Korinttilainen pylväsjärjestelmä

Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Kaksi muuta ovat doorilainen ja joonialainen pylväsjärjestelmä. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös entablementti eli palkisto.^[1]^[2] Korinttilaista tyyliä käytettiin erityisesti roomalaisessa arkkitehtuurissa.

Historia

Korinttilainen tyyli kehittyi Kreikassa viimeisenä klassisista pylväsjärjestelmistä klassisella kaudella 400-luvulla eaa.^[2] Se kehitettiin korvaajaksi joonialaiselle tyylille, mahdollisesti Korintin kaupungissa, josta tyyli on saanut nimensä.^[3] Järjestelmää käytettiin aluksi lähinnä sisätiloissa, kuten Bassain Apollon Epikurioksen temppelissä sekä monissa pyörötemppeleissä, kuten Epidauroksen Asklepieionin Tholoksessa.^[2] Varhaisin tunnettu rakennelma, jossa tyyliä käytettiin julkisivussa, on Lysikrateen muistomerkki Ateenassa.

Päätyylinä korinttilaista tyyliä käytettiin kreikkalaisissa temppeleissä suhteellisen vähän. Tyyli yleistyi roomalaisella kaudella ja oli roomalaisten temppeleiden tärkein tyylisuunta. Merkittävin puhtaasti korinttilainen temppeli Kreikassa on Ateenan Olympoksen Zeuksen temppeli, joka sekin saatettiin valmiiksi vasta roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Roomalaiset kehittivät myös kompositapylväsjärjestelmän, jonka kapiteelissa yhdistyvät joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin piirteet.

Ominaisuudet

Korinttilainen pylväsjärjestelmä on klassisista pylväsjärjestelmistä monimutkaisin ja koristelluin. Pylväässä on plintti ja koristeellinen baasi eli jalusta, joka on samanlainen kuin joonialaisissa pylväissä. Pylväänvarsi on hoikka, ja sen kanneluurit eli uurteet ovat myös samanlaiset kuin joonialaisessa pylväässä. Korinttilainen kapiteeli muodostuu korimaisesta kalathoksesta, joka on koristeltu akantin lehdillä, sekä ylälaidan helikseistä. Sen päällä on abakus-laatta.^[2]

Korinttilainen kapiteeli.
Yksityiskohta Olympoksen Zeuksen temppelistä.

Esimerkkejä

Tunnettuja esimerkkejä korinttilaisen tyylin käytöstä ovat muun muassa:

Antiikin aikana

Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum, Rooma
Apollon Epikurioksen temppeli, Bassai (yhdessä sisäosan pylväässä)
Apollonin temppeli, Side
Athenen temppeli, Side
Bacchuksen temppeli, Baalbek
Castorin ja Polluxin temppeli, Forum Romanum, Rooma
Dionysoksen temppeli, Side
Castorin ja Polluxin temppeli, Neapolis
Fokaksen pylväs, Forum Romanum, Rooma
Hadrianuksen kirjasto, Ateena
Hadrianuksen temppeli, Efesos
Juppiter Optimus Maximuksen temppeli, Capitolium, Rooma (neljäs temppeli)
Kaikuhalli eli Ekho-stoa, Olympia (?)
Lysikrateen muistomerkki, Ateena
Miletoksen portti, Miletos (yläkerta)
Nymfaion, Side
Octavian temppeli, Korintti
Olympieion, Efesos
Olympoksen Zeuksen temppeli, Ateena
Pantheon, Rooma
Serapeion, Efesos
Trajanuksen temppeli, Pergamon
Tykhen temppeli, Side
Venus Genetrixin temppeli, Caesarin forum, Rooma
Vespasianuksen muistomerkki, Side
Vestan temppeli, Forum Romanum, Rooma

Nykyaikana

Lähteet

↑ Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
↑ ^a ^b ^c ^d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 389. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta korinttilainen pylväsjärjestelmä Wikimedia Commonsissa

[1] Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8

[Castrén-2] Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4

[Dinsmoor-3] Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 389. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2

[1]

[2]

[3]