Ohridjärvi
Ohridjärvi (mak. Охридско Езеро, Ohridsko Ezero, alb. Liqeni i Ohrit) on Euroopan vanhin järvi Balkanilla, Pohjois-Makedonian ja Albanian vuoristoisella rajaseudulla. Ohridjärven eliöstöstä suuri osa, yli 200 lajia, on kotoperäisiä.
| Ohrid | |
|---|---|
Ohridjärvi ja Prespajärvi |
|
| Valtiot | Pohjois-Makedonia, Albania |
| Paikkakunta | Albania, Pohjois-Makedonia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Musta Drin |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 693 m |
| Pituus | 30,4 km |
| Leveys | 14,8 km |
| Rantaviiva | 87,5 km |
| Pinta-ala | 358 km² |
| Tilavuus | 55,4 km³ |
| Keskisyvyys | 155 m |
| Suurin syvyys | 288 m |
| Valuma-alue | 1 414 km2 |
 Ohridjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ohridjärvi on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1979.[1]
Mitat
muokkaaOhridjärvi on Balkanin syvin järvi, keskimäärin 155 m:n ja enimmillään 288 m:n syvyinen. Sen pinta-ala on 358 km² (noin kolmannes Päijänteen alasta) ja vetoisuus yli 55 km³. Järven pituus on 30,4 km, leveys 14,8 km, ja rantaviivaa sillä on 87,5 km, josta 56 km Pohjois-Makedoniassa, 31,5 km Albaniassa.
Synty
muokkaaOhridjärvi ja sen sisarjärvi Prespa sijaitsevat Dinaaristen alppien länsireunalla ja niiden oletetaan syntyneen plioseenikaudella noin viisi miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen tektonisen vajoaman seurauksena. Ohrid on säilynyt yhtäjaksoisesti järvenä siitä asti. Näin pitkäikäiset järvet ovat maailmassa hyvin harvinaisia (vastaavia ovat esimerkiksi Tanganjikajärvi ja Baikaljärvi) eikä Ohridille löydy Euroopassa vertaa. Prespan sen sijaan oletetaan kuivuneen toistuvasti historian kuluessa.
Hydrologia
muokkaaOhridjärven valuma-alue on noin 2 600 km². Noin puolet järveen virtaavasta vedestä tulee maanalaisista lähteistä järven itärannalta. Noin neljännes tulee suoraan taivaalta, loput joista. Yli 20 % vedestä tulee epäsuorasti viereisestä Prespajärvestä, joka sijaitsee noin 10 km kaakkoon ja on 150 m korkeammalla kuin Ohrid. Prespan vesi kulkee karstimaan maanalaisessa jokiverkossa ja syöttää Ohridia sen itärannan maanpäällisten ja vedenalaisten lähteiden kautta. Ohridin laskujoki on Musta Drin (Crn Drin), joka purkautuu pohjoiseen ja virtaa sitten Albanian läpi Adrianmereen. Noin 40 % veden poistumasta kuitenkin tapahtuu haihtumalla. Veden viipymä syvässä Ohridjärvessä on verrattain pitkä, noin 70 vuotta.
Väestö
muokkaaOhridjärven rannalla on kolme kaupunkia, Ohrid ja Struga Pohjois-Makedoniassa sekä Pogradec Albaniassa. Lisäksi on useita kalastajakyliä. Turismi on kuitenkin nykyisin tärkeämpi paikallinen tulonlähde. Koko valuma-alueella on noin 170 000 asukasta, joista 131 000 elää järvenrantapaikkakunnilla (43 000 Albaniassa, 88 000 Pohjois-Makedoniassa). Asukasluku on kasvanut noin 100 000:lla puolen vuosisadan kuluessa, mikä rasittaa järven herkkää ekosysteemiä. Alueen historiallisten muistomerkkien ja luonnontilaisen vesistön takia Ohridjärven alueesta on tullut tärkeä matkailukohde. 1980-luvulla alueella kävi yli 200 000 jugoslavialaista ja ulkomaista matkailijaa vuosittain. Jugoslavian kriisin jälkeen matkailu romahti, mutta on vähitellen elpynyt.
Lähteet
muokkaa- ↑ Natural and Cultural Heritage of the Ohrid region Unesco. Viitattu 21.8.2019.