Elbasan

Elbasan, joka silloin tunnettiin nimellä Masio Scampa, nousi merkittävään asemaan Rooman ajanjaksolla. Roomalaiset rakensivat kaupunkiin merkittävän linnoituksen. 200- ja 300-luvuilla sitä alettiin kutsua nimellä Hiskampis. Siitä oli kehittynyt merkittävä kauppa- ja liikennekeskus lähellä Via Egnatian kahden haaran, toinen Apolloniasta ja toinen Dyrrachiumista risteystä.

Ptolemaios kirjoitti, että kaupungissa vaikutti myöhemmin Makedoniaan muuttanut Eordaei-heimo. Elbasanissa oli piispa, katedraali ja basilikoja jo 400-luvulla, kun kristinusko levisi sinne Via Appiaa pitkin. Koska se sijaitsi leveässä jokilaaksossa, se oli haavoittuvainen barbaarien hyökkäyksille, varsinkin se jälkeen kun Rooman legioonat vetäytyivät sieltä. Huolimatta keisari Justinianus ensimmäisen ponnistuksista parantaa linnoituksia, bulgaarit ja itägootit tuhosivat Hiskampiksen slaavien Balkanille tunkeutumisen aikaan.

Paikka oli hylättynä, kunnes ottomaanivaltaajat rakensivat sinne sotilasleirin. He rakensivat kaupungin uudelleen 1467. Valtaajat rakensivat sinne suuren linnan vallihaudalla ja kolmella portilla. Sen nimeksi tuli Ilibasan, 'vahva paikka'. Siitä tuli ottomaanien asutuksen keskus seuraavan 400 vuoden ajaksi. 1600-luvun lopussa siellä asui noin 2 000 ihmistä.

Kaupunki oli tunnettu sen julkisista rakennuksista, edistyneistä koulutusjärjestelyistä, julkisista puutarhoista sekä puisista liikkeistä. Kaupunki oli kärsinyt paljon vahinkoa sodan aikana. Kommunistiajalla kaupungin teollistuminen kasvatti kaupungin asukasluvun noin 75 000. Prosessin huipennus oli valtavan 'Puolueen teräs' -metallitehdaskompleksin rakentaminen kiinalaisten avulla kaupungin ulkopuolelle Skhumbinin laaksoon 1960- ja 1970 -luvuilla. Enver Hoxha kutsui sitä "Albanian toiseksi kansalliseksi vapautukseksi" Balkanin korkeimpine savupiippuineen saatutti vaarallisia aineita, joka aiheutti kukoistavan maatalouden tuhoutumisen laaksossa.

Elbasanin ovat vuorollaan valloittaneet monet kansat, kuten serbit, makedonialaiset, bulgarialaiset, itävaltalaiset ja italialaiset. Elbasan säilyi islamin keskuksena Albaniassa vielä ottomaanien miehityksen jälkeen. Vuonna 1909 Elbasanissa pidettiin Albanian kansallinen kongressi, joka käsitteli oppi- ja kulttuurikysymyksiä. Elbasaniin perustettiin Albanian ensimmäinen opettajien harjoittelukoulu. Kokouksessä päätettiin, että Albaniassa käytetään latinalaisia aakkosia arabialaisten sijaan.

Elbasanin keskellä sijaitsee serbialainen kirkko, jossa on haudattu monia muinaisia serbialaisia hallitsijoita - huomattavin Johan Vladimir 1000-luvulta.

Teollinen kehitys alkoi Zogun aikaan tupakan ja alkoholijuomien tuotannolla, ja huipentui kommunistihallinnon aikaan. Kaupunki sai tärkeän aseman kun kiinalaiset rakensivat terästehtaan 1974. Kommunistiaikaan kaupungissa oli myös muuta teollisuutta, jonka seurauksena kaupunki kärsii nyt saasteista.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elbasan Wikimedia Commonsissa

 

Albanian kaupungit

• Apollonia
• Bajram Curri
• Ballsh
• Berat
• Bilisht
• Bulqizë
• Burrel
• Cërrik
• Çorovodë
• Delvinë
• Durrës
• Elbasan
• Ersekë
• Fier
• Fushë-Krujë
• Gjirokastër
• Gramsh
• Has
• Himarë
• Kamzë
• Kavajë
• Këlcyrë
• Klos
• Konispol
• Koplik
• Korçë
• Krujë
• Krumë
• Kuçovë
• Kukës
• Laç
• Lezhë
• Libohova
• Librazhd
• Lushnjë
• Maliq
• Mamurras
• Mavrovë
• Memaliaj
• Patos
• Peqin
• Peshkopi
• Përmet
• Pogradec
• Poliçan
• Pukë
• Rrëshen
• Rrogozhinë
• Roskovec
• Sarandë
• Selenicë
• Shëngjin
• Shijak
• Shkodra
• Tepelenë
• Tirana
• Tropojë
• Valbonë
• Vlorë