J Hokkanen

Järvi on 3,6 kilometriä pitkä, 3,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 704 hehtaaria.

Järven rantaviivan pituus on 13,5 kilometriä.

Tervehdys!

Suomenkielisen wikipedian Elokuun kuvitustalkoot 2023 -kampanjan osana tein haukuja, muun muassa kuvitustarpeiden etsimisen luokkaan Vantaa. Tulos hae kuvattomat artikkelit -työkalulla tehdystä hausta oli kummallinen. Jostain syystä mukaan tunkee suuri määrä aivan toisaalla sijaitsevia, usein ylläpitämäsi botin luomia vesistöartikkeleita. Osaisitko arvioida, onko vika näiden artikkelien virheellisessä luokittelussa vai tuossa hakutyökalussa? Siis miksi esimerkiksi nämä artikkeit tunkevat Vantaan kuvattomien artikkelien listaukseen:

• Ahvenlammi (Ylöjärvi, Länsi-Aure)

Aurejärven alue, Kurun järvet, Seitsemisen kansallispuisto

• Ahvenlampi (Kouvola, Repoveden kansallispuisto)

Botin luomat artikkelit, Kouvolan järvet, Repoveden kansallispuisto, Repoveden–Tihvetjärven valuma-alue

• Ala-Vehkolampi

Botin luomat artikkelit, Kouvolan järvet, Repoveden kansallispuisto, Repoveden–Tihvetjärven valuma-alue

• Alimmainen Terrilampi

Botin luomat artikkelit, Kouvolan järvet, Repoveden kansallispuisto, Repoveden–Tihvetjärven valuma-alue

• ja niin edelleen...

( Yleisesti on arvostettavaa, että vesistöartikkeleja luodaan. Toisaalta niiden artikkelien paljous etenkin Järvi-Suomessa saturoi kuntien valokuvattavien artikkelikohteiden listaukset; sama (ainakin mielestäni usein potuttava) sivuvaikutus on käytännössä lopettanut syetemattisemman kuvattavien artikkelien hakemisen oheiskohteena kuntia kierrellessäni. Kuvaan enää tiettyjä teemoja satunnaisesti. )

Yhteistyöterveisin,

--Paju (keskustelu) 21. elokuuta 2023 kello 15.59 (EEST)Vastaa

On pikkasen kiire, mutta löysin yhden syyn: artikkelissa Ahvenlampi (Kouvola, Repoveden kansallispuisto) on lähteen Metsähallituksen julkaisu, jossa julkaisupaikaksi on mainittu Vantaa. J Hokkanen (keskustelu) 21. elokuuta 2023 kello 16.49 (EEST)Vastaa

Taisin löytää syyn. Lähdin näköjään etsimään vikaa väärästä suunnasta. Mutta lyhytkin palautteesi auttoi tilanteen peilaamisessa, ja pääsin eteenpäin. Ongelman aiheutti se, että Luokka:Metsähallitus oli luokiteltu pääkonttorin sijaintipaikan perusteella kaupunginosaluokkaan Luokka:Tikkurila. Kun tuon kaupunginosaluokituksen poisti, Vantaan hausta poistuivat monet muualla sijainneet järvet, lammet ja kansallispuistot... Kiitos, kun annoit vinkkiä iltapäivän ajattelutapani avartamiseen ja wikipedian laadun parantamiseen! --Paju (keskustelu) 21. elokuuta 2023 kello 19.25 (EEST)Vastaa

Hei, tiedän kyllä että on olemassa joukko lampia, järviä, ym. joilla on kyseenalaisia nimiä, tässä on yksi Persekarvalampi IP:n luoma lähteetön. Mahtaako olla kyse oikeasta lammesta vai IP:n vitsilampi? Jos on vitsi niin viitsitkö laittaa siihen pikapoiston. --Linkkerpar^keskustelu 22. elokuuta 2023 kello 02.21 (EEST)Vastaa

Noilla koordinaateilla löytyy Kansalaisen karttapaikasta Ranualta noin 100 metriä leveä lampi lähellä Puolivälinsuota, mutta lammelle ei ainakaan maastokartta-aineistossa ole merkitty nimeä (Karttapaikan linkki). Googlen kartassa nimi olisi vaellusreitin varren kohteena, mutta tämän varaan en nimen wikipedia-artikkelia rakentaisi. Mutta Karttapaikassa on kaksikin lampea nimellä Persesilmälampi. Yhden (suurin leveys noin 120 m, sijainti Petäjälammen itäpuolella) luo pääsee tykö nimihaulla "Persesilmälampi, Ranua" tai Karttapaikan linkillä. Toinen samanniminen lampi löytyy nimihaulla "Persesilmälampi, Pelkosenniemi" (suurin leveys noin 130 m) sijaitsee viitisen kilometriä Pelkosenniemen kylästä Kotakkojärven itäpuolella, ja tästä löytyy lähteistystäkin lähteen 1 ja lähteen 2, sekä Karttapaikka muttei sekään ole sama lampi. Koska harvasta lammesta on radio-ohjelmassa mainittu, tuota pitäisin paremmin wikimerkittävänä.--Paju (keskustelu) 22. elokuuta 2023 kello 05.12 (EEST), korjattu tekstiä kello 11.27 (EEST).Vastaa

Lampi on lampi, mutta mielestäni tuollainen kirjoittelu vahvistamattoman artikkelinimen kanssa ei täytä wikipedian kriteerejä. En kannata karttureita uunottavien paikallisten kansanperinteen kannattelua. Ellei tieto ole varma, jättäisin lammen kirjoittamatta.--J Hokkanen (keskustelu) 22. elokuuta 2023 kello 13.22 (EEST)Vastaa

Terve. Joissain botin luomissa lampiartikkeleissa Keski-Suomen alueella on lammi-muotoja kuten Pilkkurilammi ja nämä nimet ilmeisesti perustuvat Järviwikin käyttämiin nimiin. Lammi -sanaa ei kuitenkaan käytetä oikein Jämsän pohjoispuolella.

Järviwikin muodot näyttävät olevan yhteisnimistä syntyneitä, mm. Maanmittauslaitos ei erittele kahta eri Pilkkurilampea vaan käyttää nimeä Pilkkurilammit isommasta ja toisesta pienemmästä. Lammit on kuitenkin sanan lampi murteellinen monikko seudulla (siksi Rautalampikin taipuu Rautalammin).

Koska varmaankin aion jossain vaiheessa muokata ainakin vähän näitä artikkeleita, onko oikein siirtää mm. tuota Pilkkurilammi-artikkelia nimelle Pilkkurilampi, jos yksikkömuotoa ei löydy mistään (uudemmista) lähteistä? Haluan vain varmistaa tämän asian. --Kapulakone (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 14.12 (EEST)Vastaa

Olen kiinnittänyt samaan huomiota, mutta olen ajatellut sen olleen virheellinen taivutus. Jos tuo huomiosti on totta, on wikissä jonkin verran vääriä lampia/lammia. Parhaillaan työstän Rautalampi-kunnan Rautalammin reitin järviä. Tuo murteellinen taivutus näkyy varmaan tässäkin. Se on aiheuttanut minullekin jonkin verran virheitä, joita löytyy nyt Rautalammin reitiltäkin. Jos tosiaan viitsit käydä niitä lukemassa, löydät sieltäkin virheellisiä taivutuksia. Kiitos huomiosta.--J Hokkanen (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 14.29 (EEST)Vastaa

Näin äkkiä katsottua näen vain yhden tällaisen tapauksen, Paskolammi (Vesanto) - senkin kohdalla on MML:n Karttapaikalla yhteisnimi Paskolammit. Ja etenkin Konnevedestä (järvineen) kirjoittaisin joskus, jos löydän hyviä, sopivia, käyttökelpoisia lähteitä (tosin ehkä tässä on jaksamisesta eikä lähteiden puutteesta kyse). --Kapulakone (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 19.12 (EEST)Vastaa

Netissä on lähinnä markkinointiin liittyviä linkkejä ja vesistötutkimuksen julkaisuja. Puutteena on paikallishistoriaan liittyvien aiheiden puute. Siinä auttaa toki kirjasto, josta voi kaukolainata välillä ilmaiseksi monia opuksia.--J Hokkanen (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 19.22 (EEST)Vastaa

Niin, eipä pienemmistä paikoista aina edes löydy netistä muuta tietoa kuin "MÖKKITONTTI MYYTÄVISSÄ OSTA NYT!!!". Ennen kun aloin tutkia kirjastosta löytyviä kirjoja, en olisi uskonut, että ketään olisi kiinnostanut jokin kuuden asukkaan Hanhiperä. Minua lukuun ottamatta tietysti.

Järvien vanhoista nimistä ja joskus asutuksen kehittymisestäkin saa tietoa vanhojen karttojen avulla, mutta jälkimmäistä varten on hyvä löytää myös (luotettava) paikallishistoriakirja. Ja kyllähän niitä on.--Kapulakone (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 19.32 (EEST)Vastaa

Runsas viikko sitten bottisi JHokkanenBot tallensi jälleen Wikipediaan kymmenittäin artikkeleja Sumen järvistä, tällä kertaa Pieksämäen, Suonenjoen ja Rautalammin alueella sijaitsevista. Joukossa on kuitenkin kaksi kummallisuutta: artikkelit saivat otsikoikseen pitkät numerosarjat 69441653484656 ja 69500333491676.

Kyseessä on ilmeisestikin kaksi Rautalammilla sijaitsevaa pientä lampea, joilla ei ole nimeä. Molemmat löytyvät kyllä tietolaatikoissa olevien järvinumeroiden avulla Järviwikistä, jossa kummankin nimenä on "Ei nimeä" (https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ei_nime%C3%A4_(14.711.1.075) ja https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ei_nime%C3%A4_(14.712.1.013)).

Ilmeisesti tässä on käynyt niin, että kun siinä aineistossa (tiedostossa tai tietokannassa), josta bottisi on tiedot hakenut, on järven nimen kohdalla ollut aukko, on botti tulkinnut joissakin muissa sarakkeissa olevat numerosarjat järvien nimiksi ja tallentanut artikkelit niillä nimillä. Ja vielä sen lisäksi: artikkelin tekstissä (joskaan ei nimissä) se on käsitellyt niitä kuin 14-numeroisia, kymmenien biljoonien luokkaa olevia lukuja ja muuntanut ne siihen muotoon, jossa näin suuret luvut useissa ohjelmointikielissä tulostetaan: 6,94417E+13 ja 6,95003E+13 (jotka tarkoittavat näiden lukujen ns. tieteellisellä esitystavalla esitettyjä likiarvoja 6,94417 · 10¹³ ja (6,95003&nbps;· 10¹³).

Mitähän nuo numerosarjat alkuperäisessä aineistossa mahtavat tarkoittaa? Ilmeisesti ei ainakaan leveys- ja pituusasteita, sillä kohdat 69,44° pohjoista leveyttä ja 34,85° itäistä pituutta sekä 69,50° pohjoista leveyttä ja 34,91° itäistä pituutta lienevät jossakin Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla tai Barentsinmerellä, eivät Rautalammilla. Arvaus: ne ovat maastokartoissa käytettyjä koordinaatteja, joiden alkuosa (6944165 ja 6950033) tarkoittaa etäisyyttä päiväntasaajasta metreinä ja loppuosa (3484565 ja 3491676) vastaavasti Greenwichin meridiaanista. Tällaisia koordinaattejahan käytetään joissakin kartoissa, ja nämä luvut vaikuttaisivat olevan ainakn oikeaa luokkaa, jos ne sitä tarkoittavat. Siinä tapauksessa kumpikin artikkelin otsikkona oleva numerosarja käsittää kuitenkin kaksi eri lukua, jotka vain on kirjoitettu peräkkäin, joten niiden yhdistäminen yhdeksi luokkaa 10·13 olevaksi luvuksi ja tulostaminen muodossa 6,9500E+13 on ainakin ilmeinen virhe.

Kun ohjelma näin on lukenut järven nimen väärästä sarakkeesta, ilmeisesti juuri siitä on seurannut, että se on sijoittanut muitakin syöttöaineistonsa eri sarakkeista löytämiään lukuja artikkelissa vääriin kohtiin. Niinpä artikkelien mukaan nämä lammet ovat kumpikin 0 metriä pitkiä ja 0 metriä leveitä (!), mutta kuitenkin niiden pinta-alat ovat 2,9 ja 1,2 hehtaaria ja ympärysmitat 1,3 km ja 6,650 m, mitkä ovat ilmeisiä mahdottomuuksia.

Kun lammilla ei ole nimiä, nämä artikkelit pitäisi kuitenkin nimetä jotenkin, mutta ei ainakaan nykyisellä tavalla. Mutta miten? (Muotoa "nimetön lampi lähellä sitä ja sitä kylää"?) Ja korjata nuo ilmeisen virheelliset pituus- ja leveystiedot. Vai olisiko parempi ratkaisu poistaa nuo kaksi artikkelia kokonaan? Ovatko kaikki näin pienet ja nimettömät lammet edes merkittäviä? -KLS (keskustelu) 31. lokakuuta 2023 kello 12.43 (EET)Vastaa

Kiitos huomautuksesta, ja muistutkiksesta! Tein tosiaan nuo lammeta ja järvet, joita yllä esittelet. Ja vasta ajon jälkeen, huomasin nuo kaksi "sarjanumerojärveä". Bottiajoon jääneet järvet voin selittää seuraavasti: bottiajon tiedot ladataan ensin SYKE:n julkisesta tietokannasta (vaatii käyttäjätunnuksen) taulukkolaskentaan sopivassa muodossa, sitten ne avataan Excelissä (jota olen käyttänyt). Excelissä tietoja käsitellään ja muokataan teksimuotoon. SYKEn tietoihin lisätään muutakin dataa esimerkiksi vedenpinnan korkeudet, pituus ja leveys. Lisäksi järviartikkelin nimi pitää harkita kullekin erikseen. Samalla voi Karttapaikasta arvioida vesistöä, tarvitseeko siitä tehdä järviartikkelia (esimerkiksi suo tai kosteikko tai kuivatettu järvi). Niille järville, joille ei SYKEn tietokannassa ole nimeä, voi josku löytää kartoista nimen. Ellei, en yleensä tee siitä artikkelia. Tällaiset järvet merkitään Excelissä rastilla, joka estää artikkelin julkaisun. Tällä kertaa kävi niin, että unohdin laittaa ja tarkistaa rasteja, ja botti julkaisikin ne artikkeleiksi. Siksi ne ovat siellä. Ne ovat aiheettomia artikkeleita, joiden sisältöä ei ole ollut tarkoitus julkaista. Noiden artikkelien sisältökin on "nollatietoa", koska tietoja puuttuu ja vain jokaiseen artikkeliin tuleva tekstipohja jää näkyvyviin. Excelin tekstit päätyivät julki tuossa muodossa, ja olen siitä itsekin pahoillani, erityisesti siitä viiveestä, mikä on syntynyt luomisen ja uudelleen luokittelun jälkeen. Poistankin ne saman tien poistokehotuksella.--J Hokkanen (keskustelu) 31. lokakuuta 2023 kello 15.26 (EET)Vastaa

Hei! Hakutuloksista löytyy bottijärviartikkeleista noin 150 tulosta haulla "Uuraisissa", joka on virheellinen taivutus. Oikea muoto olisi "Uuraisilla". --James Chudrie (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 15.10 (EET)Vastaa

Kas vain, ulkopaikkakuntalainen ei pitäisi luottaa intuitioonsa. Tuo virhe on helppo korjata botilla. Kiitos vinkistä. Korjaa piakkoin, kunhan selvitän paria vapaa-ajan asiaa ensin. J Hokkanen (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 16.32 (EET)Vastaa

Kotus auttaa: [1] Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 19.07 (EET)Vastaa

Kiitos, tuota en ole osannut käyttää. J Hokkanen (keskustelu) 1. marraskuuta 2023 kello 19.47 (EET)Vastaa

Myös Luhanka on taivutettu useissa kymmenissä botin järviartikkeleissa väärin. Pitäisi olla "Luhangassa" eikä "Luhangalla". --James Chudrie (keskustelu) 28. marraskuuta 2023 kello 22.29 (EET)Vastaa

Kiitos tiedosta, korjaan tuonkin botilla. Mulla tulee pian järviajo, joten teen sen samassa yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 29. marraskuuta 2023 kello 08.28 (EET)Vastaa

Terve. Olen lisännyt tietoa artikkeleihin Köyhälampi ja Vehkalampi (Jyväskylä, Kortepohja), ja haluaisin kysyä, mitä mielestäsi niihin voisi vielä lisätä. Nämä lammet ovat pieniä eikä niistä siksi ole Järviwikissä tietoja (vaikkakin selkeästi pienemmästä Keski-Maksingasta on). Niistä puuttuu siis esimerkiksi tilavuus.

Ympäristöön liittyvää tietoa löytyy kyllä kaupungin sivuilta, koska kumpikin lampi on rakentamattomalla puistoalueella. -- Kapulakone (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 10.08 (EET)Vastaa

En osaa sanoa, mitä niihin voisi tehdä lisää. laitoin toiseen minimipituisen yhteenvedeon vesistösuhteista. Toivottavasti se meni oikein. Itsekin laitan seuraavassa vaiheessa nykytilanteen taajamatietoja tai muuta kartoista helposti selviävää tietoa mukaan. Sitten käyn ympäristön historiaa läpi, jos se liittyy järven kehitykseen. Sitten annan vähän aikaa olla olla. Eli, minusta tämä näyttää hyvältä aloitukselta!--J Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 10.26 (EET)Vastaa

Hei, joku IP loi hyvin heikkotasoisen artikkelin Jouttikallion tuulivoimapuistosta. Tuo näyttää niin hirveltä noiden muiden tuulivoimapuistoartikkeleiden keskellä, että kun sinulla oli aikaa, voisitko tehdä siitä kunnollisen aihepiirin kokemuksesi puolesta? Kiitos. Pietiboii (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.26 (EET)Vastaa

Huomasin saman. Myös Pjelaxin tuulivoimapuistossa on sama ongelma. Jouttikallio onkin mulla pian seuraavana listassa "to doo".--J Hokkanen (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 17.29 (EET)Vastaa

Terve, satuin huomaamaan artikkelit Pikku-Torkkeli ja Iso Torkkelinjärvi sekä vanhojen karttojen korkeuserot.

Pikku-Torkkelin korkeus 108,9 m on varmaankin ollut vain virhe, koska nyt Karttapaikassa sen korkeutena on tuo 50-luvun kartalla näkyvä 108,2 m, jolloin se on matalammalla kuin Iso Torkkelinjärvi.

Tieto oli artikkeleihin ilmeisesti tarkistettu vuonna 2018 tai 2019, jonka jälkeen MML on voinut päivittää kartan (jota kyllä tehdään, muutama kuukausi sitten kartalla ei näkynyt tämän Mustalammen laskuojaakaan. -- Kapulakone (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.09 (EET)Vastaa

Näinhän se voi olla, mutta uskon ennemmin lukemisvirheeseen. Kun Karttapaikka avukeaa, tulee järven keskellä sininen yäplä. Luku 2 on voinut pilkistää sen alta 9:nä.--J Hokkanen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.40 (EET)Vastaa

Aika triviaali juttu, mutta voit kenties vilkaista Markansaari-artikkelia ja miettiä, onko siitä mihinkään ja mihinä se edes on. --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)Vastaa

Artikkelissa Luettelo Euroopan suurimmista järvistä näyttäisi, että järjestysluvulla on varustettu luonnolliset järvet ja merkinnällä "-" tekojärvet (ja joskus myös luonnollisten järvien osat kuten Haukivesi). IJsselmeer on kuitenkin numeroitu, eli on katsottu luonnolliseksi järveksi. Aertikkelin perusteella se on kuitenkin padottu merenlahdesta, jota on edeltänyt joskus keskiajalla hiekkasärkkien merestä erottama luonnollinen järvi, jonka tuhoisa myrsky ja tulva muuttivat merenlahdeksi. Jos artikkelin IJsselmeer tieto on oikea, niin tulisiko merestä padottu järvi katsoa tekojärveksi? Merestä padottuja tekojärviä on Suomessakin, mutta en katsonut, olisivatko ne suuruutensa puolesta mahtuneet tähän luetteloon. (Artikkelia näkyi myös esitystavaltaan muokatun, mutta siihen en ehdi nyt perehtyä.) --Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 10.08 (EEST)Vastaa

Lisäys: itse määrittelyä voisi tukea, jos löytyisi luotettava ulkoinen lähde, jossa on vastaava määrittely sisältyy luettewloon.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 10.39 (EEST)Vastaa

Onhan säännöstely järvikin oikeastaan tekojärvi, mutta nyt puhutaanin määrittelystä. Jos järvi on padottu, mutta sen pinta-ala olisi entinen, ei lukuja varmaan kritisoi menettelyä. Tätä voisi soveltaa myös IJsselmeeriin. Toisaalta paikalliset asukkaat pumppaaavat vettä pois, jotta vedenpinta olisi alempi (eräänlainen "negatiivinen tekojärvi"). Mielestäni (enkä ole ainoa) tuolla numerojärjestyksellä ei ole suurtakaan virkaa, joten voit muuttaa edeltäjän luettelokriteeriä vapaasti. Samalla voit pohtia Kallaveden probleemaa: Iso-Kalla on kuudesta samalla korkeudella syntynyt järviryhmä, joka olisi Kallavettä suurempi kokonaisuus. Pitäisikö se sinun mielestäsi mainita luettelossa samaan tapaan kuin Saimaa ja sen järvenosat?--J Hokkanen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 11.23 (EEST)Vastaa

Suomessakin on merenlahdista padottuja järviä, joiden pinta-ala on entinen, mutta muutos on se että meri on ihmisen toimesta muuttunut järveksi. Silloin kyseessä on tehty järvi, koska muuten paikalla olisi meri. Ja kun Hollannissa alkuperäisen järven (ilmeisesti?) muutti mereksi luonto eikä ihminen, niin merenlahti on luonnon aikaansaama mutta sen muutos järveksi on ihmisen aikaansaama. Mutta niin kuin yllä jälkikäteen oivalsin, niin luotettavin ja riippumattomin tieto saadaan, jos löydetään sekundäärilähde, jossa tämä erottelu on tehty. Noiden järvenosien mukaan ottamiseen luetteloon en ota kantaa, koska se on oma kysymyksensä, so. toimituksellinen valinta, jossa voidaan kannattaa erilaisia ratkaisuja ja esitystapoja, enkä nyt pysty niihin kunnolla perehtymään (samoin kuin en ip:n tekemiin esitystavan muutoksiin samassa artikkelissa). --Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 14.34 (EEST)Vastaa