Lingua Finnica

Lingua Finnica^[1] est una ex linguis Balto-Finnicis, quae ad ramum Finno-Ugricam linguarum Uralicarum pertinet. Ex linguis Finno-Ugricis tres tantum linguae, q.s. Finnica, Estonica, Hungarica, statu publico utuntur.

Lingua Finnica suomen kieli
IPA	[ ˈsuo.mi ]
Taxinomia	Uralica Finno-Ugrica Finno-Lappica Finno-Baltica Lingua Finnica
Locutores	6 500 000
Sigla	1 fi, 2 fin, 3 fin
Status publicus
Officialis	Finnia, Unio Europaea
Privata	Carelia, partes Sueciae, Norvegiae, Russiae et Estoniae
Litterae	Abecedarium Nordicum
Scriptura	Latina
Procuratio	Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Familiae linguisticae coloribus Vicipaediae pictae Familiae linguisticae coloribus Vicipaedicis pictae Ubi homines finnice loquuntur Caeruleus: Lingua publica Viridis: Lingua privata

De Finnice loquentibus

Circiter 4.9 miliones hominum sunt, qui lingua Finnica utuntur sermone patrio, secundo autem sermone plus dimidia pars milionis. Praeterea Finnice loquentes habitant in Suecia (c. 300 000), Norvegia (c. 12 000), Carelia orientali et Ingria (50 000-100 000) atque alibi, sicut in Australia et Civitatibus Foederatis Americae.^[2]

Linguae Finnicae primum lexicon: Danielis Iuslenii *Fennici Lexici Tentamen*, 1745

Grammatica

Lingua Finnica ad linguas agglutinativas pertinet.

Abecedarium

Abecedarium Finnicum abecedarium Nordicum est:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö

Nomen

15 casus
- Nominativus
- Partitivus
- Genetivus
- Accusativus
- Essivus
- Translativus
- Inessivus
- Elativus
- Illativus
- Adessivus
- Ablativus
- Allativus
- Comitativus
- Abessivus
- Instructivus

2 numeri
- Singularis
- Pluralis

Verbum

4 modi:
- indicativus
- imperativus
- conditionalis
- potentialis
4 tempora:
2 genera:
- activum,
- impersonale

Exemplum declinationis casuum

Casus	Singularis	Pluralis	Latine*
Nominativus	kirja	kirjat	'liber/libri'
Partitivus	kirjaa	kirjoja	'librum/libros'
Genetivus	kirjan	kirjojen	'libri/librorum'
Accusativus	kirjan	kirjat	'librum/libros'
Essivus	kirjana	kirjoina	-
Translativus	kirjaksi	kirjoiksi	-
Inessivus	kirjassa	kirjoissa	'in libro/libris'
Elativus	kirjasta	kirjoista	'ex libro/libris'
Illativus	kirjaan	kirjoihin	'in librum/libros'
Adessivus	kirjalla	kirjoilla	'apud librum/libros'
Ablativus	kirjalta	kirjoilta	'a libro/libris'
Allativus	kirjalle	kirjoille	'ad librum/libros'
Comitativus	-	kirjoineen	'cum libro/libris'
Abessivus	kirjatta	kirjoitta	'sine libro/libris'
Instructivus	-	kirjoin	'libro/libris'

* N.B. Conversiones non exactae sunt.

Declinatio nominum Finnicorum Latina

Finni, qui eximii Latinistae sunt, suum habent modum indigena^[3] nomina propria Latine declinandi:

Finnice	IPA	Latine	Exemplum
-o	-ɔ	-o, -onis	Tornio, Tornionis^[3]
-a	-ɑ	-a, -ae	Forssa, Forssae^[3]
-aa	-ɑː	-aa, -aae^?^[4]	Akaa, Akaae
-ä → -a	-æ	-ä, -ae^[5]	Mäntsälä, Mäntsälae
-ää → -aa	-æː	-ää, -aae^?	Hyvinkää, Hyvinkaae
-i	-i	-i, -is	Hiisi, Hiisis^[3]
-en	-ɛn	-en, -is	Kaskinen, Kaskinis^[3]

Exemplum: Pater noster

Finnice

Isä meidän, joka olet taivaissa

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Aamen.

Latine

Pater noster, qui es in caelis,

sanctificetur nomen tuum.

Adveniat regnum tuum.

Fiat voluntas tua,

sicut in caelo, et in terra.

Panem nostrum cotidianum da nobis hodie,

et dimitte nobis debita nostra,

sicut et nos dimittimus debitoribus nostris.

Et ne nos induxeris in tentationem,

sed libera nos a malo.

Amen.

Notae

↑ Reijo Pitkäranta, Suomi-latina-suomi-sanakirja: Lexicon Finnico-Latino-Finnicum (Helsinki 2002).
↑ Institutum linguis domesticis investigandis.
↑ ^3.0 ^3.1 ^3.2 ^3.3 ^3.4 1998, Tuomo Pekkanen, Kalevala Latina, p. 14: "Ea nomina, quae verti non possunt, Latine declinavi: Ahto -onis, Kullervo -onis, Sariola -ae, Hiisi -sis, Väinämöinen -möinis, Lemminkäinen -käinis, Ilmarinen -rinis, etc., ut apud nostrates assolet."
↑ Fons nominis Latini desideratur (addito fonte, hanc formulam remove)
↑ Idem, 9.378: "Stetit olim Tyrjae torrens." (=Fin. Tyrjän koski)

Linguae Finno-Ugricae

Finno-Permicae	Samicae • Finnica • Carelica • Vepsica • Izhorica • Votica • Estonica • Voruvica • Livonica • Mari (pratensis • montana) • Morduinicae (Erzia • Moxel) • Komiensis • Udmurtica
Ugricae	Hungarica • Chantyensis • Mansiensis

[1] Reijo Pitkäranta, Suomi-latina-suomi-sanakirja: Lexicon Finnico-Latino-Finnicum (Helsinki 2002).

[2] Institutum linguis domesticis investigandis.

[Kalevala-3] 3.0 ^3.1 ^3.2 ^3.3 ^3.4 1998, Tuomo Pekkanen, Kalevala Latina, p. 14: "Ea nomina, quae verti non possunt, Latine declinavi: Ahto -onis, Kullervo -onis, Sariola -ae, Hiisi -sis, Väinämöinen -möinis, Lemminkäinen -käinis, Ilmarinen -rinis, etc., ut apud nostrates assolet."

[fons-nominis-desideratus-4] Fons nominis Latini desideratur (addito fonte, hanc formulam remove)

[5] Idem, 9.378: "Stetit olim Tyrjae torrens." (=Fin. Tyrjän koski)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]