Edward Gierek

Edward Gierek (6. tammikuuta 1913 – 29. heinäkuuta 2001)^[1] oli puolalainen kommunistijohtaja. Hän toimi Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteerinä vuosina 1970–1980.

Gierek syntyi Zagorzessa, Sosnowiecin esikaupunkialueella, mutta hänen perheensä muutti sittemmin Ranskaan, jossa Gierek vietti nuoruutensa. Hän liittyi Ranskan kommunistiseen puolueeseen vuonna 1931. Kommunistit lähettivät Gierekin Puolaan organisoimaan Sleesian kaivoslakkoja. Gierek asui myös Belgiassa ja liittyi myös Belgian kommunistiseen puolueeseen työskennellessään Watersehein kaivoksilla.

Gierek palasi Puolaan vuonna 1948. Puolan parlamentin jäseneksi hänet valittiin vuonna 1957. Katowicen kaupungin puolueorganisaation sihteerinä Gierek toimi vuosina 1957–1970. Gierek edusti nuorta teknokraattipolvea puolueessa. Puolan taloudelliset vaikeudet jouduttivat Gierekin nousua Puolan johtoon joulukuussa 1970 kansan kapinoitua Władysław Gomułkaa vastaan. Gierek nousi Gomułkan tilalle puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi^[2]. Gierek lupasi taloudellisia uudistuksia ja lisäsi valtion velkaa^[3]. Uudistamalla teollisuutta ja lisäämällä kulutustavaroiden saatavuutta Gierek yritti parantaa Puolan taloutta. Rakennustuotantoa lisättiin merkittävästi. Puolan talous alkoi kuitenkin heikentyä öljykriisin vuoden 1973 aikana. Vuonna 1976 elintarvikkeiden hinnat nousivat. Tämä aiheutti lakkoilua ja levottomuutta Puolassa.

Taloudellisten muutosten välttämättömyys ja kommunistipuolueen yksinvalta nostivat Solidaarisuus-liikkeen poliittiseksi vaihtoehdoksi vuonna 1980. Kautensa lopussa Gierekin oli pakko antaa Solidaarisuudelle virallinen asema ja lakko-oikeus. Pian sen jälkeen hän joutui eroamaan, ja valtaan nousi ensin Stanisław Kania ja pian kenraali Wojciech Jaruzelski julisti Puolaan sotatilan 13. joulukuuta 1981.