin sanomakeskuksen osoitteen sekä lyhytsanomatunnisteen (SAPI) ja muodostaa lähetettävistä tiedoista esim. digitaalisen signaalin lähetintä 2 varten ja lähettää viestin radioyksikön RU radiolähetinhaaraan 2. Siinä tapauksessa, että 5 soittoäänitunniste sijoitetaan bitteinä osoitekenttään ADD, ajopiiri 12 lisää viestiin kyseisen tunnisteen. Lähetinhaara 2 suorittaa matkaviestinjärjestelmän spesifikaatioiden mukaisesti signaalin koodauksen ja muodostaa ajopiiristä 12 saamansa signaalin perusteella lähetettävät kehykset, jotka lähetin lähettää radioteitse sanomakeskukselle SM-SC, josta ne menevät edelleen 10 vastaanottajalle (ks. kuvio 1). Lähetinhaarassa 2 suoritetaan matkaviestinjärjestelmän mukainen sanoman käsittely, kuten koodaus, lomitus, salaus, purskeen muodostaminen, modulointi ja lähetys.
Lohkojen 8, 10 - 12 mukaiset toimenpiteet voitaisiin myös suorittaa 15 henkilökohtaisella tietokoneella, josta on yhteys lyhytsanomapalvelukeskukseen •i esim. Internet-verkon kautta. Toimenpiteet 8, 10 - 12 voidaan suorittaa ohjelmallisesti tietokoneen prosessorilla ja erilaisia soittoääniä voidaan tallentaa tietokoneen muistissa. Tällöin voidaan ajatella, että lohkosta 12 on yhteys tietokoneen lähtöporttiin tai modeemiin, josta saadaan yhteys Intemet-verkkoon ja , 20 saadaan siten viesti lähetettyä lyhytsanomapalvelukeskukseen, joka lähettää * · > • · < lyhytsanoman vastaanottavalle matkaviestimelle, kuten on esitetty kuviossa 2.
« · I
< · · « · · • · • ·
• M
Matkaviestimen toimintaa soittoäänen vastaanotossa lyhytsanomaviestinä on * * · vastaavasti seuraavan kaltainen. Kun monipalvelumatkaviestin vastaanottaa • · · • · 25 soittoäänen lyhytsanomana, sanoma tulee ensin radioyksikölle RU, jonka vastaanottohaarassa 3 suoritetaan matkaviestinjärjestelmän mukainen sanoman käsittely, kuten vastaanotto, demodulointi, salauksen ja lomituksen purku ja • * dekoodaus. Jos vastaanotetun kehyksen tunnus (SAPI) kertoo sanoman olevan : ,·. lyhytsanoma, se siirtyy tietojenkäsittely-yksikön tulolaatikkoon 9, joka voi olla IM · 30 muisti sanoman tallentamiseksi. Vastaanotettu lyhytsanoma voidaan tallentaa «Il . SIM-kortissa olevaan muistiin tai matkaviestimen pysyväismuistiin 14. Jos *'·. vastaanotettu sanoma on tavallinen lyhytsanoma, antaa DU-suoritin 8 ilmoituksen <
• I
17 105308 vastaanotetusta lyhytsanomasta. Jos sanomassa on tunnus, joka osoittaa sen olevan soittoääni, DU-suoritin 8 suorittaa binäärimerkkien muunnoksen ASCII-merkeiksi ja edelleen ASCII-merkkien muunnoksen soittoääneksi ja tallentaa soittoäänen pysyväismuistiin 14. Lisäksi muunnokseen voidaan liittää virheiden 5 tarkistus siten, että DU-suoritin tarkistaa oliko vastaanotetussa sekvenssissä virheitä. Jos virheitä ei ole, soittoäänisekvenssi tallennetaan soittoäänimustiin 14 soittoäänenä, jolloin käyttäjälle päin lyhytsanoman vastaanotto näkyy vastaanotettuna soittoäänenä. Jos virheitä oli soittoäänisekvenssiä ei tallenneta soittoäänimuistiin vaan pelkästään tavallisena lyhytsanomaviestinä 10 lyhytsanomamuistiin 14. Kun ollaan onnistuneesti vastaanotettu soittoääni, DU-suoritin 8 voi käynnistää sovelluksen soittoäänen ohjelmoimiseksi ja näyttämiseksi näytöllä nuotteina ja esittää soittoäänen nuotteina näytöllä 15 (j°s matkaviestimessä on tällainen sovellus).
15 Seuraavassa selostetaan eräs tapa ASCII-merkkien muuntamiseksi binäärisiksi merkeiksi. ASCII-merkit voidaan esittää heksadesimaaiilukuina, jotka on edelleen helposti muunnettavissa binääriluvuiksi. Seuraavassa esitetään sanan "Calling" muuntaminen binääriluvuksi. Seuraavassa välilyönnillä erotettua ASCII-merkkiä vastaa kaksi numeroa heksadesimaalimuodossa ja kukin heksadesimaaliluvun 20 merkki voidaan esittää neljällä bitillä, eli kukin ASCII-merkki esitetään seuraavassa * · 8 bitin avulla.
I I ' • * » • f · » · • · · • · · ASCII-merkkeinä: Calling S · * ·· · • · · • I · • · · 25 Heksadesimaalimuodossa: 43 61 6C 6c 69 6E 67 • « *
Binäärimuodossa: 0100 OOH Olio 0001 Olio noo Olio lioo • · · olio looi ono nio ono öin « ' « * · • » •«· .···. 30 Varsinaisessa lähetyksessä merkit lähetetään peräkkäin ilman välilyöntejä eli • · · . jatkuvana bittisekvenssinä. Kullekin ASCII-merkille löytyy siten määrätty I · * heksadesimaali- ja binäärimerkkimuoto, jolloin tässä aiemmin esitetyt esimerkit •»* 18 105308 nuottien määrittelemiseksi ASCII-merkein ovat muunnettavissa binäärimerkeiksi. Kun nuottimäärittelyt on muunnettu binääriseen muotoon soittoäänisanomaksi, se voidaan helposti lähettää myös infrapunasignaalissa infrapunalinkin välityksellä tai USSD:ssä, jossa se voidaan myös lähettää merkkeinä SMS:n tavoin. 5 Matkaviestimeen on tunnettua toteuttaa infrapunalinkki infrapunasignaalin lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi. Siten kuvion 6 mukaisessa matkaviestimessä voisi olla radio-osien 2 - 5 lisäksi vastaavalla tavalla pääohjauspiiriin 6 yhteydessä olevat infrapunalähetin ja -vastaanotinosat. Soittoäänen lähettämiseksi USSD:ssä voidaan tarpeelliset muokkaukset suorittaa 10 lähetys- ja vastaanottolohkoissa 2 ja 3.
Myös eräs vaihtoehto soittoäänen lähettämiseksi merkkeinä on konvertoida se ensin MIDI-muotoon (Musical Instrument Data Interface), joka on tunnettu kommunikointikieli soittimista. Tämä voitaisiin toteuttaa järjestämällä 15 matkaviestimeen MIDI-konvertteri. Edullisesti MIDI-konvertteri sijaitsisi DU-suorittimessa 8, joka tällöin vastaanotossa konvertoisi vastaanotetut MIDI-kieliset merkit puhelimen soittoäänigeneraattoria ja -muistia varten sopivaan muotoon. Vastaavasti lähetyksessä MIDI-konvertteri konvertoisi soittoäänen MIDI-muodon mukaisiksi merkeiksi. MIDI-konvertteri mahdollistaisi soittoäänien säveltämisen 20 esim. MIDI-muotoa tukevilla tietokonepohjaisilla sävellysohjelmilla ja täten : V muodostettujen sävelmien lähettämisen tietokoneelta matkaviestimelle esim.
I I J
lyhytsanomaviestissä.
• · · • · · • · • · • · · • ♦ · '**.* Seuraavassa selostetaan esimerkin vuoksi eräs tapa toteuttaa edellä ♦ ♦ · .*···. 25 mainitunlainen sovellus soittoäänen ohjelmoimiseksi käyttöliittymällä, eli tapa • « « ohjelmoida soittoääniä puhelimessa nuotteina viittaamalla kuvioon 7b. Tässä esimerkkitoteutuksessa matkaviestimen näytölle 15 muodostetaan nuottiviivasto, • · johon voidaan näytössä näkyvän valikon ja näppäimien 30a ja 30b avulla valita • ; ’·. haluttuja nuottimerkkejä nuottiviivaston haluttuun kohtaan näytöllä näppäimien ,···. 30 avulla liikuteltavan kursorin avulla. Kuviossa 7b esitetty näyttö voidaan toteuttaa • ·
IM
suuremmalla näytöllä varustettuun matkaviestimeen tai yhtä lailla graafinen I « · I « 1 « · « 1 M« , · « ·
• M
19 105308 nuottiviivasto voidaan toteuttaa tavallisen matkaviestimen kokoiselle näytölle, esim. matriisityyppiselle LCD-näytölle.
Tässä esimerkkitoteutuksessa näppäimien avulla näytölle saatavasta valikosta 5 voidaan valita haluttu nuottiavain sekä aina kursorin osoittamalle kohdalle nuotti, jonka kestoa ja korkeutta (eli sijaintia nuottiviivastolla) voidaan muuttaa näppäimien 30a ja 30b ja valikon avulla. Esimerkiksi kun halutaan muokata nuotin kestoa mennään näppäimillä 30b kesto-valikkoon, jossa selausnäppäimellä 30a voidaan valita nuottiviivastolle kahdeksasosanuotti, neljäsosanuotti, puolinuotti tai 10 kokonuotti tai vastaavasti kahdeksasosatauko, neljäsosatauko, puolitauko tai kokotauko. Nämä nuottimerkit on esitetty kuviossa 7a. Kun vastaavasti halutaan muokata sävelkorkeutta (nuotin sijaintia korkeussuunnassa nuottiviivastolla), voidaan selausnäppäintä 30a painamalla yhteen suuntaan (ylöspäin osoittavaa näppäintä) nostaa nuotin sijaintia nuottiviivastolla ja painamalla selausnäppäintä 15 30a toiseen suuntaan (alaspäin osoittavaa näppäintä) voidaan nuotin sijaintia viivastolla laskea. Tällä tavoin saadaan muodostettua mikä tahansa haluttu sävel, esim. tauko, c, d, e, f, g, a, h, c1, d1, e1, f1, g1, a1, h1, c2, d2, e2, f2, g2, a2, tai h2.
Myöskin korotetut (cis, dis, eis, fis, gis, ais, his, cis1, dis1,.....cis2, dis2,..,his2) ja alennetut (ces, des, es, fes, ges, as, b, ces1, des1,...., ces2, des2,..,b2) sävelet 20 saadaan muodostettua selausnäppäimellä 30a, jolloin näytöllä muodostuu • · :‘V nuottimerkin eteen joko ylennys- tai alennusmerkki, jotka on myös esitetty I I · « » · */’. kuviossa 7a. Tällä tavoin nuottiviivastolle voidaan peräkkäin muodostaa halutut • · · nuotit ja tauot, esimerkiksi siten, että sävelmässä on enintään 60 merkkiä • · · peräkkäin. Eräs esimerkki matkaviestimen näytöstä, kun se on sävelmän • · · • · · 25 muodostamistilassa, on esitetty kuviossa 7b, jossa näkyy nuottiviivasto, nuottiavain ja eri nuotit sekä kursori (nuoli), jonka kohdalla olevaa nuotin pituutta (kestoa) ja sävelkorkeutta voidaan aina kulloinkin muuttaa vastaavalla tavalla kuin • · ·.*:*: edellä selostettiin nuotin valitsemisesta. Kuviossa 7b esitetyllä nuottiviivastolla «, V vasemmalta kolmas ja neljäs nuotti ovat esimerkkejä korotetuista sävelistä.
•«· · .··. 30 » . V Vaihtoehtona sävelien muodostamiseksi nuottiviivastolle näppäimien ja valikon * * avulla voisi nuottimerkit näkyä näytöllä kuvakkeina, josta ne voisi ns.
( > 20 105308 peukalopyörällä tai paikannuspallolla liikuteltavan osoittimen avulla vetää ja vapauttaa (eli asettaa) haluamaansa paikkaan nuottiviivastolla. Peukalopyörän tai paikannuspallon voisi välttää käyttämällä kosketusnäyttöä, jolloin kyseiset kuvakkeet voisi asettaa nuottiviivastolle sormella tai kynällä.
5
Lisäksi käyttäjäliitännällä voidaan asettaa tempo, esim. lyönteinä minuutissa bpm (beats per minute), jolla muodostettu soittoääni (nuottiviivastolle kirjoitettu sävelmä) toistetaan. Tällöin neljäsosanuotin kesto millisekunneissa on t = 1000 · 60/tempo, jolloin jos tempo on 150 bpm on neljäsosanuotin kesto 400 10 ms eli 0,4 sekuntia. Tempo voidaan asettaa numeroina esim. välillä 50...999 bpm. Edullisesti tempo asetetaan valitsemalla valikosta tempo-komento, jolloin näytölle voidaan näppäimien avulla syöttää haluttu tempo.
Vaihtoehtoisesti nuotit voisi esittää näytöllä kirjainmerkkeinä ja/tai ohjelmoida 15 tavanomaisella kaksitoista näppäintä käsittävällä puhelimen näppäimistöllä (näppäimet 0 - 9, * ja #). Tällöin jokainen sävel (nuotti tai tauko) voidaan muodostaa tietyn näppäimen avulla tai kahden näppäimen yhdistelmänä. Tällöin yhden tai kahden näppäimen painallus vastaa tiettyä säveltä, jota vastaava nuotti voidaan vasteena näppäinpainallukselle näyttää matkaviestimen näytöllä (joko . 20 kirjainmerkkinä tai nuottimerkkinä nuottiviivastolla), kuten edellä selostettiin tai • · * ‘V sävel voidaan vasteena painallukselle toistaa matkaviestimen kaiuttimelta, jolloin • · käyttäjä kuulee sen. Näppäimen painalluksen pituus tai kahden peräkkäisen « · · : .·. painalluksen tapauksessa esim. jälkimmäisen painalluksen pituus on ··· · . verrannollinen sävelen kestoon. Lisäksi soittoäänen ohjelmointi voitaisiin toteuttaa ··· 25 syöttämällä käyttöliittymällä merkkejä, esim. vastaavalla tavalla kuin edellä on esitetty soittoäänen muuntamiseksi lyhytsanomaviestiä varten.
« · • · · * · ♦ • · v : Seuraavassa selostetaan kuvioon 6 viitaten soittoäänen muodostamista • puhelimessa. Keskusyksikkö 6 vastaanottaa lyhytsanomaviestissä (tai II· * 30 käyttäjäliitännästä UI, joka käsittää näppäimistön 16 ja/tai näytön 15, edellä ««· : selostettujen menetelmien mukaisesti) vastaanotetaan käyttäjän valitsemat i < * I I I 1 .··. sävelet (nuotit), jotka tallennetaan muistiin 14 kokonaisena sävelmänä. Kun 21 105308 puhelu tulee siitä tulee matkapuhelinjärjestelmien spesifikaatioiden mukaisesti tavallisesti ensin matkaviestimelle ilmoitus tukiasemalta. Tämä ilmoitus vastaanotetaan matkaviestimen antennilta 5 vastaanottimeen 3, josta ilmoitus saadaan keskusyksikölle 6. Vasteena tälle keskusyksikkö 6 antaa 5 äänigeneraattorille 17 ohjaussignaalin 19. Ohjaussignaalin perusteella äänigeneraattori 17 generoi soittoäänen, joka on sekvenssi määrätyn taajuisia ääniä perustuen nuottien määrittelemään sävelmään. Keskusyksikkö 6 muodostaa ohjaussignaalin lukemalla muistista 14 sinne tallennetun soittoäänen. Ohjaussignaali 19 sisältää siten tiedon äänigeneraattoria 17 varten siitä 10 minkälaisen soittoäänen sen on tarkoitus muodostaa soittoäänen toistovälineelle 20, joka voi olla summeri, kaiutin tai muu sähköisen signaalin ääneksi muuntava muunnin. Kun käyttäjä vastaa puhelimeen painamalla vastausnäppäintä antaa käyttäjäliitäntä UI signaalin keskusyksikölle 6, joka vasteena napin painallukselle lopettaa soittoäänen ohjaussignaalin 19 antamisen äänigeneraattorille, jolloin 15 soittoääni lakkaa.
Äänigeneraattorina 17 voidaan käyttää esim. SGS-Thomsonin valmistamaa kaupallisesti saatavaa koodekkipiiriä ST5090, joka sisältää äänigeneraattorin, joka pystyy tuottamaan ääniä välillä 15,6 Hz....3984 Hz aina 15,6 Hz:n välein, eli 256 20 eritaajuista ääntä. Äänen taajuus muodostetaan 8-bittisen signaalin perusteella,
f « I
joka osoittaa luvun välillä 0 - 256, jolloin ohjaussignaalin luku 1 vastaa » « · äänigeneraattorin askelta 1 eli taajuutta 15,6 Hz, luku 2 vastaavasti taajuutta 31,2 • · · • * *
Hz jne. Edellä esitettyjä säveliä voidaan siten toistaa ääninä esim. seuraavien « I * taajuuksien (ei välttämättä tarkkoja arvoja, suuruusluokka esitetty) mukaisesti ja 25 seuraavilla äänigeneraattorille tuoduilla ohjaussignaaleilla (tavuilla), joista osa on * « esitetty seuraavassa ja muut ovat alan ammattimiehen pääteltävissä edellä mainitulla periaatteella: • · :*·*: a = 880 Hz vastaten äänigeneraattorin askelta 56 eli ohjaustavua Ό0111000’ « • . (tarkemmin 56x15,6Hz = 873,6 Hz), ais = 932 Hz, b = 988 Hz vastaten • t · IM e .·*·; 30 äänigeneraattorin askelta 63 eli ohjaustavua Ό0111111’ (tarkemmin 63x15,6Hz •« · = 982,8 Hz), c1 = 1047 Hz, cis1 = 1109 Hz, d1 = 1175 Hz, dis1 = 1245 Hz, e1 = I · ' 1319 Hz, f1 = 1397 Hz, fis1 = 1480 Hz, g1 = 1568 Hz, gis1 = 1661 Hz, a1 = 1760 «· · 22 105308
Hz, ais1 = 1865 Hz, h1 = 1976 Hz, c2 = 2093 Hz, cis2 = 2217 Hz, d2 = 2349 Hz, dis2 = 2489 Hz, e2 = 2637 Hz, f2 = 2793 Hz, fis2 = 2960 Hz, g2 = 3136 Hz, gis2 = 3322 Hz, ja a2 = 3520 Hz vastaten äänigeneraattorin askelta 226 eli ohjaustavua ‘11100010’ (tarkemmin 226 x15,6Hz = 3525,6 Hz).
5 Säveliä c - a2 ja niiden korotettuja ja alennettuja säveliä vastaavat taajuudet on edullisesti määritelty ennalta matkaviestimeen (tai ainakin soittoäänen muodostamisen kannalta tarpeelliset sävelmät), esim. tallennettu muistiin 14. Kutakin säveltä eli muodostettavaa ääntä varten muistiin 14 tallennetaan yksi 10 tavu, jolloin jos sävelmä muodostuu 60 sävelestä tallennetaan muistiin 60 tavua, jotka keskusyksikkö 6 hakee muistista 14 ja ohjaa äänigeneraattoria 17 tuottamaan sävelmän soittoäänenä. Mainitussa tunnetussa koodekkipiirissä on myös kellotulo ja sisäinen kellosignaaligeneraattori, joka kuviossa 6 on esitetty erillisenä kellogeneraattorina 18, joka ohjaa äänigeneraattorin 17 toimintaa 15 määrätyn kellotahdin mukaan. Tämä kellotahti voi olla kiinteä siten, että äänigeneraattorin tahti on kiinteästi esim. 150 bpm. Tempo voidaan määrätä lyhytsanomassa tai muuttaa käyttäjäliitännästä.' Asetettu tempo tallennetaan muistiin 14 ja äänigeneraattoria 17 ohjataan generoimaan ääntä asetetussa tempossa kellogeneraattorilta 18 saamansa signaalin perusteella.
. 20 i i «
"1Keskusyksikkö 6 tunnistaa lyhytsanomassa olevat merkit (tai käyttäjäliitännästä UI
I f ·
I l I
///. annetut merkit) tai näppäinpainallukset ja muuntaa ne kyseistä merkkiä tai I I· näppäinpainallusta vastaavan sävelen taajuudeksi ja tallentaa muistiin 14 kyseistä • · · • ·« · . .·. taajuutta vastaavan signaalin, joka viedään äänigeneraattorille 17 soittoääntä • « · 25 toistettaessa.
• · · i
Toinen menetelmä tuottaa ohjaussignaali äänentoistolaitteelle 20 on käyttää äänigeneraattorina laskuria, esim. 16-bittistä laskuria siten, että se laskee alaspäin 65535:stä 0:aan. Kun ääntä muodostetaan laskuri päästetään laskemaan alaspäin ./"· 30 ennalta määrätystä luvusta. Kun laskuri saavuttaa 0:n muodostuu pulssi ja laskuri
I I I
• '·. alkaa jälleen laskea alaspäin ennalta määrätystä luvusta. Ääni muodostuu « · · <ii · ,··. useasta pulssista. Laskuri laskee 65535:stä 0:aan 1/18 sekunnissa, jolloin 4 < « 23 105308 muodostuu 18 Hz vastaava pulssiaalto. Jos laskurille tällöin annetaan ennalta määrättynä lukuna 4096 (jolloin se laskee 4096:sta 0:aan) saadaan taajuudeltaan 65535/4096-18 = 288 Hz oleva pulssiaalto. Tällä tavalla voidaan muodostaa eri taajuisia pulssiaaltoja välillä 18 Hz - 1,18 Mhz. Näin muodostettuja pulssiaaltoja 5 voidaan käyttää pulssinleveysmodulointina syötettäväksi äänentoistovälineelle, kuten summerille, joka värähtelee pulssiaallon mukaisesti.
Kuten on tunnettua nykyisistä puhelimista käyttäjä voi valita käyttäjäliittymällä soittoäänimuistissa olevista soittoäänistä sen soittoäänen, jonka hän haluaa 10 toistettavan puhelimen soidessa.
Esillä oleva keksintö mahdollistaa uusien soittoäänien saamisen puhelimeen nopeasti ja yksinkertaisesti. Käyttäjän ei tarvitse itse ohjelmoida soittoääntä käyttöliittymältä taikka viedä puhelinta huoltopisteeseen soittoäänen lataamiseksi 15 elektronisesti eikä tarvitse valmistella puhelimen soittoäänimuistia, vaan voi vastaanottaa soittoääniä suoraan langattomasti. Vastaavasti käyttäjä voi itse lähettää toiselle matkaviestimelle soittoääniä. Lisäksi soittoäänien lähettäminen matkaviestimelle lyhytsanomassa voidaan tehdä lyhytsanomakeskukseen esim. Intemet-verkon kautta yhteydessä olevalta tietokoneelta.
« • · · aa : 20 :Tässä on esitetty keksinnön toteutusta ja suoritusmuotoja esimerkkien avulla. Alan • ♦ *· ”· ammattimiehelle on ilmeistä, ettei keksintö rajoitu edellä esitettyjen • · • · · *··'·/ suoritusmuotojen yksityiskohtiin ja että keksintö voidaan toteuttaa muussakin « · · muodossa poikkeamatta keksinnön tunnusmerkeistä. Esitettyjä suoritusmuotoja ♦ · · 25 tulisi pitää valaisevina, muttei rajoittavina. Siten keksinnön toteutus- ja tV> käyttömahdollisuuksia rajoittavatkin ainoastaan oheistetut patenttivaatimukset. • · · Täten vaatimusten määrittelemät erilaiset keksinnön toteutusvaihtoehdot, myös • · · ekvivalenttiset toteutukset kuuluvat keksinnön piiriin.
• · · i « · ,111» •«· « · * « f · · • 1 • « · t I I • 1 · f 1 ·
I
* · ·

Claims (10)

  1. 24 105308
  2. 1. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää matkaviestinverkon ja ainakin yhden matkaviestimen (MS) langatonta kommunikointia varten ja jossa järjestelmässä on 5. välineet (TX, RX) puheen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, - muisti (14) soittoäänen tallentamiseksi, ja • välineet (20) soittoäänen toistamiseksi merkiksi tulevasta puhelusta, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (8, 10 - 12) muistissa (14) olevan soittoäänen muokkaamiseksi merkeiksi ja mainittujen merkkien lähettämiseksi, ja 10 välineet (8) mainittujen merkkien lähettämiseksi soittoäänitunnuksen kanssa, joka tunnus ilmoittaa lähetyksen soittoäänilähetykseksi.
  3. 2. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää matkaviestinverkon ja ainakin yhden matkaviestimen (MS) langatonta kommunikointia varten ja jossa järjestelmässä on 15. välineet (TX, RX) puheen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, - soittoäänimuisti (14) soittoäänen tallentamiseksi, ja - välineet (20) soittoäänen toistamiseksi merkiksi tulevasta puhelusta, tunnettu siitä, että se käsittää - välineet (9) merkkejä sisältävien viestien vastaanottamiseksi, 20. välineet (8) soittoäänitunnisteen tunnistamiseksi vastaanotetusta viestistä, joka tunniste ilmoittaa viestin olevan soittoääni, - välineet soittoäänen vastaanottamiseksi merkkeinä, ja : - välineet (8) mainittujen merkkien muokkaamiseksi soittoäänimuistiin (14) m V··’ tallennettavaan muotoon. • · • · · ··· * 25
  4. 3. Matkaviestin (MS) langatonta kommunikointia varten, jossa on * * * **.".;* - välineet (TX, RX) puheen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, ♦ * · • · · - soittoäänimuisti (14) soittoäänen tallentamiseksi, ja • · * * * '·· : - välineet (20) soittoäänen toistamiseksi merkiksi tulevasta puhelusta, I · 30 tunnettu siitä, että se käsittää välineet (8, 10 - 12) muistissa (14) olevan • i.i i soittoäänen muokkaamiseksi merkeiksi ja mainittujen merkkien lähettämiseksi, ja •«· • · • I 4 · > 25 105308 välineet (8) mainittujen merkkien lähettämiseksi soittoäänitunnuksen kanssa, joka tunnus ilmoittaa lähetyksen soittoäänilähetykseksi.
  5. 4. Matkaviestin (MS) langatonta kommunikointia varten ja jossa 5 matkaviestimessä on - välineet (TX, RX) puheen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, - soittoäänimuisti (14) soittoäänen tallentamiseksi, ja - välineet (20) soittoäänen toistamiseksi merkiksi tulevasta puhelusta, tunnettu siitä, että se käsittää 10. välineet (9) merkkejä sisältävien viestien vastaanottamiseksi, - välineet (8) soittoäänitunnisteen tunnistamiseksi vastaanotetusta viestistä, joka tunniste ilmoittaa viestin olevan soittoääni, - välineet soittoäänen vastaanottamiseksi merkkeinä, ja - välineet (8) mainittujen merkkien muokkaamiseksi soittoäänimuistiin (14) 15 tallennettavaan muotoon.
  6. 5. Menetelmä puhelimen soittoäänen ohjelmoimiseksi, jossa soittoääni tallennetaan muistiin (14) ja toistetaan äänentoistovälineillä (20) vasteena tulevalle puhelulle, tunnettu siitä, että soittoääni muokataan merkeiksi ja lähetetään : 20 puhelimelle merkkeinä soittoäänitunnuksen kanssa, joka tunnus ilmoittaa lähetyksen soittoäänilähetykseksi. « · « · I
  7. 4 M « « • · : 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että :.i.: soittoääni lähetetään puhelimelle nuottien määritelmiä sisältävinä merkkeinä. • · a • · I ’·· ‘ 25
  8. 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että II* puhelimessa, vasteena viestin vastaanottamiselle ja viestissä olevan • · · m 9 9 *. soittoäänitunnuksen ilmaisemiselle, vastaanotetaan soittoääni merkkeinä ja • · • '·«'· ; muokataan merkit muistiin tallennettavaan muotoon. «· 30 * · : 8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkit • · · lähetetään lyhytsanomaviestissä. 26 105308
  9. 9. Päätelaite tiedonsiirtoa varten, joka päätelaite käsittää soittoäänimuistin (14) soittoäänen tallentamiseksi ja välineet soittoäänen lähettämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (8, 10 -12) soittoäänen muuntamiseksi merkeiksi ja 5 mainittujen merkkien lähettämiseksi, ja välineet (8) mainittujen merkkien lähettämiseksi soittoäänitunnuksen kanssa, joka tunnus ilmoittaa lähetyksen soittoäänilähetykseksi.
  10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että se 10 käsittää välineet yhteyden saamiseksi matkaviestinjärjestelmän lyhytsanomapalvelukeskukseen ja välineet (8, 10 - 12) mainittujen merkkien lähettämiseksi lyhytsanomaviestissä lyhytsanomapalvelukeskuksen (SM-SC) välityksellä. I I I • · • « « · 4 • a * 4 a · I·· I I « t · < « • · · a a a • a a a a a a a • a a aa· a a a a · · a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a · * » < r i f * < * « « « · 4 4· 4 · · · • · • a 27 105308
FI965265A 1996-12-30 1996-12-30 Puhelimen soittoäänen ohjelmointi FI105308B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI965265A FI105308B (fi) 1996-12-30 1996-12-30 Puhelimen soittoäänen ohjelmointi
EP04022067A EP1505818A3 (en) 1996-12-30 1997-12-16 Programming of a telephone's ringing tone
DE69731271T DE69731271T2 (de) 1996-12-30 1997-12-16 Programmierung eines Telefonruftons
EP97660144A EP0851649B1 (en) 1996-12-30 1997-12-16 Programming of a telephone's ringing tone
US08/995,795 US6094587A (en) 1996-12-30 1997-12-22 Programming of a telephone's ringing tone
JP00045498A JP3832691B2 (ja) 1996-12-30 1998-01-05 移動通信システム、移動局、及び電話機の呼び出し音をプログラミングする方法
JP2006090923A JP4204598B2 (ja) 1996-12-30 2006-03-29 移動通信システム、移動局、及び電話機の呼び出し音をプログラミングする方法

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI965265 1996-12-30
FI965265A FI105308B (fi) 1996-12-30 1996-12-30 Puhelimen soittoäänen ohjelmointi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI965265A0 FI965265A0 (fi) 1996-12-30
FI965265A FI965265A (fi) 1998-07-01
FI105308B true FI105308B (fi) 2000-07-14

Family

ID=8547371

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI965265A FI105308B (fi) 1996-12-30 1996-12-30 Puhelimen soittoäänen ohjelmointi

Country Status (5)

Country Link
US (1) US6094587A (fi)
EP (2) EP0851649B1 (fi)
JP (2) JP3832691B2 (fi)
DE (1) DE69731271T2 (fi)
FI (1) FI105308B (fi)

Families Citing this family (162)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI102711B (fi) * 1996-02-23 1999-01-29 Nokia Mobile Phones Ltd Puhelimen soittoäänen määrittely
GB9727011D0 (en) * 1997-12-23 1998-02-18 Philips Consumer Communication Melodic alerts for communications device
FI106180B (fi) * 1998-01-20 2000-11-30 Nokia Mobile Phones Ltd Tilatietojen välitysjärjestelmä, menetelmä liitäntärajapinnan tilatietojen välittämiseksi ja telepäätelaite
JPH11220518A (ja) * 1998-01-30 1999-08-10 Matsushita Electric Ind Co Ltd 携帯電話機
US6914893B2 (en) * 1998-06-22 2005-07-05 Statsignal Ipc, Llc System and method for monitoring and controlling remote devices
EP1093696A1 (en) * 1998-07-06 2001-04-25 Nokia Corporation Voice mail server, mobile station and method for voice mail message transmission
US6554798B1 (en) 1998-08-18 2003-04-29 Medtronic Minimed, Inc. External infusion device with remote programming, bolus estimator and/or vibration alarm capabilities
JP2000152339A (ja) * 1998-09-07 2000-05-30 Korea Telecom Freetel Co Ltd 音声応答システムを利用した携帯電話機のベル音選択方法
US6445935B1 (en) * 1998-10-05 2002-09-03 Ericsson Inc. Electronic devices including indicator control circuits and related methods of controlling indicators
DE19856440C2 (de) * 1998-12-08 2002-04-04 Bosch Gmbh Robert Übertragungsrahmen und Funkeinheit mit Übertragungsrahmen
DE19861323B4 (de) * 1998-12-08 2006-02-16 Robert Bosch Gmbh Verfahren zur Übertragung von Kurznachrichten
DE19903857A1 (de) * 1999-02-01 2000-08-17 Siemens Ag Kommunikations-Endgerät und dazugehöriges Verfahren zum Editieren von Ruftonmelodien
US6330445B1 (en) * 1999-03-01 2001-12-11 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Method and system for routing of a USSD message
FR2791843B1 (fr) * 1999-04-01 2001-05-11 Sfr Sa Terminal de telecommunication pourvu d'au moins un emplacement de stockage reserve aux donnees gerees par un operateur et procede correspondant
US7340057B2 (en) * 2001-07-11 2008-03-04 Openwave Systems Inc. Method and apparatus for distributing authorization to provision mobile devices on a wireless network
US20020123335A1 (en) * 1999-04-09 2002-09-05 Luna Michael E.S. Method and apparatus for provisioning a mobile station over a wireless network
EP1175766B1 (en) * 1999-04-26 2011-05-25 Nokia Corporation Radio terminal for browsing the internet
GB2349545A (en) * 1999-04-26 2000-11-01 Nokia Mobile Phones Ltd Terminal for providing an application using a browser
GB2353442B (en) * 1999-06-15 2003-08-27 Nec Corp Ringing tone control method and device
US6366791B1 (en) * 1999-06-17 2002-04-02 Ericsson Inc. System and method for providing a musical ringing tone on mobile stations
KR20010009629A (ko) * 1999-07-12 2001-02-05 윤종용 휴대전화단말장치의 단문메시지 멀티전송방법
JP2001028617A (ja) * 1999-07-14 2001-01-30 Rohm Co Ltd 通信端末装置
TW495735B (en) 1999-07-28 2002-07-21 Yamaha Corp Audio controller and the portable terminal and system using the same
ES2314513T3 (es) * 1999-08-05 2009-03-16 Yamaha Corporation Aparato reproductor de musica, procedimiento para la reproduccion de musica y dispositivo de terminal de telefono.
FI19991780A (fi) * 1999-08-20 2001-02-21 Nokia Mobile Phones Ltd Elektroniikkalaitteen kuori
FI19991865A (fi) 1999-09-01 2001-03-01 Nokia Corp Menetelmä ja järjestelmä räätälöityjen audio-ominaisuuksien toimittamiseksi solukkojärjestelmien päätelaitteisiin
JP3982787B2 (ja) * 1999-10-08 2007-09-26 ヤマハ株式会社 コンテンツデータ配布方法および電話端末装置
FR2799917B1 (fr) * 1999-10-14 2002-06-21 Sagem Procede de selection, d'edition et de diffusion d'un message sonore complexe
CN1379950B (zh) * 1999-10-14 2011-08-24 诺基亚西门子通信有限责任两合公司 指示呼叫的方法和通信终端机
DE19950001A1 (de) 1999-10-15 2001-04-19 Deutsche Telekom Mobil Verfahren zur Auswahl, zur Übertragung und zum Abspielen von Musikstücken durch Teilnehmer eines digitalen Mobilkommunikationssystems
JP2001154672A (ja) * 1999-11-29 2001-06-08 Yamaha Corp 通信装置および記憶媒体
US8170538B2 (en) 1999-12-06 2012-05-01 Solocron Media, Llc Methods and apparatuses for programming user-defined information into electronic devices
US6496692B1 (en) 1999-12-06 2002-12-17 Michael E. Shanahan Methods and apparatuses for programming user-defined information into electronic devices
US7149509B2 (en) * 1999-12-06 2006-12-12 Twenty Year Innovations, Inc. Methods and apparatuses for programming user-defined information into electronic devices
JP3386027B2 (ja) * 1999-12-28 2003-03-10 ヤマハ株式会社 携帯電話機
JP2001203779A (ja) * 2000-01-21 2001-07-27 Nec Mobile Commun Ltd 移動通信端末装置及びその着信音鳴動方法
JP3575368B2 (ja) * 2000-01-26 2004-10-13 ヤマハ株式会社 携帯電話機
JP3542942B2 (ja) * 2000-01-28 2004-07-14 埼玉日本電気株式会社 携帯電話機のメロディ設定システム及び方法
JP2001222281A (ja) * 2000-02-09 2001-08-17 Yamaha Corp 携帯電話装置及び携帯電話装置の楽曲再生方法
JP3580210B2 (ja) * 2000-02-21 2004-10-20 ヤマハ株式会社 作曲機能を備えた携帯電話機
FR2805423B1 (fr) * 2000-02-22 2004-04-16 Sagem Procede de diffusion de messages
GB0004538D0 (en) * 2000-02-25 2000-04-19 Koninkl Philips Electronics Nv Method of transferring melodic information to a terminal
JP3570332B2 (ja) * 2000-03-21 2004-09-29 日本電気株式会社 携帯電話装置及びその着信メロディ入力方法
JP3279304B2 (ja) * 2000-03-28 2002-04-30 ヤマハ株式会社 楽曲再生装置および楽曲再生機能を備える携帯電話装置
US6735430B1 (en) * 2000-04-10 2004-05-11 Motorola, Inc. Musical telephone with near field communication capabilities
JP3506231B2 (ja) 2000-04-19 2004-03-15 シャープ株式会社 着呼者呼び出し方法、通信機器、発呼者情報サーバおよび呼び出し制御装置
US7177629B1 (en) * 2000-05-05 2007-02-13 Nokia Mobile Phones Limited Annunciating apparatus, and associated method, for selectably annunciating message termination at a radio communication device
DE10023474B4 (de) * 2000-05-10 2005-08-18 Siemens Ag Verfahren zum Melden eines ein Kommunikationsendgerät erreichenden Rufes
JP4206608B2 (ja) * 2000-05-23 2009-01-14 ソニー株式会社 通信端末の着信音出力方法及び通信端末装置
JP3620409B2 (ja) 2000-05-25 2005-02-16 ヤマハ株式会社 携帯通信端末装置
FR2809918A1 (fr) * 2000-05-30 2001-12-07 Koninkl Philips Electronics Nv Telecommande pour telephone mobile et telephone mobile pouvant etre commande par une telecommande
GB2364852A (en) * 2000-07-14 2002-02-06 Nokia Mobile Phones Ltd Alert signal generation
WO2002015603A2 (en) * 2000-08-15 2002-02-21 Zonamovil.Com, Inc. Method and apparatus for a network independent short message delivery system
GB2366697A (en) 2000-08-31 2002-03-13 Nokia Mobile Phones Ltd Transmission of user profile via messaging service
EP1330101B1 (en) * 2000-09-25 2008-04-16 Yamaha Corporation Mobile terminal device
US7142841B1 (en) 2000-09-28 2006-11-28 Texas Instruments Incorporated Telephone personal information manager
JP3542955B2 (ja) * 2000-10-11 2004-07-14 埼玉日本電気株式会社 携帯電話機
DE10052932A1 (de) 2000-10-25 2002-05-08 Siemens Ag Auswahl eines Rufsignals
US7555537B2 (en) * 2000-10-25 2009-06-30 Nokia Mobile Phones Ltd. Downloadable multimedia content and method for accounting
KR100353212B1 (ko) * 2000-10-31 2002-09-18 삼성전자 주식회사 이동무선 단말기에 있어서 착신링 편집 방법
US7379760B2 (en) * 2000-11-10 2008-05-27 Sony Corporation Data transmission-reception system and data transmission-reception method
DE10057247A1 (de) * 2000-11-18 2002-05-23 Alcatel Sa Verfahren und Vorrichtung zur Rufidentifikation
JP2002159066A (ja) * 2000-11-21 2002-05-31 Nec Corp 携帯電話端末
US20020103552A1 (en) * 2000-12-04 2002-08-01 Mike Boucher Method and apparatus to reduce processing requirements for the playback of complex audio sequences
US20020115456A1 (en) * 2000-12-08 2002-08-22 Tero Narinen Method and system for coding ring tones for cellular telephones
KR100377936B1 (ko) * 2000-12-16 2003-03-29 삼성전자주식회사 이동통신 단말기의 감정 아이콘 입력방법
FI20002828A (fi) * 2000-12-22 2002-06-23 Nokia Corp Menetelmä ja järjestelmä tunnetilan ilmaisemiseksi puhelimella tapahtuvassa viestinnässä
KR20020058134A (ko) * 2000-12-29 2002-07-12 이상원 이동통신단말기의 발신음 멜로디 서비스 제공방법
DE10101172A1 (de) * 2001-01-12 2002-07-18 Peter Fries Verfahren zur Speicherung einer Tonfolge in ein Telekommunikationsgerät
US7305256B2 (en) * 2001-02-05 2007-12-04 Verizon Corporate Services Group Inc. Method, apparatus and program for providing user-selected alerting signals in telecommunications devices
FR2821196B1 (fr) * 2001-02-20 2003-05-23 Thomson Multimedia Sa Serveur telematique fournissant des sonneries et procede d'attribution de sonneries associe
FI113519B (fi) * 2001-03-02 2004-04-30 Nokia Corp Menetelmä ja laitteisto ominaisuuksien yhdistämiseksi matkaviestimessä
FR2822621A1 (fr) * 2001-03-21 2002-09-27 Cit Alcatel Procede de codage de melodie ainsi qu'un terminal mobile permettant de mettre en oeuvre ce procede
US20020137553A1 (en) * 2001-03-22 2002-09-26 Kraemer Tim D. Distinctive ringing for mobile devices using digitized user recorded audio message
FR2824684B1 (fr) * 2001-05-10 2004-01-09 Digiplug Procede de codage et de decodage de morceaux de musique
US20030003964A1 (en) * 2001-06-27 2003-01-02 Wroblewski Gary T. Method and apparatus for selectively admitting messages to a mobile station
CA2463922C (en) 2001-06-27 2013-07-16 4 Media, Inc. Improved media delivery platform
FR2826826B1 (fr) * 2001-06-28 2003-09-26 Cit Alcatel Module d'identification d'abonne et terminal associe
US20030001882A1 (en) * 2001-06-29 2003-01-02 Macer Peter J. Portable entertainment machines
EP1276307A1 (en) * 2001-07-09 2003-01-15 Sony International (Europe) GmbH Self modifying ringer melodies
US7099457B2 (en) * 2001-07-17 2006-08-29 Comverse Ltd. Personal ring tone message indicator
JP2003046606A (ja) * 2001-08-01 2003-02-14 Nec Corp 携帯通信端末装置及び携帯通信端末装置の音鳴動方法
JP2003051864A (ja) * 2001-08-06 2003-02-21 Nec Corp 移動無線端末装置
DE10141763B4 (de) * 2001-08-29 2004-02-05 Rácz, Sámuel Mobiltelefon mit erweiterter Funktionalität
US7127238B2 (en) * 2001-08-31 2006-10-24 Openwave Systems Inc. Method and apparatus for using Caller ID information in a browser of a mobile communication device
US20040066920A1 (en) * 2001-08-31 2004-04-08 Vandermeijden Tom R. Method and apparatus for automatically populating a contact database in a mobile communication device
US7415291B1 (en) * 2001-09-28 2008-08-19 At&T Delaware Intellectual Property, Inc. Device and method for augmenting cellular telephone audio signals
US7277734B1 (en) 2001-09-28 2007-10-02 At&T Bls Intellectual Property, Inc. Device, system and method for augmenting cellular telephone audio signals
US7735011B2 (en) 2001-10-19 2010-06-08 Sony Ericsson Mobile Communications Ab Midi composer
US7103390B2 (en) * 2001-11-26 2006-09-05 Nokia Corporation Method and system for transferring data in a hand-held electronic device
KR100400555B1 (ko) * 2001-11-27 2003-10-08 엘지전자 주식회사 이동단말기의 엠에프디 제어장치 및 방법
US7013006B1 (en) 2002-01-18 2006-03-14 Bellsouth Intellectual Property Corporation Programmable audio alert system and method
US7792279B2 (en) * 2002-01-18 2010-09-07 At&T Intellectual Property I, L.P. Distinguishing audio alerts
US7729487B2 (en) * 2002-03-29 2010-06-01 At&T Intellectual Property I, L.P. Custom ringtones for wireline telephones
US7542773B2 (en) 2002-03-29 2009-06-02 At&T Intellectual Property I, L.P. Customized alerts for incoming data messages
US20040198471A1 (en) * 2002-04-25 2004-10-07 Douglas Deeds Terminal output generated according to a predetermined mnemonic code
US20030219110A1 (en) * 2002-05-21 2003-11-27 Shih-Kuang Tsai Mobile communication device and method thereof for changing formats of ring tones
US7020497B2 (en) * 2002-05-23 2006-03-28 Nokia Corporation Programming multiple ringing tones of a terminal
FR2842695B1 (fr) * 2002-07-22 2005-01-28 Sagem Procede pour restituer au moins un stimulus a un utilisateur d'un dispositif recepteur de signaux
US7096187B1 (en) 2002-07-23 2006-08-22 Harris Scott C Compressed audio information
AU2002336940A1 (en) * 2002-07-30 2004-03-11 Nokia Corporation Mobile communication terminal
US7233658B2 (en) * 2002-08-13 2007-06-19 At&T Knowledge Ventures, L.P. Flexible ring-tone service
US7183481B2 (en) * 2002-09-30 2007-02-27 Danger, Inc. Apparatus and method for embedding content within a MIDI data stream
JP2004153525A (ja) * 2002-10-30 2004-05-27 Nec Corp 着信メロディ保存・再生方法およびシステム、着信メロディ保存サーバ、携帯電話
US7672439B2 (en) * 2003-04-02 2010-03-02 Aol Inc. Concatenated audio messages
US7644166B2 (en) 2003-03-03 2010-01-05 Aol Llc Source audio identifiers for digital communications
US20040216586A1 (en) * 2003-04-11 2004-11-04 David Meredith Method of computing the pitch names of notes in MIDI-like music representations
KR20040099863A (ko) * 2003-05-20 2004-12-02 삼성전자주식회사 원격지에 있는 휴대용 단말기를 제어하는 방법
US20050036603A1 (en) * 2003-06-16 2005-02-17 Hughes David A. User-defined ring tone file
US7257592B2 (en) * 2003-06-26 2007-08-14 International Business Machines Corporation Replicating the blob data from the source field to the target field based on the source coded character set identifier and the target coded character set identifier, wherein the replicating further comprises converting the blob data from the source coded character set identifier to the target coded character set identifier
TWI222312B (en) * 2003-08-05 2004-10-11 Benq Corp Mobile device using traffic channel to receive incoming ring and method using traffic channel to receive incoming ring
KR100575926B1 (ko) * 2003-08-23 2006-05-02 삼성전자주식회사 휴대 단말기의 통화수신알림 제어 방법
US7315738B1 (en) 2003-09-11 2008-01-01 Sprint Spectrum L.P. Method and system for managing multiple directory numbers for a mobile station
US7966034B2 (en) * 2003-09-30 2011-06-21 Sony Ericsson Mobile Communications Ab Method and apparatus of synchronizing complementary multi-media effects in a wireless communication device
KR20050038714A (ko) * 2003-10-22 2005-04-29 정영근 무선인터넷을 이용한 자작 음악파일 생성 및 다운로딩서비스 시스템 및 서비스 방법
JP3928635B2 (ja) * 2003-10-27 2007-06-13 日本電気株式会社 着信メロディ指定機能付携帯電話システム及び携帯電話機
EP1542439B1 (en) * 2003-12-09 2010-03-10 Samsung Electronics Co., Ltd. Method of raising schedule alarm with avatars in wireless telephone
KR100590872B1 (ko) * 2003-12-11 2006-06-19 삼성전자주식회사 착신 멜로디를 제어하는 방법 및 그 장치
US7113981B2 (en) * 2003-12-29 2006-09-26 Mixxer, Inc. Cellular telephone download locker
TWI249320B (en) * 2004-01-08 2006-02-11 Asustek Comp Inc Method and device to switch the editing format
US7616741B2 (en) * 2004-02-06 2009-11-10 At&T Intellectual Property I, L.P. System and method for facilitating a custom ring in connection with a call
US7366337B2 (en) * 2004-02-11 2008-04-29 Sbc Knowledge Ventures, L.P. Personal bill denomination reader
KR20050087368A (ko) * 2004-02-26 2005-08-31 엘지전자 주식회사 무선 단말기의 벨소리 처리 장치
US6944277B1 (en) * 2004-02-26 2005-09-13 Nokia Corporation Text-to-speech and MIDI ringing tone for communications devices
DE102004010878B4 (de) * 2004-03-05 2006-03-09 Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der angewandten Forschung e.V. Vorrichtung und Verfahren zum Liefern einer Signalisierungsmelodie
GB2412046A (en) * 2004-03-11 2005-09-14 Seiko Epson Corp Semiconductor device having a TTS system to which is applied a voice parameter set
JP4364046B2 (ja) * 2004-04-09 2009-11-11 シャープ株式会社 情報通信端末、通信システム、情報通信端末プログラム、および記録媒体
KR100771104B1 (ko) * 2004-04-19 2007-10-31 엘지전자 주식회사 이동통신단말기의 메시지 표시 방법 및 장치
US20050258938A1 (en) * 2004-05-21 2005-11-24 Moulson John L Portable electronic devices including customization circuits for customizing alert signals and methods of operating the same
US20050288067A1 (en) * 2004-06-24 2005-12-29 Wainwright Harry L Incoming call alert adapter for mobile devices
US7893338B2 (en) * 2004-07-15 2011-02-22 Creative Technology Ltd Method of composing music on a handheld device
US7302253B2 (en) 2004-08-10 2007-11-27 Avaya Technologies Corp Coordination of ringtones by a telecommunications terminal across multiple terminals
US7418258B2 (en) 2004-08-10 2008-08-26 Avaya Inc Server-coordinated ringtones
US7164906B2 (en) * 2004-10-08 2007-01-16 Magix Ag System and method of music generation
DE102004050368A1 (de) * 2004-10-15 2006-04-20 Siemens Ag Verfahren zum Erstellen eines Musikstücks
US7486971B2 (en) * 2004-12-02 2009-02-03 International Business Machines Corporation Method and apparatus for managing ring tones in a mobile device
IL165817A0 (en) * 2004-12-16 2006-01-15 Samsung Electronics U K Ltd Electronic music on hand portable and communication enabled devices
US20060150125A1 (en) * 2005-01-03 2006-07-06 Arun Gupta Methods and systems for interface management
US20060199599A1 (en) * 2005-01-03 2006-09-07 Arun Gupta Method for setting communication device and communication device thereof
KR100678163B1 (ko) * 2005-02-14 2007-02-02 삼성전자주식회사 휴대용 단말기에서 연주 기능을 수행하는 장치 및 방법
US7970439B2 (en) * 2005-03-01 2011-06-28 Kyocera Corporation Systems and methods for visual alerting mechanisms on a mobile communication device
US20070224984A1 (en) 2005-03-08 2007-09-27 Muir Brockett Iii Communication Link Termination Indication Signal and Secondary Signal Method and Apparatus
US20060274709A1 (en) * 2005-06-02 2006-12-07 Endtone, Llc Communication link connection indication signal method and apparatus
US7684830B2 (en) * 2005-03-08 2010-03-23 Endtone, Llc Communication link termination indication signal method and apparatus
US7613287B1 (en) * 2005-11-15 2009-11-03 TellMe Networks Method and apparatus for providing ringback tones
US8041401B2 (en) * 2006-02-10 2011-10-18 Vringo Inc. Personalization content sharing system and method
US7761816B2 (en) * 2006-02-10 2010-07-20 Vringo, Inc. Personalization content sharing system and method
US11128745B1 (en) * 2006-03-27 2021-09-21 Jeffrey D. Mullen Systems and methods for cellular and landline text-to-audio and audio-to-text conversion
WO2007132285A1 (en) * 2006-05-12 2007-11-22 Nokia Corporation A customizable user interface
US20070291025A1 (en) * 2006-06-20 2007-12-20 Sami Paihonen Method and apparatus for music enhanced messaging
EP2035914A4 (en) * 2006-06-28 2009-12-30 Vringo Inc MULTIMEDIA CONTENT CHOSEN BY A USER
WO2008007364A2 (en) * 2006-07-10 2008-01-17 Vringo, Inc. Pushed media content delivery
US20080014911A1 (en) * 2006-07-13 2008-01-17 Jonathan William Medved Group sharing of media content
US7685070B2 (en) * 2006-08-02 2010-03-23 Motorola, Inc. Method and system for using entertainment files as ring tones
US20080047412A1 (en) * 2006-08-24 2008-02-28 Sylvain Lalonde System for teaching chords, transcribing music and a musical conversion method
US20080064378A1 (en) * 2006-09-11 2008-03-13 Ariel Yehoshua Kahan Media playing on another device
US20080215725A1 (en) * 2007-03-02 2008-09-04 Wireless Image Limited Systems and methods for managing the playing of ring tones and other media files on mobile devices
US8135114B2 (en) * 2007-08-06 2012-03-13 Mspot, Inc. Method and apparatus for creating an answer tone for a computing device with phone capabilities or a telephone
US7586031B1 (en) * 2008-02-05 2009-09-08 Alexander Baker Method for generating a ringtone
CN101237488A (zh) * 2008-02-22 2008-08-06 华为技术有限公司 实现彩铃业务的装置和方法及获取彩铃文件的装置
CN101751729A (zh) * 2008-12-03 2010-06-23 黄金富 一种采用ussd信息的银联卡手机支付系统和支付方法
US8625774B2 (en) * 2010-12-14 2014-01-07 Blackberry Limited Method and apparatus for generating a subliminal alert

Family Cites Families (16)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5153829A (en) * 1987-11-11 1992-10-06 Canon Kabushiki Kaisha Multifunction musical information processing apparatus
US4868561A (en) * 1988-07-01 1989-09-19 Motorola, Inc. Method of reprogramming an alert pattern
US4866766A (en) * 1988-09-06 1989-09-12 Motorola, Inc. Telephone device having customized ring capability
GB2241133A (en) * 1990-02-14 1991-08-21 Motorola Inc Radiotelephone having removable memory means for storing radio user validation code
WO1992003891A1 (en) * 1990-08-16 1992-03-05 Motorola, Inc. Programmable alert for a communication device
FI96731C (fi) * 1992-06-12 1996-08-12 Nokia Telecommunications Oy Menetelmä ja järjestely lyhytsanomien käsittelemiseksi solukkoradioverkossa
JPH05347576A (ja) * 1992-06-15 1993-12-27 Nec Corp 表示付無線選択呼出受信機
FI92450C (fi) * 1992-12-21 1994-11-10 Nokia Mobile Phones Ltd Menetelmä puhelimen soittoäänen muodostamiseksi ja menetelmän mukainen puhelin
JP2704114B2 (ja) * 1994-05-23 1998-01-26 静岡日本電気株式会社 無線選択呼出受信機
WO1996006417A2 (en) * 1994-08-15 1996-02-29 Motorola Inc. Pager providing definable audio with the page
WO1996007262A1 (fr) * 1994-08-31 1996-03-07 Sony Corporation Terminal de transmission
AU716619B2 (en) * 1995-03-08 2000-03-02 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) A telephone set having calling party dependent ringing
US5687227A (en) * 1995-05-25 1997-11-11 Lucent Technologies, Inc. Telephone with user recorded ringing signal
JP2788873B2 (ja) * 1995-07-26 1998-08-20 静岡日本電気株式会社 無線呼出受信機
US5943399A (en) * 1995-09-29 1999-08-24 Northern Telecom Limited Methods and apparatus for providing communications to telecommunications terminals
US5940767A (en) * 1996-05-07 1999-08-17 Ericsson, Inc. Intelligent docking station for use with a portable wireless receiver to provide expanded short message services

Also Published As

Publication number Publication date
US6094587A (en) 2000-07-25
EP0851649A3 (en) 2002-05-22
JP2006191693A (ja) 2006-07-20
JPH10215321A (ja) 1998-08-11
EP0851649B1 (en) 2004-10-20
JP4204598B2 (ja) 2009-01-07
EP0851649A2 (en) 1998-07-01
FI965265A (fi) 1998-07-01
FI965265A0 (fi) 1996-12-30
EP1505818A2 (en) 2005-02-09
DE69731271D1 (de) 2004-11-25
JP3832691B2 (ja) 2006-10-11
EP1505818A3 (en) 2011-03-30
DE69731271T2 (de) 2005-09-08

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI105308B (fi) Puhelimen soittoäänen ohjelmointi
FI102711B (fi) Puhelimen soittoäänen määrittely
RU2286027C2 (ru) Персонализация мобильного телефона
JP4295749B2 (ja) インテリジェントな着信音サービス
US7020497B2 (en) Programming multiple ringing tones of a terminal
US20070161412A1 (en) Augmentation of ringtones and other signals
US20080070605A1 (en) Music message service method and apparatus for mobile terminal
US7013154B2 (en) Mapping text and audio information in text messaging devices and methods therefor
KR100581289B1 (ko) 이동 전화기의 벨소리 선택 환경을 제공하는 이동 통신 시스템및방법
US20050107099A1 (en) Method and device for transmitting information
KR20010099454A (ko) 텍스트(사용자입력)와 발신자번호 및 주소록을 이용한휴대폰음성벨소리.
JP3797497B2 (ja) ページャへのメッセージ作成方式
EP2266307B1 (en) Method and device for creating a media signal
US20070291025A1 (en) Method and apparatus for music enhanced messaging
KR20040026962A (ko) 배경 화면 서비스 시스템 및 방법
KR100442358B1 (ko) 멜로디 코드를 포함하는 단문 메시지 작성방법 및 그 메시지 수신장치와 방법
JP2001177626A (ja) 通信端末
KR100689464B1 (ko) 벨소리 제어 장치 및 방법
KR20000065679A (ko) 전자식 전화형 키패드를 이용한 음악 입력 방법
KR20050006438A (ko) 이동 통신 단말기의 벨소리 출력 방법
KR20040061799A (ko) 무선통신을 이용하는 시스템에서 메시지의 선택적 전달 방법
KR20040037419A (ko) 통신 단말기에서의 다양한 수신 인지음/아웃고잉 메시지출력/전송 장치 및 방법
JP2000092158A (ja) 通信端末装置
JP2007258992A (ja) 着信音編集機能を備えた通信端末、電子メールシステム、電子メール着信通知方法及び制御プログラム
WO2007008049A1 (en) System, apparatus and method for providing a typing in shorthand using a mobile device

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed