kääpä

Katso artikkeli Käävät Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Kääpä

Substantiivi

kääpä (10-E) (monikko käävät)

puun rungossa puun loisena tai lahottajana kasvava sieni (Polyporaceae)

Ääntäminen

IPA: /ˈkæːpæ/
tavutus: kää‧pä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kääpä	käävät
genetiivi	käävän	kääpien (kääpäin)
partitiivi	kääpää	kääpiä
akkusatiivi	kääpä; käävän	käävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	käävässä	käävissä
elatiivi	käävästä	käävistä
illatiivi	kääpään	kääpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	käävällä	käävillä
ablatiivi	käävältä	kääviltä
allatiivi	käävälle	kääville
muut sijamuodot
essiivi	kääpänä	kääpinä
translatiivi	kääväksi	kääviksi
abessiivi	käävättä	käävittä
instruktiivi	–	käävin
komitatiivi	–	kääpine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	käävä-
vahva vartalo	kääpä-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. sieni

armenia: աբեթասունկ
englanti: polypore
espanja: poliporo m.
inarinsaame: čááná
ranska: polypore m.
ruotsi: ticka

saksa: Porling m.
turkki: delikli mantar
ukraina: трутовик m.
unkari: likacsosgombák
venäjä: трутовик m.
viro: torik

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: kääväkäs

Yhdyssanat

aidaskääpä, arinakääpä, juurikääpä, kääpäsieni, lampaankääpä, punakääpä, pökkelökääpä, taulakääpä, typäskääpä

Aiheesta muualla

kääpä Kielitoimiston sanakirjassa
kääpä Tieteen termipankissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kääpä&oldid=4711157”