Mielenosoitus

Yleensä vakaissa yhteiskunnissa mielenosoitukset ovat rauhallisia, mutta mielenosoituksilla voi olla joukkokokoontumisina olla piirre valvomattomina tulla väkivaltaisiksi, missä voidaan mm. rikkoa alakerrassa olevien kauppojen ikkunoita, polttaa autoja ja pahoinpidellä oletettavasti toista mieltä olevia.^lähde? Tämän estämiseksi myös maissa, joissa mielenosoitusta ei ole tehty valvonnan vuoksi luvanvaraiseksi, edellytetään mielenosoituksesta ilmoitusta.

Rauhallista mielenosoittamista ei tule sekoittaa mellakkaan. Mellakat voivat syntyä mielenosoituksista, kun pieni osanottajajoukko menee liian pitkälle tai viranomaisten häirittyä rauhanomaista mielenosoitusta. Mellakoijat saattavat rikkoa ikkunoita yms. omaisuutta ja käyttäytyä uhkaavasti, jota yleensä seuraa poliisin väliintulo.

• Suolamarssi 1930
• Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989
• Baltian ketju 23. elokuuta 1989
• Irakin sodan vastaiset mielenosoitukset 15. helmikuuta 2003
• Arabikevät, mielenosoitusten ja kansannousujen aalto, joka alkoi Tunisian vallankumouksesta vuodenvaihteessa 2010–2011.
• Maidan, Ukraina 2014
• Greta Thunbergin maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen vastainen mielenosoitus 2018-

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vaikuttaa uudelta tutkimukselta

 

 

Joukkokokous on tapa osoittaa joukkovoimaa. Joukkokokouksessa suuri väkijoukko kokoontuu julkiseen tilaan, yleensä torilla tai mieluummin hallinnolliselle aukealle, joka on keskeisellä paikalla vedotakseen päättäjiin ja vaikuttajiin, yleensä poliitikkoihin ja johtaviin virkamiehiin suoraan ja tiedotusvälineiden kautta. Suomessa tällainen paikka on ollut Senaatintori. Kansainvälisesti kuuluisa mielenosoituspaikka on ollut Kiinassa Taivaallisen rauhan aukio.

 

Ranskassa maanviljelijät ja kuorma-autonkuljettaja tukkivat Pariisiin meneviä liikenneväyliä saadakseen huomiota asialleen. Venäjällä uutiskynnyksen yli nousee valtatien liikenteen tai rautatieyhteyden katkaiseminen 2–3 tunniksi, mikä ei vielä aiheuta valtiovallan voimakkaita vastatoimenpiteitä, mutta takaa julkisuuden joukkotiedotusvälineissä,

Mielensoituksista tunnetuimpia ovat mielensosoitusmarssit, joiden rauhanomaisuutta viranomaiset pyrkivät valvomaan. Joissakin maissa ei mielenosoittaminen yhdessä marssimalla ole ilmoituksenvarainen vapausoikeuksiin kuuluva demokraattinen kansalaisvapaus, vaan luvanvarainen toimi, mikä mahdollistaa viranomaisille luvan epäämisen. Esimerkiksi Moskovassa järjestäjät ovat yrittäneet saada luvan Gay Pridelle, johon Moskovan kaupunki on vastannut kieltävästi useammin kuin 150 kertaa.

Suomessa yksi suurimmista mielenosoitusmarsseista on ollut 1930 järjestetty talonpoikaismarssi. Euroopan unionissa maanviljelijät järjestävät traktorimarsseja. Joissain mielenosoituksissa huomiota herätetään paheksuttavalla käytöksellä, esimerkiksi alastomuudella.

Joitain vakiintuneita ja juhlalliseksi muuttuneita mielenosoitusmarsseja ei enää pidetä varsinaisina mielenosoituksina. Tällaisiksi ovat muuttuneet mm. vappumarssit ja paraatit, joilla osoitetaan joukkovoimaa tai voimannäyttöä. Paraatien merkitys sotatilanteessa on osoittaa valloitetun alueen tai kaupungin asukkaille, että valta on vaihtunut. Tällöin kysymys on usein voitonparaatista.

Myös uskonnollisilla liikkeillä on julkisia marsseja, joilla osoitetaan yhteisön monilukuisuus julkisesti sekä sen sanoma. Tällöin ei kuitenkaan viitata tapahtumaan mielenosoituksena, vaan kulkueena. Esimerkkinä on mm. ortodoksien ristisaatto.

Mielenosoituksellinen äänimerkin käyttö kaupunkiliikenteessä voi olla mielenosoittamisen väline. Tätä käytettiin mm. Tallinnassa pronssisoturimellakoiden yhteydessä. Ajonopeus hidastettiin 20–30 km/h, ja annettiin äänimerkkejä.

Virallisissa yhteyksissä, esimerkiksi kokousten yhteydessä voivat vähemmistöön jääneet tai sellaiset, joiden mielen mukaan asioita ei käsitellä, voivat virallisetkin kokousedustajat suorittaa ulosmarssin eli poistua mielenosoituksellisesti yhdessä samanaikaisesti kokouksesta, jolloin se huomataan ja joissain tapauksissa se menee tiedoksi myös joukkotiedotusvälineisiin.

Ulosmarssina Suomessa viitataan myös suunnittelemattomaan ja lyhyeen mielenosoituslakkoon, josta ei ole tehty asianmukaista lakkovaroitusta, ja joka sen vuoksi voi osoittautua työtuomioistuimessa laittomaksi työtaistelutoimeksi.

Vihapuhetutkija Tuija Saresman (JyU) mukaan Suomen lipun polttaminen on "hyvin väkivaltainen teko", siinä häpäistään vahvan symboliarvon omaava esine. Myös Pride-lipun tuhoaminen on hänestä vakavaa.^[4]

Joissain tapauksissa terroriteot ovat mielenosoitustapa. Uhreja on varsinaiseen taisteluun nähden vähän, mutta julkisuus on melkoinen. Ehkä yksi kuuluisimmista terroriteoista on ollut Frans Ferdinandin murha 1914, joka tarjosi syyn Itävalta-Unkarille Serbian kuningaskunnan rankaisemiseen sodalla, minkä seurauksena Venäjän keisarikunta aloitti Serbiaa suojellakseen Itävalta-Unkarin vastaisen liikekannallepanon, jonka seurauksena Saksan valtakunta julisti sodan Venäjälle ja ensimmäinen maailmansota alkoi.

Suomessa Eugen Schauman teki poliittisen murhan 1904 hankkiakseen Suomen asialle julkisuutta.^{kenen mukaan?}

Palvelunestohyökkäykset viranomaisten tai merkittävien tahojen verkkopalvelimille ovat tapa osoittaa vastustusta asianomaisen tahon menettelyä vastaan. Samalla voidaan myös osoittaa, ettei verkkopalvelun ylläpitäjä kykene estämään häirintää, jolloin se on myös voimannäyttö ja tietoteknisessä mielessä voimankäyttöä.

Joidenkin Viron ministeriöiden verkkosivut joutuivat hyökkäyksien kohteiksi pronssisotilasmielenosoitusten yhteydessä, millä tavallaan demonstroitiin sitä, ettei Viro NATO-maanakaan kykene suojelemaan edes tietoverkkojaan. Puolustaakseen verkkojaan Viro hankki itselleen NATO-maiden organisaatioon kuuluvan kehityskeskuksen suojelemaan verkkoja.

Suomen kielessä mielenosoitus käsittää kaikenlaiset mielenilmaukset, minkä vuoksi mielenosoitus voi tarkoittaa myös väkivaltaista mielenosoitusta, josta voi kehittyä mellakka. Suomessa kokoontumislaki^[5] käyttää mielenosoituksista yleisen kokouksen nimikettä.

Yleinen kokous on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle. Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

Kokoontumislaissa tarkoitetusta, ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta kuten mielenosoituksesta tulee ilmoittaa poliisille vähintään kuutta tuntia ennen kokouksen alkua. Mitään määrämuotoa (esimerkiksi lomakkeen käyttöä) tai ilmoitusmaksua laki ei kuitenkaan vaadi, vaan ilmoituksen voi tehdä myös suullisesti. Ilmoituksen jättäminen poliisille on maksutonta. ^lähde? Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos tapahtumasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Yksittäisen henkilön mielenilmauksesta ei tarvitse ilmoittaa kenellekään. Yleisestä kokouksesta ilmoitettaessa poliisille on kerrottava

1. kokouksen järjestäjä
2. kokouksen tarkoitus
3. kokouspaikka tai kulkueen reitti
4. kokouksen alkamisaika ja arvioitu päättymisaika
5. järjestäjän asettamat järjestyksenvalvojat, sekä
6. kokouksessa käytettävät rakennelmat ja muut erityisvälineet.

Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä yhteyshenkilö, jonka kanssa poliisi voi sopia tarvittavista järjestelyistä ja johon poliisi voi olla yhteydessä kokouksen aikana.

Kuka hyvänsä täysi-ikäinen yksilö tai oikeushenkilö voi toimia mielenosoituksen järjestäjänä. 15–18-vuotias voi järjestää yleisen kokouksen, mikäli hänen voidaan katsoa kykenevän vastaamaan siitä aiheutuvista velvoitteista.

Mielenosoituksen saa järjestää ulkona sijaitsevalla julkisella paikalla kuten kadulla, torilla tai muussa vastaavassa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa pyytämättä tähän lupaa alueen omistajalta tai haltijalta. Jos kaksi eri tahoa haluaa käyttää samaa paikkaa, on ensisijainen oikeus sillä, joka on tehnyt kokoontumisilmoituksen ensimmäisenä. Jos toinen taho on kuitenkin perinteisesti tai sopimuksen mukaan käyttänyt paikkaa, sillä on ensisijainen oikeus. Poliisi voi – yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan – osoittaa mielenosoituksen siirrettäväksi toiseen, mielenosoituksen kannalta sopivaan paikkaan, mikäli se a) vaarantaa ihmisten turvallisuutta, b) aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, c) häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä, taikka d) häiritsee valtiovierailua tai julkisyhteisön järjestämää kansainvälistä tilaisuutta.

Mielenosoituksessa saa käyttää julisteita, banderolleja, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on huolehdittava siitä, etteivät nämä välineet aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille, tai ympäristölle. Järjestäjän on puhdistettava kokouspaikka kokouksen jälkeen ja poistettava pystyttämänsä rakennelmat.

Yleisen kokouksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että tilaisuudessa säilyy järjestys. Tätä varten hän voi asettaa järjestyksenvalvojia kokouspaikalle ja sen välittömään ympäristöön. Yleisessä kokouksessa tai sen lähiympäristössä ei saa kantaa ampuma- tai teräaseita eikä muita rikoksentekoon soveltuvia välineitä. Poliisi voi kieltää alkoholin hallussapidon yleisessä kokouksessa. Mikäli järjestäjän suorittamat toimenpiteet eivät riitä varmistamaan turvallisuutta, poliisi voi kieltää tilaisuuden järjestämisen tai keskeyttää sen.

Jos joku tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lyö laimin yleisestä kokouksesta poliisille ilmoittamisen ja siten aiheuttaa huomattavaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai rikkoo olennaisesti poliisin lain nojalla antamia määräyksiä, hän syyllistyy kokoontumislain 26 §:n tarkoittamaan kokoontumisrikkomukseen, josta voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Suomessa viime vuosien tunnetuimpia^{kenen mukaan?} mielenosoituksia ovat olleet "kuokkavierasjuhlat" ja Smash ASEM. Perinteisistä, joka vuosi toistuvista yleisistä kokouksista esimerkkinä ovat puolueiden vapputapahtumat.

 

Suomessa on osoitettu mieltä muun muassa seuraavissa tilanteissa

Pride on globaali liike seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ylpeydestä seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuoli-identiteetistään. Pride puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.^[6] Suomessa Pride-tapahtumia ja kulkueita on järjestetty vuodesta 1974 lähtien ja vuodesta 2000 eteenpäin jokavuotista Setan järjestämää tapahtumaa Helsingissä on kutsuttu Helsinki Prideksi.^[7][8]

28. marraskuuta 2014 eduskunnan täysistunnossa äänestettiin tasa-arvoisesta avioliittolaista. Eduskuntatalon eteen kansalaistorille kerääntyi tuhansia lakimuutosta kannattavia mielenosoittajia.^[9][10]

10. helmikuuta 2017 turvapaikanhakijat aloittivat mielenosoituksen Helsingin keskustassa jossa vuorokauden ympäri mieltään osoittavat irakilaiset ja afganistanilaiset vaativat parempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalautusten lopettamista.^[11][12][13]

Suomi Ensin -liike aloitti samana päivänä oman mielenosoituksensa protestina turvapaikanhakijoiden mielenosoitukselle.^[14]

Vasemmiston Kiakkovieraat-mielenosoitus 6.12.2013 johti hyökkäyksiin poliisin kimppuun ja ikkunoiden ja omaisuuden tuhoamiseen, jossa loukkaantui kymmenisen poliisia ja kuusi poliisihevosta.^[15]

Vuoden 2016 itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestettiin poikkeuksellisen suuri määrä mielenosoituksia,^[16][17] muun muassa

• Helsinki ilman natseja^[18]
• 612^[19]
• Rajat kiinni
• Pohjoismainen Vastarintaliike

• Protesti
• Die-in
• Sit-in
• Musta blokki
• Traktorimarssi
• Lutkamarssi
• Kakutus

•  
  Työntekijöiden mielenosoituksesta 2015
•  
  Poliisi koettaa pippurisuihkein hillitä mielenosoittajia G.W. Bushin toisen kauden virkaanastujaisten yhteydessä.
•  
  Ensimmäistä palkatonta sairauslomapäivää vastaan.
•  
  Mielenosoittajia Helsingin keskustassa.
• Black Lives Matter. Sanaton mielenosoitus taputuksin Berliinissä 2020.
•  
  Mielenosoitus protestioikeuden puolesta Britanniassa 2022.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mielenosoitus.

• Naiset osoittivat mieltään rinnat paljaina Ukrainassa. MTV3 7.02.2010.